Tag Archive for: 3K Savon partneri Timo

YMMÄRRÄ ERILAISUUS – HYÖDYNNÄ VAHVUUDET

Ymmärrä erilaisuus – Hyödynnä vahvuudet. Näin kirjoitettiin otsikko, jolla pienehkö, kolmessa työpisteessä työskentelevä työporukka valmistautuu tulevaan talveen. Olen Luonnollisten Taipumusten Analyysien (LTA) asiantuntijana organisoimassa heille henkilökohtaiset analyysit.

Mistä on kysymys? Miten se toteutetaan? Mitä se hyödyttää?

Vastaan tässä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) blogipäivityksessäni näihin lyhyesti. Linkitän jäljempänä myös videon, jossa 3K Savo asiantuntijakonsulttina esittelen asiaa.

Tahti on tuttua – myös kuluneen kesän jälkeisenä aikana. Pääsen pyydettyjen ajattelu- ja toimintatyylien tsekkaamisen äärelle. Se innostaa. Olen toteuttanut näitä hallittuja ja luotettavia analyyseja työikäisille mitä erilaisimmissa asetelmissa. Ja mikä parasta analyysit ja niiden turvallinen purkaminen ovat (palautteiden perusteella) kerrottu olleen monin tavoin yksilöitä ja erilaisia tiimejä hyödyttäneitä prosesseja.

Parhaillaan minulla on menossa kolmen firman ja työyhteisön analyysit. Kotimaassamme tämän tietokonepohjaisen analyysin on tehnyt jo reilut 40 000 työikäistä.

Todettakoon artikkelikuvasta: kuva ei liity edellä mainitun työporukan taipumusten ilmijakaumaan. Heillä prosessi on vielä kesken. Kuvassa on kyse toisesta, vieläkin pienemmästä työyhteisöstä vastaavassa valmennusprosessissa aiemmin.

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ – jotta ihmisillä on parempi olla itsensä ja toisten kanssa! 

Otsikko lupaa paljon. Lupauksen toteutuma näkyvänä todellisuutena – sellaisena muutoksena, joka havaitaan henkilön omissa työelämän vuorovaikutuskuvioissa, tietystikin edellyttää kyseisen henkilön omakohtaista paneutumista asiaan. On myös sitouduttava omaan toiminnan kehittämiseen.

Kun organisoin näitä analyysejä, kaino henkilökohtainen tavoitteeni on, että työskentelyyn osallistunut voi paremmin ja on innostuneempi työssään myös tsekkaussyksyn jälkeisenä aikana. Kantava muutos mielessä!

Tiedämme tavallisten ihmisten kertomuksin ja neutraalien tutkimusnäytöin, että kun ihminen – työalasta riippumatta – saa toteuttaa tehtäviään omia luonnollisia taipumuksiaan hyödyntämällä, hän tekee työnsä tuottavasti. Hän väsyy ja turhautuu selvästi epätodennäköisemmin kuin vastaava henkilö, joka joutuu uurastamaan taipumuksiaan hyödyntämättä.

Nykyisessä hektisessä, alati uudistuvassa työelämässä, on selvää, että sekä tekijän että tahtipuikkoaan heiluttavan johdon ilmeinen ja yhteinen pyrkimys on saada lisättyä työhyvinvointia; perustehtävään sitoutumista ja sen hoitamisessa jaksamista.

Kun puhutaan työhyvinvoinnista, on syytä tässäkin kohden muistuttaa, että ilmiötä ja käsitettä lähestytään ammattikirjallisuudessa yleensä neljästä eri osatekijästä tai tulokulmasta käsin. Nämä ovat fyysinen hyvinvointi, psykologinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi ja organisaatiotason hyvinvointi. Tässä blogiartikkelissa emme kuitenkaan paneudu tarkemmin näihin, usein myös limittyviin työhyvinvoinnin osa-alueisiin.

SISÄISIÄ SANKAREITA LISÄÄ!

 Eräänä keskeisenä kehittymisen ja uudistumisen moottorina, joka koskee sekä yksilöä että koko työyhteisöä, nähdään ihmisen kokonaisvaltainen itsetuntemus ja -ohjautuvuus. Työtehtävien ja vastuiden rajat hälvenevät. Myös tiukkarajaisuus työn ja vapaa-ajan välillä on tullut uudelleen tuunatuksi, jolloin työ- ja siviilielämä limittyvät.

”Kokonaisina työssä ja vapaalla!” 

