Tag Archive for: Mikkeli

ARVIOITA JA PALAUTTEITA

/by

ARVIOITA JA PALAUTTEITA

(Johdanto)

Suomi on useissa kansainvälisissä elinolon arvioissa yksi maailman parhaimmista, ellei peräti paras maa ihmisen elää. Suomi on nyt 100-vuotias. Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) on toiminut 10 vuotta. Yrityksen kotipesä on Mikkelissä.

 

Mikkelissä sijaitsee maamme paras ammattikorkeakoulu. Tähän arvioon on päädytty kahdessa eri selvityksessä, niin Opetusministeriön amk-vertailussa kuin myös vuoden 2013 talouselämän teettämässä asiantuntijoiden selonteossa. On kiintoisaa tietää, millaisen `rangin-arvion` mainittu TTT:n yritys saa ansioituneen opinahjon lahjakkailta ulkomaalaisilta. 

 

Arvioijiksi ryhtyvät Mikkelin koulutusyksikön, kansainvälisen Business Management -koulutusohjelman, nettisukupolven nuoret aikuiset. Tämä merkitsee minulle, eri ikäluokkaan kuuluvana yrittäjänä, asettautumista vaativalle maaperälle. Ryhdyn yhteistoimintaan nohevien nuorten kanssa.

 

Tässä prosessissa olleista yhdeksästä opiskelijasta suomalaisia oli ainoastaan kaksi. Minun silmin kaikki yhdeksän edustivat tietyssä mielessä ikäluokkansa loistavaa ryhmää. Millaista sydämentykytystä tulenkaan kokemaan? Tästä syksyllä 2016 toteutuneesta yritysyhteistyöstä on syytä kertoa, kun kerta yrittäjänä pääsen eräänlaiselle näköalapaikalle.

 

Kirjoitan Arvioita ja palautteita otsikolla kolmiosaisen blogisarjan. Etenen kirjoituksessa ikään kuin yleisestä erityiseen ja neutraalin objektiivisestä subjektiivisen kokemukselliseen.

 

Tämä merkitsee sitä, että tämän johdannon jälkeisessä blogitekstissäni ensin yritysarviota tekevät TTT:n toiminnan kannalta ”ulkopuoliset” henkilöt. Heillä (opiskelijoilla + ohjaavalla opettajalla) ei entuudestaan ole mitään omakohtaista tai toiminnallista kontaktia kohdeyrityksen kanssa. Heille ”asiat ovat niin kuin ne näyttävät”. Sarjan viimeisessä blogikirjoituksessa sen sijaan kokemuksensa kertojina ovat ”sisään päässeet”. Tällä ilmauksella tarkoitan Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) varsinaista asiakaskuntaa. Heille ”asiat ovat niin kuin he kokevat”. 

 

Miten yhteistyöprosessiin?

Syksyllä 2016 luin, satojen muiden yrittäjäjärjestön postituslistalla olleiden tavoin, kuinka Liiketalouden yksikössä markkinoinnin lehtori Anne Turunen etsi opiskelijoilleen harjoitustöiden aiheita ja yrityskohteita. Mukaan pääsi pikaisella ilmoituksella ja valinnan perusteella.

 

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tuli valituksi. Kaksi muuta tässä projektissa aloittanutta olivat selkeästi toisenlaiselta toimintasektorilta: luontomatkailun yritys Guide Tiina ja uudenlaiseen alkutuotantoon sijoittuva Stonegg Oy.

 

Projektin prosessi eteni asteittain seuraavasti: Kunkin yrityksen edustaja piti englanniksi noin 20 min esityksen yrityksestään ja toimialansa ajankohtaisista haasteista. Paikalla olivat kaikki Personal Selling -opintojakson opiskelijat. Kolme erilaista esittelyä kuultuaan kukin opiskelija valitsi kohdeyrityksen, johon sitten pienemmässä, 4-5 henkilön ryhmässä perehtyi − yksin ja yhdessä. Työskentelyprosessin aikana opiskelijat hyödynsivät luovaksi katsomallaan tavalla ja määrällä alansa (myynnin ja markkinoinnin) kirjallisuutta.

