3K Savo Archives - Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT)

Tag Archive for: 3K Savo

YMMÄRRÄ ERILAISUUS – HYÖDYNNÄ VAHVUUDET

8.9.2022/by A1Juutinen

Ymmärrä erilaisuus – Hyödynnä vahvuudet. Näin kirjoitettiin otsikko, jolla pienehkö, kolmessa työpisteessä työskentelevä työporukka valmistautuu tulevaan talveen. Olen Luonnollisten Taipumusten Analyysien (LTA) asiantuntijana organisoimassa heille henkilökohtaiset analyysit.

Mistä on kysymys? Miten se toteutetaan? Mitä se hyödyttää?

Vastaan tässä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) blogipäivityksessäni näihin lyhyesti. Linkitän jäljempänä myös videon, jossa 3K Savo asiantuntijakonsulttina esittelen asiaa.

Tahti on tuttua – myös kuluneen kesän jälkeisenä aikana. Pääsen pyydettyjen ajattelu- ja toimintatyylien tsekkaamisen äärelle. Se innostaa. Olen toteuttanut näitä hallittuja ja luotettavia analyyseja työikäisille mitä erilaisimmissa asetelmissa. Ja mikä parasta analyysit ja niiden turvallinen purkaminen ovat (palautteiden perusteella) kerrottu olleen monin tavoin yksilöitä ja erilaisia tiimejä hyödyttäneitä prosesseja.

Parhaillaan minulla on menossa kolmen firman ja työyhteisön analyysit. Kotimaassamme tämän tietokonepohjaisen analyysin on tehnyt jo reilut 40 000 työikäistä.

Todettakoon artikkelikuvasta: kuva ei liity edellä mainitun työporukan taipumusten ilmijakaumaan. Heillä prosessi on vielä kesken. Kuvassa on kyse toisesta, vieläkin pienemmästä työyhteisöstä vastaavassa valmennusprosessissa aiemmin.

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ – jotta ihmisillä on parempi olla itsensä ja toisten kanssa!

Otsikko lupaa paljon. Lupauksen toteutuma näkyvänä todellisuutena – sellaisena muutoksena, joka havaitaan henkilön omissa työelämän vuorovaikutuskuvioissa, tietystikin edellyttää kyseisen henkilön omakohtaista paneutumista asiaan. On myös sitouduttava omaan toiminnan kehittämiseen.

Kun organisoin näitä analyysejä, kaino henkilökohtainen tavoitteeni on, että työskentelyyn osallistunut voi paremmin ja on innostuneempi työssään myös tsekkaussyksyn jälkeisenä aikana. Kantava muutos mielessä!

Tiedämme tavallisten ihmisten kertomuksin ja neutraalien tutkimusnäytöin, että kun ihminen – työalasta riippumatta – saa toteuttaa tehtäviään omia luonnollisia taipumuksiaan hyödyntämällä, hän tekee työnsä tuottavasti. Hän väsyy ja turhautuu selvästi epätodennäköisemmin kuin vastaava henkilö, joka joutuu uurastamaan taipumuksiaan hyödyntämättä.

Nykyisessä hektisessä, alati uudistuvassa työelämässä, on selvää, että sekä tekijän että tahtipuikkoaan heiluttavan johdon ilmeinen ja yhteinen pyrkimys on saada lisättyä työhyvinvointia; perustehtävään sitoutumista ja sen hoitamisessa jaksamista.

Kun puhutaan työhyvinvoinnista, on syytä tässäkin kohden muistuttaa, että ilmiötä ja käsitettä lähestytään ammattikirjallisuudessa yleensä neljästä eri osatekijästä tai tulokulmasta käsin. Nämä ovat fyysinen hyvinvointi, psykologinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi ja organisaatiotason hyvinvointi. Tässä blogiartikkelissa emme kuitenkaan paneudu tarkemmin näihin, usein myös limittyviin työhyvinvoinnin osa-alueisiin.

SISÄISIÄ SANKAREITA LISÄÄ!

Eräänä keskeisenä kehittymisen ja uudistumisen moottorina, joka koskee sekä yksilöä että koko työyhteisöä, nähdään ihmisen kokonaisvaltainen itsetuntemus ja -ohjautuvuus. Työtehtävien ja vastuiden rajat hälvenevät. Myös tiukkarajaisuus työn ja vapaa-ajan välillä on tullut uudelleen tuunatuksi, jolloin työ- ja siviilielämä limittyvät.

”Kokonaisina työssä ja vapaalla!”

Tämä on ideana minulle terapeuttina ja työnohjaajana päivänselvää. Kyse on eräänlaisesta hybridiajattelusta, jollaiseen ”filosofiaan” miellyin jo aiemmin. Hybridisyys, joka tässä tarkoittaa energisyyden turvaamista sekä työ- että siviilielämässä. Tämä idea siivittää minua praktikkona päivittäisessä työssäni Timon Työnohjaus ja Terapiassa kuin myös 3K Savon asiantuntijakonsulttina.

Ks. lisää Hybridisestä palvelukonseptista yksilöllisessä vastaanottotyössäni, tekstinä tästä. Videoklippinä puolestaan tästä.

Analyysin ensisijainen tavoite on itsetuntemuksen lisääminen. Toissijainen tavoite on oppia ymmärtämään ja hyväksymään omaa ja muiden ihmisten erilaisuutta. Työn äärellä!

TAIPUMUSANALYYSI – ”ei eilisen teeren poika”

Taipumusanalyysit, joista tässä bloggauksessa kirjoitan, perustuvat pitkää kehitystyöhön.

Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) juuret ulottuvat aina sveitsiläiseen psykiatri Carl Gustav Jung, joka julkaisi teoriansa ajattelutyyleistä 1920-luvulla.

Toinen suuri vaikuttaja on ollut amerikkalainen äidin ja tyttären työpari, Katharine Briggs ja Isabel Briggs Myers. He kansantajuistivat Jungin teoriaa ja kehittivät ensimmäisen työkalun (MBTI-indikaattorin) ajattelutyylien tunnistamiseen.

Nyt keskiössä olevan, suomalaisen version kehittäjänä on uurastanut FM Kari Helin. Hänen opissaan mm. alleirjoittanut on aikoinaan ollut, vuosina 2010-2011 ja 2015.

Luontaiset Taipumukset

Ihmisten erilaisuutta työelämässä luotaavia ja käyttökelpoisia menetelmiä on toki muitakin. Menetelmiin tarkemmin perehtyneet tietävät vaihtoehtoihin sisältyvät plussat ja miinukset. Osa työelämässä käytettävistä erilaisuusanalyyseistä, kuten esimerkkinä DiSC, Thomas ja Insights Discovery, jäsentävät ihmisten toimintatyylejä (erityisesti työtyylit). Thomas on suosittu työväline rekrytoinneissa.

Havaittavaa kuitenkin on, että niissä on selvästi erilainen (yksinkertaisempi) taustateoria kuin ajattelutyylianalyyseissä.

LTA:n verrattomana etuna on niin ikään sen käytettävyyteen panostaminen, nimenomaisesti supisuomalaisessa työelämässä. Osallistujan on helppo ja nopea toteuttaa sähköinen versio paikasta riippumattomana. Analyysitulos tulee toivotulla tavalla kansoidussa ja ulkoisesti raikkaassa muodossa. Perusskaalausta on mahdollista syventää mm. esimies- ja asiantuntityön versiolla ja vaikka tiimikohtaisen kehittämistyön matriisina. Kehitystehtäviä ja kirjoja aiheesta on myös saatavilla.

Tämäkin on huomionarvoisena merkittävää: Kerrottua Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) prosessia organisoi, toteuttaa ja järjestää purkutilaisuuden vain ja ainoastaan tähän työmenetelmään kouluttautunut analyytikko ja valmentaja.

