luontaiset taipumukset Archives - Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT)

Tag Archive for: luontaiset taipumukset

YMMÄRRÄ ERILAISUUS – HYÖDYNNÄ VAHVUUDET

8.9.2022/by A1Juutinen

Ymmärrä erilaisuus – Hyödynnä vahvuudet. Näin kirjoitettiin otsikko, jolla pienehkö, kolmessa työpisteessä työskentelevä työporukka valmistautuu tulevaan talveen. Olen Luonnollisten Taipumusten Analyysien (LTA) asiantuntijana organisoimassa heille henkilökohtaiset analyysit.

Mistä on kysymys? Miten se toteutetaan? Mitä se hyödyttää?

Vastaan tässä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) blogipäivityksessäni näihin lyhyesti. Linkitän jäljempänä myös videon, jossa 3K Savo asiantuntijakonsulttina esittelen asiaa.

Tahti on tuttua – myös kuluneen kesän jälkeisenä aikana. Pääsen pyydettyjen ajattelu- ja toimintatyylien tsekkaamisen äärelle. Se innostaa. Olen toteuttanut näitä hallittuja ja luotettavia analyyseja työikäisille mitä erilaisimmissa asetelmissa. Ja mikä parasta analyysit ja niiden turvallinen purkaminen ovat (palautteiden perusteella) kerrottu olleen monin tavoin yksilöitä ja erilaisia tiimejä hyödyttäneitä prosesseja.

Parhaillaan minulla on menossa kolmen firman ja työyhteisön analyysit. Kotimaassamme tämän tietokonepohjaisen analyysin on tehnyt jo reilut 40 000 työikäistä.

Todettakoon artikkelikuvasta: kuva ei liity edellä mainitun työporukan taipumusten ilmijakaumaan. Heillä prosessi on vielä kesken. Kuvassa on kyse toisesta, vieläkin pienemmästä työyhteisöstä vastaavassa valmennusprosessissa aiemmin.

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ – jotta ihmisillä on parempi olla itsensä ja toisten kanssa!

Otsikko lupaa paljon. Lupauksen toteutuma näkyvänä todellisuutena – sellaisena muutoksena, joka havaitaan henkilön omissa työelämän vuorovaikutuskuvioissa, tietystikin edellyttää kyseisen henkilön omakohtaista paneutumista asiaan. On myös sitouduttava omaan toiminnan kehittämiseen.

Kun organisoin näitä analyysejä, kaino henkilökohtainen tavoitteeni on, että työskentelyyn osallistunut voi paremmin ja on innostuneempi työssään myös tsekkaussyksyn jälkeisenä aikana. Kantava muutos mielessä!

Tiedämme tavallisten ihmisten kertomuksin ja neutraalien tutkimusnäytöin, että kun ihminen – työalasta riippumatta – saa toteuttaa tehtäviään omia luonnollisia taipumuksiaan hyödyntämällä, hän tekee työnsä tuottavasti. Hän väsyy ja turhautuu selvästi epätodennäköisemmin kuin vastaava henkilö, joka joutuu uurastamaan taipumuksiaan hyödyntämättä.

Nykyisessä hektisessä, alati uudistuvassa työelämässä, on selvää, että sekä tekijän että tahtipuikkoaan heiluttavan johdon ilmeinen ja yhteinen pyrkimys on saada lisättyä työhyvinvointia; perustehtävään sitoutumista ja sen hoitamisessa jaksamista.

Kun puhutaan työhyvinvoinnista, on syytä tässäkin kohden muistuttaa, että ilmiötä ja käsitettä lähestytään ammattikirjallisuudessa yleensä neljästä eri osatekijästä tai tulokulmasta käsin. Nämä ovat fyysinen hyvinvointi, psykologinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi ja organisaatiotason hyvinvointi. Tässä blogiartikkelissa emme kuitenkaan paneudu tarkemmin näihin, usein myös limittyviin työhyvinvoinnin osa-alueisiin.

SISÄISIÄ SANKAREITA LISÄÄ!

Eräänä keskeisenä kehittymisen ja uudistumisen moottorina, joka koskee sekä yksilöä että koko työyhteisöä, nähdään ihmisen kokonaisvaltainen itsetuntemus ja -ohjautuvuus. Työtehtävien ja vastuiden rajat hälvenevät. Myös tiukkarajaisuus työn ja vapaa-ajan välillä on tullut uudelleen tuunatuksi, jolloin työ- ja siviilielämä limittyvät.

”Kokonaisina työssä ja vapaalla!”

Tämä on ideana minulle terapeuttina ja työnohjaajana päivänselvää. Kyse on eräänlaisesta hybridiajattelusta, jollaiseen ”filosofiaan” miellyin jo aiemmin. Hybridisyys, joka tässä tarkoittaa energisyyden turvaamista sekä työ- että siviilielämässä. Tämä idea siivittää minua praktikkona päivittäisessä työssäni Timon Työnohjaus ja Terapiassa kuin myös 3K Savon asiantuntijakonsulttina.

Ks. lisää Hybridisestä palvelukonseptista yksilöllisessä vastaanottotyössäni, tekstinä tästä. Videoklippinä puolestaan tästä.

Analyysin ensisijainen tavoite on itsetuntemuksen lisääminen. Toissijainen tavoite on oppia ymmärtämään ja hyväksymään omaa ja muiden ihmisten erilaisuutta. Työn äärellä!

TAIPUMUSANALYYSI – ”ei eilisen teeren poika”

Taipumusanalyysit, joista tässä bloggauksessa kirjoitan, perustuvat pitkää kehitystyöhön.

Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) juuret ulottuvat aina sveitsiläiseen psykiatri Carl Gustav Jung, joka julkaisi teoriansa ajattelutyyleistä 1920-luvulla.

Toinen suuri vaikuttaja on ollut amerikkalainen äidin ja tyttären työpari, Katharine Briggs ja Isabel Briggs Myers. He kansantajuistivat Jungin teoriaa ja kehittivät ensimmäisen työkalun (MBTI-indikaattorin) ajattelutyylien tunnistamiseen.

Nyt keskiössä olevan, suomalaisen version kehittäjänä on uurastanut FM Kari Helin. Hänen opissaan mm. alleirjoittanut on aikoinaan ollut, vuosina 2010-2011 ja 2015.

Luontaiset Taipumukset

Ihmisten erilaisuutta työelämässä luotaavia ja käyttökelpoisia menetelmiä on toki muitakin. Menetelmiin tarkemmin perehtyneet tietävät vaihtoehtoihin sisältyvät plussat ja miinukset. Osa työelämässä käytettävistä erilaisuusanalyyseistä, kuten esimerkkinä DiSC, Thomas ja Insights Discovery, jäsentävät ihmisten toimintatyylejä (erityisesti työtyylit). Thomas on suosittu työväline rekrytoinneissa.

Havaittavaa kuitenkin on, että niissä on selvästi erilainen (yksinkertaisempi) taustateoria kuin ajattelutyylianalyyseissä.

LTA:n verrattomana etuna on niin ikään sen käytettävyyteen panostaminen, nimenomaisesti supisuomalaisessa työelämässä. Osallistujan on helppo ja nopea toteuttaa sähköinen versio paikasta riippumattomana. Analyysitulos tulee toivotulla tavalla kansoidussa ja ulkoisesti raikkaassa muodossa. Perusskaalausta on mahdollista syventää mm. esimies- ja asiantuntityön versiolla ja vaikka tiimikohtaisen kehittämistyön matriisina. Kehitystehtäviä ja kirjoja aiheesta on myös saatavilla.

Tämäkin on huomionarvoisena merkittävää: Kerrottua Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) prosessia organisoi, toteuttaa ja järjestää purkutilaisuuden vain ja ainoastaan tähän työmenetelmään kouluttautunut analyytikko ja valmentaja.

Purkutilaisuus analyysituloksen/-tuloksien osalta on yhteinen tai henkilökohtainen. Ja viimeistään tällöin selviää osallistujan oma nelikirjaiminen tulos, olipa se sitten ESTJ tai INFP, kun matriisivaihtoehtoina on ”16 tyyppiä työelämässä”. Allekirjoittaneen kohdalla purkutilaisuuteen varataan osallistujamäärästä riippuen, yleensä 2 – 4 tuntia.

Kerrottakoon tässä, että Timo Juutinen mainitaan Taipumusanalyytikkojen ja valmentajien valtakunnallisella sivulla kuvauksella

Stoalaisella tyyneydellä tapauksittain neuvonantaja (INFJ) ja huolehtija (ISFJ)… Taipumusanalyysit, vahvuusvalmennukset ja erityistilanteet ovat Timon bravuurit tässä kymmenen konsultin tiimissä…

Mitä tuohon voisi sitten blogijutussa sanoa? Bingo! Jep!

MIHIN TAIPUMUKSEMME työelämässä VAIKUTTAVAT?

