VOITTO – TAPPIO – kumpi parempi? – OSA I

/by

Suomen suvi on kuohkeimmillaan. Aloitan kuitenkin talvisilla. Perustelen tätä osaltaan otsikolla; siinäkin on eräänlainen vastakkaisuuden näköala.

On toinenkin syy kirjoittaa voitosta ja tappiosta, tyytyväisyydestä ja pettymyksestä. Tämä liittyy kansalaispalautteeseen. Sain nimittäin palautetoiveen, että kertoisin enemmän siitä, mitä (videollani) tarkoitan, kun olen sanonut ”voitto rinnan mitalla riittää”. Linkit tähän videoon sekä toiseen, Laukkasen talviseen otokseen, ovat artikkelin lopussa.

Ampumahiihtäjä Mari Laukkanen (30) on kertonut (useammassakin) mediahaastattelussa siitä, kuinka hän muistaa olleensa jo lapsesta kova kilpailemaan. Asiantuntijat puhuisivat tässä kohdassa kovasta kilpailuvietistä. Tämä vietti ei tuolloin ole ainoastaan urheiluun liittyvää. Muillakin elämän areenoilla, vaikkapa taiteessa tai työssä voimme nähdä tuota samaa intohimoista voiton tavoittelua. Blogitekstini lopussa on linkki Laukkasen ”karkkipäivään” Holmenkollenilla 18.3.2017. Suoritus on ihailtavan ihmeellinen. Marin valmentaja oli juuri kuollut. Hän hiihti voiton vainajalle. Kiitollisena!

Kolmekymppinen ampumahiihtäjämme Mari Laukkanen ynnää omaa tähänastista urheilijan historiaansa mm. kuvailemalla ”arvelen kilpailuviettini heijastuneen lisäksi eniten lapsuus- ja nuoruusajan koulunkäyntiin”. Tämä tiivistys saa minut kyselemään, mitä pitäisi yleisemmin ajatella kilpailemisesta lapsuudessa?

 

Kaksi marjaa

Satu ja Säde olivat samalla luokalla. Miellyttävänä yksityiskohtana on lisäksi mainittava, että molemmista tytöistä pääsääntöisesti pidettiin luokalla, vaikka nämä kahdeksanvuotiaat ”marjat” poikkesivat toisistaan sangen paljon. Koululiikunnassa tämä poikkeama oli selvin.

Säde juoksee hampaat irvessä. Silmät suunnattuna maalia kohti. Hiki virtaa tytön poskella. Vaikka jalkoihin kova alun jälkeen sattuu, vielä pitää jaksaa, koska maalissa on oltava ensimmäisenä.

Kaukana perässä hölkyttelee Satu. Hän hämmästelee myöhemmin lähteneitä ja hänen ohitseen juoksevia. Miksi he läähättävät hiki otsalla, vaikka matkan varrella, pientareella on ihania perhosia? Sadulla ei juuri nyt ole kiire, hän sitoo avautuneet kengännauhat ja samalla kehuu ohi juoksevan kaverin trikoita. Satu tulee viimeisenä maaliin. Tyytyväisenä.

Edellinen kouluesimerkki on kuvaava, kun puhumme kilpailuvietistä. Edellisellä lapsella kilpailuvietti oli erittäin vahva, jälkimmäisellä sitä ei näyttänyt olevan laisinkaan.

Mitä sanoisivat lapsen psyykkiseen kehitykseen ja vieläpä urheiluvalmennukseen erikoistuneet psykologit kilpailuvietistä, sen tarpeellisuudesta, periytyvyydestä, ja vaikkapa siitä, ennustaako kilpailuvietin voimakkuus muutakin voittoja elämässä kuin vain urheilullisia.

 

Muutama pointti

  • Kilpailuvietti on osittain sisäsyntyinen ominaisuus. Se ei suoraan periydy vanhemmilta lapsille. Tällöin lapset urheilullisessakin ja korkean kilpailuvietin omaavissa perheissä voivat olla hyvällä tavalla erilaisia tässä mielessä.
  • Kun psykologit käsittelevät lapsen ja aikuistuvan kilpailuviettiä, heillä on tapana erottaa kaksi erilaista merkitystä: minä- ja tehtäväsuuntautuneisuus. Minäsuuntautunut lapsi ja nuori korostaa lopputulosta ja vertailee suoritustaan muihin, kun tehtäväsuuntautunut keskittyy yrittämiseen ja itsensä kehittämiseen. Onko Sinusta toinen toista parempi – liputatko lapsellesi lopputulosta vai suoriutumista?
  • Vahva kilpailuvietti ei täysin ja automaattisesti määritä sitä, kuka meistä lopulta pärjää elämässä myöhemmin. Näin se on, vaikka ukkina tiedän ja sinäkin sen olet nähnyt, kuinka kilpailut läpäisevät elämäämme: Pienenä kilpailemme vanhempien suosiosta, joka sitten jatkuu koulussa eri tavoin opettajien ympärillä. Suositut opiskelupaikat jaetaan kilpailutulosten perusteella. Aikuistuttuamme sitten kilpailemme työpaikoilla ja parisuhdemarkkinoilla. Eräs oppinut kirjoitti, että vanhuksetkin joutuvat kilpasille tarjolla olevista hoidoista.
  • Valistunutta viisautta on antaa lapselleen totuudenmukainen ja realistinen kuva maailman lainalaisuuksista myös edellä kuvattujen kilpailujen suhteen. Olisiko sittenkin keskeisintä opettaa lapselle ”kilpaile itsesi kanssa”!
  • Harjoittelu asiassa kuin asiassa vie eteenpäin, voittamiseen saakka. Monia taitoja voimme harjoitella, ja osaltaan menestymisessä onkin kyse omien vahvuuksien tunnistamisesta ja näyttämisestä. Olet tärkeällä paikalla varustaessasi lastasi elämän kilparadoille!
  • Pääsääntöisesti kaikki lapset tykkäävät kisailla, kuten leikkiä hippaleikkejä. Erilaiset lauta- ja digipelit – kun ne ovat lapsipelaajan ikätasoisia – ovat erinomaisia ja luontevia paikkoja kokea voittoja ja oppia häviämään. Älä karta lapsesi joutumista häviämään, kun pelaatte. Vain naiivi ihminen ajattelee voivansa elää välttäen tappioita ja pettymyksiä. Blogikirjoituksen II-osassa palaan viimeksi mainittuun tarkemmin videon kera.
  • Tunnista raja terveen ja epäterveen kilpailun välillä! Jos Sinä tai lapsesi ette juuri koskaan aidosti nauti omista saavutuksista tai suoriutumisesta jossakin tehtävässä, johon toden teolla antauduitte, vaan lähes aina mieli palaa puutteisiin, joita tunnistat itsessäsi tai lapsessasi, silloin raja on ylittynyt. Havahdu!
  • Hyvä vanhempi ajattelee lastensa parasta tulevaisuutta – eikö totta? Jos olet huolestunut kasvavan menestyksestä tulevaisuudessa (vaikkapa tämän blogikirjoituksen äärellä), muista vielä tämä: Jos lapsi on tyytyväinen omissa lempitouhuissaan, voit olla turvallisella mielellä, se riittää. Joku toinen tykkää soitella pianoa, toinen nauttii maalaamisesta tai maaliin laukomisesta, kolmas haluaa olla vain kavereiden kanssa, sillä sekin on (sosiaaliselle) lapselle oivaa kasvualustaa.
  • Tunnista taipumuksia! Anna lapsen luontaisille taipumuksille tilaisuus vahvistua kantajansa kannalta voitollisesti!
  • Kymmenes pointti muistuttaa: tavataan osan II äärellä!  >>> Tästä! 