Purkutilaisuus analyysituloksen/-tuloksien osalta on yhteinen tai henkilökohtainen. Ja viimeistään tällöin selviää osallistujan oma nelikirjaiminen tulos, olipa se sitten ESTJ tai INFP, kun matriisivaihtoehtoina on ”16 tyyppiä työelämässä”. Allekirjoittaneen kohdalla purkutilaisuuteen varataan osallistujamäärästä riippuen, yleensä 2 – 4 tuntia.

Kerrottakoon tässä, että Timo Juutinen mainitaan Taipumusanalyytikkojen ja valmentajien valtakunnallisella sivulla kuvauksella

Stoalaisella tyyneydellä tapauksittain neuvonantaja (INFJ) ja huolehtija (ISFJ)… Taipumusanalyysit, vahvuusvalmennukset ja erityistilanteet ovat Timon bravuurit tässä kymmenen konsultin tiimissä…

Mitä tuohon voisi sitten blogijutussa sanoa? Bingo! Jep!

MIHIN TAIPUMUKSEMME työelämässä VAIKUTTAVAT?

Vastaan otsikon kysymykseen luettelonomaisesti, mutta ei kattavana.

¤ Millaisten ihmisten kanssa meidän on helppo tai vaikea tulla toimeen

¤ Millaisesta työstä me eniten pidämme ja millaisessa työssä jaksamme parhaiten

¤ Millainen on luontainen johtamistyylimme

¤ Miten me opimme parhaiten (oppimistyyli)

¤ Miten me toimimme palavereissa

¤ Miten me reagoimme muutoksiin

VASTAUKSIA ITSETUNTEMUKSEN LISÄÄNTYMISENÄ

Analyysin tehnyt saa itselleen vastauksia, mm. seuraavissa:

* Vuorovaikutus-energiasi pääsuunta (kumpi se on: ulos vai sisään?)

* Luontainen tapasi hankkia infoa päätöksentekosi pohjaksi (aisteilla vai intuitiolla?)

* Toistuva tapasi tehdä johtopäätöksiä (looginen vai arvoista kiinni pitävä?)

* Millainen ulkoinen elämäntyyli, jota toteutat arjessasi luonnollisena itsellesi (liittykö siihen järjestelmällisyys vai spontaanius?)

KESKELLÄ ELÄMÄÄ!

12 sivuisessa ja henkilökohtaisessa analyysikoosteessa on taipumustesi sovellutukset 10:een eri tilannetekijään/olosuhteisiin työelämässä.

Kukapa ei tahtoisi enemmän päästä perille työikäisenä omasta stressitaipuksestaan, todellisesta vuorovaikutustaipumuksestansa, suosimastaan palautetyylistä tai vaikka saada ideoita itselleen haastavien henkilöiden kohtaamisessa nykyistä jouhevammin.

Tapaamisiin!

Videolla lisää asiasta ja tekijästä: klikkaa kuvasta

VÄLÄHDYKSIÄ TIMON VASTAANOTOLLA – TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT)

1.3.2021/by A1Juutinen

Välähdyksiä Timon vastaanotolla. Se on uusin ja järjestyksessään 10:s video. Timon Työnohjaus ja Terapia tuotti sen Ystävänpäiväksi 2021.

Samalle ajankohdalle julkaistiin toinenkin, Konsultointi kannatti korona-aikanakin, ks. 3K Savon Linkki.

Tekijästä

Timon Työnohjaus ja Terapia keskittyy nimensä mukaisesti erityisesti `kahden maailman` asioihin ja ilmiöihin: työelämän monella tapaa haasteellisiin juttuihin ja toisaalta siviilielämän ihmissuhteisiin ja siellä koettaviin pulma- ja kasvuhaasteisiin.

Lisäksi on olemassa ns. kolmas maailma. Minulle. Se on edellisiä näkymättömämpi, ajattomampi, pyhempi… Mutta tässä päivityksessä siitä ainoastaan loppuun liitetyn Make Perttilän biisin verran.

Nämä kaksi näkyvää todellisuutta (maailmaa) eivät toki ole irrallaan toisistaan. Ne limittyvät, voisipa jopa sanoa, että kietoutuvat toisiinsa. Hyvässä ja pahassa. Eräässä aiemmin julkaistussa videotrailerissa ilmaisin tämän – ”olemme kokonaisia” – kun on puhe hyvinvoinnista, jaksamisesta ihmisenä.

Kasvaminen, kehittyminen sekä uusi kukoistaminen, niitä tavoitellaan näissä molemmissa maailmoissa. Sinäkään et toivo itsellesi, että inhimillinen kehittymisesi ihmisenä kivettyy, ethän?

Kaikki videot katsottavissa, kun klikkaat tästä.

Vainko välähdyksiä?

Tässä uusimmassa videossa näet tuokiokuvia joistakin työtilanteista Timon Työnohjaus ja Terapian vastaanotolla; hetkistä, joista läsnä olleet ovat kertoneet niiden olleen merkityksellisiä. Enemmän kuin välähdyksiä. Saamani palautteen perusteella niihin on sisältynyt jotakin henkilölle keskeistä, rakentavaa ja oivalluksina kantavaa. Henkinen ja ammatillinen kasvaminen, ne ovat virittyneet ja tulleet oikeasti todeksi.

Videossa vastaan verkkopuhelun kysyjälle kysymykseen, jonka olen kohdannut kerta kerran jälkeen. Mutta ennen kuin kuulet tästä, lyhyt (tilastollinen) yhteenveto työni nykyhetkestä.

Terapeuttinen auttamistyö – akuutteihin kriiseihin vastaaminen

Kriisien parissa yli neljännesvuosisadan. Tilastojen mukaan Timon terapiatyön vastaanotolla on käynyt yhteensä 2 200 asiakasta (+ ainoastaan arviokäynnillä käyneet ihmiset). Asiakkaiden selvä enemmistö hakeutui parisuhde- ja perhe-elämän ajankohtaisten tilanteiden ja kysymystensä siivittämänä.

Oma lukunsa ovat – joskaan ei terapeutin työroolissa – akuutit selvityspyynnöt. Olen tähän mennessä toteuttanut parityönä yli 60 käräjäoikeudelta tullutta perheen oikeusjuttuun liittyvää selvitystyötä. Lisäksi kuntaviranomaisen vastaavia pyyntöjä vanhemmuus- ja perheen kokonaistilanteen selvityksinä 26 perheessä. Selvitykset ovat poikkeuksetta liittyneet johonkin perheessä olevaan vakaavaan kriisi- tai konfliktiasetelmaan.

Lue lisää parisuhde- ja perhe-elämän moninaisista seikoista; sellaista joihin ammattiavulla on oivallisesti ja tuloksellisesti pureuduttu. Aloita vaikka tästä.

Hybridi – mitä se on TTT:n tarjottimella?

Videossa viitataan otsikon asiaan.

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) kehitti nykyaikaisen Hybridipalvelun. Siinä asiakkaan tarve ja tavoite ohjaavat ratkaisukeskeistä täsmätyötä. Halutessasi yhdistelet paitsi vastaanottoa ja nettiä, myös palvelupakettien eri sisältöjä.

Hybridin hyödyistä lisää? Klikkaa vaikka Hyvinvoinnin ykköset -sivulle ja sieltä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT), tai jatka tästä .

Lysti alkaa aina arviotapaamisella.

Arviokäynnillä (60 €) opit tiedostamaan parhaan polun ja oikeat askelmerkit asioissasi! Ota siis yhteyttä soittamalla tai lähesty lomakkeella – tärkeintä on, että teet sen itsesi, perheesi tai parisuhteesi kannalta ajoissa! Hybridissä työelämän visaiset asiat yhdistyvät perhe-elämään ainoastaan siinä määrin kuin Sinä toivot!