Vastaan otsikon kysymykseen luettelonomaisesti, mutta ei kattavana.

¤ Millaisten ihmisten kanssa meidän on helppo tai vaikea tulla toimeen

¤ Millaisesta työstä me eniten pidämme ja millaisessa työssä jaksamme parhaiten

¤ Millainen on luontainen johtamistyylimme

¤ Miten me opimme parhaiten (oppimistyyli)

¤ Miten me toimimme palavereissa

¤ Miten me reagoimme muutoksiin

VASTAUKSIA ITSETUNTEMUKSEN LISÄÄNTYMISENÄ

Analyysin tehnyt saa itselleen vastauksia, mm. seuraavissa:

* Vuorovaikutus-energiasi pääsuunta (kumpi se on: ulos vai sisään?)

* Luontainen tapasi hankkia infoa päätöksentekosi pohjaksi (aisteilla vai intuitiolla?)

* Toistuva tapasi tehdä johtopäätöksiä (looginen vai arvoista kiinni pitävä?)

* Millainen ulkoinen elämäntyyli, jota toteutat arjessasi luonnollisena itsellesi (liittykö siihen järjestelmällisyys vai spontaanius?)

KESKELLÄ ELÄMÄÄ!

12 sivuisessa ja henkilökohtaisessa analyysikoosteessa on taipumustesi sovellutukset 10:een eri tilannetekijään/olosuhteisiin työelämässä.

Kukapa ei tahtoisi enemmän päästä perille työikäisenä omasta stressitaipuksestaan, todellisesta vuorovaikutustaipumuksestansa, suosimastaan palautetyylistä tai vaikka saada ideoita itselleen haastavien henkilöiden kohtaamisessa nykyistä jouhevammin.

Tapaamisiin!

Videolla lisää asiasta ja tekijästä: klikkaa kuvasta

VÄLÄHDYKSIÄ TIMON VASTAANOTOLLA – TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT)

1.3.2021/by A1Juutinen

Välähdyksiä Timon vastaanotolla. Se on uusin ja järjestyksessään 10:s video. Timon Työnohjaus ja Terapia tuotti sen Ystävänpäiväksi 2021.

Samalle ajankohdalle julkaistiin toinenkin, Konsultointi kannatti korona-aikanakin, ks. 3K Savon Linkki.

Tekijästä

Timon Työnohjaus ja Terapia keskittyy nimensä mukaisesti erityisesti `kahden maailman` asioihin ja ilmiöihin: työelämän monella tapaa haasteellisiin juttuihin ja toisaalta siviilielämän ihmissuhteisiin ja siellä koettaviin pulma- ja kasvuhaasteisiin.

Lisäksi on olemassa ns. kolmas maailma. Minulle. Se on edellisiä näkymättömämpi, ajattomampi, pyhempi… Mutta tässä päivityksessä siitä ainoastaan loppuun liitetyn Make Perttilän biisin verran.

Nämä kaksi näkyvää todellisuutta (maailmaa) eivät toki ole irrallaan toisistaan. Ne limittyvät, voisipa jopa sanoa, että kietoutuvat toisiinsa. Hyvässä ja pahassa. Eräässä aiemmin julkaistussa videotrailerissa ilmaisin tämän – ”olemme kokonaisia” – kun on puhe hyvinvoinnista, jaksamisesta ihmisenä.

Kasvaminen, kehittyminen sekä uusi kukoistaminen, niitä tavoitellaan näissä molemmissa maailmoissa. Sinäkään et toivo itsellesi, että inhimillinen kehittymisesi ihmisenä kivettyy, ethän?

Kaikki videot katsottavissa, kun klikkaat tästä.

Vainko välähdyksiä?

Tässä uusimmassa videossa näet tuokiokuvia joistakin työtilanteista Timon Työnohjaus ja Terapian vastaanotolla; hetkistä, joista läsnä olleet ovat kertoneet niiden olleen merkityksellisiä. Enemmän kuin välähdyksiä. Saamani palautteen perusteella niihin on sisältynyt jotakin henkilölle keskeistä, rakentavaa ja oivalluksina kantavaa. Henkinen ja ammatillinen kasvaminen, ne ovat virittyneet ja tulleet oikeasti todeksi.

Videossa vastaan verkkopuhelun kysyjälle kysymykseen, jonka olen kohdannut kerta kerran jälkeen. Mutta ennen kuin kuulet tästä, lyhyt (tilastollinen) yhteenveto työni nykyhetkestä.

Terapeuttinen auttamistyö – akuutteihin kriiseihin vastaaminen

Kriisien parissa yli neljännesvuosisadan. Tilastojen mukaan Timon terapiatyön vastaanotolla on käynyt yhteensä 2 200 asiakasta (+ ainoastaan arviokäynnillä käyneet ihmiset). Asiakkaiden selvä enemmistö hakeutui parisuhde- ja perhe-elämän ajankohtaisten tilanteiden ja kysymystensä siivittämänä.

Oma lukunsa ovat – joskaan ei terapeutin työroolissa – akuutit selvityspyynnöt. Olen tähän mennessä toteuttanut parityönä yli 60 käräjäoikeudelta tullutta perheen oikeusjuttuun liittyvää selvitystyötä. Lisäksi kuntaviranomaisen vastaavia pyyntöjä vanhemmuus- ja perheen kokonaistilanteen selvityksinä 26 perheessä. Selvitykset ovat poikkeuksetta liittyneet johonkin perheessä olevaan vakaavaan kriisi- tai konfliktiasetelmaan.

Lue lisää parisuhde- ja perhe-elämän moninaisista seikoista; sellaista joihin ammattiavulla on oivallisesti ja tuloksellisesti pureuduttu. Aloita vaikka tästä.

Hybridi – mitä se on TTT:n tarjottimella?

Videossa viitataan otsikon asiaan.

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) kehitti nykyaikaisen Hybridipalvelun. Siinä asiakkaan tarve ja tavoite ohjaavat ratkaisukeskeistä täsmätyötä. Halutessasi yhdistelet paitsi vastaanottoa ja nettiä, myös palvelupakettien eri sisältöjä.

Hybridin hyödyistä lisää? Klikkaa vaikka Hyvinvoinnin ykköset -sivulle ja sieltä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT), tai jatka tästä .

Lysti alkaa aina arviotapaamisella.

Arviokäynnillä (60 €) opit tiedostamaan parhaan polun ja oikeat askelmerkit asioissasi! Ota siis yhteyttä soittamalla tai lähesty lomakkeella – tärkeintä on, että teet sen itsesi, perheesi tai parisuhteesi kannalta ajoissa! Hybridissä työelämän visaiset asiat yhdistyvät perhe-elämään ainoastaan siinä määrin kuin Sinä toivot!

Työnohjaus- ja kehitämistyötä eri asetelmissa

Työelämän ilmiöt ja työhyvinvointi kiinnostaneet koko työelämäni ajan. Olen ehtinyt hankkia sangen runsaasti koulutuspääomaa. Käymissäni erikoistumiskoulutuksissa tiedän olleeni varsin sitoutunut, innovatiivinen ja kokeilunhaluinen. Kriittinenkin uusien tuulien suhteen.

Myös työelämän jutuissa voin käyttää luontaisia taipumuksiani asiakkaiden hyväksi. Sillä taipumusanalyysien luokittelussa olen ”Neuvonantaja” (INFJ) ja ”Huolehtija” (ISFJ).

Vahvuuspotentiaali kohdallani on tutkittu monella tapaa ja monin silmäparein: psykologiset testausyksiköt Helsingissä (3), niin ikään arviot ja todistukset asiantuntijakonsulteilta, -kouluttajilta ja -työnohjaajilta (10); he puolestaan seuranneet henkilön toimintaa erilaisissa työtilanteissa yhteensä 600 tunnin ajan.

Työelämän asiakkaat? Esimerkkeinä mainitsen yrityselämän Executive Coaching, esimiesvalmennukset ja erilaiset osastojen tai avainhenkilöiden yksilölliset sparraukset.

Tilastoesimerkki vuodelta 2019: työnohjausryhmiä (21), ammattitiimejä (4) ja yksilöllisiä työnohjausprosesseja (21). Lisäksi useita akuutteja ja eri kestoisia ns. Restoratiivisiä sovitteluprosesseja; toteutus 3K Savon partnerina tai suoraan toimeksiantoyrityksestä.

Lue lisää Timon CV:stä. Huomaat työhistorian ohella kaikki keskeisimmät ja viimeaikaiset valtakunnalliset kilpailutukset, joissa päätyminen ´piikkipaikalle´. Linkillä.