Tämä on ideana minulle terapeuttina ja työnohjaajana päivänselvää. Kyse on eräänlaisesta hybridiajattelusta, jollaiseen ”filosofiaan” miellyin jo aiemmin. Hybridisyys, joka tässä tarkoittaa energisyyden turvaamista sekä työ- että siviilielämässä. Tämä idea siivittää minua praktikkona päivittäisessä työssäni Timon Työnohjaus ja Terapiassa kuin myös 3K Savon asiantuntijakonsulttina.

Ks. lisää Hybridisestä palvelukonseptista yksilöllisessä vastaanottotyössäni, tekstinä tästä. Videoklippinä puolestaan tästä.

Analyysin ensisijainen tavoite on itsetuntemuksen lisääminen. Toissijainen tavoite on oppia ymmärtämään ja hyväksymään omaa ja muiden ihmisten erilaisuutta. Työn äärellä!

TAIPUMUSANALYYSI – ”ei eilisen teeren poika”

Taipumusanalyysit, joista tässä bloggauksessa kirjoitan, perustuvat pitkää kehitystyöhön.

Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) juuret ulottuvat aina sveitsiläiseen psykiatri Carl Gustav Jung, joka julkaisi teoriansa ajattelutyyleistä 1920-luvulla.

Toinen suuri vaikuttaja on ollut amerikkalainen äidin ja tyttären työpari, Katharine Briggs ja Isabel Briggs Myers. He kansantajuistivat Jungin teoriaa ja kehittivät ensimmäisen työkalun (MBTI-indikaattorin) ajattelutyylien tunnistamiseen.

Nyt keskiössä olevan, suomalaisen version kehittäjänä on uurastanut FM Kari Helin. Hänen opissaan mm. alleirjoittanut on aikoinaan ollut, vuosina 2010-2011 ja 2015.

Luontaiset Taipumukset

Ihmisten erilaisuutta työelämässä luotaavia ja käyttökelpoisia menetelmiä on toki muitakin. Menetelmiin tarkemmin perehtyneet tietävät vaihtoehtoihin sisältyvät plussat ja miinukset. Osa työelämässä käytettävistä erilaisuusanalyyseistä, kuten esimerkkinä DiSC, Thomas ja Insights Discovery, jäsentävät ihmisten toimintatyylejä (erityisesti työtyylit). Thomas on suosittu työväline rekrytoinneissa.

Havaittavaa kuitenkin on, että niissä on selvästi erilainen (yksinkertaisempi) taustateoria kuin ajattelutyylianalyyseissä.

LTA:n verrattomana etuna on niin ikään sen käytettävyyteen panostaminen, nimenomaisesti supisuomalaisessa työelämässä. Osallistujan on  helppo ja nopea toteuttaa sähköinen versio paikasta riippumattomana. Analyysitulos tulee toivotulla tavalla kansoidussa ja ulkoisesti raikkaassa muodossa. Perusskaalausta on mahdollista syventää mm. esimies- ja asiantuntityön versiolla ja vaikka tiimikohtaisen kehittämistyön matriisina. Kehitystehtäviä ja kirjoja aiheesta on myös saatavilla.

Tämäkin on huomionarvoisena merkittävää: Kerrottua Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) prosessia organisoi, toteuttaa ja järjestää purkutilaisuuden vain ja ainoastaan tähän työmenetelmään kouluttautunut analyytikko ja valmentaja.

Purkutilaisuus analyysituloksen/-tuloksien osalta on yhteinen tai henkilökohtainen. Ja viimeistään tällöin selviää osallistujan oma nelikirjaiminen tulos, olipa se sitten ESTJ tai INFP, kun matriisivaihtoehtoina on ”16 tyyppiä työelämässä”. Allekirjoittaneen kohdalla purkutilaisuuteen varataan osallistujamäärästä riippuen,  yleensä 2 – 4 tuntia. 

Kerrottakoon tässä, että Timo Juutinen mainitaan Taipumusanalyytikkojen ja valmentajien valtakunnallisella sivulla kuvauksella

Stoalaisella tyyneydellä tapauksittain neuvonantaja (INFJ) ja huolehtija (ISFJ)…  Taipumusanalyysit, vahvuusvalmennukset ja erityistilanteet ovat Timon bravuurit tässä kymmenen konsultin tiimissä…

Mitä tuohon voisi sitten blogijutussa sanoa? Bingo! Jep!

MIHIN TAIPUMUKSEMME työelämässä VAIKUTTAVAT?

Vastaan otsikon kysymykseen luettelonomaisesti, mutta ei kattavana.