Työnohjaus- ja kehitämistyötä eri asetelmissa

Työelämän ilmiöt ja työhyvinvointi kiinnostaneet koko työelämäni ajan. Olen ehtinyt hankkia sangen runsaasti koulutuspääomaa. Käymissäni erikoistumiskoulutuksissa tiedän olleeni varsin sitoutunut, innovatiivinen ja kokeilunhaluinen. Kriittinenkin uusien tuulien suhteen.

Myös työelämän jutuissa voin käyttää luontaisia taipumuksiani asiakkaiden hyväksi. Sillä taipumusanalyysien luokittelussa olen ”Neuvonantaja” (INFJ) ja ”Huolehtija” (ISFJ).

Vahvuuspotentiaali kohdallani on tutkittu monella tapaa ja monin silmäparein: psykologiset testausyksiköt Helsingissä (3), niin ikään arviot ja todistukset asiantuntijakonsulteilta, -kouluttajilta ja -työnohjaajilta (10); he puolestaan seuranneet henkilön toimintaa erilaisissa työtilanteissa yhteensä 600 tunnin ajan.

Työelämän asiakkaat? Esimerkkeinä mainitsen yrityselämän Executive Coaching, esimiesvalmennukset ja erilaiset osastojen tai avainhenkilöiden yksilölliset sparraukset.

Tilastoesimerkki vuodelta 2019: työnohjausryhmiä (21), ammattitiimejä (4) ja yksilöllisiä työnohjausprosesseja (21). Lisäksi useita akuutteja ja eri kestoisia ns. Restoratiivisiä sovitteluprosesseja; toteutus 3K Savon partnerina tai suoraan toimeksiantoyrityksestä.

Lue lisää Timon CV:stä. Huomaat työhistorian ohella kaikki keskeisimmät ja viimeaikaiset valtakunnalliset kilpailutukset, joissa päätyminen ´piikkipaikalle´. Linkillä.

Monenkirjavat Blogitekstit, E-kirjat, Videot ja Kansalaiskommentit

Tämän blogipäivityksen tekijä on tuottanut tähän mennessä (2/2021) yhteensä

10 kpl erilaista teemavideota
84 blogitekstiä, joille tullut lukijoilta
200 mielenkiintoista käyttäjäpalautetta
+ 176 julkaistua asiakasarviota nykyisiä edeltäneellä TTT:n ammatillisilla verkkosivuilla
2 E-kirjaa. Molempia voit edelleen maksutta ladata. Tuoreimman digikirjan nimenä Parisuhde 2020 Aavan ja Taiston tarina. Digikirjojen lataamiseen tästä.

Lupaamani musa: Make Perttilä ja Et Cetera Tahtosi tiellä

KONSULTOINNISTA NIPOTTAMATTA JA HUUTAMATTA

19.2.2021/by A1Juutinen

Konsultoinnista nipottamatta ja huutamatta. Miksi tällainen otsikko? Olenhan kirjoittanut konsultointityöstä useita kertoja. Lopussa myös linkkejä näihin aiemmin julkaisemiini.

En tiedä ajatteletko, kuten kuudesluokkalaiset ilmaisivat näkemyksiään opettajan sukupuolen merkityksestä koulutyössä: ”Naiset nipottaa ja miehet huutaa”. Näin todettiin Olli Helamaan, reilut vuosikymmen sitten tekemässä, haastatteluihin perustuvassa pro gradu -tutkielmassa Jyväskylän yliopistossa.

En ole opettaja. Tiedän myös sukupuoleni. Pyrin tässä lyhyessä blogipäivityksessä välttämään jonkin seikan erityistä painottamista huutamalla, mutta myös sortumatta jonkin toisen nipottamiseen. Pikemminkin infoan. Jätän täkyä seuraajalle.

Tämä tuokiokuvaus konsultoinnista korona-aikana kiinnittyy uuteen 3K Savon työvideoon. Se julkaistiin Ystävänpäiväksi 2021.

Kokoan videosta vain joitakin ajankohtaisia näköaloja. Kirjoitin vastikään mainitun yrityksen verkkosivulle blogikirjoituksen otsikolla ”Konsultointi kannatti korona-aikanakin”. Linkki sinne.

Tasapainottamista. Sellaista me kaipaamme, koska me tarvitsemme…

Jokainen ihminen tasapainoilee elämässään eri asioiden ja ilmiöiden kesken. On talous-, ihmissuhde- ja terveysasioita. Arjen aikatauluissa haemme tasapainoa; sellaista, jonka kanssa kykenisi elämään identiteettiään ja elämäänsä menettämättä…

Elämäntilanne vaikuttaa tasapainotteluun. Työelämässä on omat yksilön kohtaamat voimatekijät, jossa muun muassa vallitsevalla asemalla ja henkilön työroolilla on merkityksensä.

Tässä päivityksessä muutama sana johtajuudesta, koska linkitetyssä videossakin esiintyy ainakin kaksi eri johtajaa. Molemmat konsultoinnin merkeissä.

Kun luen nykyistä johtajakirjallisuutta, törmään toistuvasti esiintyviin `luetteloihin`, joissa kuvataan hyvän johtajan ominaisuuksia.

Näiden tiivistysten mukaan johtajalla tulisi olla näkemystä, taitoa laatia visioita. Hän valtuuttaa rohkeasti toisia toimimaan, koskapa kunnioittaa heitä niin ihmisinä kuin ammattilaisina. Esimerkillinen johtaja jopa toistuvasti nostaa yhteisönsä tai yrityksensä muita toimijoita myönteisen huomion keskiöön.

Vuosia on puhuttu lisääntyvästä itseohjautuvuudesta työelämässä. Tulevaisuudessa johtajia ja esimiehiä, alasta riippumatta, haastaa monenlaiset digi- ja tekoälyyn kiinnittyvät taito-odotukset. Emme täysin tiedä, mitä kaikkea, tällä hetkellä vielä tuntematonta tulevaisuuden työelämä pitää sisällään… Mutta arvatenkin johtajalta odotamme resilienssiä, lisääntyvää mukautumiskykyä.

Tulevaisuuden johtajuutta ei mielestäni kuitenkaan tulisi liikaa mystifioida. Johtaja on tulevaisuudessakin ennen muuta ihminen.

Hän kaipaa luotettavaa sparrauskumppania. Painopiste sanalla luotettava. Sillä johtajan ja esimiehen rooliin liittyy jatkossakin esimerkillisyys, edellä oleminen, joukoilleen suunnan näyttäminen ja tuloksellisen toiminnan valvominen. Tällainen työrooli on yksinäinen. Jatkossakin. Tämän jokainen, pitemmän aikaa johtajana toiminut on tunnistanut ja tunnustanut.

Seuraavassa videossa annetaan välyksiä siihen, että työelämän todellisuudellesi on olemassa kelvollisia tukitoimia; sellaisia, joita myös kehtaat käyttää.

Jos ennen tai jälkeen videon tahdot vielä kurkata kirjoituksia, joissa käsittelen konsultointia erilaista tulokulmista:

LINKIT

Tällä linkillä pääset kolmiosaiseen sarjan Salamointia ja sydänääniä -alkuun:

Tällä puolestaan konsultointiin Tehkäämme yhdessä parempaa -kirjoitukseen (3K Savon partnereiden silmin)

Täältä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) teemavideoihin, joista löydät lisävirikkeitä mm. sovittelutyöhön ja työssä jaksamisen kysymyksiin.

Ja siis tässä on uusin konsutoinnin video – ystävänpäivänä 2021.

