Tag Archive for: Apua parisuhdeterapiasta Mikkelissä

YHDESSÄ – TYÖ TEKIJÄÄNSÄ KIITTÄÄ!

Yhdessä – Työ tekijäänsä kiittää. Tämä blogijuttu on kiinteää jatkokuvausta aiemmin julkaistulle Yhdessä – Vieläkin! -blogipäivitykselle. Mikäli et ole tullut tietoiseksi, miksi kirjoitan juuri tällaisin otsikoin, on ensiarvoisen tärkeää pistäytyä alkutilanteen `kirjeen vaihdossa`. Klikkaa tästä.

Tässä Yhdessä – Työ tekijäänsä kiittää -osassa esitän kaksi piirrosta, joihin eräs Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) asiakastyössä tapaamani pariskunta kertoi kiintyneen aivan erityisellä tavalla. Tavatessamme, liki kymmenen vuotta sitten, tämä aviopari kertoi olevansa ”eron partaalla”… ”pönttö sekaisinja eläneensä juridisen avioeron harkinta-ajan loppuaikoja.

He eivät kuitenkaan eronneet. He lähestyivät minua nyt vuosikymmen myöhemmin, pitkällä Yhdessä Vieläkin! -kirjeellään. Yllättäen. Iloa kirjeen saajallekin tuottamalla.

Kirjeessä nostetaan keskiöön henkisen kasvamisen ja yhdessä elämisen laadun kohoaminen. Kirjoittajien mielestä ”pariterapiaan uskaltautuminen” ja ”yhdessä yhteiseen kiintopisteeseen pyrkiminen” ovat palkinneet heitä tavalla, jonka ”sukulaiset ja ystävätkin ovat huomanneet”.

Tässä taannoisessa pariterapiaprosessissa oli käytössä kaksi kuvaa, jotka tässä nyt – heiltä saamani palautteen innoittamana ja luvalla – julkaisen.

Hyödynnä Sinäkin tallenteisiin sisällytettyä viisautta. Tee se kuvan virikkeiden synnyttämiin ja omiin ajatuksiisi pysähtymällä. Keskustele asiasta mahdollisen kumppanisi kanssa, tai jos niin tahdot, vieläkin perusteellisemmin yksilö- tai parisuhdeterapeutin kanssa.

 

Ihmisen elämänkaari – Missä ikävaiheessa olet?

Ihmisen elämänkaari kulkee varsin samanlaisia kehityksellisiä perusvaiheita. Mutta silloin kun oma pitempikestoinen ja epämääräinen ahdistus hallitsee mielialaamme, meidän on varsin vaikea mieltää kokonaisuutta. Emme näe riittävästi sitä elämänkaaren vaihetta, johon osaltaan ehkä yksilöllinen sisäinen kipumme liittyy.

Lukuisat Timon Työnohjaus ja Terapian yksilöasiakkaat ovat kertoneet minulle, kuinka he ovat terapeuttisissa ja tukea antavissa keskusteluissaan saaneet itselleen tarvittavaa ymmärrystä. Näissä A1:n tapaamisissamme visuaalinen materiaali tukee rakentavalla tavalla henkilökohtaisten oivallusten ja uuden ymmärryksen syntymistä. Ohessa julkaistava mustavalko kuva on siis eräs `todistettu` esimerkki sellaisesta.

Ihmisen elämänkaari...

Voit lukea, tulkita ja soveltaa piirrosta omaan nykyiseen elämäntilanteeseesi, kun kuvaan ihmisen elämänkaarta seuraavasti; joskin tässä kovin pelkistävästi.

Kehityksen perusvaiheen jälkeen, jokseenkin noin 28-vuotiaana ihminen kulkee eräänlaisesta elämänsä ”portista”. Tällöin hän kenties ensimmäisen kerran elämässään pysähtyy miettimään elämänsä suuntaa. 

Milloin Sinä olet miettien navigoinut elämäsi suuntaa?