Monenkirjavat Blogitekstit, E-kirjat, Videot ja Kansalaiskommentit

Tämän blogipäivityksen tekijä on tuottanut tähän mennessä (2/2021) yhteensä

10 kpl erilaista teemavideota
84 blogitekstiä, joille tullut lukijoilta
200 mielenkiintoista käyttäjäpalautetta
+ 176 julkaistua asiakasarviota nykyisiä edeltäneellä TTT:n ammatillisilla verkkosivuilla
2 E-kirjaa. Molempia voit edelleen maksutta ladata. Tuoreimman digikirjan nimenä Parisuhde 2020 Aavan ja Taiston tarina. Digikirjojen lataamiseen tästä.

Lupaamani musa: Make Perttilä ja Et Cetera Tahtosi tiellä

Tunnistanko taipumukseni?

14.11.2017/by A1Juutinen

Henkilön luontaiset taipumukset. Millaiset ne ovat minulla? Tässä blogipäivityksessä kuvat ja kokemukset – lyhyesti. Lisäinfoa linkeistä.

Tässä kuvassa urheiluhierojanakin tunnettu, yrittäjä Pekka Laiho arkisessa hommassaan. Hänellä(kin) oli taannoin elämänvaihe, jolloin kyseli itseltään,

Olenko oikean sorvin äärellä? Onko tämä työ sellaista, jota tahtoisin tehdä vielä vuosikymmeniä? Kouluttauduin ammattiin ja vielä laajensin alan tietotaitoa, mutta joku tässä haraa vastaan, mikä?

Yrittäjä Laiho teki johdollani Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) tiloissa. Kävimme sangen syvälle menevää keskustelua hänen saamastaan – yhteensä 12 sivun – analyysituloksista. Pekka on julkisesti kertonut, mm. työhyvinvoinnin hyvien käytänteiden koulutusiltapäivässä, kuinka tämä hänen saamansa raportti ja siitä käydyt luottamukselliset keskustelut hyödyttivät:

Sain itseäni hyödyttävää faktatietoa ja hyviä lisäohjeita päivittäisiin vuorovaikutuskuvioihin… Vahvuuksieni edelleen kirkastaminen oli motivoivaa. Kaikkiaan se on ollut palkitsevaa ja vaikutukset pitkäkestoisia.

Pekka ei suunnannut uudelle uralle. Työinto muutoin palasi. Mies edelleenkin irrottaa monien mikkeliläisten kropassa olevia ´jumeja´, mutta ei ainoastaan urheilijoiden. Klassinen hieronta ja akupunktiohoidot ovat niin ikään päivittäisessä käytössä.

Pekan työtilat ovat otollisella paikalla hallituskadulla, Carlsonin vieressä. Enkä malta jättää esittämättä, asiakasta odotushuoneessa ´vastaantulevaa´ kuvasarjaa. Se omalta osaltaan viestii tämän ammattihierojan empaattisen inhimillisestä työotteesta.

Analyysistä vielä. Edellä mainittu analyysin tekijä on eräs niistä 30 000 suomalaisesta, jotka ovat tähän mennessä sen tehneet. Henkilöt ovat saaneet oman tulostettavan arvion sähköpostiinsa ja lisäksi `purkaneet` saamiaan näköaloja jonkun menetelmään kouluttautuneen kanssa. Senkin me tiedämme, että maailmalla (eri kielillä) tämän kaltaisen taipumusanalyysin, astetta vielä laajempaa versiota ovat hyödyntäneet kymmenet miljoonat työikäiset.

Tässä seuraavassa kuvassa puolestaan Sari Turunen tutkailee tekemäänsä ja saamaansa Luontaisten taipumusten, ilmaista nettiversiota Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT). Sari työskentelee uudistuneen Kuntokeskus Otteen palveluksessa Mikkelissä (Setrikatu 2). Niin Sarin kuin koko Otteen toiminnan tähtäyspisteenä on ihmisen kokonaishyvinvoinnin edistäminen juurikin yksilölle parhaimmin sopivalla tavalla.

Minua, taipumusanalyyseihin perehtyneenä kiinnosti erityisesti kuulla, miten myyntityössä oleva Sari koki tämän täysin maksuttoman, mutta luonnollisesti varsin karsitun kyselyanalyysin tekemisen. Oliko se selkeä ja helppo toteuttaa? Herättikö siinä saatavat henkilökohtaiset arviot luottamusta, tunnistiko tekijä itsensä?

Sari kertoo, että lyhyt nettiversio oli helppo tehdä, vähän liiankin helppo, koska viimeisen kohdan jälkeen tuli kokemus, että tässäkö se jo oli? Tulosten luetettavuus varmaankin kasvaisi, jos tämä olisi laajempi, hän jatkoi.

Tekijä sai jonkin ajan kuluttua sähköpostiinsa muutaman sivun arvion itsestään. Minua analyysien purkajana kiinnosti, kuinka hänen mielestään kuvaukset `osuivat maaliin` – tunnistiko hän lukemastaan itsensä?

Hänen saamansa arvio avasi ihmisen luontaisia vuorovaikutustyylejä kytkettynä ajattelun taipumuksiin. Perustyyppit kuvattiin analyysipaperissa. Erilaisten taipumusparien yhdistelmistä syntyy sitten neljä perustyyppiä, joille on temperamettiteoriassa annettu tietty väri; vaihtoehtoja ovat punainen (ET), sininen (IT), keltainen (EF) tai vihreä (IF). Sarilla painottuivat erityisesti keltainen ja vihreä.

Keltaisen (EF) tyypin edustajista kirjoitetaan, että he ovat vuorovaikutustilanteissa yleensä aktiivisia, mutta pehmeämmällä ja rakentavammalla tyylillä kun suoraviivaiset Punaiset (ET). Keltaiset pyrkivät miellyttämään muita tuomalla esiin asioiden positiivisia puolia.

Kyllä minä olen, kuten analyysiarvio antaa ymmärtää, sovitteleva, vaalin hyvää fiilistä ympärilläni ja arvostan hyvän leppoisaa olemista.

Tekijä tuntui minun silmin myönteisen innostunut analyysista. Samalla hän mielestäni vastuullisesti arvioi, että ”pitäisi tehdä se laajempi versio, jotta saisin syvemmin tietoa niistä muista mainitsemistasi yhdestätoista asiasta”. Luontaisten taipumusten laajempi versio todellakin ”haravoi” kunkin henkilön sijoittumista 16 eri tyypin kategoriassa, mm. työelämän ja työssä jaksamisen kannalta.

Tähän viimeksi mainittuun jaksamiseen ja itsestä huolehtimisen tärkeyteen Sarilla oli vielä jotakin erityisen ajankohtaista kerrottavaa, ja se oli seuraavanlaista:

Saamme marraskuussa Otteen personal trainer- ja valmennuspalveluja täydentämään Iina-Riikan. Hänen vahvuuksiaan ovat paitsi asiakaskohtaamiset myös monipuolinen ryhmäliikunnan kokemus. Lisäksi Iina-Riikalla on kokemusta kuntoutuvien asiakkaiden kanssa työskentelystä, samoin faskiayksilötöistä. Hän on myös perehtynyt NLP-tekniikkaan mentaalivalmennuksessa.” Iina-Riikan valmennusta ohjaa pyrkimys yksilön kokonaisvaltaisen hyvinvoinnin tavoittelemiseen.

Siunatuksi lopuksi! Tahdon päättää tämän kertaisen blogitekstini sanoihin, joissa soveltamalla siteeraan Otteen Saria.

Me kaikki tässä edellä esiintyneet henkilöt olemme valmiina auttamaan blogin lukijoita matkalla kohti yksilön kokonaisvaltaista hyvinvointia – kokoon, näköön tai liikuntakokemukseen katsomatta.

Lisäinfoa seuravista:

*** Luontaisten Taipumusten Analyysistä (LTA); verkkosivuillani olen käsitellyt luontaisten taipumusten, useassa mielessä kiintoisaa asiaa eri yhteyksissä, kuten kysymällä Mitä se minua hyödyttää,

Myös videossa tästä asiasta tiimin ja työyhteisön kannalta, ks video

*** Hieroja Pekka Laihosta; tämän blogikirjoituksen aikana yhteys Pekan nettisivuille väliaikaisesti poikki. Voit soittaa suoraan hierojan työhuoneelle, p. 015-211 686

*** Kuntokeskus Ote toiminnasta, tästä

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2017

25.1.2017/by A1Juutinen

Olen kirjoittanut tästä aiheesta useasti aiemminkin. Neljän blogitekstin sarja viime vuonna – siitä sain kiitettävästi palautetta. Silloisista viesteistä kymmenkunta julkaistiin verkkosivuillani sellaisinaan, ja keskustelu työelämästämme näin laajeni. Se oli hyvä se.

Edellisen vuoden Tukea työelämään 2016 kirjoitukset löydät näillä suorilla linkeillä;

kun klikkaat kuvan päältä.

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (I)

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (II)

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (III)

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (IV)

”Omaperäisesti”…, ”henkilökohtaisesti”…, ”oivaltavasti ja innostavasti”… Tällaiset lukijoiden lähettämät arviot rohkaisevat minua jatkamaan.