 

Timon Työnohjaus ja Terapian yritystoimintaan halusi perehtyä yhteensä yhdeksän opiskelijaa, jotka jakaantuivat kahteen ryhmää. Tähän urakkaan ryhtyneet ryhmät tulivat tuottaneeksi opettajansa ja yrittäjän arvioitavaksi yhteensä yli 30 liuskaa englanninkielistä materiaalia. Opettaja oli antanut kurssityötään tekeville kysymyspatteriston etukäteen.

 

Se sisälsi noin 10 kysymyksen kokonaisuuden, joiden varaan kirjalliset analyysit tuli tällä kurssilla rakentaa. Kysymykset käsittelivät mm. palvelutuotantoa, yrityksen markkinointistrategiaa, tarjottujen palveluiden erottumista suhteessa kilpaileviin yrityksiin sekä myyntiprosessia ylipäätänsä. Tässä joitakin mainitakseni.

 

Syksyisten yksilö- ja ryhmätyöskentelyjen lopuksi molemmat analyysiryhmät vielä esittivät tekemänsä kirjallisen tuotoksensa. Näitä suullisia esityksiä, jotka he olivat rakentaneet dialogisiksi ja luoviksi, kuuntelin kohderyhmän yritysedustajana, yhdessä kurssitöitä arvioivan opettajan kanssa. Molemmat kestivät englanninkielisinä n. ½ tuntia.

 

Minun kannaltani niin kirjalliset kuin suulliset esitykset olivat upeita − mainittavan virkistäviä (!)

Entäpä opiskelijat? Heille prosessi oli vähintäänkin vaativan haasteellinen. On nimittäin muistettava, että jo tehtävänanto oli sellainen; kaikki netissä löytyvä kohdeyritysaineisto on suomenkielistä. Lisäksi ajankohta, jolloin harjoitustöiden tuotokset esitettiin, oli joulukuun 2016 loppupuolella; juuri heidän Personal Sellingin kirjatenttiä edeltävänä päivänä. Epäilemättä tämän jälkeen opiskelija oli lomansa ansainnut.

 

Minulla on useita syitä kiittää heitä kaikkia yhdeksää sekä opettajaa Anne Turusta. Thanks for the wonderful work Clémence B, Kateřina J, Matti M, Anastasia T, Sophie B, Jelizaveta D,Natalia V, Anastasiia L, Jaakko R.

Kirjoitan seuraavassa blogikirjoituksessa siitä, millaisia olivat harjoitustöissä kahden opiskelijaryhmän tekemät tutkimuslöydöt. Miten he arvioivat Timon Työnohjaus ja Terapiaa (TTT) palvelun tarjoajana, kun he tekivät kilpailutilanteen neutraalia ja vertailevaa yritysanalyysiä nimenomaisesti myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta. Pysytään linjoilla!

 

Jos olet lukija, joka kaipaat lisätietoa koulutuksemme erinomaisesta tasosta, tässä on ”hirveän näköinen”, mutta kuvaava 2 minuutin tiivistys.                                What´s our secret?   

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwidn8SZrtrRAhWJ1SwKHUz_AfgQFggXMAA&url=http%3A%2F%2Fflik.fi%2Fcase%2Fvideo-suomi100-koulutus%2F&usg=AFQjCNHq5-WFcsjL4L8jOvJG41xS82r9gg&sig2=vwqDfDCw2-nTDAPAYn0oYA

 

Jos taas olet surffaaja, joka haluaisit syventää tietämystäsi laadukkaasta ammattikorkeakoulusta, silloin ”Mikkeli 360” toimii `sisäänheittolinkkinä´. 1.1.2017 aloitti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), joka sanoo pitävänsä maailmaa kampuksenaan.

http://360.xamk.fi/mikkelin-kampus/mikkelin-kampus/?h=72.18&v=51.68&f=84 

 

 

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2017

/by

Olen kirjoittanut tästä aiheesta useasti aiemminkin. Neljän blogitekstin sarja viime vuonna – siitä sain kiitettävästi palautetta. Silloisista viesteistä kymmenkunta julkaistiin verkkosivuillani sellaisinaan, ja keskustelu työelämästämme näin laajeni. Se oli hyvä se.