Noin 35 ikävuoden nurkilla ihminen tulee ”risteykseen”, jolloin hän katselee erityisen kriittisesti elämäänsä; saatamme tällöin kyseenalaistaa kaiken näkemämme ja aiemmin valitsemamme. Vaiheelle tyypillistä on itsenäisen omatunnon kehittyminen.

Välitilinpäätös.

Tuskien ja ilojen kautta ihminen nousee kuin ”kukkulalle”, saa ilmaa siipiensä alle ja jatkaa matkaa yksilöllisetkin päämäärät mielessään.

Viisissäkymmenissä sukupuolisuuteen kohdistuu uudenlaista ihmettelyä; miehet ja naiset kohtaavat itsessään olevan vastakkaisen sukupuolen. 

Mitä tämä sitten voisi olla? Ehkäpä sitä, että opimme katsomaan asioita laajemmin ja eri puolilta. Se tuo elämään uudenlaista suvaitsevaisuutta ja nöyryyttä. 

Edellä kuvattu tiivistys oli näkökulmaltaan yksilökeskeinen. Olisi kovin mielenkiintoista kuulla, millaisia huomioita teit omalla kohdallasi?

Jos elät tällä hetkellä pitempikestoisessa parisuhteessa, avo- tai aviosuhteessa, voimme myös siinä koettavia eri vaiheita kuvata piirroksen ja kehitysvaiheiden avulla.

 

Parisuhteen kehitysvaiheet – Missä vaiheessa tunnistat olevasi?

Tässä esitettävä perisuhteiden kehitysvaihe on kuvattu ydinperheen asetelmassa, vaikka toki tiedämme nykyperheiden moninaisuuden.

Kuvavalinta on erityisen perusteltu blogikirjoitukseni alkuperällä. Juuri tämä kuva oli keskeistä sille parille ja perheelle, josta tässä ja edellisessä blogikirjoituksessani olen heidän luvallaan kirjoittanut.  

Ota kuvasta kiinni (kuvainnollisesti). Tuumaa omaan elämänvaiheeseesi!

Oletko kenties juuri tällä hetkellä keskellä parisuhteen ja perhe-elämän kriittisiä vuosia? Ei ole pahitteeksi, jos/kun keskustelet mahdollisen elämänkumppanisi kanssa.

Kontaktoi rohkeasti asiantuntijaa, silloin kun omat sanat loppuvat tai yhteiselämä ahdistaa pakahduttavan kuolettavalla tavalla. Apua on tarjolla kriisinsä keskellä elävälle!  Mikkelissäkin.

Parisuhde ja perhe eri vaiheissaan

Mikä tilanne parisuhteessa tällä hetkellä?

Otsikon kysymykseen voit tehdä tilannekatsauksen yksin tai yhdessä kumppanisi kanssa. Tässä voitte käyttää apuna vaikkapa taannoista blogitekstiäni, jossa kysytään ”Mikä on tilanne ja tarve parisuhteessa? Linkillä suoraan sinne tästä.


Artikkelikuva:

Angelica Bacirtzis (Åre, Ruotsi)

Lisälukemista:

esim. L.Uuusitalo-Arola & K. Kanninen Terapian tarpeessa? Lyhytterapeuttinen itsehoito

teksti- tai äänikirjana, kirjaesittelyyn linkillä tästä.

 

HYÖDYTTÄISIKÖ – AUTTAISIKO PARISUHDETERAPIA?

Hyödyttäisikö – auttaisiko parisuhdeterapia? Tämä on jatkoa edelliselle, niin ikään kysymyksellä varustetulle blogitekstilleni parisuhdeterapia hyödyttää? Se taas syntyi soittajasta ja hänen hävinneestä ´haamusta´.

Kuvaan mobiili-tapahtuman ja siten myös tämän Hyödyttäisikö – auttaisiko perisuhdeterapia? artikkelin aivan alkuperäisen ´sysäyksen´ klikkaamalla tätä  Parisuhdeterapia Mikkeli konfliktien jälkeen.

Somat 10 varpasta

 

Viisi varvasta jäljellä, `katselematta`. On siis kyse parisuhdeterapian hyödyistä – millaisia vielä?