Huom! Kohta ilmestyy Timon Työnohjaus ja Terapialla ajankohtainen video nimellä Väläyksiä Timon vastaanotolla…

RESTORATIIVINEN TYÖYHTEISÖSOVITTELU MIKKELISSÄ – KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

4.9.2019/by A1Juutinen

Hei – pääsiskö pois!!!

Kuvassa on ainoastaan yksi henkilö. Restoratiivisen sovittelun lähtökohdissa ahdistavista kokemuksista kärsii useampi…

Tämä on kolmas blogikirjoitus sovittelua käsittelevässä Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) Teemaklinikan kirjoitussarjassa.

Johdanto-osiossa mainitsin, että työyhteisösovittelujen toimeksiannot ovat kohdallani Mikkelissä ja laajemmin Itä-Suomessa lisääntyneet.

Sovittelun kahta kärkeä esittelevissä asiavideoissa lähestyin molemmissa tätä mielenkiintoista aihetta periaatteella, ”kysy mitä haluat, minä vastaan mitä haluan”.

Tässä toisessakin videossa henkilö vetää pakasta kortin, ja minä pohdin ääneen, mitä kortin sisältö merkitsisi meille työyhteisöelämässä, olipa työroolimme yritysjohdon, operatiivisen esimiehen tai rivityöntekijän arjen asiakasrajapinnassa.

Tällä samalla rakennetyylillä siis jatkan, kuitenkin niin, että listatut kysymykset ovat tässä niitä ääneen tai kirjallisesti useimmin kysyttyjä, silloin kun toimin 3K Savon partnerikonsulttina näissä asioissa. Vastaukseni kysymyksiin ovat tiivistäviä, koska usein (paikan päällä) pyydetään kertomaan lyhyesti.

Mitä Restoratiivinen sovittelu on ja mitä se pitää sisällään?

RESTORATIIVINEN työyhteisöSOVITTELU on nykyaikainen yhteisöllinen konfliktin hallintamenetelmä. Siinä yrityksen ulkopuolinen, luotettava ammattilainen toimii puolueettomana konfliktilanteen avaajana. Toiminta on ratkaisukeskeistä ja tulevaisuussuuntaista tavalla, jossa asianosaiset itse etsivät ja löytävät kunniallisen ulospääsyn syntyneestä konfliktista.

Kenelle palvelu on 3K Savon toimesta suunnattu? Kuka palvelun ostaa ja kuka käyttää?

Palvelu on suunnattu niille eri kokoisille kehitys- ja kasvuhakuisille yrityksille, joiden sisäisessä ja ihmisten välisessä toiminnassa on ilmennyt tuottavan työn hidasteita (esim. henkilöristiriitoja, epätoivottavien liittoumia tai muita työrauhan esteitä).

Onko arvolupausta? Minkä lisäarvon ostaja saa tässä jutussa eli Minkä asiakkaan ongelman 3K Savon palvelu ratkaisee tai mihin tarpeeseen se vastaa?

Yritys varmistaa itselleen tehokkaan ja kunniallisen konfliktien ratkaisutavan ja samalla oppii kriisitilanteiden hallintaa etupainotteisesti. Restoratiiviivinen työskentely tuottaa lisääntyvää vuoropuhelua tiimeissä ja erilaisuuden yksilöllistä hyödyntämistä.

Hei, voisitteko vielä täsmentää tätä, kun kysyn: Mitä vaikutuksia palvelulla on asiakkaan liiketoimintaan tai elämään? Mitä hyötyjä se tuottaa tai mitä haittoja se poistaa?

Työyhteisön sisäisen toiminnan tervehtyminen. Tuottavuuden kasvu. Korvaushakemusten tarpeettomuus. Yrityksen maineen säilyminen. -Kaikki edellä kuvatut ovat Restoratiivisen sovittelutoiminnan (seurantatutkimusten) raportoituja tutkimuslöydöksiä. Viittaan väitöskirjaan: Timo Pehrman (2012) ja sen jälkeen virinneeseen aktiivisuuteen liiketoiminnan hyötyjen ja työhyvinvoinnin edistymisen seurannassa.

Restoratiivinen sovittelu on edellä mallinnettu tieteellisen tutkimustyön havaintojen pohjalta. Menetelmän osaajan ja osallistujien keskinäinen luottamus ja yhteistyö on todettu tuottavan kaivattua muutosprosessia yritystoiminnan sisäisessä toiminnassa. Tämän toteuma on tavoitelaatua.

Toiminnan taloudellinen hyöty määriteltävissä asiakkaan toimesta; ymmärtänet yritysten erilaisuuden kokonsa yms. suhteen.

No, miten se sitten käytännössä hoituu?… Mistä eri elementeistä palvelu muodostuu? Mitä ominaisuuksia palveluun liittyy?

Palvelu toteutetaan joko a) yksilöiden kesken b) tiimin sisäisenä c) tiimien välisenä. Restoratiivinen sovittelu noudattaa lähes aina seuraavaa sovellettavaa perusrunkoa: (1) Konfliktin kartoitus / työyhteisön informoiminen; 1-2 h (2) Yksilötapaamiset; 1 h/ henk, 5-7 henk/ pvä (3) Sovittelu eli yhteistapaaminen; tyypillisesti 4-7 h (4) Seurantajakso; viikkojen tai kuukausien ajanjaksolla 1-3 tapaamista; a´ 1-2 h.

Miten tällaisessa ´henkisissä´ tuloksia ja onnistumista arvioidaan?

Prosessiin liittyvät seurantatapaamiset ovat ajalliset ja sisällölliset tarkastuspisteet onnistumisen kantavuudesta. Lisäksi jos yrityksellä on jo käytössään työilmapiiriä kartoittavaa seurantaa omasta takaa, vaikutukset tullenevat ilmi henkilöiden omatoimisissa kirjauksissa.

Hinta ja kustannukset varmaankin neuvotellaan toteuttajan kanssa tapauskohtaisesti, niinkös?

Juurikin niin, koska asetelma (yksilöt vai tiimi tai tiimit…) ja prosessin kesto, lisäksi se, että tarvitaanko 3K Savon partnerille työpari työyhteisöstä … mm. tällaiset määrittävät tuntihintaa kokonaisuudessa.

Kun me olemme nyt tässä kyselleet… tahdotteko te 3K Savon partnerina vielä lisätä jotakin … olennaista

No, tämän te varmaankin tiedätte… Kokemuksesta ja tutkimusnäyttöjen perusteella, siis sen, millaisia näyttävät olevan tuloksekkaat organisaatiot.

Kuten videossakin sivusin, viittaan meillä Suomessa Työterveyslaitoksen tekemiin selvityksiin ja siihen kuinka työyhteisössä koettava hyvä fiilis on vahvassa korrelaatioyhteydessä organisaatiossa tehtäävän tuloksen kanssa. Asiantuntijatyössä näiden tunnetekijöiden yhteys tulokseen jopa satakertainen.

Tiedämme, että parhaita yrityksiä, melkein alalla kuin alalla, yhdistää yhteinen nimittäjä: psykologinen turvallisuus, jokaa liittyy ryhmän jäsenten välisiin vuorovaikutuskuvioihin. Se on jotakin sellaista, jota oheinen kuvakin mielestäni kielii.

Hyvä fiilis ja tuottavuus. ” Yes – me teimme sen!”

VOITTO – TAPPIO – kumpi parempi? Osa II

6.6.2018/by A1Juutinen

Tämä on otsikon toinen osa, osaksi itsenäinen (aikuisen tuntoja), toisaalta jatkoa ensimmäiselle kirjoitukselle (lapsuus- ja nuoruustuntoja). Valitse koko `skaalaus` tai vain tämän aukeaman asiat.

Aloitan kolmella kuvalla ja niiden synnyttämistä mielikuvista. Toivon ajatuksesi lentävän!