 

Lupaamani linkit:

(1) Timo-Partneri 3K Savon, kotoisasti videossa, mm. sanoilla ”Voitto rinnan mitalla riittää… https://www.youtube.com/watch?v=oVVW7i4UVVg

(2) Voitosta ja murheesta – ks Mari Laukkanen.

 

 

PERILLISTEN PUOLESTA

/by

Kulunut toukokuun viikko 19 on sisältöä täynnä. Perheen puolesta, sanoisin.

9.5. on kalenterissamme merkitty Eurooppa-päiväksi, mutta `puhutteleeko` se silti otsikon lailla?

Minulle 9.5. oli yksi torstai muiden viikkojen ketjussa, kunnes tutustuin tarkemmin päivän historiallisiin juuriin. Tausta ulottuu sotaan, johon en ole osallistunut, ainoastaan lukenut ja filmien äärellä samaistunut.

  1. toukokuuta vuonna 1950, vain 5 vuotta maailmansodasta, Robert Schuman esitti ehdotuksensa yhtenäisen Euroopan luomisesta välttämättömänä rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi.

Tätä Schumanin julistusta pidetään nykyisen Euroopan unionin perustamisen ensimmäisenä askeleena. En mene EU:n nykytodellisuuteen valuuttoineen, lippuineen ja lauluineen sen enempää. Ohitan myös mainittuun liitetyn direktiiviviidakon. Minua sen sijaan kiinnostaa tietää, miten Robert ajatteli olevan mahdollista edistää rauhaa ja yhtenäisyyttä eri maiden kesken. Mitä piti tehdä perillisten puolesta sodan runtelemassa Euroopassa?

Robert Schumanin mielestä hiili- ja terästuotanto Euroopassa tuli tuoda yhteisen valvonnan piiriin. Näin ehkäistään sotatarviketuotantoa ja niin muodoin myöhempiä selkkauksia. Ajatus on, että `viisaamman` (tai ainakin valistuneemman) on eri tavoin vahdittava, miten ja mihin tarkoitukseen raaka-aineet tuotetaan.

Hyvä idea perillisten ja perheiden puolesta! Samankaltaista vahtimista ja seuraamista valistuneemman (vanhemman) silmin tarvitaan myös kotoisessa perhe-elämässämme. Tästä perheyksikön sisällä tapahtuvasta ”sotien ennaltaehkäisystä” kirjoitan toisella kerralla enemmän.

 

10.5. oli tänä vuonna se 40. päivä pääsiäisestä, josta kotimaassamme on takavuosina kiistelty. On kyselty, tuliko helatorstaita pitää vielä nykyäänkin sellaisessa arvossa, että se noteerataan työelämässä palkallisena vai palkattomana vapaapäivänä?  En pysähdy tämänkään päivän ajankohtaisiin toteumiin, esim. työelämän kilpailukyvyn (kikyn) näköaloihin.

Totean ainoastaan, että myös Armon vuonna 2018 moni sydämen kristitty kertaa mielessään juhlapäivän sanomaa: Jeesus Kristus, ylösnousemuksellaan kuoleman mahdin voittanut Vapahtaja palasi Isänsä luo taivaaseen.

Jeesuksen taivaaseenastumisesta kerrotaan ”kattavimmin” Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa. Kattava lainausmerkeillä, sillä meitä kuolevaisia kiinnostaisi kirjoitettua huomattavasti enemmän myös se seikka helatorstaissa, joka vihjaa Jeesuksen toiseen tulemukseen eli Kristuksen takaisin paluuseen maailman historian viimevaiheena. Tätä tulevaa avataan Raamatun lehdillä vain vähän, kaipauksen ja odotuksen verran.

Minulle helatorstain merkkihenkilö ja Hänen maanpäällinen toimintansa kaikkinensa merkitsee toimintaa perheen ja perillisten puolesta.

 

13.5. on ilmeeltään perheen päivä mitä suurimmassa määrin. Sunnuntaina muistamme äitejä. Ehkä sinäkin lukijana muistat ajat ennen kouluikää ja ekaluokkalaisena, kun lauantaina saattoi sanoa, ”enää yksi yö” kortin ojentamiseen aamulla ani varhain. Kakkua ja kaikkea…  Aikuisena äitiyteen sitten tulee erilaisia värisävyjä ja tunnetiloja.

Tässä kuvassa olen oman äitini vuoteen vierellä tämän viimeisinä elinpäivinään Oulussa.

Kaikkien äitien juhlapäivä toukokuun toisena tuo väistämättä mieleeni äitiyden varjopuolia. Tässä kysyn esimerkiksi sitä, millaiset ovat mietteet heillä, jotka haluaisivat olla äitejä, mutta eivät sitä jostakin syystä voi kokea, ehkä koskaan?

 12.5. vietettiin maassamme lapsettomien lauantaita jo 25. kerran.

Tyhjän sylin -tilaisuuksia tarvitaan.
Peukutan kovasti (seurakunnalle ja muille) järjestäjille vaivannäöstä tänä lapsettomien lauantaina. Tahaton lapsettomuus on erityisen kipeä todellisuus heille, joiden elämässä lapsitoive on keskeisellä sijalla.

Eräs tuntemani pari päätti leipoa itselleen heti syötävän kakun ja nauttia sellaisesta äitienpäivän aattoina niin kauan kuin eivät vietä äitien- ja isänpäivää. Välkkyä – sanoisin – olematta kuitenkaan helppoa. Syödä ja juhlia perillisten puutetta.

Lauantaina 12.5. liputettiin – ei edellä kerrotulle asialle – vaan maineikkaan Johan Vilhelm Snellmanin (12.5.1806 – 4.7.1881) ja suomalaisuuden päivän merkeissä. En väheksy lainkaan tämän suomalaismielisen filosofin, suuren valtiomiehen kirjailijan ja sanomalehtimiehen merkitystä tämän blogikirjoituksen aiheen kannalta. Hän korosti suomen kielen asemaa ja oman rahan saamista Suomelle. Tässä hänen eräs, perillisille tallennettu viisaus:

Pääasia on täyttää velvollisuutensa ja tehdä työtä, mikäli voimat riittävät.

Paha päivä menee menojaan niin kuin hyväkin.   – J.V. Snellman

 

Tämän Snellmanin filosofisen siteerauksen inspiroimana palaan vielä äitienpäivään. Mieleeni palautuu useita matkan varrella tapaamiani äitejä – äitejä joita näyttää yhdistävän lähes loputon lähimmäisestä huolehtiminen. Perheen ja perillisten puolesta. Tätä seuraaavan kuvauksen äitiä en edes väitä fyysisesti tavanneeni.

100-vuotiaalta kysyttiin merkkipäivänä, huolehtiiko ja murehtiiko hän vielä lastensa puolesta. – En enään, sillä viimeinenkin on siirtynyt vanhainkotiin.

Lämpimät onnittelut Sinulle äiti, isä tai joidenkin lapsi – meille, joita murheet ja huolet vielä (kohtuullisesti) ympäröivät. On aika nostaa siniristilippumme perheen ja perhe-elämän puolesta!

Tässä blogitekstissä kuvien otoksista ja editoinnista vastaa mikkeliläinen Kari Rossi. Poikkeuksena tästä Oulussa otettu äiti-kuva. Kiitos Kari!

 

 

 

 

Lapset – vainko vaivana?

/by

Sain kuluvan kuukauden aikana infon sadannesta julkaistusta kommentista.  Nämä eri ihmisten lähettämät huomiot liittyvät blogiteksteihini Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) verkkosivuillani. Määrä on minun mittapuussa melkoinen, varsinkin kun kontaktityön kysyntä syrjäytti kirjoittamiseen varatun ajan tyystin kuluneen kevään aikana.