 

VAHVISTAVA HARJOITUS

Parisuhteen muodostavat kaksi henkilöä, joilla molemmilla on omanlaisensa taustaperhe ja yksilöllinen elämänhistoria.

Ei ole lainkaan tavatonta, että yhteiselämän arjessa (yllätyksenä) havaitaan, että toiselta heistä tuntuisi, kumppaniaan enemmän, puuttuvan taitoa tai uskallusta kohdata pelottavaksi tai ahdistavaksi kokemiaan tilanteita. Sellainen väistämättä rajoittaa ´optimaalista yhteistä hyvää´.

Nämä taito- tai uskallusvajeet ovat varsin usein perheriitojen taustalla, ja havaintojeni mukaan yleensä vielä tiedostamattomina ja salakavalina.

Miksiköhän? 

Ehkäpä syystä, että ihmiselle lajityypillinen ominaisuus on vertailla itseään ”parempi – huonompi” -akselilla. Ja usein sitten ”puolustautua” toisen arvion ja arvostelun edessä ”vastahyökkäyksellä”.

Parisuhdeterapiassa on mahdollista kuulla ja kohdata tällaisten rajoitteiden juurisyitä – sekä turvallisesti että rakentavasti. Prosessin aikana saatavalla tuella ja avulla sitten harjoitellaan toisenlaista ja toivottavampaa lähestymistapaa.

Harjoituksia löytyy kirjoista. Eräs sellainen (yksilölle ja yhdessä) suositeltava tietokirja on Maaret Kallion Lujasti lempeä, löydät myös äänikirjana tästä.

 

VASTUUN OTTAMINEN

Muutosta ei missään terapian muodossa tapahdu ilman asianomaisen omaa panosta muutosprosessissa. Silti meissä elää itsepintaisena se lapsenomainen toive ja odotus, että joku toinen tekee psyykkisen työn puolestamme. Näin on myös parisuhdeterapian kohdalla. Vastuullisen ja ammattitaitoisen parisuhdeterapeutin eräänä tehtävänä on torjua tällaista illuusiota. Henkilön parhaaksi.

Miksi?

Jotta asianomaiset pääsisivät nauttimaan parisuhdeterapian omakohtaisista hyödyistä; sellaisista, jotka kantavat terapiaprosessin päätyttyäkin. Sillä näin se on tälläkin saralla: itse tuunattuun  ja perustellun sisäistettyyn ihminen sitoutuu!

 

PUHDISTAVA TUNNE

Tämäkin on mainittava silloin kun käsittelemme terapiatyön hyötyjä. Ihminen on nimittäin tarinoita kertova ja niistä oivalluksia tekevä olento, aina ihmiskunnan aamusta alkaen. Tämä lajityypillinen ominaisuus ei ole menettänyt tehoaan ihmisen sivistyksen lisäännyttyä, pikemminkin päinvastoin.

Taitavasti annostellen, tarina tai kertomus avaa terapiahuoneessakin yllättävällä tavalla henkilön visusti varjelemia ”lukittuja ovia”. Tiedän sen. Siitä ovat asiakkaat palautelomakkeissaan kertoneet.

Eri sisältöisiä asiakas- ja käyttäjäpalautteita on näillä Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) sivuilla julkaistu yhteensä 212 kpl. Tämä kuriositeettinä. Eräänlaisena satunnaisotoksena voit halutessasi lukaista niistä 2 %, kun klikkaat kesällä 2017 kirjoittamaani tästä.

YHTEISÖLLISET HYÖDYT

Hyödyttäisikö – auttaisiko parisuhdeterapia? Tähän otsikkomme kysymykseen lyhyt listaus hyödyistä, joita asiakasta auttavasta pariterapiasta on todettu erilaisin tutkimusnäytöin.

Viittaan tässä tutkijalääkärin ja -psykologin Pekka Borchers ja Ilpo Kuhlman tekemään katsaukseen alan kotimaisessa Duodecimissä vuonna 2018.