¤ Millaisten ihmisten kanssa meidän on helppo tai vaikea tulla toimeen

¤ Millaisesta työstä me eniten pidämme ja millaisessa työssä jaksamme parhaiten 

¤ Millainen on luontainen johtamistyylimme

¤ Miten me opimme parhaiten (oppimistyyli)

¤ Miten me toimimme palavereissa

¤ Miten me reagoimme muutoksiin

VASTAUKSIA ITSETUNTEMUKSEN LISÄÄNTYMISENÄ

Analyysin tehnyt saa itselleen vastauksia, mm. seuraavissa:

* Vuorovaikutus-energiasi pääsuunta (kumpi se on: ulos vai sisään?)

* Luontainen tapasi hankkia infoa päätöksentekosi pohjaksi (aisteilla vai intuitiolla?)

* Toistuva tapasi tehdä johtopäätöksiä (looginen vai arvoista kiinni pitävä?)

* Millainen ulkoinen elämäntyyli, jota toteutat arjessasi luonnollisena itsellesi (liittykö siihen järjestelmällisyys vai spontaanius?)

KESKELLÄ ELÄMÄÄ!

12 sivuisessa ja henkilökohtaisessa analyysikoosteessa on taipumustesi sovellutukset 10:een eri tilannetekijään/olosuhteisiin työelämässä.

Kukapa ei tahtoisi enemmän päästä perille työikäisenä omasta stressitaipuksestaan, todellisesta vuorovaikutustaipumuksestansa, suosimastaan palautetyylistä tai vaikka saada ideoita itselleen haastavien henkilöiden kohtaamisessa nykyistä jouhevammin.

Tapaamisiin!

Videolla lisää asiasta ja tekijästä: klikkaa kuvasta

RESTORATIIVINEN TYÖYHTEISÖSOVITTELU MIKKELISSÄ – KYSYMYKSIÄ JA VASTAUKSIA

Pääsiskö pos!!!

Hei – pääsiskö pois!!!

 

Kuvassa on ainoastaan yksi henkilö. Restoratiivisen sovittelun lähtökohdissa ahdistavista kokemuksista kärsii useampi…

Tämä on kolmas blogikirjoitus sovittelua käsittelevässä Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) Teemaklinikan kirjoitussarjassa.

Johdanto-osiossa mainitsin, että työyhteisösovittelujen toimeksiannot ovat kohdallani Mikkelissä ja laajemmin Itä-Suomessa lisääntyneet.

Sovittelun kahta kärkeä esittelevissä asiavideoissa lähestyin molemmissa tätä mielenkiintoista aihetta periaatteella, ”kysy mitä haluat, minä vastaan mitä haluan”.

Tässä toisessakin videossa henkilö vetää pakasta kortin, ja minä pohdin ääneen, mitä kortin sisältö merkitsisi meille työyhteisöelämässä, olipa työroolimme yritysjohdon, operatiivisen esimiehen tai rivityöntekijän arjen asiakasrajapinnassa.

Tällä samalla rakennetyylillä siis jatkan, kuitenkin niin, että listatut kysymykset ovat tässä niitä ääneen tai kirjallisesti useimmin kysyttyjä, silloin kun toimin 3K Savon partnerikonsulttina näissä asioissa. Vastaukseni kysymyksiin ovat tiivistäviä, koska usein (paikan päällä) pyydetään kertomaan lyhyesti.

Mitä Restoratiivinen sovittelu on ja mitä se pitää sisällään?

RESTORATIIVINEN työyhteisöSOVITTELU on nykyaikainen yhteisöllinen konfliktin hallintamenetelmä. Siinä yrityksen ulkopuolinen, luotettava ammattilainen toimii puolueettomana konfliktilanteen avaajana. Toiminta on ratkaisukeskeistä ja tulevaisuussuuntaista tavalla, jossa asianosaiset itse etsivät ja löytävät kunniallisen ulospääsyn syntyneestä konfliktista.

Kenelle palvelu on 3K Savon toimesta suunnattu? Kuka palvelun ostaa ja kuka käyttää?

Palvelu on suunnattu niille eri kokoisille kehitys- ja kasvuhakuisille yrityksille, joiden sisäisessä ja ihmisten välisessä toiminnassa on ilmennyt tuottavan työn hidasteita (esim. henkilöristiriitoja, epätoivottavien liittoumia tai muita työrauhan esteitä).  

Onko arvolupausta? Minkä lisäarvon ostaja saa tässä jutussa eli Minkä asiakkaan ongelman 3K Savon palvelu ratkaisee tai mihin tarpeeseen se vastaa?