Kirjoituspalautteissa on silloin tällöin esitetty toive, että keskittyisin myös lapsiperheen arkikysymyksiin, vieläpä ”valistuneesti” ja ”antamalla ajattelun aihetta”… Tämän kertautuneen toiveen äärellä mielessäni on pyörinyt työotsikkona ilmaus ”lapset – parisuhteen riesana ja rakentavana renkaana”.

Ajattelen, että teemoina perhe ja lapset, parisuhde ja arki ovat kaikella tavoin kiinnostavia ja limittäisiä kirjoitusaiheita. Perhe on monenlaista. Olemme positiivisen ongelman äärellä. ”Lapsiperhe” ansaitsee useamman kirjoituksen tilan ja tulokulman. Aloitan tässä ensimmäisessä varsin lyhyesti. Kirjoitan niukasti. Upotan tekstiini muutamia virikkeitä.

Runsaiden sanojen sijaan kannustan Sinua kysymään itseltäsi, ovatko lapset Sinulle vain vaiva, rasite ja alituinen henkinen taakka. Vastaa itsellesi rehellisesti – elitpä juuri nyt perheen vauva-, pikkulapsi-, alakoulu- tai teinivuosien läpäisevää vaihetta.

Video vauvavaiheen häkellyttävistä hetkistä….

 Kuvittelen myöhemmin kirjoittavani siitä, kuinka aikuisella on vastuu vanhemman ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta, erityisesti tunnetaitojen mallittajana. Tiedämme alan tutkimusten perusteella sen, kuinka tärkeää on myönteisen tunnesuhteen rakentaminen lapsen ja kasvattajan välille. Se on kasvatuksen eräs keskeinen perusta. Nyt kuitenkin vain virikettä videolta.

Lapset ovat ”ihania”…

Kuulen monen vanhemman lainausmerkein sanovan.

Keväiset kuravellit ja syksyn sairastelut sopimattomimpaan aikaan lienevät eräs ohittamaton osa tätä arjen riesaa. Ja talveakaan ei kotona kohdata karhun tavoin horroksessa. Vuodenajasta riippumatta, joskus karkkihyllyllä kuulemme kainostelemattoman lapsen huutavan hinaajan tavoin.

Siteeraan tässä soveltuvin osin ”Kaikki se kestää – Viisauksia uusille ja vanhoille pareille” nimistä kirjaa. Tämän mielenkiintoisen, jo kaksi vuosikymmentä aiemmin ilmestyneen kirjan ovat toimittaneet Pirkko-Liisa Perttula ja Tiina Paju. Lue ja mieti, miten asiat ovat meillä.

Vauvat ovat luonnon tapa kertoa ihmisille, miltä maailma näyttää 03.00.

Vauva on enkeli, jonka siivet lyhenevät sitä mukaa kun sääret pitenevät.

Myöhemmin jalat kasvavat järkeä nopeammin.

Hyttyset ovat kuin lapset. Jos ne ovat hiljaa, ne tekevät jotakin myöhemmin havaittavaa.

Kun ensimmäinen lapsi nielaisee lantin, kutsutaan ambulanssi. Kun kolmas tekee samoin, sanomme: vähennetään viikkorahasta!

Se on elämää!

… Toisenlaistakin ´tarjoillaan´ aivan tavallisessa perhe-elämän arjessa.

Seuraavalle siteeraukselle on perheen aikuisilta saamani lupa. Sama koskee tämän blogikirjoituksen aihekuvaa. Kuva ja teksti eivät liity taustaperheinä toisiinsa.  Molempien äärellä lukija voi kysyä otsikon sanoin, ”Lapset – vainko vaivana”.

Eki (5v) tinkasi eilen, ”kummanko tapasin ensin iskän vai heidät?”

Äitinä kerroin, että ”tottakai iskän muuten teitä ei olisi olemassa”.

Eki tuumi hetken ”Miten se on mahdollista?”

Kerroin, että tutuistuimme iskän kanssa, menimme naimisiin ja noin kuukauden päästä raskaustesti oli positiivinen.

”Mitä se tarkoittaa?” kysyi Asko (10v).

”Eli se testi oli plussaa eli äidillä oli vauva masussa” kerroin.

Eki tuumi taas hetken ”Onko se sitä samaa plussaa mitä saa kaupassa?”  Tämän jälkeen Eki tinkasi jälleen missä hän oli siinä vaiheessa…kerroin, että olit pilkkeenä iskän silmäkulmassa.

Seuraavana päivänä Eki oli kertonut isälleen, että ”sillon kun te menitte äidin kans naimisiin ni miä olen sellasena valona sinun silmässä”.

 

Päätän tämän lyhyen blogikirjoituksen erääseen aforisminomaiseen tiivistykseen sekä musiikkivideovinkkiin.

Ainoa, mitä ei saa koskaan tarpeeksi, on rakkaus. Ainoa, mitä ei koskaan anna tarpeeksi, on rakkaus.

Hakusanoilla lauluvideoon. Siinä minut ja lapseni asetetaan (edellä esitettyjä tuokiokuvauksiakin) laajempaan kokonaiskuvaan. Sekä perspektiivi että laulun sanoitus ovat minulle omakohtaisia ja puhuttelevia. Jos tahdot arvioida omaa suhdettasi asiaan, niin kuuntele. Suoralinkki Sinulle ei tosin näytä tästä onnistuvan, muutoin kuin että menet YouTubeen ja siellä hakusanoiksi Pekka Simojoki – Tyttö onnellinen.

 

Tunnistanko taipumukseni?

/by

Henkilön luontaiset taipumukset. Millaiset ne ovat minulla? Tässä blogipäivityksessä kuvat ja kokemukset – lyhyesti. Lisäinfoa linkeistä. 

Tässä kuvassa urheiluhierojanakin tunnettu, yrittäjä Pekka Laiho arkisessa hommassaan. Hänellä(kin) oli taannoin elämänvaihe, jolloin kyseli itseltään,

Olenko oikean sorvin äärellä? Onko tämä työ sellaista, jota tahtoisin tehdä vielä vuosikymmeniä? Kouluttauduin ammattiin ja vielä laajensin alan tietotaitoa, mutta joku tässä haraa vastaan, mikä?

Yrittäjä Laiho teki johdollani  Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) tiloissa. Kävimme sangen syvälle menevää keskustelua hänen saamastaan – yhteensä 12 sivun – analyysituloksista. Pekka on julkisesti kertonut, mm. työhyvinvoinnin hyvien käytänteiden koulutusiltapäivässä, kuinka tämä hänen saamansa raportti ja siitä käydyt luottamukselliset keskustelut hyödyttivät:

Sain itseäni hyödyttävää faktatietoa ja hyviä lisäohjeita päivittäisiin vuorovaikutuskuvioihin… Vahvuuksieni edelleen kirkastaminen oli motivoivaa. Kaikkiaan se on ollut palkitsevaa ja vaikutukset pitkäkestoisia.

Pekka ei suunnannut uudelle uralle. Työinto muutoin palasi. Mies edelleenkin irrottaa monien mikkeliläisten kropassa olevia ´jumeja´, mutta ei ainoastaan urheilijoiden. Klassinen hieronta ja akupunktiohoidot ovat niin ikään päivittäisessä käytössä.

Pekan työtilat ovat otollisella paikalla hallituskadulla, Carlsonin vieressä. Enkä malta jättää esittämättä, asiakasta odotushuoneessa ´vastaantulevaa´ kuvasarjaa. Se omalta osaltaan viestii tämän ammattihierojan empaattisen inhimillisestä työotteesta.