Kuvat

Mitä Sinulle viestivät?

Arvosta omia ajatuksiasi – kerro kaverille, mitä kuvat Sinulle ilmentävät!…

Olen kirjoitellut ammatillisia blogimietteitä eri alustoille. Niistä olen saanut minun mittapuun mukaan sangen runsaasti aivan henkilökohtaista palautetta. Osa viesteistä on ollut erittäinkin henkilökohtaisia ja intiimejä. Palautteen antajan luvalla näitä asiakas- tai käyttäjäkirjoituksia on myös toisten luettavissa toistasataa viestiä (tällä hetkellä). Jotkut palautteista ovat liittyneet nimenomaisesti edellä mainitsemiin ammatillisiin videoihini.

Eräs henkilö minulle lähettämässään kysyi ja toivoi, että ”avaisin” sitä, mitä 3K Savon partnerivideoklipissä sanon aivan lopuksi. Jos katsot ja kuuntelet, sanon … ”voitto rinnan mitalla riittää…” Kommentoija toivoi avattavan tuota linjausta. Löydät ”kokonaisvaltaisesti – kotoisasti – koilliseen” -videon katseltavaksesi tämän artikkelin lopussa.

Ajattelen edelleenkin, että minulle voitto rinnan mitalla riittää – jopa joskus samassa suhteessa häviö on parasta, joskin kirpaisevaa. Voiko tappion kanssa elää? Ajattelen, että sopusoinnussa itsensä ja elämänsä kanssa oleva tyyppi ainakin voi. Annan Sinulle yhden elävän esimerkin suomalaisesta miehestä, pikaluistelija Poutalasta.

Minun silmissä Mika Poutala on esimerkillinen urheilija ja ihminen. Hienoa oli havaita se tapa, jolla hän käsitteli arvokisojen neljännen sijansa 500 metrin pikaluistelussa. Muistatko?

Liitän oheen (loppuun) videon miehestä. 10 minuuttia pettymyksestä (!)… Voin jo tässä kohden sanoa, että silloin kun elämä on tasapainossa, niukan tappion iskemä tikari on vain kumia! Voitko Sinä ajatella samoin?

En availe enempää omassa videossani esittämääni. Annan tämän toisen avata lisää. Olitpa urheilijatyyppi tai et. Me molemmat voimme oppia jotain lisää suositellusta Aki Hintsan Voittamisen anatomia kirjasta. Saatat olla sen jo lukenutkin.

Jätän ilmaan kysymyksen, riittääkö Sinulle voitto rinnan mitalla – urheilussa, elämässä tai ansainnan äärellä? Ja syventävä tuumailu puolestaan virinnee, kun joudumme arvioimaan palkintojen ulkopuolelle jäämistä. Siihenkin on varauduttava samoilla elämän tantereilla.

Minkä puolesta Sinä seisot tai kaadut?

Arvostathan itseäsi kertoaksesi kaverille!

Tekstissä mainitut videot:

Mika Poutalan sanoma – ”… ei tekis pahaa nuokkuvan nuorenkaan kuulla…”. Liputan videolinkin jakamista paitsi tuolle ryhmälle myös niille aikuistuneinne, jotka tällä hetkellä ovat ”siipi maassa”!

Tämän blogikirjoituksen ensimmäisessä osassa viittasin kehittyvän henkilön omien luontaisten taipumusten tiedostamiseen ja näiden taipumusten hyödyntämiseen pärjäämistä silmällä pitäen. Tämä Tube-videoni, jossa myös mainittu ”voitto rinnan mitalla” -seikka, on kokonaisuudessaan katsottavissa tästä.

VOITTO – TAPPIO – kumpi parempi? – OSA I

5.6.2018/by A1Juutinen

Suomen suvi on kuohkeimmillaan. Aloitan kuitenkin talvisilla. Perustelen tätä osaltaan otsikolla; siinäkin on eräänlainen vastakkaisuuden näköala.

On toinenkin syy kirjoittaa voitosta ja tappiosta, tyytyväisyydestä ja pettymyksestä. Tämä liittyy kansalaispalautteeseen. Sain nimittäin palautetoiveen, että kertoisin enemmän siitä, mitä (videollani) tarkoitan, kun olen sanonut ”voitto rinnan mitalla riittää”. Linkit tähän videoon sekä toiseen, Laukkasen talviseen otokseen, ovat artikkelin lopussa.

Ampumahiihtäjä Mari Laukkanen (30) on kertonut (useammassakin) mediahaastattelussa siitä, kuinka hän muistaa olleensa jo lapsesta kova kilpailemaan. Asiantuntijat puhuisivat tässä kohdassa kovasta kilpailuvietistä. Tämä vietti ei tuolloin ole ainoastaan urheiluun liittyvää. Muillakin elämän areenoilla, vaikkapa taiteessa tai työssä voimme nähdä tuota samaa intohimoista voiton tavoittelua. Blogitekstini lopussa on linkki Laukkasen ”karkkipäivään” Holmenkollenilla 18.3.2017. Suoritus on ihailtavan ihmeellinen. Marin valmentaja oli juuri kuollut. Hän hiihti voiton vainajalle. Kiitollisena!

Kolmekymppinen ampumahiihtäjämme Mari Laukkanen ynnää omaa tähänastista urheilijan historiaansa mm. kuvailemalla ”arvelen kilpailuviettini heijastuneen lisäksi eniten lapsuus- ja nuoruusajan koulunkäyntiin”. Tämä tiivistys saa minut kyselemään, mitä pitäisi yleisemmin ajatella kilpailemisesta lapsuudessa?

Kaksi marjaa

Satu ja Säde olivat samalla luokalla. Miellyttävänä yksityiskohtana on lisäksi mainittava, että molemmista tytöistä pääsääntöisesti pidettiin luokalla, vaikka nämä kahdeksanvuotiaat ”marjat” poikkesivat toisistaan sangen paljon. Koululiikunnassa tämä poikkeama oli selvin.

Säde juoksee hampaat irvessä. Silmät suunnattuna maalia kohti. Hiki virtaa tytön poskella. Vaikka jalkoihin kova alun jälkeen sattuu, vielä pitää jaksaa, koska maalissa on oltava ensimmäisenä.

Kaukana perässä hölkyttelee Satu. Hän hämmästelee myöhemmin lähteneitä ja hänen ohitseen juoksevia. Miksi he läähättävät hiki otsalla, vaikka matkan varrella, pientareella on ihania perhosia? Sadulla ei juuri nyt ole kiire, hän sitoo avautuneet kengännauhat ja samalla kehuu ohi juoksevan kaverin trikoita. Satu tulee viimeisenä maaliin. Tyytyväisenä.

Edellinen kouluesimerkki on kuvaava, kun puhumme kilpailuvietistä. Edellisellä lapsella kilpailuvietti oli erittäin vahva, jälkimmäisellä sitä ei näyttänyt olevan laisinkaan.

Mitä sanoisivat lapsen psyykkiseen kehitykseen ja vieläpä urheiluvalmennukseen erikoistuneet psykologit kilpailuvietistä, sen tarpeellisuudesta, periytyvyydestä, ja vaikkapa siitä, ennustaako kilpailuvietin voimakkuus muutakin voittoja elämässä kuin vain urheilullisia.