Tällä kertaa näkökulmani aiheeseen on edellisiä (2016) kohdennetumpi, samalla myös tuotteistetumpi. Olen edelleen vuonna 2017 aiheen äärellä vastuuntuntoisen tosissani. Työelämään on löydettävä työhyvinvoinnin näkökulmasta sellaisia malleja, jotka ovat aidolla tavalla sekä yksilöllisiä että kustannustehokkaita.

HYÖDY HYBRIDISTÄ

Mikä ihmeen hybridi!? Saatat tietää ammattisi tai kiinnostuksesi perusteella jotakin kemiassa käytetyistä hybridipinnoitteista. Olet ehkä kuullut TV-toimittajan selontekoa hybridisodankäynnistä. Itse olen ajanut tyytyväisenä yli 40 000 km hybridiautolla, jossa on kaksi rinnakkaista voimanlähdettä. Hybridi siis merkitsee yhdistelmää. Viisaasti käytettynä se hyödyttää.

Olisiko hybridiajattelulla ja -teoilla laajemminkin hyötyä työhyvinvoinnin kannalta? Hyötyisikö siitä yksilö tai tiimi? Itse vastaan: lisääntyvässä määrin, parhaimmillaan `ylävitonen`! Perustelen näkemystäni ihmissuhdetyön työvuosillani ja asiakaskuntani määrällä. 25 vuotta ja 2 000 ”normaalia” terapian ja työelämän asiakasta Hämeessä ja Etelä-Savossa antavat mielestäni varsin luotettavan havainnon asioiden tilasta.

Kohdennettuja hyötyjä

Läpi tuon neljännesvuosisadan ovat henkilöt yksilöinä, parina tai työyhteisön tiiminä kipuilleet erilaisten arjen aikataulupaineiden kanssa. Mitä lähemmäksi nykyaikaa olemme tulleet, sitä enemmän ovat työikäiset myös täällä Etelä-Savossa kaivanneet täsmäapua, mitä erilaisimpiin henkisiin kitka- ja kipukohtiinsa. Kohdennetusti, nopeasti ja modernin sähköisesti.

Henkilön kuvaamat erilaiset jumit, jarrut ja hidasteet työssä tai perhe-elämässä ovat minusta olleet, paitsi uskottavia, yllättävän usein myös ns. paralleelisia. Tällä tarkoitan sitä, että työelämän arjessa ´junnaava´ vaikeus säteilee voimakkaasti kotiin. Ja toisaalta kotona ja siviilissä koetut huolet, riidat tai muut henkiset taakat kulkeutuvat kokijan työelämän arkeen. Tällöin työntekijä ei kykene työpaikallaan optimaalisesti ´loistamaan´. Työnantajakaan ei voi riemuita, kun ”sorvi pyörii, mutta tuottavuus kärsii”.

Tämä työelämässä kuvattu ´henkinen´ ja ilmeinen vajaatehoisuus ei ole pelkästään ilmapiiriasia. Ilmiöllä on epäilemättä myös merkittävä eurojen ulottuvuutensa. Se, missä suurusluokassa kulloinkin liikutaan, riippuu tietenkin siitä, fokusoituvatko toimintajumit ja lukot yksilö- tiimi- tai osastotasolla. Kohdistuksesta riippumatta ja hyvän työelämän kannalta, esimies ja/tai hänen rinnallaan henkilöstöhallinto joutuvat paikantamaan todelliset lukot, mutta ennen kaikkea löytämään sopivat avaimet lukkojen avaamiseksi.

Verkossa ja vastaanotolla

Viimeisen neljän vuoden kehittämistyön tuloksena syntyi Timon Työnohjaus ja Terapiassa hybridinen valmennusohjelma tavallisen työikäisen arjen haasteisiin. Nyt kysymme, mitä voimia silloin yhdistetään, kun polttopisteessä on työhyvinvoinnin yksilöllisten (työntekijä/tiimi) hyötyjen saaminen työantajan euroilla.

Työhyvinvoinnin edistämiseen kohdistetussa työskentelyssä yhdistellään tarkoituksenmukaisella tavalla ja määrällä kolmen palvelupaketin (Base, Plus, Extra) eri sisältöjä sekä toteuttamisen tapaa. Näissä ratkaisukeskeisissä valmennuksissa yhdistämme kasvokkain tapaamista ja verkkotyöskentelyä. Lisäksi palvelupakettien eri asiasisällöt itsearviomenetelmineen valitaan niin ikään asiakaslähtöisesti yhdistelemällä.

Luontaisten taipumusten tunnistaminen opettaa itsetuntemusta

Asiakkaiden valittavana on esimerkiksi Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA), jonka verkkoversion on tehnyt jo 25 000 suomalaista. Eräs heistä on mikkeliläinen Pekka Laiho.

Hän on hieronnan ammattilaisena vapauttanut lukemattomia kropassa ilmenneitä jumeja ja jarruja, ja niin muodoin kantanut oman kortensa työhyvinvoinnin edistämisen koriin.

Urheiluhierojanakin tunnettu Laiho kertoo LTA-raportin tuomista hyödyistä: − Sain itseäni hyödyttävää faktatietoa ja hyviä lisäohjeita päivittäisiin vuorovaikutuskuvioihin. Vahvuuksieni edelleen kirkastaminen oli motivoivaa. Kaikkiaan se on ollut palkitsevaa ja vaikutukset pitkäkestoisia.

Kehitystyön perusteina asiakaspalaute ja tuorein tutkimustieto

Hybridipakettien rakentaminen – sellaisiksi jollaisena ne tällä hetkellä ovat tarjolla – oli tietoinen vuosien kehittämisprojekti. Kehittämistyö luonnollisesti jatkuu. Arvokasta taustatukea Timon Työnohjaus ja terapia (TTT) sai juuri päättyneestä, Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa -nimisestä, kaksivuotisesta hankkeesta. Se oli Miksei Oy:n organisoima ja maakunnallisesti onnistunut.

Tänä aikana TTT:n hybridivalmennusta ja sen sisältöjä kirkastettiin juurikin asiakaskokemuslähtöisenä. Kaiken aikaa tukeuduttiin alan tuoreimpaan tutkimustietoon ja yrityksen paikallistyön asiakaspalautteeseen. Luettu ja kuultu, molemmat inspiroivat minua kehitystyössä.

Asiakaspalaute on ollut yhdensuuntaista. − Henkilökohtaiset haasteet ja niihin saatava ammatillinen sparraus kohtasivat tässä luontevalla tavalla, saatettiin sanoa. Sain koeteltuja neuvoja ihmistenkäsittelytaidoissa, oli esimiehen arvio. Organisaation johdossa asia puolestaan summattiin seuraavasti. − On sekä työyhteisön että yksilön edun mukaista, että ongelmiin puututaan ajoissa, ennen niiden paisumista hallitsemattomaksi vyyhdiksi.

Tässä viimeksi siteeratussa ei liene mitään yllättävää, vaikka et vielä olisikaan kokenut hybridisen kasvualustan tuomaa uutta buustia − henkilökohtaisesti.

——

Tämän artikkelin kuvat: Timo Juutinen, Horrex Code, Joona Kotilainen.

Lue lisää (Kenelle Hybridi sopii? Millaiset ovat Base-, Plus- tai Extrapalvelupaketit? Mitä ne maksavat?…)

www.timojuutinen.fi/hybridi

(Hyödyistä ja arviomenetelmistä kuvan linkillä)

“Mitä se minua hyödyttää?”

Parisuhde kesällä16…

19.5.2016/by A1Juutinen

Kesä16 kauneimmillaan…

ainakin luonnon puutarhassa, mutta…!

Mättääkö parisuhde? Onko sietokyky ja suhde katkeamassa? Eikö kipu- ja kitkakohtaan löydy ratkaisua?

Parisuhde paremmaksi

askelmerkit verkossa ja vastaanotolla

Videoista näet kuka tarjoaa kokemukseen perustuvia uusia askelmerkkejä valintasi mukaan.

Uusin askelin ihmissuhteissa – nyt Hybridipalveluna – vastaanotolla ja nettiterapiana

Hybridi merkitsee yhdistelmää. Kemiassa puhutaan hybridipinnoitteista. On autoja, joissa yhdistetään kahta eri voimanlähdettä.

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) kehitti tähän yhdistelmän ideaan nykyaikaisen Hybridipalvelun, jossa asiakkaan tarve ja tavoite ohjaavat ratkaisukeskeistä täsmätyötä. Halutessasi yhdistelet paitsi vastaanottoa ja nettiä myös palvelupakettien eri sisältöjä. Aloitamme arviokäynnillä. Tulla voi yksin tai yhdessä. Sen jälkeen olennaista on, että saat/saatte avun tärkeiden ihmissuhteiden kipu- ja kitkakohtiin – vahvuuksien kautta.