Yritys varmistaa itselleen tehokkaan ja kunniallisen konfliktien ratkaisutavan ja samalla oppii kriisitilanteiden hallintaa etupainotteisesti. Restoratiiviivinen työskentely tuottaa lisääntyvää vuoropuhelua tiimeissä ja erilaisuuden yksilöllistä hyödyntämistä. 

Hei, voisitteko vielä täsmentää tätä, kun kysynMitä vaikutuksia palvelulla on asiakkaan liiketoimintaan tai elämään? Mitä hyötyjä se tuottaa tai mitä haittoja se poistaa?  

Työyhteisön sisäisen toiminnan tervehtyminen. Tuottavuuden kasvu. Korvaushakemusten tarpeettomuus. Yrityksen maineen säilyminen. -Kaikki edellä kuvatut ovat Restoratiivisen sovittelutoiminnan (seurantatutkimusten) raportoituja tutkimuslöydöksiä. Viittaan väitöskirjaan: Timo Pehrman (2012) ja sen jälkeen virinneeseen aktiivisuuteen liiketoiminnan hyötyjen ja työhyvinvoinnin edistymisen seurannassa.

Restoratiivinen sovittelu on edellä mallinnettu tieteellisen tutkimustyön havaintojen pohjalta. Menetelmän osaajan ja osallistujien keskinäinen luottamus ja yhteistyö on todettu tuottavan kaivattua muutosprosessia yritystoiminnan sisäisessä toiminnassa. Tämän toteuma on tavoitelaatua.

Toiminnan taloudellinen hyöty määriteltävissä asiakkaan toimesta; ymmärtänet yritysten erilaisuuden kokonsa yms. suhteen.

No, miten se sitten käytännössä hoituu?… Mistä eri elementeistä palvelu muodostuu? Mitä ominaisuuksia palveluun liittyy?

Palvelu toteutetaan joko a) yksilöiden kesken b) tiimin sisäisenä c) tiimien välisenä. Restoratiivinen sovittelu noudattaa lähes aina seuraavaa sovellettavaa perusrunkoa: (1) Konfliktin kartoitus / työyhteisön informoiminen; 1-2 h (2) Yksilötapaamiset; 1 h/ henk, 5-7 henk/ pvä (3) Sovittelu eli yhteistapaaminen; tyypillisesti 4-7 h (4) Seurantajakso; viikkojen tai kuukausien ajanjaksolla 1-3 tapaamista; a´ 1-2 h.

Miten tällaisessa ´henkisissä´ tuloksia ja onnistumista arvioidaan? 

Prosessiin liittyvät seurantatapaamiset ovat ajalliset ja sisällölliset tarkastuspisteet onnistumisen kantavuudesta. Lisäksi jos yrityksellä on jo käytössään työilmapiiriä kartoittavaa seurantaa omasta takaa, vaikutukset tullenevat ilmi henkilöiden omatoimisissa kirjauksissa.  

Hinta ja kustannukset varmaankin neuvotellaan toteuttajan kanssa tapauskohtaisesti, niinkös?

Juurikin niin, koska asetelma (yksilöt vai tiimi tai tiimit…) ja prosessin kesto, lisäksi se, että tarvitaanko 3K Savon partnerille työpari työyhteisöstä … mm. tällaiset määrittävät tuntihintaa kokonaisuudessa.

Kun me olemme nyt tässä kyselleet… tahdotteko te 3K Savon partnerina vielä lisätä jotakin … olennaista

No, tämän te varmaankin tiedätte… Kokemuksesta ja tutkimusnäyttöjen perusteella, siis sen, millaisia näyttävät olevan tuloksekkaat organisaatiot.

Kuten videossakin sivusin, viittaan meillä Suomessa Työterveyslaitoksen tekemiin selvityksiin ja siihen kuinka  työyhteisössä koettava hyvä fiilis on vahvassa korrelaatioyhteydessä organisaatiossa tehtäävän tuloksen kanssa. Asiantuntijatyössä näiden tunnetekijöiden yhteys tulokseen jopa satakertainen.

Tiedämme, että parhaita yrityksiä, melkein alalla kuin alalla, yhdistää yhteinen nimittäjä: psykologinen turvallisuus, jokaa liittyy ryhmän jäsenten välisiin vuorovaikutuskuvioihin. Se on jotakin sellaista, jota oheinen kuvakin mielestäni kielii.

Yes - me teimme sen!!!

Hyvä fiilis ja tuottavuus. ” Yes – me teimme sen!”