Muutama pointti

Kilpailuvietti on osittain sisäsyntyinen ominaisuus. Se ei suoraan periydy vanhemmilta lapsille. Tällöin lapset urheilullisessakin ja korkean kilpailuvietin omaavissa perheissä voivat olla hyvällä tavalla erilaisia tässä mielessä.
Kun psykologit käsittelevät lapsen ja aikuistuvan kilpailuviettiä, heillä on tapana erottaa kaksi erilaista merkitystä: minä- ja tehtäväsuuntautuneisuus. Minäsuuntautunut lapsi ja nuori korostaa lopputulosta ja vertailee suoritustaan muihin, kun tehtäväsuuntautunut keskittyy yrittämiseen ja itsensä kehittämiseen. Onko Sinusta toinen toista parempi – liputatko lapsellesi lopputulosta vai suoriutumista?
Vahva kilpailuvietti ei täysin ja automaattisesti määritä sitä, kuka meistä lopulta pärjää elämässä myöhemmin. Näin se on, vaikka ukkina tiedän ja sinäkin sen olet nähnyt, kuinka kilpailut läpäisevät elämäämme: Pienenä kilpailemme vanhempien suosiosta, joka sitten jatkuu koulussa eri tavoin opettajien ympärillä. Suositut opiskelupaikat jaetaan kilpailutulosten perusteella. Aikuistuttuamme sitten kilpailemme työpaikoilla ja parisuhdemarkkinoilla. Eräs oppinut kirjoitti, että vanhuksetkin joutuvat kilpasille tarjolla olevista hoidoista.
Valistunutta viisautta on antaa lapselleen totuudenmukainen ja realistinen kuva maailman lainalaisuuksista myös edellä kuvattujen kilpailujen suhteen. Olisiko sittenkin keskeisintä opettaa lapselle ”kilpaile itsesi kanssa”!
Harjoittelu asiassa kuin asiassa vie eteenpäin, voittamiseen saakka. Monia taitoja voimme harjoitella, ja osaltaan menestymisessä onkin kyse omien vahvuuksien tunnistamisesta ja näyttämisestä. Olet tärkeällä paikalla varustaessasi lastasi elämän kilparadoille!
Pääsääntöisesti kaikki lapset tykkäävät kisailla, kuten leikkiä hippaleikkejä. Erilaiset lauta- ja digipelit – kun ne ovat lapsipelaajan ikätasoisia – ovat erinomaisia ja luontevia paikkoja kokea voittoja ja oppia häviämään. Älä karta lapsesi joutumista häviämään, kun pelaatte. Vain naiivi ihminen ajattelee voivansa elää välttäen tappioita ja pettymyksiä. Blogikirjoituksen II-osassa palaan viimeksi mainittuun tarkemmin videon kera.
Tunnista raja terveen ja epäterveen kilpailun välillä! Jos Sinä tai lapsesi ette juuri koskaan aidosti nauti omista saavutuksista tai suoriutumisesta jossakin tehtävässä, johon toden teolla antauduitte, vaan lähes aina mieli palaa puutteisiin, joita tunnistat itsessäsi tai lapsessasi, silloin raja on ylittynyt. Havahdu!
Hyvä vanhempi ajattelee lastensa parasta tulevaisuutta – eikö totta? Jos olet huolestunut kasvavan menestyksestä tulevaisuudessa (vaikkapa tämän blogikirjoituksen äärellä), muista vielä tämä: Jos lapsi on tyytyväinen omissa lempitouhuissaan, voit olla turvallisella mielellä, se riittää. Joku toinen tykkää soitella pianoa, toinen nauttii maalaamisesta tai maaliin laukomisesta, kolmas haluaa olla vain kavereiden kanssa, sillä sekin on (sosiaaliselle) lapselle oivaa kasvualustaa.
Tunnista taipumuksia! Anna lapsen luontaisille taipumuksille tilaisuus vahvistua kantajansa kannalta voitollisesti!
Kymmenes pointti muistuttaa: tavataan osan II äärellä! >>> Tästä!

Lupaamani linkit:

(1) Timo-Partneri 3K Savon, kotoisasti videossa, mm. sanoilla ”Voitto rinnan mitalla riittää… https://www.youtube.com/watch?v=oVVW7i4UVVg

(2) Voitosta ja murheesta – ks Mari Laukkanen.

3K Savo – tehkäämme yhdessä parempaa!

17.7.2017/by A1Juutinen

Henkilö huikkasi kesäkadulla – meidän molempien ollessa lomatunnelmissa – että ”et oo muuten aikoihin näppäillyt…”. Hän tarkoitti blogikirjoituksia täällä Ajankohtaista osiossa.

Vastasin hänelle… ”katos kun loppukeväällä puuhastelin toisaalla, pyristellen muuta… Kannoin korteni kekoon: syntyi 3K Savo. Koetin kesätunnelmissani kuvata, kuinka viime ajat eivät sisältäneet tylsyyttä. Mikkeliläisen osaamiskeskittymän muodostamisen loppusuora karisti vähäisenkin toimettomuustaipumuksen taka-alalle. Hyvä niin.

Liian paljon hyvvee on ihanata

Jatkoin kertomalla vähän tarkemmin. Viittasin nyt käsillä olevaan blogipäivityksen otsikkoon ja kerroin mm. kymmenen erilaisen esittelyvideon mahdollisuudesta. Selvitän tässä kirjoituksessani lyhyesti, mistä oikein on kyse, ja linkitän lukijan apajille.

3K Savo

Osaamiskeskittymä partnerin silmälasein

3K Savo on juuri hiljattain muodostettu, vähintäänkin 10 erilaisen konsultin muodostama osaamiskeskittymä. Erilaisiin yrityselämän ja yhteisöjen sisällä ilmenneisiin tarpeisiin on nyt Etelä-Savossa kerätty tämä kokeneiden tekijöiden partnerijoukko. Heidän primäärit työhistoriat ja aikaisemmat toimintasektorit ovat miellyttävän moninaiset. On mistä valita.

Kuten lukijana varmaankin tiedät, konsulttitoiminnan sisältö vaihtelee paljon sen mukaan, millä alalla toimitaan. Yleisesti konsultaatiolla tarkoitetaan jonkun tiedon, taidon, osaamisen tai arvion tilaamista asiakkaan tai asiakasorganisaation toiminnan ja tuloksen parantamiseksi.

3K Savo ilmaisee tämän viimeksi mainitun – toiminnan ja tuloksen parantamisen – kuvainnollisella konsulttityön päämäärällä, ”koilliseen”. Sellainen toteutetaan yhtiön mukaan toimeksiantokohteissa ”kokonaisvaltaisesti” ja ”kotoisasti”. Uuden yrityksen verkkosivuilla selviää, mitä nämä kolme k-alkuista sanaa sisältävät.

Olen ollut 3K Savon -prosessissa mukana sen alkuhenkäyksistä alkaen. Tunnen porukan Miktech Consultingin poolivaiheesta. Tuolloin sisukkaana aktiivivetäjänä toimi tj. Vesa Sorasahi. Jo kesästä 2012 alkaen on tietty, noin kymmenen valikoituneen konsultin joukko kokoontunut keskustelemaan siitä, mitä yrityselämän eri toimialojen rintamalla kulloinkin on meneillään. Vuoropuhelujen tärkeä toistuva focus on kiertynyt kysymykseen, miten tulisi auttaa eri elinkaarensa vaiheissa olevia yrityksiä ja yhteisöjä organisaation ulkopuolisen tiedon ja taidon avulla?

Tarkkakorvaisena tiedän todeta, että käytyjä keskusteluja on aina läpäissyt monenlaisen inhimillisen osaamispotentiaalin kunnioitus; päämääränä kuitenkin kaiken aikaa on ollut monialaisen konsulttitalon perustaminen Etelä-Savoon. Osallistuin tähän dialogiin aktiivin indikatiivin preesensillä. Sinnikkäästi. Miksiköhän?

Nostan esille vain kaksi asiaa.