Hybridi Base

Keskitymme yhteen Sinun ”polttavimmista asioista”. Tähän sovellamme kolmen tapaamiskerran (a´1,5 h) aikana yhtä, yhdessä valitsemaamme ja mielekästä testiä. Oivallat, mitä juuri nyt Sinun kannattasi tehdä!

Hybridi Plus

Keskitymme parisuhteen kysymyksiin, sen moninaisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin juurikin Sinun tämän hetkisessä tilanteessasi. Viisi tapaamiskertaa (a´ 1,5 h) mahdollistaa jo kolme Sinulle hyödyllistä testiä, kuten esim. vuorovaikutus- tai ristiriitatilanteiden kartoituksen ja parempien hallintakeinojen löytämisen. Löydät parisuhde- /perhe-elämäsi todelliset ansat ja aarteet tällä hetkellä! ”Kadotetun hyvän löytyminen vahvisti itsetuntoa kummasti”, ovat monet ennen Sinua sanoneet.

Hybridi Extra

Keskitymme työelämän ja perhe-elämän leikkauspisteeseen. Tapaamiskertoja on seitsemän (a´1,5 h). Extra sisältää Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA), joka täydentää Base– ja Plus -ohjelmia. Se tehdään weppiversiona. Analyysissa saat itsestäsi 12 sivuisen raportin omaan käyttöösi. Yksityiskohtainen purku tapahtuu Hybriditapaamisessa – luontaisia vahvuuksiasi jalostamalla. Analyysi (+ henkilökohtainen purku) on tilattavissa myös yksittäisenä palvelupakettina. Huomaa, että LTA:n on tehnyt jo 25 000 suomalaista.

Hybridin hyödyt

Hybridivalmennettavat TTT:ssä ovat todenneet tuen tulokselliseksi, sillä perussisällöt kehitettiin yhteistyössä pariterapian tutkimustiedon ja Timon aiempien asiakkaiden kanssa. Netti mahdollisti matkakustannus- ja aikasäästöjä silloin kun kasvotusten tapaaminen tuntui syystä ylivoimaiselta. Hybridipalvelusta hyötyy yksilöllisesti!

Arviokäynnillä (60 €) tiedostat asiassasi parhaan polun ja oikeat askelmerkit! Siispä kilauta kaverille tai lähesty ´lomakkeella´ – kuitenkin itsesi/itsenne kannalta ajoissa!

Kesä 2016 – Tarkista tilasi – lue vielä alussa esittämäni kysymykset – arvioi palvelutarjoajan ammatillisuus. Tämän jälkeen voitkin viritellä ajatuksiasi (yksin ja yhdessä) ilmaisen e-oppaani ympärillä.

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) on mikkeliläinen, asiakkaittensa kokonaishyvinvointia työelämässä ja lähi-ihmissuhteissa edistävä yritys. Monipuolisen kattava koulutus sekä Timon 25 vuoden perheneuvonnan ja terapiatyön kokemus ovat taanneet osaamisen ja toimivan praktiikan: 2 000 pari- ja perhe-elämän henkilöasiakasta Itä-Suomessa. Suositukset neljästä eri psykologisesta testausyksiköstä ja 11 työtä pitkään seuranneelta asiantuntijalta Suomessa. Asiakkaat kirjoittaneet kokemistaan myönteisistä muutoksista useassa paikassa, mm. Suomi24:ssä, Fb:ssä, toimialaluetteloissa, Google+:ssa, yrityksen aiemmilla www-sivuilla 176 kokemuspalautetta. Timon vastaanottotila sijaitsee Mikkelin ydinkeskustassa, uuden karheassa työtilassa, josta väläyksiä Timon Työnohjaus ja Terapian esittelyvideoista (2) YouTubessa.

Timo Juutinen – p. 0440 177 432 – www.timojuutinen.fi – E-mail: ttt@timojuutinen.fi

TM, perheneuvoja, terapeutti, työnohjaaja (ET), pastori, sovittelija, konsultti, kouluttaja ja Business Mentor

Lataa kirjanen itsellesi – löydät sen muiden blogikirjoitusteni joukosta – www.timojuutinen.fi/ajankohtaista

Aloita! / ottakaa maksuttomat ensi askeleet. Löydät parisuhteeseen ja perhe-elämän ”keskustelua virittävät” teesini Kesäopas kahdelle oppaasta. Laadin tämän e-kirjasen, jotta löytyisi ”uusia ja toisenlaisia värejä” meidän monenlaisiin pari- ja perhe-elämän haasteisiin. Olen – kriisielämää operoidessani – kyllä monella tavoin realisti, mutta matkallani myös riittävästi myönteisiä muutoksia nähnyt. Ajattelen: kimuranteillakin asioilla on myös aurinkoinen puolensa!

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (II)

19.1.2016/by A1Juutinen

ÄLYPELIÄ

(B) Pallopelit – ne ovat parhaimmillaan virtaviivaista jatkoa jääkiekolle. Kerroin ”kiekkouraani” koskevat huomiot edellisessä blogitekstini osassa.

Koska Oulussa 1970-luvun kiekkokaukaloissa ei ollut jäätä viiteen kuukauteen vuodessa, me monet lätkäjunnut pelasimme pesäpalloa. Itse asiassa pesäpallo oli paikkakunnalla tuolloin jääkiekkoakin suositumpi yleisöpeli . Peräkkäisillä mestaruuksillaan Oulun Lippo sen varmisti. Junnuna pesis joukkuepelinä sopi minulle lätkääkin paremmin.

Myös tässä lajissa oli kaupungin ikätason mukaiset aluesarjat, samoin Oulun Lipolla junioreiden edustusjoukkueet. Pelasin lukkarina ja olin joukkueen ns. kotiutuslyöjä numerolla 4. Näin aikuisena ajattelen, että tässä ”älypeliksi” kutsutussa lajissa luontaiset taipumukseni tulivat paremmin esille, ja koska olin lisäksi ikäisekseni kovin motivoitunut harjoittelemaan — niin yhdessä kuin yksin — ei taitojen karttuminen liene tavaton tieto.

Eräänä vuonna olin valtakunnallisella nuorten Suurleirillä Joensuussa; paikalla 30 joukkuetta, 450 osallistujaa. Leirillä järjestettiin myös henkilökohtaiset tekniikkakilpailut viidessä osasuorituksessa (pituus- ja tarkkuuslyönti, pituus- ja tarkkuusheitto sekä nopeusjuoksu). Ikäluokkani sarjassa oli 125 osallistujaa. Tulin jaetulle ykköstilalle Tohmajärven Taiston kanssa; siis jaettu junnupesiksen tekniikan Suomen mestaruus.

Iloisena muistona on sekin mainittava, että edellisen johdosta, Yle-urheilu nauhoitti seuraavana talvena ohjelman pesäpallonuorten talviharjoituksista. Arvatenkin, oli hienoa päästä telkkariin muutamaksi kymmeneksi sekunniksi (!), toisen oululaisen ”tykkilyöjän”, Kari Jalosen kanssa. Tietänet henkilön, joka saa myöhemmin ruutuaikaa satunnaisuutta useammin. Tällä hetkellä ”Kartsu” luotsaa jääkiekon päävalmentajana Suomen miesleijonia kohti kevään 2016 MM-otteluita Pietarissa ja Moskovassa.

Mitä pesäpallo opetti?

Minulle lajin parissa oleminen antoi paljon mielekästä ajanvietettä, se antoi myös nuorelle tärkeitä kasvu- ja onnistumiskokemuksia yksilönä ja ryhmässä. Kun aikuisena olen analysoinut oppimiskokemuksia syvällisemmin, olen oivaltanut erään erityisen seikan.

Yksilön luontaisia taipumuksia (tässä lajissa ja kohdallani, harkintakykyä, pelisilmää, paineen sietoa ja vastuullisen luovia ratkaisuja) on helpompi jalostaa entisestään kuin taas ominaisuuksia, jotka eivät ole syystä tai toisesta henkilölle niin ilmeisiä.

Työelämässä 2016 kannattaisi hyödyntää työntekijän luontaisia, sisäsyntyisiä voimavaroja ja taipumuksia nykyistä paremmin. Kun usein toistamme sanontaa ”harjoitus tekee mestarin”, voisimme tietoisemmin maksimoida harjoitusajan tuloksen kannalta. Työtehtävässä toistojen määrä korreloi osaamisen kanssa! Omimmalla taipumusalueellaan yksilö on tehokkain suhteessa toimintaan käytettävään aikaan! Nämä molemmat me tunnistamme itsestämme, eikö totta?

LTA — inhimillistä aineetonta pääomaa 2016

YKSILÖILLE, ESIMIEHILLE, TIIMEILLE

Aikuisena olen hyötynyt monesti tästä edellä kuvaamastani oivalluksesta pesiksen parissa. Olen myös tietoisesti perehtynyt tähän ilmiöön kouluttautumisen kautta. 2000-luvulla jaan oppimaani eteenpäin Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) organisoiduissa prosesseissa. Yksilön sisäsyntyisillä, persoonallisilla taipumuksilla ja niiden hyödyntämisellä työelämässä on kiistaton yhteys henkilön kokeman työhyvinvoinnin ja samalla työn ”tuloksellisuuden” välillä.