  • Länsimaissa suurin osa elää avioliitossa tai avioliiton kaltaisissa suhteissa, ja perhe on meilläkin yhteiskunnan perussolu. Tiedämme, että molemminpuolinen tyydyttävä parisuhde ennustaa hyvää terveyttä ja hyvinvointia sekä puolisoille että heidän lapsilleen. Yhteiskunnallisesti monitasoinen hyöty?
  • Pariterapiasta voi olla hyötyä parisuhteen vaikeuksien lisäksi useiden psyykkisten ongelmien ja fyysisten sairauksienkin yhteydessä. Kuntoutuksessa. Yksilöllinen ja kansanterveydellinen hyöty?
  • Parisuhdeongelmien onnistunut hoito vähentää erojen tuomia kustannuksia. Yksilön, perheen ja yhteiskunnan taloudellinen hyöty?
  • Alustavan näytön mukaan pariterapia on kustannusvaikuttava masennuksen hoito- ja kuntoutusmuoto. Lääketieteellinen terveyshyöty? 
  • Useat ammatilliset pariterapiamenetelmät näyttävät olevan yhtä vaikuttavia, ja tämä vaikutus perustuu yleisiin tekijöihin kuten erityisesti yhteistyösuhteeseen asiakkaan ja terapeutin välillä.

Viimeisen ? merkin vuoro.

Hyödyttäisikö – auttaisiko parisuhdeterapia?Ja juuri Sinua elämäntilanteessasi, jollaisessa parhaillaan elät, yksin tai ympärilläsi olevien kanssa? 

Pysähtykäämme vielä sointujen ja sanoituksen vietäväksi: Juha Tapio Päivät ilman sinua (4 min).

*** Olen näissä Parisuhdeterapian hyödyt? -artikkeleissani viitannut muutamia kertoja yksilöterapiaan. Yksilöllinen psykoterapia voidaan erään katsannon mukaan ja määritelmänä mieltää eräänlaiseksi altistushoidoksi, jossa vaikeita tunteita opitaan käsittelemään vähitellen etenevän siedätyksen avulla.

Voit tahtoessasi lukea siitä ja sen hyödyllisyydestä lisää esimerkiksi Sanna Eronen & Paula Lahti-Nuuttila (toim.) kirjasta Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita. Edita (2012). Kirjaesittelyyn tästä.

*** Tämän blogijutun artikkelikuvan kuvaajana Engin Akyurt (Pixabay).

PARISUHDETERAPIA HYÖDYTTÄÄ?

Parisuhdeterapia hyödyttää? otsikko päättyy kysymysmerkkiin, huomaathan sen!

Kysymysmerkki syystä, että kirjoitus on jossakin määrin jatkoa mobiilikontaktille, josta kerroin edellisessä blogijutussani. Tapahtuma soittajasta ja hänen kysymyksistään löytyy otsikkoklikkauksella Parisuhdeterapia Mikkeli konfliktien jälkeen.

Soittajan huulilla, eikä vain hänen, oli kysymykset ammattiavun tarpeellisuudesta ja ulkopuolisen mahdollisuuksista:

Hyödyttääkö?… Kannattaako?… Auttaako?…

Esitän varpaiden verran pointteja otsikon asiassa. Lyhyt otsikko ja pieni tiivistys. Kahden blogijutun verran… Tässä julkaisen toisen jalan `varpaat` – funtsi!

KOKEMUS YHTEENSOPIVUUDESTA

Ammattikielessä puhutaan terapeuttisesta yhteistyösuhteesta.

Kysymys yhteensopivuudesta näyttää olevan kiistatta yhteydessä hoidon tuloksellisuuden kanssa, sen tietää kertoa yleinen pariterapiatutkimus.

Yhteensopivuuden ja yhteistyösuhteen voi pelkistettynä ilmaista näin:

Parisuhdeterapiaan hakeutunut tuntee, että parisuhdeterapeutti on taitava ja ymmärtävä. Terapeutti puolestaan kokee, että hän voi auttaa asiakasta ja että tämä luottaa häneen.

Tiedän pitkän praktiikkani opettamana, että tällainen intuitiivinen kokemus ”kemiat natsaavat turvallisen luotettavassa ilmapiirissä” syntyy aika varhaisessa vaiheessa, kun kohtaamme vastaanotolla, A1:ssä.