Ensinnäkin. Erityisen ilahtunut olen ollut siitä, että eteneminen kohti maalia – 3K Savon perustamista – on edennyt juurikin kokonaisvaltaisen fundeerauksen ja kotoisan dialogin avulla. Ajattelen, että silloin muodostuneella, moni-ilmeisellä osaamiskeskittymällä on myös sisäiset edellytykset kohdata yrityselämän yleisiä ja erityisiä haasteita sekä välttää vauhtisokeuden usein mukanaan tuomaa toiminnallista poukkoilua.

Henkilökohtaisessa konsulttityössäni olen tähän mennessä nähnyt liian monta hyvää alkua, tähdenlentoa tai rakettia – yritystä, joiden yrityselämän tyrehtymistä edelsivät toimintahurmio ja/tai nopean menestyksen tuomat hallitsemattomat ihmissuhdesotkut. Ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat aina businesselämässä mielenkiintoisia ja samalla haasteellisia. Juuri tästä syystä ihmissuhteiden vaalimiseen pitäisi osata myös varautua, viisaasti ja vastuullisesti.

Nyt käsittelyssä olevan uuden yrityksen kohdalla ihmissuhteiden arvoperusta on poikkeuksellisen hyvin huomioitu; näin sanon ihmissuhdeammattilaisen arvioina.

Toiseksi. Huomionarvoista (kirjoittajan kannalta) on myös se, millaista ammatillista kompetenssia ja toisaalta sukupuolijakauman imagoa osakeyhtiön keskeiset vaikuttajapaikat ilmentävät . Toimitusjohtajana toimii yksimielisen valinnan perustalta Pekko Häklin ja hallituksen puikkoa puolestaan heiluttaa partneri Raija Kallioinen. Näillä valinnoillaan uusi yritys piirtyy minun mieleeni ajassa olevana ja kokonaisvaltaisen sukupuolisena. Hyvä!

Ajassa – Sanassa – Kasassa

Arvostan suuresti yhteisöä, joka voisi uskottavasti sanoa itsestään: elämme ajassa, pysymme sanassa ja kasassa.

Jatkuvuus on konsultointityössä mielestäni erinomainen edellytys pysyvämpien, joko yksilötason tai yhteisöllisten uudistusten aikaansaamiseksi. Verkkosivuillaan 3K Savo esittää suosivansa kestävän kehityksen partneriyhteistyötä:

3K Savon toimintastrategia on pitkäjänteisten kumppanuuksien rakentaminen asiakkaiden kanssa. Tiedämme, että kannettu vesi ei kaivossa pysy.

Luen ja tulkitsen tätä yrityksen ensimmäisessä blogitekstissä kirjoitettua niin, että nyt markkinoille tullut osaamiskeskittymä kykenee tarjoamaan myös ns. ”pintaa syvemmälle luotaavaa” konsulttiapua.

Seuraava lainaus yrityksen värikkäiltä verkkosivuilta mielestäni tukee tätä odotusarvoani.

Menestyvä yritys – toimialasta ja toimintaympäristöstä riippumatta – tunnistetaan avainhenkilöiden henkilökohtaisista sparrauksista. 3K Savo tarjoaa käyttöönne vaativan erityistason sparraajat. Henkilö-, tiimi- tai yksikkökohtaiset valmennukset teemme kotoisan kokonaisvaltaisesti. Huomaatte, kuinka oikea-aikaisilla ja kohdennetuilla metodeilla piilossa olevaa tuottavuusreserviänne saadaan yrityksen käyttöön.

Arvonantoa – Mieltä – Merkitystä

Kun kysyt, miten uusi konsulttiyhtiö voisi hyödyttää juuri sinun tilanteessasi, vastaan otsikon monimerkityksellisellä ilmauksella. Näin siksi, että vasta 3K Savon tutkaparin paikalle kutsuessanne asiat alkavat konkretisoitua kokonaisvaltaisesti ja kotoisasti kohti koillista.

Nähtäväksemme jää, millaisena nämä hyödyt paikallistuvat kulloisenkin tilaajan todellisuudessa. Tiedän kuitenkin kertoa, että vain asettautumalla yhteistyöhön 3K Savon partnereiden kanssa, löydät heistä jokaisesta sen omimman timantin käyttöösi.

Tulevaisuus?

Ei tarvitse olla erityinen selvännäkijä, kun rohkenen esittää konsulttijäsenten määrän lisääntyvän jatkossa, kunhan tämä partneriporukka pääsee toiminnalliseen vauhtiin. Notkeita juniorijäseniä tulee täydentämään senioriosastoa; varsinkin kun nämä kuulevat 3k savolaisten erinomaisesta menestymisestä viimeisessä, kesän korvalla järjestetyssä valtakunnallisessa kilpailutuksessa.

3K Savon toimeksiantoyrityksille ja -yhteisöille on näin jatkossa tarjolla entistäkin monipuolisempi partneriverkosto ja laadukas asiantuntijapalvelujen repertuaari. Hyvästä tehdään yhdessä parempaa! Se on meidän kaikkien yhteinen etu.

Voit jo nyt tutustua mukana oleviin partnereihin. Teimme porukalla, Groteskin toteuttamana 10 videon otoksen siitä keitä olemme Sinulle! Tämän punapuseroisen ehkä tunnistat välittömimmin, aloita siis siitä. Sitten on jäljellä seuraavat 9.

Tällaisin, kesän 2017 tuumauksin Sinua tervehtien, partneri Timo Juutinen 3K Savosta.

Linkki uuden yrityksen verkkosivuille:

Etusivu

TTT:n videotuotantoa (10)

9.3.2017/by A1Juutinen

UUSIN

VÄLÄYKSIÄ VASTAANOTOLLA…

KORONA-AJAN KONSULTOINTEJA

Ystävänpäivänä 14.2.2021

KOKONAISINA!!!

Lyhyt Traileri

TTT:n ´Toimintafilosofiasta´

myös Blogikirjoituksiin

Huom! Jos nuoli videoon ja Pythagoran maljaa ei Sinulla näy, silloin KLIKKAA TYHJÄÄ TILAA!

Videot jatkuvat… >>>>

TYÖYHTEISÖSOVITTELU

– Restoratiivisesti –

Kysy ja vastaa -periaatteella

Syventävä blogiteksti (syyskuussa 2019)

Suhdesovittelua – kun ihmissuhteet solmussa

Sisältönä parisuhde- ja perhe-elämä

syventävä blogiteksti (elokuussa 2019)

Kaikella on mittansa

6 minuuttinen – – – työhyvinvoinnin puolesta – – –

Hybridi hyödyttää!

– – – Polku parempaan työelämään – – –

Monipuolisin – – – Esittelyinfo – – –

Katsotuin – – – Pallo haltuun yhdessä – – –

Komppaa 3K Savo!

Tätä videota ei suinkaan pidä unohtaa tai ohittaa… Parneri Timo Juutinen … mm. Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) äärellä.

Tapaamisiin!

https://www.timojuutinen.fi/yhteys/

”Mitä se minua hyödyttää?”

5.11.2015/by A1Juutinen

ASIAKASHYÖDYISTÄ
TTT

Viikko-ohjelmani sisältää asiakkaan hyödyksi tehtävää sparraustyötä eri kokoonpanoin ja painotuksin. Kuvaan tässä niistä yleisimmät palvelukolmioiden muodossa sekä niiden ympärille sisältöä kuvaavat sidesanat. Näin muotoilen toimintalupaustani ja asiakashyötyjä.

Videoissa toimintaväläyksiä työstä yrityksessä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT). Näiden (tässä olevien) ensimmäisten videoiden jälkeen olen tuottanut muutaman muun ”Teemaklinikan” nauhotuksen. Pääset etusivulta katsomaan kaikki TTT:n videot.