Edellisen vuoden Tukea työelämään 2016 kirjoitukset löydät näillä suorilla linkeillä;

kun klikkaat kuvan päältä. 

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (I)

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (II)

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (III)

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (IV)

 

”Omaperäisesti”…, ”henkilökohtaisesti”…, ”oivaltavasti ja innostavasti”… Tällaiset lukijoiden lähettämät arviot rohkaisevat minua jatkamaan.

Tällä kertaa näkökulmani aiheeseen on edellisiä (2016) kohdennetumpi, samalla myös tuotteistetumpi. Olen edelleen vuonna 2017 aiheen äärellä vastuuntuntoisen tosissani. Työelämään on löydettävä työhyvinvoinnin näkökulmasta sellaisia malleja, jotka ovat aidolla tavalla sekä yksilöllisiä että kustannustehokkaita.

 

HYÖDY HYBRIDISTÄ

Mikä ihmeen hybridi!? Saatat tietää ammattisi tai kiinnostuksesi perusteella jotakin kemiassa käytetyistä hybridipinnoitteista. Olet ehkä kuullut TV-toimittajan selontekoa hybridisodankäynnistä. Itse olen ajanut tyytyväisenä yli 40 000 km hybridiautolla, jossa on kaksi rinnakkaista voimanlähdettä. Hybridi siis merkitsee yhdistelmää. Viisaasti käytettynä se hyödyttää.

 

Olisiko hybridiajattelulla ja -teoilla laajemminkin hyötyä työhyvinvoinnin kannalta? Hyötyisikö siitä yksilö tai tiimi? Itse vastaan: lisääntyvässä määrin, parhaimmillaan `ylävitonen`! Perustelen näkemystäni ihmissuhdetyön työvuosillani ja asiakaskuntani määrällä. 25 vuotta ja 2 000 ”normaalia” terapian ja työelämän asiakasta Hämeessä ja Etelä-Savossa antavat mielestäni varsin luotettavan havainnon asioiden tilasta.

 

Kohdennettuja hyötyjä  

Läpi tuon neljännesvuosisadan ovat henkilöt yksilöinä, parina tai työyhteisön tiiminä kipuilleet erilaisten arjen aikataulupaineiden kanssa. Mitä lähemmäksi nykyaikaa olemme tulleet, sitä enemmän ovat työikäiset myös täällä Etelä-Savossa kaivanneet täsmäapua, mitä erilaisimpiin henkisiin kitka- ja kipukohtiinsa. Kohdennetusti, nopeasti ja modernin sähköisesti.

 

Henkilön kuvaamat erilaiset jumit, jarrut ja hidasteet työssä tai perhe-elämässä ovat minusta olleet, paitsi uskottavia, yllättävän usein myös ns. paralleelisia. Tällä tarkoitan sitä, että työelämän arjessa ´junnaava´ vaikeus säteilee voimakkaasti kotiin. Ja toisaalta kotona ja siviilissä koetut huolet, riidat tai muut henkiset taakat kulkeutuvat kokijan työelämän arkeen. Tällöin työntekijä ei kykene työpaikallaan optimaalisesti ´loistamaan´. Työnantajakaan ei voi riemuita, kun ”sorvi pyörii, mutta tuottavuus kärsii”.

 

Tämä työelämässä kuvattu ´henkinen´ ja ilmeinen vajaatehoisuus ei ole pelkästään ilmapiiriasia. Ilmiöllä on epäilemättä myös merkittävä eurojen ulottuvuutensa. Se, missä suurusluokassa kulloinkin liikutaan, riippuu tietenkin siitä, fokusoituvatko toimintajumit ja lukot yksilö- tiimi- tai osastotasolla. Kohdistuksesta riippumatta ja hyvän työelämän kannalta, esimies ja/tai hänen rinnallaan henkilöstöhallinto joutuvat paikantamaan todelliset lukot, mutta ennen kaikkea löytämään sopivat avaimet lukkojen avaamiseksi.