KOHDISTUS KESKEISIMPÄÄN

Kaikessa ammattimaisesti harjoitetussa hoitotyössä oikea kohdistus on asiakkaan kannalta erityisen tärkeää.

Terapeuttisissa (supportiivisissä) keskusteluissa keskitytään ennalta sovitun ajallisen terapiaprosessin sallimissa rajoissa yksilön, asiakasparin tai -perheen keskeisimpiin haasteisiin. Nimetty tavoite keskustellaan yhdessä.

Myös parisuhdeterapiassa `istunnon alttarille` tuodaan tärkeimmät ”isot asiat” tapauskohtaisesti, joitakin sellaisia keskeisiä ja mahdollisia tässä mainitaksemme:

Kommunikaatio-ongelmat tai muut osapuolten väliset epäsopuna ilmenevät vuorovaikutuspulmat, henkinen tai seksuaalinen uskottomuus tai parisuhdeseksi muutoin, yhteiselämän arvo- ja rooliristiriidat, tai uusperhekysymykset…

Pariterapeutin ammattitaitoa on nähdä, mikä on kulloinkin muutoksen kannalta mielekästä ja mahdollista. Tässä huomioidaan kontaktityöskentelyn kesto ja ajallinen jatkuvuus. Pidän asiakkaan aikataulutusta arvokkaana kontaktin kannalta.

HELPOTTAVA PUHUMINEN AHDISTAVASTA

Jokaisella meistä on kokemuksia siitä, miten puhuminen mieltä painavasta asiasta toisen, esimerkiksi luotettavan ystävän kanssa on helpottanut oloa. Se hyödyttää! Samaa tapahtuu terapiatunneilla, rauhassa ja keskitetymmin.

Kauan vaiettujen salaisuuksien taakka on raskas, niin yksilölle itselleen kuin keskinäisessä intiimissä suhteessa yleisemmin.

Erilaisista syvästi ahdistavista tai traumaattisista kokemuksista voidaan vapautua, mutta vasta kun niitä kohdataan ja käsitellään henkilölle turvallisessa ympäristössä. Parisuhdeterapia tarjoaa turvallisen tilan ja ajan tälle kohtaamiselle. Selvä hyötynäkökohta.

Saamieni asiakaspalautteiden perusteella ”Terapiakontaktit auttanut tai hyödyttäneet…” silloin, kun hallintakeinot ahdistuksen suhteen ovat lisääntyneet ja jalostuneet – yksilönä ja parina yhdessä.

VAPAUTTAVA TIETO

Epätietoisuus ei ole lainkaan tavatonta. Nykyäänkään. Ihmisen elämään on kuulunut sellaista, mitä hän ei käsitä, minkä hän on ahdistavana torjunut pois tietoisuudesta tai mille hän ei osaa antaa selitystä.

Henkilö voi – eri syistä – kuvitella olevansa paha, kelvoton tai ainoa, jolla on juuri tällaisia ongelmia lähi-ihmissuhteissa.

Parisuhdeterapia hyödyttää? Kysymysmerkillä.

Parisuhdeterapia voi vapauttaa hänet näistä tuntemuksista, koska hän tulee tietoiseksi siitä, mistä hänen tai heitä piinaavat oireet aiheutuvat ja miten asiaan pitää suhtautua.

MYÖTÄTUNNON SAAMINEN

Henkilön lähipiirissä ei välttämättä ole sellaisia luotettavia, jotka jaksaisivat kuunnella parisuhde-elämän toistuvia ongelmakohtia ja suhtautua niihin pelottoman myötätuntoisesti.

Sinänsä hyvää tarkoittavalla ystäväpiirilläkin on rajoitteensa. He saattavat helpon suoraviivaisesti asettua vain toisen osapuolen puolelle. Ja niin ymmärrys yksipuolistuu, parisuhdeproblematiikan kokonaisuuden näkeminen kapenee.