Analyysistä vielä. Edellä mainittu analyysin tekijä on eräs niistä 30 000 suomalaisesta, jotka ovat tähän mennessä sen tehneet. Henkilöt ovat saaneet oman tulostettavan arvion sähköpostiinsa ja lisäksi `purkaneet` saamiaan näköaloja jonkun menetelmään kouluttautuneen kanssa. Senkin me tiedämme, että maailmalla (eri kielillä) tämän kaltaisen taipumusanalyysin, astetta vielä laajempaa versiota ovat hyödyntäneet kymmenet miljoonat työikäiset.

Tässä seuraavassa kuvassa puolestaan Sari Turunen tutkailee tekemäänsä ja saamaansa Luontaisten taipumusten, ilmaista nettiversiota Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT). Sari työskentelee uudistuneen Kuntokeskus Otteen palveluksessa Mikkelissä (Setrikatu 2). Niin Sarin kuin koko Otteen toiminnan tähtäyspisteenä on ihmisen kokonaishyvinvoinnin edistäminen juurikin yksilölle parhaimmin sopivalla tavalla.

Minua, taipumusanalyyseihin perehtyneenä kiinnosti erityisesti kuulla, miten myyntityössä oleva Sari koki tämän täysin maksuttoman, mutta luonnollisesti varsin karsitun kyselyanalyysin tekemisen. Oliko se selkeä ja helppo toteuttaa? Herättikö siinä saatavat henkilökohtaiset arviot luottamusta, tunnistiko tekijä itsensä?

Sari kertoo, että lyhyt nettiversio oli helppo tehdä, vähän liiankin helppo, koska viimeisen kohdan jälkeen tuli kokemus, että tässäkö se jo oli? Tulosten luetettavuus varmaankin kasvaisi, jos tämä olisi laajempi, hän jatkoi.

Tekijä sai jonkin ajan kuluttua sähköpostiinsa muutaman sivun arvion itsestään. Minua analyysien purkajana kiinnosti, kuinka hänen mielestään kuvaukset `osuivat maaliin` – tunnistiko hän lukemastaan itsensä?

Hänen saamansa arvio avasi ihmisen luontaisia vuorovaikutustyylejä kytkettynä ajattelun taipumuksiin. Perustyyppit kuvattiin analyysipaperissa. Erilaisten taipumusparien yhdistelmistä syntyy sitten neljä perustyyppiä, joille on temperamettiteoriassa annettu tietty väri; vaihtoehtoja ovat punainen (ET), sininen (IT), keltainen (EF) tai vihreä (IF). Sarilla painottuivat erityisesti keltainen ja vihreä.

Keltaisen (EF) tyypin edustajista kirjoitetaan, että he ovat vuorovaikutustilanteissa yleensä aktiivisia, mutta pehmeämmällä ja rakentavammalla tyylillä kun suoraviivaiset Punaiset (ET). Keltaiset pyrkivät miellyttämään muita tuomalla esiin asioiden positiivisia puolia.

Kyllä minä olen, kuten analyysiarvio antaa ymmärtää, sovitteleva, vaalin hyvää fiilistä ympärilläni ja arvostan hyvän leppoisaa olemista.    

Tekijä tuntui minun silmin myönteisen innostunut analyysista. Samalla hän mielestäni vastuullisesti arvioi, että ”pitäisi tehdä se laajempi versio, jotta saisin syvemmin tietoa niistä muista mainitsemistasi yhdestätoista asiasta”. Luontaisten taipumusten laajempi versio todellakin ”haravoi” kunkin henkilön sijoittumista 16 eri tyypin kategoriassa, mm. työelämän ja työssä jaksamisen kannalta.   

Tähän viimeksi mainittuun jaksamiseen ja itsestä huolehtimisen tärkeyteen Sarilla oli vielä jotakin erityisen ajankohtaista kerrottavaa, ja se oli seuraavanlaista:

Saamme marraskuussa Otteen personal trainer- ja valmennuspalveluja täydentämään Iina-Riikan. Hänen vahvuuksiaan ovat paitsi asiakaskohtaamiset myös monipuolinen ryhmäliikunnan kokemus. Lisäksi Iina-Riikalla on kokemusta kuntoutuvien asiakkaiden kanssa työskentelystä, samoin faskiayksilötöistä. Hän on myös perehtynyt NLP-tekniikkaan mentaalivalmennuksessa.” Iina-Riikan valmennusta ohjaa pyrkimys yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoittelemiseen.

Siunatuksi lopuksi! Tahdon päättää tämän kertaisen blogitekstini sanoihin, joissa soveltamalla siteeraan Otteen Saria.

Me kaikki tässä edellä esiintyneet henkilöt olemme valmiina auttamaan blogin lukijoita matkalla kohti yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia – kokoon, näköön tai liikuntakokemukseen katsomatta.

 

Lisäinfoa seuravista:

*** Luontaisten Taipumusten Analyysistä (LTA); verkkosivuillani olen käsitellyt luontaisten taipumusten, useassa mielessä kiintoisaa asiaa eri yhteyksissä, kuten kysymällä Mitä se minua hyödyttää,

Myös videossa tästä asiasta tiimin ja työyhteisön kannalta, ks video

*** Hieroja Pekka Laihosta; tämän blogikirjoituksen aikana yhteys Pekan nettisivuille väliaikaisesti poikki. Voit soittaa suoraan hierojan työhuoneelle, p. 015-211 686

*** Kuntokeskus Ote toiminnasta, tästä 

Työhyvinvointia ”Kaikella on mittansa”

/by

 Työhyvinvointia videolla

”Kaikella on mittansa”

 

Työhyvinvointia videolla. Koettua työhyvinvointia edeltää vastuun ottaminen!

Tämä viides – kuusi minuuttinen – on kahtaanlainen:

Elämää ja työelämää.

Antiikin viisautta ja vastuunottoa nykyhetkessä.

Tulevaisuutta tehdään tänään – myös työhyvinvointia eri muodoissa.

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tahtoo kantaa oman kortensa kekoon.

Kiitän Hermofilmin Harria –  yhdessä –  loistavan luovasti synnytetystä kuusi minuuttisesta.

Kun on oikeat vehkeet ja taitoa sekä oikeanlaista tahtoa, tulosta syntyy!

Ilman saamaani maljaa en olisi kuitenkaan työstänyt Teemaklinikan asiaa nyt nähtävän kaltaisena. Kiitos teille!

Lisäksi toisiin TTT:n julkaisemiin videoihin tästä. Niitä on tällä hetkellä kahdeksan.

Kuusi minuuttinen meille kaikille – Var så god!

Ajankohtaista muistissa & mielessä – Pallo hallussa!

/by

Monenlaista ajankohtaista postia. Muistissa. Miellyttävänä mielessä. Pallo hallussa!

Olen todellakin saanut viime aikoina kiitettävästi erilaista postia; suurin osa niistä liittyy asiakkaitteni henkilökohtaisiin palautteisiin. Osa palautteista on kaikkien luettavissa – lähettäjän niin ajatellessa. Toiset kirjoitukset ovat puolestaan siinä määrin intiimejä ja henkilökohtaisia, että vastaanottajana minun ei tarvitse edes arpoa, toivoiko lähettäjä tekstinsä julkaisua.

Olen julkaissut blogikirjoituksia verkkosivullani (kohdassa ”Ajankohtaista”) kohtuullisen säännöllisesti. Nyt luettavana oleva on järjestyksessään 36. Kulloiseenkin artikkeliin on aina tullut muutamia lukijoiden ns. kansalaiskommentteja. Tällaisiä on tällä hetkellä kaiken kaikkiaan 90 kpl.

Palautekirjoituksenne, koska ne ovat yleensä lyhyitä ja viestissään ytimekkäitä, ne merkitsevät minulle paljon. Lisäksi tiedän, että verkkosivuillani vierailevat käyvät varsin ahkerasti lukemassa juurikin näitä asiakaskokemuksia tai muita vastaavia `tavallisten` ihmisten tuntoja ja tunnelmia. Me molemmat kiitämme!