LUONTAISET TAIPUMUKSET + HANKITUT TAIDOT = KYVYKKYYS

Tätä kyvykkyyden kaavaa ei havaintojeni mukaan hyödynnetä työyhteisöissämme lainkaan optimaalisesti, siinä määrin kuin voitaisiin ja kannattaisi. Toki valveutuneet työyksiköt meilläkin tekevät tässä poikkeuksen. Olemmeko urheilussa kuitenkin reilusti edellä? Ainakin yksilölajien huippuurheilussa huomioidaan urheilijan taipumuspiirteet ja siihen kytkeytyvä mentaalipuoli. Nykyurheilussa mentaalivalmennus on ollut kasvava trendi myös joukkueiden valmennuksessa. Tästä raportoitiin myös voittaneen nuorten leijonien kohdalla MM-kaukalossa 2015-2016. Päävalmentaja Jukka Jalonen kertoilee asiasta seuraavassa videossa.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/jukka-jalonen-mentaalivalmennuksesta-hyotya-yrityselamassakin/MdDktH6e?ref=facebook%3A09ab

Niissä työyhteisöjen tiimeissä, joiden sparrauksessa, valmennuksessa tai työnohjauksissa olen käyttänyt LTA:n eri ulottuvuushyötyjä, on jokaisessa niissä keskinäinen ”yhteen hiileen puhaltaminen” lisääntynyt selvästi. Miten se on mahdollista? usein pomot kysyvät. Selitykseni on, että usein toistettu ”erilaisuus on rikkautta” saa tässä valmennuksessa faktaa – hienotunteisesti ja yksilökohtaisesti!

Luontaisten Taipumusten Analyysissä (olipa se yksilö-, esimies- tai tiimikartoitus) emme edes lähtökohtaisesti etsi vikoja vaan haluamme ottaa erilaisuudet käyttöön. Malli ei luokittele ihmisiä hyviin ja huonoihin. Tämä on yksi syy, miksi taipumusmalleista on tullut suosittuja tiimityön, vuorovaikutuksen ja johtamisen kehittämisvälineenä.

Tässä kotimaisessa, verkossa tehtävässä, analyysissa erilaisuuden jäsentämisvälineenä käytetään kansainvälistä MBTI-kysymyspatteristoa. MBTI-mallin mukaisen analyysin ovat tehneet kymmenet miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa, ja siitä on julkaistu tuhansia kirjoja ja tutkimuksia. Molemmissa kuvataan ihmisen ajattelun neljää ulottuvuutta:

(a) tietoisuuden suuntaa (sisään- tai ulospäin),

(b) tiedon hankinnan pääasiallista tapaa (fakta- tai mielikuvaperusteinen),

(c) päätöksenteon painotusta (rationaalisuus tai arvoempaattisuus) ja

(d) elämäntyyliä (järjestelmällinen tai spontaani).

Jokaisessa ulottuvuudessa kun on kaksi vaihtoehtoista taipumusta, niiden yhdistelmistä muodostuu 16 erilaista taipumustyyppiä. Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA:n) innovaattori ja kehittäjä Kari Helin on kirjoittanut kirjan Ihmisten erilaisuus 16 tyyppiä työelämässä.

Vahvistetaan toimivia vuorovaikutuskuviota!

siis vuorotellen — vaikuttamisen — systeemiä

Asialle vihkiytyneen LTA-kouluttautuneen prosessit antavat analyysin tehneelle vihjeitä ja vastauksia ainakin seuraaviin: luontaiset vahvuudet, luontaiset työt, roolitaipumukset työryhmissä ja tiimeissä, stressaavat työtehtävät ja -tilanteet, haastavat (vaikeat) yhteistyökumppanit, mahdollinen stressikäyttäytyminen, johtamistyyli (taipumus).

Kiintoisaa on ollut huomata, kuinka oman henkilökohtaisen analyysin saaneena henkilöillä herää aivan uusi mielekkyys miettiä tiimien kokonpanoja erilaisissa tuotannon ja tekemisen vaiheissa. Kyse on vuorovaikutuksesta. Samalla johtajat ja esimiehet ovat saaneet uutta ymmärrystä siihen, miten säännöstellä muutosprosesseissa erilaisia ajattelutyylejä ja roolitaipumuksia, vaikkapa toteuttajan-, kehittäjän-, tukijan-, inspiroijan- ”luonteita” ja rooleja.

Coachilla ja esimiehellä on helpompaa, kun tietää millaista yksilöiden joukkoa valmentaa ja vie eteenpäin
Henkilö asemasta ja arvosta riippumatta tuntee työnanatajansa osoittavan arvostusta, kun tämän mahdollistamana saa yksilöllisesti palautetta hienotunteisella tavalla

Lue lisää Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA:sta) Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) palveluna. Sekin on hyvä tiedostaa, että parisuhdeterapeuttina olen käyttänyt tätä työmenetelmää myös parien keskinäisten suhteiden ´tsekkaamiseen´ asiakkaiden pyynnöstä, näiden vuorovaikutuskuvioiden ja hankaumien hoitamiseksi. Asiakaspalautteet ovat kaiken aikaa olleet kannustavia. Linkki- ja kirjamateriaaliehdotukset tämän blogitekstin lopussa.

Tätä ennen kuitenkin esitän Sinulle työhyvinvointia luotaavan tehtävän. Tämä on näkökulmaltaan enemmän yhteisö kuin yksilötason ´sfäärejä´ arvioiva. Jos olet työssäsi johtaja tai selkeästi esimiesasemassa, tietänet nämä alla olevat, oikeana pidetyt ja yleisesti hyväksytyt hyvän ja toimivan työyhteisön toimintaperiaatteet.

Tsekkaus- ja kotitehtävä

Olitpa tehtäväsi puolesta työpaikallasi johtamis-, esimies- tai toteutusvastuussa, voit arvioida nykyistä johtamistoiminnan tasoa. Alla on 10 työhyvinvointiin vaikuttavaa toimintaperiaatetta tai perusoletusta. Pisteytä jokainen kohta vaihtoehdoilla:

0 = ei pidä paikkaansa tällä hetkellä
1 = pitää paikkansa tällä hetkellä

Minusta meillä on

(1) kannustava työkulttuuri

(2) avoin toimintailmapiiri

(3) läpinäkyvä päätöksenteko

(4) tiimityöhön kannustava henki

(5) tehtävien selkeät vastuualueet

(6) virheiden ja epäonnistumisen sietämistä

(7) kannustamista riskinottoon

(8) virheistä oppimista

(9) työntekijöiden autonomia tehtävien hoidossa

(10) hyvät tiimien kokoonpanot ja niissä toimiva ryhmädynamiikka

Laske yhteenlaskettu pistemäärä (min 0 – max 10 pist).
Jos yhteenlaskettu tuloksesi on 0 – 3, tilanne on ehdottomasti toimenpiteitä vaativa. Mitä teet asialle? Mikä on ensimmäinen askeleesi muutoksen mahdollistumisessa?
Jos yhteenlaskettu tuloksesi on 9 – 10, rehellisyyskin on kunnioitettava hyve. Sitä tarvitaan työelämässä 2016. Mikä on oma osuutesi?

Tukea työelämään… osaan III pääset tästä.

Lisätietoa:

Kirjallisuudesta, esim. Pauli Juuti (2015) Johda henkilöstö asiakaskeskeisyyteen tai Hannele Seeck (2012) Johtamisopit Suomessa.

Blogikirjoittajan verkkosivuilta, esim.

https://www.timojuutinen.fi/mita-se-minua-hyodyttaa/ tai

https://www.timojuutinen.fi/hybridi/

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (I)

13.1.2016/by A1Juutinen

Hurmoshetkiä

Vuoden 2015 – 2016 taitteessa kotimaassamme pidettiin kahdet nuorten MM-kisat. Miehet pelasivat jääkiekon ja naiset ringetin maailmanmestaruudesta. Ringetin tulokset eivät synnytä spekulaatioita. Suomen naiset maailmanmestareiksi jo viidennen kerran peräkkäin. Piste.
Valopilkku! Ilopilleri! Jännitysnäytelmä! Tätä kaikkea sen sijaan nuoret miesleijonat järjestivät toistuvasti täpötäydelle Areenalle sekä meille muille, yli 2,5 miljoonalle suomalaiselle muualla. Hurmoshetket ja riemunkiljahdukset mahdollistuivat monelle.
En suoranaisesti nyt kajoa edellä mainittuihin kisatapahtumiin, muuta kuin toteamalla, että ne ovat blogikirjoitukseni pontena kahdesta syystä: (1) Antti Pennanen, voittaneen nuorisotiimin toinen päävalmentaja, varsinaisten luotsien, Grand Old Manien, Vellu Ketolan ja Jukka Jalosen rinnalla, tulee Mikkelistä. Mikkeli on nykyinen kotikaupunkini. (2) Keskeiset avainpelaajat (Sebastian Aho, Antti Kalapudas, Jesse Puljujärvi) tulevat Oulusta, kaupungista ja seurasta, johon itsellänikin on poikavuosien siteitä. Kerron tarkemmin.