Koulutettu pariterapeutti ei tyrkytä sellaisia ´pikaratkaisuja´, joihin ei-terapeutilla on yleensä taipumusta. Terapeutin perusasenne on tässä mielessä neutraali, riippumatta mitä asiakas puhuu. Tällaisessa ilmapiirissä yksilöt ovat rohkeampia etenemään omien kasvukipujensa kanssa.

OMIEN VAHVUUKSIEN TUNNISTAMINEN

Yksilöterapiasta tiedämme, että kun ihminen kärsii jostakin piinaavasta (esim. psyykkisestä) ongelmasta, hänellä on samalla taipumus vähätellä itseään muutoinkin, näkemättä aidosti myönteisiä puolia itsessään.

Liiallinen itsekritiikki estää meitä saamasta tavoitteita, tuntemasta tyytyväisyyttä ja yhteenkuuluvuutta. Onnellisuus kulkee ohitse.

Parisuhde-elämän kohdalla ilmenee samanlaista perusteetonta vähättelyä. Tuloksellisessa parisuhdeterapiassa ulkopuolinen asiantuntija sekä havaitsee että auttaa myös asianosaisia näkemään yhteiselämän myönteisiä, toimivia ja vahvoja puolia.

Olen ollut lukuisia kertoja todistamassa, kuinka epätoivon ilmapiirissä toivo on siivilöitynyt valona kahden ihmisen väliin mielten ja sydänten kohdatessa.

Edellä oli viisi Parisuhdeterapia hyödyttää? -kohtaa. Jäljellä toiset viisi. Myös niiden suhteen pääset funtsimaan. Väliin kuitenkin oivallisesti sanoitettua Apulannan Toni Wirtaselta biisivideossa Valot pimeyden reunalla.

Tämän blogikokonaisuuden ”toiset viisi varvasta” (osa II) julkaistaan kohta. Jatketaan arviointia siellä, soittajan(kin) mietintää hyödyttäisikö ja auttaisiko parisuhdeterapia?

 

 

 

PARISUHDETERAPIA MIKKELI KONFLIKTIEN JÄLKEEN

Parisuhdeterapia Mikkeli konfliktien jälkeen on minulle soittaneen henkilön ilmaus. Tai vielä tarkemmin siteeraten kysymyksenä:

”Pääsiskö Mikkelissä parisuhdeterapiaan tällä hetkellä, ja josko se auttaisi… kun on noita uusiutuvia konflikteja?”

Siinä kaikki! Henkilö nimittäin kontaktoi hetkenä, jolloin olin salaattilounaalla, ja tilannesidonnaisesti en voinut jatkaa puhelua yleisellä paikalla. ”Jatkan mielelläni puhelua, kun pääsen lautaselta parempaan tilaan”, totesin.

Sovimme soittajan esityksestä, että hän soittaa uudelleen tuntia myöhemmin. Tätä puhelua ei tullut, enkä itse kyennyt salaiseen Prepaidiin soittamaan. Että näin kävi, lieneekö tuona ajankohtana vallinneilla koronarajoitteilla osuutta asiassa, mene ja tiedä.

Asia jäi vaivaamaan.

En ole tänäkään päivänä tietoinen, millaisista ongelmista, riidoista tai konflikteista soittajan parisuhde-elämässä mahtoi olla kysymys. Parisuhdeterapia hänellä oli kuitenkin mielessä. Ja konflikti-sanaa hän käytti monikossa.

Tässä kirjoituksessani en ryhdy nyt arvuuttelemaan soittajan kokemien ristiriitojen, konfliktien tai ongelmien sisältöä. Valitsen tämän menettelytavan tietoisesti. Jätän asiasisällön avoimeksi. Tällöin lukija voi avoimemmin pohtia ja peilata omaa kokemusmaailmaansa siihen, mitä jäljempänä kirjoitan konflikteihin suhtautumisesta, olivatpa nämä sitten yhdenlaisia tai toisenlaisia. Ja mietittiinpä apua parisuhteeseen Mikkelissä tai muualla.

 

Miten suhtaudut parisuhteessasi koettuihin konflikteihin ja mahdollisiin ongelmiin?