Sinulle, joka olet kenties nyt ensimmäistä kertaa blogitekstieni äärellä, tiedoksi, että  tällä ”Ajankohtaista” osastolla ovat kaikki kirjoittamani artikkelit (kuvineen ja muine somelinkkeineen). Julkaistun blogikirjoituksen jatkoksi sitten liitetään mahdolliset lukijakommentit (Replies-kohta), jos niitä minulle asti saapuu. Huom! Lähettäjän sähköpostiosoite postetaan ennen sivuille liittämistä.

Arkikukkasin vielä kerran kiitos!

 

Saamastani postista liitän tällä kertaa kirjoituksen Oulusta. Sain sen juuri, ex-koulu- ja pingiskaveriltani Sepilta. Hän oli parhaillaan laatimassa tekstiä lehdistölle ja tekeillä olevaan kirjaan. Oululainen pöytätennis on tällä hetkellä valtakunnallisesti kertomisen arvoista. Teksti on tässä vaiheessa Seppo Hiltusen työstöteksti; lisää Kalevassa sekä Pekka Anttisen julkaistavassa kirjassa Perintö Oulun urheilulle.

Jos et ole kiinnostunut (lyhyestä) historian katsauksesta tai muutoin ehdi paneutua, hyppää yli, ja ota ”pallo haltuun” videon välityksellä. Linkit lopussa.

OULULAINEN PÖYTÄTENNIS

Voidaan katsoa, että oululainen pöytätennis kilpailumielessä sai alkunsa 1960-70 luvun taitteessa, kun Ev-lut. kirkon nuorisotyönohjaaja Veikko Ervasti yhdessä Reijo Hulkon kanssa perustivat seuran Tuiran Pöytätenniskerho, TPK. Kerhon pääasiallisena harjoituspaikkana toimi Raatin nuorisotalo, jonne mahtui harjoitustilanteessa kuusi pöytää. Jäseniä kerhossa oli parhaimmillaan noin 25.

Kilpailullisesti seura ei noussut Suomen terävimpään kärkeen, vaan parhaimmillaan seuran ykkösjoukkue pelasi 2.divisioonaa. Tosin seuran lahjakas juniori Timo Juutinen nappasi useita Pohjois-Suomen mestaruuksia juniorisarjoissa.

1980-luvun puoliväliin tultaessa seurasta oli enää rippeet jäljellä muutaman aktiivinen voimin. Kuin tilauksesta tähän saumaan Oulun Posti- ja Teleurheilijoiden innokkaiden harrastajien toimesta perustettiin Ouluun uusi seura vuonna 1986, OPT-86, johon myös myös TPK:n viimeiset aktiivit liittyivät.

OPT-86:n ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin Kaiho Ruokamo, joka alkoi innokkaasti kasvattamaan jäsenmäärää ohjatuilla junioreiden harjoituksilla. Parhaimmillaan seurassa olikin yli 100 jäsentä 1990-luvun puolivälissä.

Uuden pingisseuran urheilullinen menestys yleisellä tasolla ei noussut aivan Suomen huipulle. Seuran juniorit saivat monia ikäluokkien SM-mitaleja. Suurin mitalirohmu oli Aki Järvenpää peräti kuudella SM-kullalla juniorisarjoissa. Valitetavasti Aki lopetti lupaavan pingisuransa aikuisiän kynnyksellä. Seuran ykkösjoukkue pelasi 1.divisioonaa päästen pari kertaa karsimaan noususta mestaruussarjaan siinä kuitenkaan onnistumatta. Pikkuhiljaa myös jäsenmäärä lähti jälleen laskuun. 1990-luvun lopulla seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Seppo Hiltunen, joka toimikin tehtävässä aina vuoteen 2016 saakka.

Vuosituhannen vaihteen tilapäisten ´lamavuosien´ jälkeen toimintaan saatiin jälleen uutta puhtia. Jäsenmäärä jälleen nousi. Kruununa tälle työlle seura nousi ensimmäisen kerran korkeimmalle sarjaportaalle SM-sarjaan vuonna 2009 täysin oman juniorikoulun läpikäyneiden pelaajien voimin.

Paras sijoitus SM-sarjassa vuoteen 2017 mennessä on viides sija, ja OPT-86 metsästää edelleen ensimmäistä SM-sarjan mitalisijoitustaan koventuneessa sarjassa. Henkilökohtaisella tasolla paras tulos yleisellä tasolla on seuran pelaajien, Tuomas Perkkiön ja Pekka Ågrenin nelinpelin pronssimitali vuoden 2010 SM-kisoissa.

Seuran tasosta tänä päivänä kertoo se, että seuran 2-joukkuekin nousi viime kaudella SM-sarjaan, tosin ulkomaalaispelaajilla vahvistettuna.  Uuden puheenjohtajan Teemu Oinaan johdolla pingiskoulut pyörivät monta kertaa viikossa ja seuran tulevaisuus näyttää todella hyvältä.

Oulun Pöytätennis -86 on tällä hetkellä koko Suomessa, sekä jäsen- että lisenssipelaajamäärältään Suomen suurin.

Tässä lukemassamme pöytätenniksen oululaisessa läpileikkauksessa esiintyi maininnalla ainoastaan miehiä. Laajenna sukupuolitietoisuutta, ja NAUTI naispelaajista koostuvasta videotallenteesta.

PARASTA PENKKIURHEILIJOILLE!

 

Ja lisää…

Tag un pote qui ferait bien d'acheter un revers sur le bon coin du tennis2table => https://www.facebook.com/groups/tennis2table/Crédit vidéo https://www.youtube.com/channel/UCcfe11WZPGm6DBsaLt2K6PQ

Julkaissut Tennis2Table.com, le meilleur du Ping Pong Perjantaina 8. syyskuuta 2017

Ihailtavaa! Mykistävää! – eikö Sinustakin?

Me ”penkkiurheilijapojat” kalpenemme!…

Syvästi kiitollinen!

/by

Tätä tarvittiin tällä viikolla. Se muutti suunnitellun blogitekstin sisällön. Siitä sopii kuitenkin kertoa; olkoonkin, että nyt julkaistavan kirjoituksen otsikko sisältöineen voi kuulostaa jostakin lukijasta aivan liian juhlalliselta ja ylevältä.

Oli aivan tavallisen syyskuun tavallinen maanantai, ja päivä puolisoni kanssa illassa. Peseytyminen ja yhteinen iltapala. Edellinen toteutui totutusti ainoastaan toisella, iltapala ei kummallakaan.

Puolisoni tuli suihkusta ja käänsi koneellisen ilmastoinnin tehoa pykälän verran isommalle, kuten tuhansia kertoja aiemminkin. Kuivatessaan itseään, hän havaitsi alle ½ minuutin sisällä iv-koneesta työntyvää kitkerää savua. Samaan aikaan olin saapumassa kylpyhuoneeseen ilman vaatteita, ja kuin ei mitään olisi ilmassakaan. Oven avattuani huomasin olevan väärässä. Siitä hetkestä alkoi tapahtua. Puolisoni oli tässäkin (!) elämäntilanteen hetkessä ihailtavan tilannetietoinen ja yhteistyökykyinen.

Sammutuspeitto. Kodin kaikki sähköt pois pääkytkimestä. Lähinnä oleva ovi kiinni. Savun tulo ei vaan tuntunut tyrehtyvän. 2-3 minuutin päästä soitin hätäkeskukseen, jonne kuvasin tilanteen.