Ennenkin oli kivaa!

(A) 1970-luvulla me monet oululaiset pojat pelasimme jääkiekkoa. Tuolloin paikkakunnalla ei ollut ainuttakaan jäähallia, ainoastaan yksi tekojääkaukalo. Se ei kuitenkaan menoa hidastanut. Lumessa, kentän laidalla kyllä pystyi varusteet vaihtamaan! Joka vuosi pyöri kaupungin sisäiset keskinäiset aluesarjat, korttelikiekkomeiningillä. Kauden päätyttyä Kärpät sitten palkitsi kunkin joukkueen parhaat pelaajat ja tietysti valitsi All Stars kokoonpanon. Eräänä vuonna minut valittiin tämän ”tähdistön” toiseksi puolustajaksi. Valinta oli minulle jokseenkin odottamaton; eihän tuolloin ollut otteluiden verkkokirjauksia tai somejakoja, joista me kersat olisimme tehneet vertailuja.

Näin aikuisena pidän tuota tähdistövalintaani jossakin määrin jopa vitsinä, niin huima oli meidän kahden pakin keskinäinen tasoero. Tämä toinen oli nimittäin henkilö, jonka pelipaita on vielä tälläkin hetkellä jäädytettynä, ainoana sellaisena Raksilan jäähallin katossa. ”Reksan” kymppipaita! Miksi? Reijo Ruotsalainen oli jo tuolloin ”luisteluvirtuoosi”, joka luisteli takaperin nopeammin kuin me muut junnut etuperin. Reksa eteni aikuisten NHL-kaukaloihin ensimmäisten suomalaisten joukossa, pelasi siellä 446 sarjapeliä ja on voittanut Stanley-cupin kahdesti Edmontonin paidassa.

Jääkiekko joukkuepelinä opetti minulle kuin ”varkain” tiimitaitoja. Roolin ja vastuun ottamista omasta tontista porukan yhteisen tavoitteen lunastajana – tätä tarvitaan työelämässä 2016.

Tiimitaitoja tänään?

Monien mielestä tiimityö vuonna 2016 tuntuu yhä edelleen muotisanalta; sehän ei `sloganina` suinkaan ole kuluvan vuosikymmenen keksintö. Lisäksi tiimityön mainostamisessa sanaa käytetään useissa yhteyksissä mielestäni väärin, joko tietoisesti tai epähuomiossa. En lähde tässä raportoimaan ryhmätyön ja tiimityön, tai toisaalta työryhmien samanlaisuutta tai erilaisuutta keskenään. Senkin linjaan, että tässä tekstissä tiimityöllä en tarkoita vapaaehtoista talkootyötä työelämässä; joka toki sekin voi luonnollisesti, parhaimmillaan täyttää useat tiimitoiminnan peruskriteerit.

Tiimityö on ytimeltään tekemisen menetelmä. Se liittyy ammatilliseen toimintaan, ja on organisaatiossa valittua, oikeutettua toimintaa. Sillä on sääntönsä ja toimintatapansa ja vain näiden sääntöjen kohtuullisella noudattamisella saavutetaan toivottuja tuloksia. Tiimin toimintatavoite ei voi koskaan olla ristiriidassa organisaation asettaman kokonaistavoitteen kanssa, vaan on juurikin sen suuntainen ´vähemmän vartioituna´. Ammattislangin termein tiimi keskittyy työn tekemisen ’mielekkyyteen, palkitsevuuteen ja omaehtoisuuteen’. Mitenkö tähän sitten päästään?

Tiimityössä jokaisen tiimin jäsenen kaikki, muille tiimin jäsenille ja ehkä itselleenkin tuntemattomat kyvyt pyritään ottamaan käyttöön. Koska tiimityö on (ryhmätyöstä poiketen) jatkuva eikä tilapäinen työn tekemisen järjestelmä,
tiimin jäsenet oppivat myös toisiltaan. Todellisessa ammatillisessa tiimissä ja varsinkin ns. korkeatason tiimissä yksittäisen osaajan taidot näyttäytyvät ja kasvavat korkoa toisten osaamisen kautta. Lopputulos on yhteinen eikä siinä välttämättä erotu ja palkita yksittäisen tiimin jäsenen suoritusta. Tiimi on mielissään saavutetuista tuloksista mutta pohtii samalla jo uusia mahdollisuuksia. Katse on eteenpäin.

Edellä kirjoitetussa on kysymys myös yksilön taipumusten hyödyntämisestä. Kirjoitan Luontaisten Taipumusten Analyysistä (LTA) enemmän blogitekstini seuraavassa osassa. Analyysissä on erilaisia vaihtoehtoja, 16 tyyppiä työelämässä.

Edelleen huomion arvoista

Jos tiimityötä työyhteisössäsi ei ole vielä riittävästi hyödynnetty tai tällä tiellä ollaan vasta alussa, on syytä muistaa — myös tässä pyrkimyksessä — työtapojen ja -asetelmien muuttamiseen liittyvä, ymmärrettävä vastarinta. Tästä perin inhimillisestä seikasta johtuen, muutosvaiheelle on annettava aikaa. Olennaista on, että pidämme kuitenkin erityisen määrätietoisesti, jopa itsepintaisesti kiinni tietynlaisesta hengestä eri organisaation tasoilla — tästä: ”Tiimityössä työntekijöitä rohkaistaan lisääntyvään, yrittäjämäiseen ajatteluun. ”Saa kokeilla, saa epäonnistua, eikä kaikkeen tarvita lupaa”. Peliä työpaikalla siivittää Albert Einsteinin kokeilevan esimerkin ihanne, ”ellei mitään kokeilla, ei mitään saavutetakaan”.

Kova työ paljastaa ihmisen luonteen: jotkut nostavat hihansa, jotkut nostavat nenänsä ja jotkut eivät nosta yhtikäs mitään. — Sam Ewing

Jos lähdet / lähdette tiimityön ja siinä toimivien henkilöiden työtaitojen kirkastamisen tielle vuonna 2016, kysy vielä itseltäsi muutosmotivaation ja ihmisten erilaisuuden, aidon arvostamisen perään. Asenneilmasto on onnistumisen kannalta erinomaisen keskeistä. Olet ja olette erityisesti vain omien asenteiden arvioija, vaalija ja muuttaja.

Kysymys on pääosin siitä, että tiimin työporukassa pystytään oikeasti antamaan apua toisille, korostamatta omaa erinomaisuutta, ja toisaalta siitä, että hyväksytään toisten apu osana parempaan pyrkimistä. Kokemusperäisesti on havaittu, että muutosvastarinta vähenee tiimien päästyä alkuun.

Testikysymykset – – – anna arvio tänään!

Tiimityön muutoksen onnistuminen ja samalla tiimitaitojen karttuminen riippuu lopulta tietyistä seikoista, jotka esitän tässä kysymyksenä lukijalle.

Olenko / olemmeko nykyiseen tilanteeseen tyytymättömiä?

Houkuttelevatko tulevaisuuden näkymät meitä?

Miten turvataan tiimin työtovereiden tuki muutokselle?

Onko yksilön tai tiimin menestyksestä asetettu kaikille ymmärrettävä ja yhdenmukainen palkkio?

Miten arvioit asioita kohdallasi? Millainen on tilanteesi työyhteisössäsi? Mitä asian tilalle tulisi seuraavaksi tehdä?

Sinun ei tarvitse olla loistava voidaksesi aloittaa, mutta sinun on aloitettava voidaksesi olla loistava. — Les Brow

Syventävää aineistoa on tarjolla runsaasti. Etsivä löytää, melkeinpä työalasta riippumatta, yleisteemalla `työhyvinvointia ja tuloksia tiimityöstä` vinon pinon kotimaistakin kirjallisuutta. Voin suositella paria seuraavaa e-kirjasta. Ne ovat täyttä asiaa mutta humoristisemmalla otteella:
Karl-Magnus Spiik, Tiimitaitoja Uunoille (2014) ja Neuvottelutaitoja Uunoille (2015).

Lopuksi: fiilistelyä sillä mistä aloitin U20 2015. Blogitekstini II osa ilmestyy… Suoraan siihen tästä.

HYÖDY uudesta HYBRIDISTÄ!

9.12.2015/by A1Juutinen

Hyödy Hybridistä matkallasi!