 

Esitän tässä blogitekstissä neljä erilaista vaihtoehtoa sen suhteen, mitä yleisesti tiedämme ihmisten erilaisista tavoista suhtautua yhteiselämässä eteen tuleviin ja koettaviin haasteisiin. Miten silloin reagoidaan? Tiivistän nämä tavat neljään ryhmään.

Neljään puristetut vaihtoehdot ovat tietysti moni-ilmeistä todellisuuttamme hiukan pelkistävää.  Silti väitän, että niissä erottuvat neljä erilaista tapaa kohdata vaikeita ja kiusalliseksi koettuja vuorovaikutusongelmia, olivatpa nämä sitten enemmän yksilöllisiä tai toisaalta parina koettavia.

Tietämättä Sinun/teidän erilaisista yhteiselämänne ajankohtaisista haasteista, vaikeuksista tai ongelmista, pyydän Sinua ensin arvioimaan itseäsi seuraavien kahden kysymyksen äärellä.

  1. Onko näkemyksesi nykyisestä parisuhteestasi sellainen, että se on (suurenkin) keskinäisen vaikeuden äärellä pelastettavissa? 
  2. Millainen ongelmanratkaisija olet omasta mielestäsi? Oletko yleensä, vaikeuden kuin vaikeuden eteen tullessa, ratkaisijana aktiivinen vai passiivinen – luovuttaja vai taistelija?

Neljä tapaa käyttäytyä vaikeassa konfliktitilanteessa  

Mikä on Sinun tapasi suhtautua silloin kun parisuhteenne rakoilee tai yhteiselämän haasteet näyttäytyvät toistuvina riitoina ja rajuina konflikteina?

Kun parisuhde ei tunnu toimivalta, oletko taipuvainen käyttämään puheessasi useastikin ilmauksia ”erotaan”, ”muutan erilleen”, ”ei sinun kanssasi enää kannata yrittää”… tai jotakin muuta vastaavaa; sellaista joka heijastelee, kenties jo pitemmältä ajalta ajatuksenjuoksuasi eroamisesta ja yhteiselämän lopettamisesta. Miltä Sinusta kuulostaa parisuhde-elämän tutkijoiden tässä kohdassa käyttämä termi ”Parisuhteesta irrottautuminen”.

 

Parisuhteesta irrottautuminen on yksi neljästä käyttäytymistavasta silloin kun koettuja ja toistuvia keskinäisiä riitoja ja konflikteja ei syystä tai toisesta saada oikenemaan.

Irrottautuminen olemassa olevasta suhteesta tapahtuu sekä henkisesti että konkreettisesti. Tällä maaperällä operoivat voivat toimia kahdella tavalla: aktiivisesti suhdetta vahingoittamalla tai ikään kuin hiukan passiivisemmin, uhkailupuhetta viljelemällä. Molemmilla ’tyyleillä´ konkreettinenkin eroaminen lähenee.

On olemassa vielä laaja-alaisempaa passiivisuutta.

Toisenlainen passiivisuus on ilmeistä käyttäytymisvaihtoehdossa, josta parisuhdetutkimuksessa käytetään nimitystä ”Laiminlyönti”.

Tästä on kysymys silloin kun puolisot eivät tee mitään olemassa olevan parisuhteensa hyvinvoinnin eteen. Suhde annetaan väljähtyä ja lakastua, vaikka apua parisuhdeterapiastakin olisi saatavilla.

Tyypillisiä ovat esimerkiksi seuraavat: toinen jätetään arjessa huomioimatta, yhdessä tekeminen on unohtunut, keskinäinen parisuhdeseksi sivuutetaan, keskustelu kumppanin kanssa ei kiinnosta, kritisointia toisesta löytyy joka rintamalla.

Laiminlyöjien ilmapiirissä vallitsee krooninen tyytymättömyys, ilman että suhteen osapuolet hakisivat koettuihin ongelmiin ratkaisuja.

”Lojaalisuus” mitä ja millaista se on?