”Välittömästi ulos talosta!”. Onko kaasuja levinnyt talon muihin huoneisiin… Onko kumpikaan enää samassa huoneessa, jossa laite?”. ”Vaimo on jo ulkona, minä alastomana tässä pitämässä sammutuspeittoa”, vastasin. Älkää katkaisko puhelinjaa, palokunta ja ampulanssi ovat jo matkalla. ”Poistukaa tekin nyt välittömästi ulos, vaikka joutuisitte irrottamaan peitteestä! Kykenettekö itse kävelemään? Näettekö selvästi poistumispaikat?” Ymmärsin puhetta, kehotusta ja näin selvästi eteeni.

Palokunnan yksikkö ja ambulanssi saapuivat. He tekivät kaiken sen, jonka maallikkona oletan tarvittavan tehdä. Rauhallisesti ja ammattimaisesti. Paikallinen Länsi-Savo kirjoitti jo saman illan aikana lyhyen digiversion tapahtumista.

Kun pari päivää myöhemmin itse luin mainitun uutisen, oivallan yhden seikan: Toimittaja ei luonnollisestikaan kykene, voi tai edes tarvitse uutisessa kuvata tapahtumien pyörteessä olevien ihmisten sisäisiä sydämenlyöntejä, niiden tiheyttä tai tuntemusta. Tiedän ja muistan selvästi oman pulssini kohonneen, vaikka ulkopuolisen silmin lienemme olleet sangen rauhallisia ja toimintakykyisiä.

https://lansi-savo.fi/uutiset/lahella/cf5abd31-8e16-4388-be1d-2977c6607506

Ilmanvaihtokoneen palonalku saatiin sammumaan ennen palokunnan tuloa oikeiden alkusammutustoimenpiteiden ansiosta, kerrotaan Etelä-Savon pelastuslaitokselta.

Omakotitalon ilmanvaihtokone savutti maanantaina illalla Mikkelissä Turnipsipolulla. Hätäkeskus sai ilmoituksen rakennuspalosta illalla puoli kahdeksan jälkeen. Paikalle lähetettiin yksiköitä Mikkelin paloasemalta.

Talossa olleet henkilöt eivät jääneet odottamaan palokunnan saapumista, vaan katkaisivat sähköt ja tilkitsivät ilmanvaihtokoneen sammutuspeitteellä. Näin palon kehittyminen koneen ympärillä saatiin estettyä.


Pelastuslaitoksen saapuessa paikalle palonalku oli jo sammunut oikeaoppisten alkusammutustoimenpiteiden vuoksi, kerrotaan Etelä-Savon pelastuslaitokselta. Palokunnan tehtäväksi jäi varmistaa, että tulipalon vaaraa ei enää ollut. — L-S_ Marjo Latvanen

 

Kylläpä myrkyn lykkäsi!

Erilaisia ”myrkkyjä” on elämässämme – mitä ja millaista kenenkin kohdalla! Kukaan meistä ei voi elää tätä maanpäällistä elämäänsä välttäen tai väistäen kaikki mahdolliset karikot, epäonnistumiset ja epätoivottavat yllätykset. Joskus asioiden ja tilanteiden eteneminen voi myös olla minuuteista kiinni.

Lainaan vielä palopelastajan sanoja, jotka tällä viikolla pimeässä syysillassa pihallamme kuulin: ”Tässä oli täydet edellytykset koko talonne palamiseen, jos ette olisi olleet paikalla ja näin toimineet ensimmäisten minuuttien aikana. Syntyvät kaasutkin ovat aina arvaamattoman vaarallisia.”

Olen yliopistossa suorittanut teologiset maisteriopinnot. Luterilaisena pappina olen tullut lausuneeksi (varsinkin takavuosina) lukemattomat kerrat toisille Herran Siunauksen. Sellaista olen myös tottunut itselleni ja läheisilleni pyytämään hiljaa mielessäni jokaisen uuden, tavallisen päivän aamuna. Turhaanko?

Arkivarjelus

 Mitä se minun teologisessa ymmärryksessäni on?

Minulle arkivarjelus on sitä, että

  1. voin pyytää itselleni ja toimilleni arkiviisautta ja
  2. kokea tuntevani elämääni sisältyvää erilaista (sekä inhimillistä että ymmärrykseni ylittävää) varjelusta sekä
  3. osoittaa (häpeämätöntä) kiitollisuutta kulloinkin hyvyyden taustalla olevalle/oleville.

Minulle perimmäinen hyvä liittyy Jumalaan Kristuksessa.

Tässä eräs 4 minuuttinen, Juha Tapion tulkitsemana. Ei huono!

Parisuhde- ja työelämän pariin Mikkelissä

/by

Tällä (aidolla Tunisiassa otetulla) haukkakuvalla infosin taannoin (reilut 10 vuotta sitten) siitä, kuinka olin aloittanut yksityisvastaanoton. Aloittamista en ole katunut, ja kuvakin virittää monenlaista mukavaa.

”Haukan katseella…” -sloganin keksivät asiakkaani, omana arvionaan työskentelystäni tuolloin. Oletan kohdistuksen edelleen terästyneen, sitten noiden aloitusvuosien. Asiakkaita on piisannut. Työ parisuhteen ja perheen parhaaksi jatkuu.

Niinpä tämän blogitekstin otsikolla Parisuhde- ja työelämän pariin viestin — Sinullekin — että kesälomat 2017 ovat kohdallani historiaa. Palasin juuri sorvini äärelle. Uusille asiakaskontakteille (jotka alkavat aina arviokäynnillä) on jokseenkin nyt tilaa, ennen kuin ryhmäni ja muut konsultointiprosessit pyörähtävät taas todenteolla käyntiin.

Blogikirjoitus on tällä kertaa poikkeuksellisen lyhyt. Keskityn infossani erityisesti ja pelkästään yksilö-, pari- tai perhe-elämän kysymyksiin. Työelämän haasteista ja/tai työ- ja sivilielämän yhdistämisen kysymyksistä (Hybridistä) puolestaan voit lukea monenlaista, verkkosivujeni muilta aukeamilta. Teen työelämän (yritysten, yhteisöjen) toimeksiantoja edelleen ja yhtä antaumuksella, Etelä-Savossa, Mikkelissä ja muualla.

 

Mikä saa ihmisen liikkeelle lähi-ihmissuhteiden asioissa

Timon Työnohjaus ja Terapiaan (TTT)?

 

Mikäli loppukesä tai syksy 2017 ei tee kummallista poikkeusta edellisten vuosien lomakauden jälkeisiin kokemuksiini, uusia asikkaitani yhdistävät seuraavat (määrällisesti) yleisimmät taustat.

⇒ … Parisuhdeongelmat, kuten esimerkiksi kommunikoinnin esteet ja sen hetkellinen tai pitempiaikainen toimimattomuus tai seksielämän kaipuu ja muut sillä rintamalla koetut seikat 

⇒ … Uskottomuus, sen epäily tai toteuma… Miten tästä eteenpäin?

⇒ … Mustasukkaisuus parisuhdetta ja avioliittoa häiritsevänä tosiasiana

⇒ … Päihteiden ikävät vaikutukset — laitammeko lusikat jakoon?

Oheinen kuva puhuttelee katsojaansa. Jatkan tällä Anne Overellin (2017) `maisemalla` blogipäivitykseni, yleisimmät tulosyyt -luetteloani. Anne muuten nimettiin kuukauden kuvataiteilijaksi, ja hänen töitään on esillä esimerkiksi  Mikkelin kävelykadulla sijaitsevassa Pannukakkutalossa.

⇒ … Eroaminen — onko se meidän tilanteessa välttämätömänä edessä vai vieläkö tsekkaamme ulkopuolisen ammattilaisen kanssa tilannearvion ja lukkojen avaamisen mahdollisuuden?