Työtapani on (todistettavasti) tutkiva ja asiakkaalle tilaa antava. Näin asemoin itseni, kohdistuipa toimeksianto työnohjaukseen tai terapiaan, olipa se luonteeltaan coaching:ia eli valmennusta tai konsultoivaa toimintaa. Tällä tyylillä toteutan luontevasti omia luontaisia taipumuksiani. Olen nimittäin Luontaiset Taipumukset Analyysin (LTA:n) mukaan ”huolehtija” (ISFJ-tyyppi) ja johtamisen ja esimiestyön suunnassa ”neuvonantaja” (INFJ-tyyppi).

Varsin pitkä (> 25 v) työkokemukseni sisältää monenlaista tärkeää kouluttautumista. Tästä linkistä on luettavissa CV:ni ja muu hankkimani aineeton pääoma sekä alan ammattilaisten arviot.

Sovellan Timon Työnohjaus ja Terapian toiminnassani yksilöllisesti kaikkea sellaista toimivaa, jota koulutukset ja monipuolinen työkokemukseni ovat työkalupakkiini kerryttäneet.

Arvostan teorioita ja niiden praktisia, käytäntöön vietäviä sovellutuksia. Viimeaikaisena esimerkkinä voin mainita edellä mainitun Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA).

Tämä analyysi jäsentää ajattelumme ja toimintamme taustalla vaikuttavia yksilöllisiä taipumuksia. Näiden taipumusten henkilökohtainen tiedostaminen on auttanut monia, paitsi työelämässä myös siviili- ja perhe-elämässä muutoinkin. Analyysien taustalta löytyy sveitsiläinen lääkäri ja tutkija Carl Gustav Jung ja hänen pitkäaikainen tutkimustyö taipumusteorian keksijänä. Jungin pohjalta syntyi ensin ns. MBTI-malli, josta puolestaan hiukan eri tekniikalla johdetaan LTA-analyyseja.

Toteutan − perus- ja esimiesanalyysien lisenssikouluttautuneena − näitä ketterästi verkossa tehtäviä analyyseja ja niiden yksilö- ja tiimikohtaisia purkutilaisuuksia. LTA-toimeksianto voi sisältyä osaksi työnohjaus- tai coachingsopimusta. Se voi olla osa yrityksen tai organisaation valittua kehittämishanketta. Niin ikään sovellan tätä työmenetelmää myös muissa henkilösparrauksissa, kuten Hybridiohjauksessa, ja joissakin tukea antavissa pari- ja perheterapioissa. Hyödyt ovat asiakaspalautteiden perusteella olleet kiistattomia.

Saat omaan käyttöösi laajan ja monipuolisen, 12 sivun mittaisen raportin. Olen poikkeuksetta huomannut raportin antaneen saajalleen ajateltavaa ja pontta useassa arkisen elämän risteyskohdassa.

Tiimin tuloksia… (Videossa)

Ainoastaan hedelmällinen yhteistyö kannattaa…

Työnohjaus, samoin kuin valmennus, konsultointi ja tukea antava terapiakin ovat onnistuessaan aina vuorovaikutteista yhteistoimintaa asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä. Tässä yhteistoiminnassa pyrin omalta osaltani siihen, että henkilön / henkilöiden inhimillinen ymmärrys laajenee ja tapahtuu asiakkaan henkilökohtaista oppimista siinä asiassa, jonka äärellä olemme työskentelyprosessin käynnistäneet.

Millä muulla tavoin voit kokea hyötyväsi?

Lupaus ”Sinua kuunnellaan” läpäisee luonnollisesti kaikkea myönteisiä merkityksiä tuottavaa toimintaani. Vaikka tapaamisemme jäisi yhteen kohtaamiseen, huolehdin siitä, että asiassasi tulet kuulluksi.

Koska ihminen on yksilö, hyödytkin ovat sellaisia.

Toki sekin on mahdollista, että henkilö ei koe tai saavuta haluamaansa. Pyrkiäksemme välttämään tällaisen tilanteen, meidän on syytä heti työskentelyn alussa keskustella ja määritellä työskentelyllemme yhteinen, realistinen tavoite. Sellaista sävyttää riittävä selkeys, mitattavuus ja aikaan sovellettu saavutettavuus (SMART).

Tavoitteesta päämäärään…

Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT) on käytössä ns. Tavoitteen Asettaminen ja Arvioiminen -lomake. Lyhyissä (1-3 tapaamisen) työskentelyissä tätä TAA-lomaketta käytetään suullisen arvioinnin tukena, pidemmissä asiat kirjataan, jotta myös työskentelyn mahdollinen väliarviointi voidaan tehdä.
TAA-lomakkeen esikuvana on kansainvälisesti tunnettu GAS (Goal Attainment Scaling) -menetelmä. Molemmissa perusidea on asiakkaan omien tavoitteiden tunnistaminen ja kirjaaminen. Tavoitteiden saavuttamiselle asetetaan aikataulu ja määritellään selkeä muutoksen indikaattori viisiportaisella asteikolla.
Asettamiesi tavoitteiden saavuttaminen aina lisää jollakin tavoin myös itsetuntoasi, siis sitä arvostusta, jota osoitat itseäsi kohtaan. Voisimme tässä kohden käyttää myös ilmaisua itseluottamus, eli sitä, että luotat itseesi ja kykyihisi selvitä asioista ja tehdä onnistuneesti arvosi mukaisia tekoja.

… sovellettuja ja luotettavia mittareita hyödyntämällä

Jotta voisimme todentaa myönteistä kehityssuuntaa, TTT:ssä on käytössä erilaisia lomakepohjaisia valideja mittareita. Mainitsen muutaman.
Itsetuntoa arvioidaan Morris Rosenbergin kehittämällä itsetunnon testillä. SOC-13 kysely on puolestaan esimerkki Anton Antonovskyn kehittämän The Sense of Coherence Scala -lyhyemmästä versiosta. Näissä käytössä olevissa on olennaista tavalla tai toisella elämänhallintaa koskevat tekijät.
Nimenomaisesti ammattiminään liittyvissä katsannoissa sovellan Petteri Niitamon WOPIa (Work Personality Inventary). Tällä mitataan mm. ajattelutapoja, asenteita ja toimintamotiiveja siinä ammattiroolissa, jossa henkilö juuri nyt toimii. Testitulos tarjoaa näköaloja sinun luovaan ratkaisu- ja suorituskykyysi kuin myös laatuhakuisuuteesi.

Minulle Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT) laatuhakuisuus on erinomaisen tärkeä seikka. Pidän tätä johtotähtenä ensikohtaamisestamme alkaen.

Asiasi on oman näköisesi. Laitan osaamispotentiaalini luovalla tavalla käyttöön, jotta voisimme työskentelyjakson päättyessä molemmat todeta laulun sanoin: ”Turhaa ette tänne tulleet, suotta ette saapuneet…”
Laulussa jatko kuuluu: ”Monet ovat ennen teitä samaa tietä kulkeneet!”.

Olen parhaillaan analysoimassa 176 viimeksi saamaani asiakaspalautetta. Kirjoitan siitä toisessa blogikirjoituksessa. Asiakasarviot näyttävät kielivän siitä, ettei yllä oleva, kolmiossa esittämäni asiakaslupaus ”Elämänlaadullesi luodaan muutosedellytyksiä” ole aivan katteeton.

Ota yhteyttä!

Jos kiinnostuit, perehdy verkkosivullani yksityiskohtaisemmin ja laajemmin juuri nyt sinulle ajankohtaiseen työmenetelmään. Siirry etusivulta seuraaviin vaihtoehtoihin: Työnohjaus, Terapia, Konsultointi, Hybridi. Sparrauksen hakusanalla selvität, miksi tuota työskentelyä sovellan muutosvaiheen haltuun ottamisen ja kehittämisen työvälineenä tai miksi esimiestyöhön kaivataan tällä hetkellä enemmän tukea.