Lue lisää… perusteellinen kuvaus HYBRIDISTÄ

*** Mitä se on?

*** Kenelle se sopii?

*** Mitä pakettivaihtoehtoja?

*** Mitä ne maksavat?

*** Mitä ensimmäiset 10 asiakasta ovat mm. sanoneet?

www.timojuutinen.fi/hybridi

”Mitä se minua hyödyttää?”

5.11.2015/by A1Juutinen

ASIAKASHYÖDYISTÄ
TTT

Viikko-ohjelmani sisältää asiakkaan hyödyksi tehtävää sparraustyötä eri kokoonpanoin ja painotuksin. Kuvaan tässä niistä yleisimmät palvelukolmioiden muodossa sekä niiden ympärille sisältöä kuvaavat sidesanat. Näin muotoilen toimintalupaustani ja asiakashyötyjä.

Videoissa toimintaväläyksiä työstä yrityksessä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT). Näiden (tässä olevien) ensimmäisten videoiden jälkeen olen tuottanut muutaman muun ”Teemaklinikan” nauhotuksen. Pääset etusivulta katsomaan kaikki TTT:n videot.

Työtapani on (todistettavasti) tutkiva ja asiakkaalle tilaa antava. Näin asemoin itseni, kohdistuipa toimeksianto työnohjaukseen tai terapiaan, olipa se luonteeltaan coaching:ia eli valmennusta tai konsultoivaa toimintaa. Tällä tyylillä toteutan luontevasti omia luontaisia taipumuksiani. Olen nimittäin Luontaiset Taipumukset Analyysin (LTA:n) mukaan ”huolehtija” (ISFJ-tyyppi) ja johtamisen ja esimiestyön suunnassa ”neuvonantaja” (INFJ-tyyppi).

Varsin pitkä (> 25 v) työkokemukseni sisältää monenlaista tärkeää kouluttautumista. Tästä linkistä on luettavissa CV:ni ja muu hankkimani aineeton pääoma sekä alan ammattilaisten arviot.

Sovellan Timon Työnohjaus ja Terapian toiminnassani yksilöllisesti kaikkea sellaista toimivaa, jota koulutukset ja monipuolinen työkokemukseni ovat työkalupakkiini kerryttäneet.

Arvostan teorioita ja niiden praktisia, käytäntöön vietäviä sovellutuksia. Viimeaikaisena esimerkkinä voin mainita edellä mainitun Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA).

Tämä analyysi jäsentää ajattelumme ja toimintamme taustalla vaikuttavia yksilöllisiä taipumuksia. Näiden taipumusten henkilökohtainen tiedostaminen on auttanut monia, paitsi työelämässä myös siviili- ja perhe-elämässä muutoinkin. Analyysien taustalta löytyy sveitsiläinen lääkäri ja tutkija Carl Gustav Jung ja hänen pitkäaikainen tutkimustyö taipumusteorian keksijänä. Jungin pohjalta syntyi ensin ns. MBTI-malli, josta puolestaan hiukan eri tekniikalla johdetaan LTA-analyyseja.

Toteutan − perus- ja esimiesanalyysien lisenssikouluttautuneena − näitä ketterästi verkossa tehtäviä analyyseja ja niiden yksilö- ja tiimikohtaisia purkutilaisuuksia. LTA-toimeksianto voi sisältyä osaksi työnohjaus- tai coachingsopimusta. Se voi olla osa yrityksen tai organisaation valittua kehittämishanketta. Niin ikään sovellan tätä työmenetelmää myös muissa henkilösparrauksissa, kuten Hybridiohjauksessa, ja joissakin tukea antavissa pari- ja perheterapioissa. Hyödyt ovat asiakaspalautteiden perusteella olleet kiistattomia.

Saat omaan käyttöösi laajan ja monipuolisen, 12 sivun mittaisen raportin. Olen poikkeuksetta huomannut raportin antaneen saajalleen ajateltavaa ja pontta useassa arkisen elämän risteyskohdassa.

Tiimin tuloksia… (Videossa)

Ainoastaan hedelmällinen yhteistyö kannattaa…

Työnohjaus, samoin kuin valmennus, konsultointi ja tukea antava terapiakin ovat onnistuessaan aina vuorovaikutteista yhteistoimintaa asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä. Tässä yhteistoiminnassa pyrin omalta osaltani siihen, että henkilön / henkilöiden inhimillinen ymmärrys laajenee ja tapahtuu asiakkaan henkilökohtaista oppimista siinä asiassa, jonka äärellä olemme työskentelyprosessin käynnistäneet.

Millä muulla tavoin voit kokea hyötyväsi?

Lupaus ”Sinua kuunnellaan” läpäisee luonnollisesti kaikkea myönteisiä merkityksiä tuottavaa toimintaani. Vaikka tapaamisemme jäisi yhteen kohtaamiseen, huolehdin siitä, että asiassasi tulet kuulluksi.

Koska ihminen on yksilö, hyödytkin ovat sellaisia.

Toki sekin on mahdollista, että henkilö ei koe tai saavuta haluamaansa. Pyrkiäksemme välttämään tällaisen tilanteen, meidän on syytä heti työskentelyn alussa keskustella ja määritellä työskentelyllemme yhteinen, realistinen tavoite. Sellaista sävyttää riittävä selkeys, mitattavuus ja aikaan sovellettu saavutettavuus (SMART).

Tavoitteesta päämäärään…

Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT) on käytössä ns. Tavoitteen Asettaminen ja Arvioiminen -lomake. Lyhyissä (1-3 tapaamisen) työskentelyissä tätä TAA-lomaketta käytetään suullisen arvioinnin tukena, pidemmissä asiat kirjataan, jotta myös työskentelyn mahdollinen väliarviointi voidaan tehdä.
TAA-lomakkeen esikuvana on kansainvälisesti tunnettu GAS (Goal Attainment Scaling) -menetelmä. Molemmissa perusidea on asiakkaan omien tavoitteiden tunnistaminen ja kirjaaminen. Tavoitteiden saavuttamiselle asetetaan aikataulu ja määritellään selkeä muutoksen indikaattori viisiportaisella asteikolla.
Asettamiesi tavoitteiden saavuttaminen aina lisää jollakin tavoin myös itsetuntoasi, siis sitä arvostusta, jota osoitat itseäsi kohtaan. Voisimme tässä kohden käyttää myös ilmaisua itseluottamus, eli sitä, että luotat itseesi ja kykyihisi selvitä asioista ja tehdä onnistuneesti arvosi mukaisia tekoja.

… sovellettuja ja luotettavia mittareita hyödyntämällä

Jotta voisimme todentaa myönteistä kehityssuuntaa, TTT:ssä on käytössä erilaisia lomakepohjaisia valideja mittareita. Mainitsen muutaman.
Itsetuntoa arvioidaan Morris Rosenbergin kehittämällä itsetunnon testillä. SOC-13 kysely on puolestaan esimerkki Anton Antonovskyn kehittämän The Sense of Coherence Scala -lyhyemmästä versiosta. Näissä käytössä olevissa on olennaista tavalla tai toisella elämänhallintaa koskevat tekijät.
Nimenomaisesti ammattiminään liittyvissä katsannoissa sovellan Petteri Niitamon WOPIa (Work Personality Inventary). Tällä mitataan mm. ajattelutapoja, asenteita ja toimintamotiiveja siinä ammattiroolissa, jossa henkilö juuri nyt toimii. Testitulos tarjoaa näköaloja sinun luovaan ratkaisu- ja suorituskykyysi kuin myös laatuhakuisuuteesi.

Minulle Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT) laatuhakuisuus on erinomaisen tärkeä seikka. Pidän tätä johtotähtenä ensikohtaamisestamme alkaen.

Asiasi on oman näköisesi. Laitan osaamispotentiaalini luovalla tavalla käyttöön, jotta voisimme työskentelyjakson päättyessä molemmat todeta laulun sanoin: ”Turhaa ette tänne tulleet, suotta ette saapuneet…”
Laulussa jatko kuuluu: ”Monet ovat ennen teitä samaa tietä kulkeneet!”.

Olen parhaillaan analysoimassa 176 viimeksi saamaani asiakaspalautetta. Kirjoitan siitä toisessa blogikirjoituksessa. Asiakasarviot näyttävät kielivän siitä, ettei yllä oleva, kolmiossa esittämäni asiakaslupaus ”Elämänlaadullesi luodaan muutosedellytyksiä” ole aivan katteeton.

Ota yhteyttä!

Jos kiinnostuit, perehdy verkkosivullani yksityiskohtaisemmin ja laajemmin juuri nyt sinulle ajankohtaiseen työmenetelmään. Siirry etusivulta seuraaviin vaihtoehtoihin: Työnohjaus, Terapia, Konsultointi, Hybridi. Sparrauksen hakusanalla selvität, miksi tuota työskentelyä sovellan muutosvaiheen haltuun ottamisen ja kehittämisen työvälineenä tai miksi esimiestyöhön kaivataan tällä hetkellä enemmän tukea.