⇒ … Masentunut mieli ja toivottomalta tuntuva tulevaisuus (itsemurha-ajatukset)

⇒ … Suhde huonossa hapessa erilaisten vaiheiden ja tapahtumien jälkeen tai muuten vaan juttu ei luista kuten ennen — voisiko sille vielä tehdä jotain?

Parisuhde-elämä keskiöön…

Tapaamisiin!

Tavoitat minut eri kanavien kautta.  Olenko Sinulle & Teille kuin ”viimeinen ässä, jolla ongelma selätetään”? Tämä lainaus on tuorelta asiakkaaltani, joka ymmärrettävästi ei halua nimeään julkisuuteen.  Itse ajattelen lähtökohtaisesti ja positiivisesti työssäni: kun on riittävästi tahtoa, keinot löytyvät!

 

Ps. Tässä vielä tuiki tuntemattomille info Timon Työnohjaus ja Terapiasta (TTT) tavalla, jolla media on kirjoittanut:

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT)

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) on mikkeliläinen, asiakkaidensa kokonaishyvinvointia työelämässä ja lähi-ihmissuhteissa edistävä yritys. Timon monipuolinen ja kattava koulutus sekä 25-vuotinen kokemus perheneuvonnasta ja terapiatyöstä takaavat huippuosaamisen ja toimivan praktiikan: hän on auttanut jo yli 2000 pari- ja perhe-elämän henkilöasiakasta Itä-Suomessa.
Timolla on suositukset neljästä eri psykologisesta testausyksiköstä sekä yhdeltätoista hänen työtään pitkään seuranneelta asiantuntijalta Suomessa. Hänen asiakkaansa ovat kirjoittaneet kokemistaan myönteisistä muutoksista useassa paikassa, mm. Suomi24:ssä, Facebookissa, toimialaluetteloissa, Google+:ssa. Yrityksen aiemmilla www-sivuilla oli 176 kokemuspalautetta. Timon vastaanottotila sijaitsee Mikkelin ydinkeskustassa, uusissa ja viihtyisissä toimitiloissa.

Timo Juutinen
TM, perheneuvoja, terapeutti, työnohjaaja (ET), pastori, sovittelija, konsultti, kouluttaja ja Business Mentor

 

 

 

 

Kesäopas kahdelle e-kirjanen

/by

Tässä päivityksessä linkki otsikon asiaan ja muuta koottua infoa.

Olen nimittäin saanut ´somea´pitkin tämän sisältöistä viestiä:

Mistä verkkosivujesi kohdasta löytyy tekemäsi teesikirja parisuhteesta?…

Voinko ladata ja jakaa, ilman, että tekijänoikeudet jotenkin rajoittavat? tai että rahastetaan?…

Aiemmin talvelle sain s-postiini (josta myös lähettäjälle vastasin) vähän samaan liittyneen muistutuksen:

”Ne Sinun parisuhdejutut videoineen ja kuvineen kaikkineen ovat mukavia…mutta missä sivujen syvyydestä se Kesäoppaasi löytyyy?”

Löydät suoran linkin viimeksi mainuttuun

 

Timo Juutinen Kesäopas kahdelle ekirja

Lataa maksutta!
https://www.timojuutinen.fi/Kesaopas_kahdelle_web.pdf

 

Klikkaa tästä:    Timo Juutinen Kesäopas kahdelle e-kirjanen

Lataa!

Lue!

Levitä!

Tee tätä kaikkea vaikka sydämesi kyllyydestä!

Toivon sydämesi kyltyvän, ainakin jollakin tavoin, tärkeiden lähi-ihmisuhteiden mietinnässä.

Ollapa me ihmiset yhtä sitkeitä parisuhteessa kuten pihamme perällä ollut Terijoensalava. Puu kaatui myrskyssä (kesällä 2016), jolloin se pilkottiin seinän vierelle pinoon. Talven tuiskujen ja pakkasten jälken eräs osa näytti kuluvana kesänä 2017 tällaiselta:

Miten jatkaisin Kesäopas kahdelle -kymmenen parisuhdeteesin jälkeen, seuraavaa kymmentä…?

Yhdestoista voisi liittyä edellisen foton virittämään näköalaan, toivomuksin:

Säilytä usko tulevaisuuteen tukalassa taitekohdassakin!

 

Voit syventää mietintääsi. Ehdotan, vaikkapa paluuta taannoin kirjoittamieni parisuhdejuttujen äärelle. Useamman lukijapalautteen perusteella niissä on onnistuttu katsomaan monipuolisesti näitä yhteiselämän haasteita. Ehkäpä Sinuakin koskettavalla tavalla.

 

!!!! Neljän parisuhdeblogikirjoituksen sarja

`Johdanto` – `Erilaisuus parisuhteessa´ – `Puhumattomuus parisuhteessa` – ´Läheisyyden puute avioliitossa´ – ´Kommunikaatio parisuhteessa`

Nämä löydät muiden blogipäivitysten joukosta  (julkaistu 2. – 10.10.2016 välisenä aikana).

!!!! Ja jos vielä intoa piisaa, rullaamalla blogipäivityksiä ajassa taaksepäin, löydät tuhtia tavaraa otsikoilla,

´Voimattomuus´ – `Rakkauden olemuksesta` – `Uskottomuudesta` – `Miksi avioliitto purkautuu` (julkaistu marras-joulukuussa 2015)

!!!! `Onko pariterapiasta hyötyä?´ – sellainen(kin) vakavasti otettava kirjoitus (+johdanto) on lukijoita varten.

 

!!!! Huom! Jos et ole ns. lukumiehiä, vaan kaipaat suoraa keskustelua asiantuntijan kanssa, silloin

Kilauta kaverille!  (0440 177 432) tai lähesty verkkosivulla olevalla lomakkeella.

 

Ensimmäisen kontaktin voi kohdistaa videoihin(kin). Niitä on tällä hetkellä yhteensä 4 kpl.

 

Mättääkö parisuhde? Onko sietokykysi tapissa ja suhde katkeamassa? Eikö kipu- ja kitkakohtaan tunnu löytyvän ratkaisua?

– Miettisimmekö oikeita askelmerkkejä yhdessä!

Voit tulla vastaanotolleni yksin tai yhdessä.

apua parisuhteeseen

Tervetuloa vastaanotolle!

 

3K Savo – tehkäämme yhdessä parempaa!

/by

Henkilö huikkasi kesäkadulla – meidän molempien ollessa lomatunnelmissa – että ”et oo muuten aikoihin näppäillyt…”. Hän tarkoitti blogikirjoituksia täällä Ajankohtaista osiossa.

 

Vastasin hänelle… ”katos kun loppukeväällä puuhastelin toisaalla, pyristellen muuta… Kannoin korteni kekoon: syntyi 3K Savo. Koetin kesätunnelmissani kuvata, kuinka viime ajat eivät sisältäneet tylsyyttä. Mikkeliläisen osaamiskeskittymän muodostamisen loppusuora karisti vähäisenkin toimettomuustaipumuksen taka-alalle. Hyvä niin.

Liian paljon hyvvee on ihanata  

 

Jatkoin kertomalla vähän tarkemmin. Viittasin nyt käsillä olevaan blogipäivityksen otsikkoon ja kerroin mm. kymmenen erilaisen esittelyvideon mahdollisuudesta. Selvitän tässä kirjoituksessani lyhyesti, mistä oikein on kyse, ja linkitän lukijan apajille.

 

3K Savo

 Osaamiskeskittymä partnerin silmälasein

3K Savo on juuri hiljattain muodostettu, vähintäänkin 10 erilaisen konsultin muodostama osaamiskeskittymä. Erilaisiin yrityselämän ja yhteisöjen sisällä ilmenneisiin tarpeisiin on nyt Etelä-Savossa kerätty tämä kokeneiden tekijöiden partnerijoukko. Heidän primäärit työhistoriat ja aikaisemmat toimintasektorit ovat miellyttävän moninaiset. On mistä valita.