Olemmeko samoilla jäljillä, kun minulle lojaalisuus-sanasta yleisellä tasolla tulee mieleen ihminen, jolle säädettyjen lakien ja ohjeiden noudattaminen on tärkeää. Hän on uskollinen, pyrkii olemaan luotettava ja rehellinen, niin työssä kuin kotona.

Lojaalisuuden voidaan nähdä myös eräänä puolisoiden vaihtoehtotapana edetä parisuhdevaikeuksiensa kanssa. Tästä prof. Caryl E. Rusbult kirjoitti ennen syöpään menehtymistään useasta näkökulmasta.

Lojaalit puolisot eivät varsinaisesti tee mitään erityisiä toimenpiteitä. He ovat uskollisia muodostamalleen aviosuhteelle. He ikään kuin uskovat vallitsevan vaikean vaiheen kuuluvan yhteiselämään.  He tahtovat vakaasti, toivovat ja kenties rukoilevat suhteensa puolesta.

Tämä uskollisuuden puoli näkyy siinä, että parisuhdevaikeuksissaan he aidosti pyrkivät tukemaan toisiaan. Kritiikinkin keskellä. Ja sellainen mielestäni vaatii sekä yksilöllistä kypsyyttä että tervettä, oikeasuhtaista suhteellisuudentajua.

Neljäs tapa käyttäytyä vaikeiden parisuhdekonfliktien pyörteessä on ”Ratkaisuhakuisuus”.

Jos tällainen termi tuntuisi istuvan Sinun ja kumppanisi kohdalla, arvelen toistenkin teitä tuntevien näkevän teissä siihen viittaavia seikkoja ja toimintatapoja, kuten seuraavia.

Puolisot ilmaisevat tyytymättömyytensä, mutta molemmat toisiaan kuulostellen ja kuunnellen. He keskustelevat ongelmistaan, pettymyksistään ja ajankohtaisista tarpeistaan. Ratkaisuhakuisilla on vara kompromisseihin, ja he myös tekevät sellaisia.

 

 

Itse kuulen vastaanottotyössäni – varsinkin arviokäynnillä – toisen osapuolen, `sen varauksellisemman` ilmaisevan jotenkin tähän tapaan: ”lähdin tänne parisuhdeterapiaan, kun tuo toinen sellaista toistuvasti toivoi ja pyysi”. Eikö siinä Sinustakin ole kysymys vastuullisen aikuisen kyvystä ja halusta tehdä kompromisseja ja etsiä ratkaisuvaihtoehtoja ulkopuolisen avittamana.

Parisuhdeterapia, silloin kun siihen sitoudutaan, tarjoaa parhaimmillaan molemmille parisuhteen osapuolille tasapuolisen ja turvallisen keskustelufoorumin. Monipuolisen `peilauspinnan`.

Sellainen mahdollistaa yhteiselämän mustista hetkistä, kivuista ja hankauskohdista puhumisen tavalla, joka motivoi myös kotioloissa laadukkaampaan kanssakäymiseen. Tällaisessa prosessissa tapahtuu suhteen aitoa, sisäistä ja dynaamista kasvua. Tapauskohtaisena.

Apua parisuhdeterapiasta Mikkelissä  

Olen kirjoittanut kymmeniä blogijuttuja otsikon aiheen ympärillä. Verkkosivun etulehdeltä pääset näihin ja e-kirjoihin sekä kymmeneen teemavideooni.

Edellä kirjoitin eri tavoista suhtautua vallitsevaan tilanteeseen, silloin kun toistuvat riidat tai muu  epäsopu ahdistaa parisuhde-elämässä. Kutistin neljään tapaan edetä. Teen samoin lisälukemisehdotusteni suhteen.


Tässä esillä olevassa PARISUHDETERAPIA MIKKELI … –blogijutussani olen tällä kertaa käyttänyt useita Pixabay kuvapankin kuvia.

Kiitokset seuraaville kuvaajille: Artikkelikuva Gert Altman ja siitä järjestyksessä Pixapay_eyes-5374227_1280, Engin Akyurt, mikegi by pixabay, Gerd Altman, S.Herman ja F.Richter.