 

3K Savo

 

Kuten lukijana varmaankin tiedät, konsulttitoiminnan sisältö vaihtelee paljon sen mukaan, millä alalla toimitaan. Yleisesti konsultaatiolla tarkoitetaan jonkun tiedon, taidon, osaamisen tai arvion tilaamista asiakkaan tai asiakasorganisaation toiminnan ja tuloksen parantamiseksi.

 

3K Savo ilmaisee tämän viimeksi mainitun – toiminnan ja tuloksen parantamisen – kuvainnollisella konsulttityön päämäärällä, ”koilliseen”. Sellainen toteutetaan yhtiön mukaan toimeksiantokohteissa ”kokonaisvaltaisesti” ja ”kotoisasti”.  Uuden yrityksen verkkosivuilla selviää, mitä nämä kolme k-alkuista sanaa sisältävät.

 

Olen ollut 3K Savon -prosessissa mukana sen alkuhenkäyksistä alkaen. Tunnen porukan Miktech Consultingin poolivaiheesta. Tuolloin sisukkaana aktiivivetäjänä toimi tj. Vesa Sorasahi.  Jo kesästä 2012 alkaen on tietty, noin kymmenen valikoituneen konsultin joukko kokoontunut keskustelemaan siitä, mitä yrityselämän eri toimialojen rintamalla kulloinkin on meneillään. Vuoropuhelujen tärkeä toistuva focus on kiertynyt kysymykseen, miten tulisi auttaa eri elinkaarensa vaiheissa olevia yrityksiä ja yhteisöjä organisaation ulkopuolisen tiedon ja taidon avulla?

 

Tarkkakorvaisena tiedän todeta, että käytyjä keskusteluja on aina läpäissyt monenlaisen inhimillisen osaamispotentiaalin kunnioitus; päämääränä kuitenkin kaiken aikaa on ollut monialaisen konsulttitalon perustaminen Etelä-Savoon. Osallistuin tähän dialogiin aktiivin indikatiivin preesensillä. Sinnikkäästi. Miksiköhän?

 

Nostan esille vain kaksi asiaa.

 

Ensinnäkin. Erityisen ilahtunut olen ollut siitä, että eteneminen kohti maalia – 3K Savon perustamista –  on edennyt juurikin kokonaisvaltaisen fundeerauksen ja kotoisan dialogin avulla. Ajattelen, että silloin muodostuneella, moni-ilmeisellä osaamiskeskittymällä on myös sisäiset edellytykset kohdata yrityselämän yleisiä ja erityisiä haasteita sekä välttää vauhtisokeuden usein mukanaan tuomaa toiminnallista poukkoilua.

 

Henkilökohtaisessa konsulttityössäni olen tähän mennessä nähnyt liian monta hyvää alkua, tähdenlentoa tai rakettia – yritystä,  joiden yrityselämän tyrehtymistä edelsivät toimintahurmio ja/tai nopean menestyksen tuomat hallitsemattomat ihmissuhdesotkut. Ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat aina businesselämässä mielenkiintoisia ja samalla haasteellisia. Juuri tästä syystä ihmissuhteiden vaalimiseen pitäisi osata myös varautua, viisaasti ja vastuullisesti.

 

Nyt käsittelyssä olevan uuden yrityksen kohdalla ihmissuhteiden arvoperusta on poikkeuksellisen hyvin huomioitu; näin sanon ihmissuhdeammattilaisen arvioina.

 

Toiseksi. Huomionarvoista (kirjoittajan kannalta) on myös se, millaista ammatillista kompetenssia ja toisaalta sukupuolijakauman imagoa osakeyhtiön keskeiset vaikuttajapaikat ilmentävät . Toimitusjohtajana toimii yksimielisen valinnan perustalta Pekko Häklin ja hallituksen puikkoa puolestaan heiluttaa partneri Raija Kallioinen. Näillä valinnoillaan uusi yritys piirtyy minun mieleeni ajassa olevana ja kokonaisvaltaisen sukupuolisena. Hyvä!

 

Ajassa – Sanassa – Kasassa

Arvostan suuresti yhteisöä, joka voisi uskottavasti sanoa itsestään: elämme ajassa, pysymme sanassa ja kasassa.

 

Jatkuvuus on konsultointityössä mielestäni erinomainen edellytys pysyvämpien, joko yksilötason tai yhteisöllisten uudistusten aikaansaamiseksi. Verkkosivuillaan 3K Savo esittää suosivansa kestävän kehityksen partneriyhteistyötä:

3K Savon toimintastrategia on pitkäjänteisten kumppanuuksien rakentaminen asiakkaiden kanssa. Tiedämme, että kannettu vesi ei kaivossa pysy.

 

Luen ja tulkitsen tätä yrityksen ensimmäisessä blogitekstissä kirjoitettua niin, että nyt markkinoille tullut osaamiskeskittymä kykenee tarjoamaan myös ns. ”pintaa syvemmälle luotaavaa” konsulttiapua.

 

Seuraava lainaus yrityksen värikkäiltä verkkosivuilta mielestäni tukee tätä odotusarvoani.

Menestyvä yritys – toimialasta ja toimintaympäristöstä riippumatta – tunnistetaan avainhenkilöiden henkilökohtaisista sparrauksista. 3K Savo tarjoaa käyttöönne vaativan erityistason sparraajat. Henkilö-, tiimi- tai yksikkökohtaiset valmennukset teemme kotoisan kokonaisvaltaisesti. Huomaatte, kuinka oikea-aikaisilla ja kohdennetuilla metodeilla piilossa olevaa tuottavuusreserviänne saadaan yrityksen käyttöön.

 

Arvonantoa – Mieltä  – Merkitystä

Kun kysyt, miten uusi konsulttiyhtiö voisi hyödyttää juuri sinun tilanteessasi, vastaan otsikon monimerkityksellisellä ilmauksella. Näin siksi, että vasta 3K Savon tutkaparin paikalle kutsuessanne asiat alkavat konkretisoitua kokonaisvaltaisesti ja kotoisasti kohti koillista.

 

Nähtäväksemme jää, millaisena nämä hyödyt paikallistuvat kulloisenkin tilaajan todellisuudessa. Tiedän kuitenkin kertoa, että vain asettautumalla yhteistyöhön 3K Savon partnereiden kanssa, löydät heistä jokaisesta sen omimman timantin käyttöösi.

 

Tulevaisuus?

Ei tarvitse olla erityinen selvännäkijä, kun rohkenen esittää konsulttijäsenten määrän lisääntyvän jatkossa, kunhan tämä partneriporukka pääsee toiminnalliseen vauhtiin. Notkeita juniorijäseniä tulee täydentämään senioriosastoa; varsinkin kun nämä kuulevat 3k savolaisten erinomaisesta menestymisestä viimeisessä, kesän korvalla järjestetyssä valtakunnallisessa kilpailutuksessa.

 

3K Savon toimeksiantoyrityksille ja -yhteisöille on näin jatkossa tarjolla entistäkin monipuolisempi partneriverkosto ja laadukas asiantuntijapalvelujen repertuaari. Hyvästä tehdään yhdessä parempaa! Se on meidän kaikkien yhteinen etu.

 

Voit jo nyt tutustua mukana oleviin partnereihin. Teimme porukalla, Groteskin toteuttamana 10 videon otoksen siitä keitä olemme Sinulle! Tämän punapuseroisen ehkä tunnistat välittömimmin, aloita siis siitä. Sitten on jäljellä seuraavat 9.

 

 

Tällaisin, kesän 2017 tuumauksin Sinua tervehtien, partneri Timo Juutinen 3K Savosta.

Linkki uuden yrityksen verkkosivuille:

Etusivu