Verkossa ja vastaanotolla

Viimeisen neljän vuoden kehittämistyön tuloksena syntyi Timon Työnohjaus ja Terapiassa hybridinen valmennusohjelma tavallisen työikäisen arjen haasteisiin. Nyt kysymme, mitä voimia silloin yhdistetään, kun polttopisteessä on työhyvinvoinnin yksilöllisten (työntekijä/tiimi) hyötyjen saaminen työantajan euroilla.

 

Työhyvinvoinnin edistämiseen kohdistetussa työskentelyssä yhdistellään tarkoituksenmukaisella tavalla ja määrällä kolmen palvelupaketin (Base, Plus, Extra) eri sisältöjä sekä toteuttamisen tapaa. Näissä ratkaisukeskeisissä valmennuksissa yhdistämme kasvokkain tapaamista ja verkkotyöskentelyä. Lisäksi palvelupakettien eri asiasisällöt itsearviomenetelmineen valitaan niin ikään asiakaslähtöisesti yhdistelemällä. 

 

Luontaisten taipumusten tunnistaminen opettaa itsetuntemusta

Asiakkaiden valittavana on esimerkiksi Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA), jonka verkkoversion on tehnyt jo 25 000 suomalaista. Eräs heistä on mikkeliläinen Pekka Laiho.

Hän on hieronnan ammattilaisena vapauttanut lukemattomia kropassa ilmenneitä jumeja ja jarruja, ja niin muodoin kantanut oman kortensa työhyvinvoinnin edistämisen koriin.

Urheiluhierojanakin tunnettu Laiho kertoo LTA-raportin tuomista hyödyistä: − Sain itseäni hyödyttävää faktatietoa ja hyviä lisäohjeita päivittäisiin vuorovaikutuskuvioihin. Vahvuuksieni edelleen kirkastaminen oli motivoivaa. Kaikkiaan se on ollut palkitsevaa ja vaikutukset pitkäkestoisia.

 

Kehitystyön perusteina asiakaspalaute ja tuorein tutkimustieto

Hybridipakettien rakentaminen – sellaisiksi jollaisena ne tällä hetkellä ovat tarjolla – oli tietoinen vuosien kehittämisprojekti. Kehittämistyö luonnollisesti jatkuu. Arvokasta taustatukea Timon Työnohjaus ja terapia (TTT) sai juuri päättyneestä, Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa -nimisestä, kaksivuotisesta hankkeesta. Se oli Miksei Oy:n organisoima ja maakunnallisesti onnistunut.

 

Tänä aikana TTT:n hybridivalmennusta ja sen sisältöjä kirkastettiin juurikin asiakaskokemuslähtöisenä. Kaiken aikaa tukeuduttiin alan tuoreimpaan tutkimustietoon ja yrityksen paikallistyön asiakaspalautteeseen. Luettu ja kuultu, molemmat inspiroivat minua kehitystyössä.

 

Asiakaspalaute on ollut yhdensuuntaista. − Henkilökohtaiset haasteet ja niihin saatava ammatillinen sparraus kohtasivat tässä luontevalla tavalla, saatettiin sanoa. Sain koeteltuja neuvoja ihmistenkäsittelytaidoissa, oli esimiehen arvio. Organisaation johdossa asia puolestaan summattiin seuraavasti. − On sekä työyhteisön että yksilön edun mukaista, että ongelmiin puututaan ajoissa, ennen niiden paisumista hallitsemattomaksi vyyhdiksi.

Tässä viimeksi siteeratussa ei liene mitään yllättävää, vaikka et vielä olisikaan kokenut hybridisen kasvualustan tuomaa uutta buustia − henkilökohtaisesti.

——

Tämän artikkelin kuvat: Timo Juutinen, Horrex Code, Joona Kotilainen.

Lue lisää      (Kenelle Hybridi sopii? Millaiset ovat Base-, Plus- tai Extrapalvelupaketit? Mitä ne maksavat?…)

www.timojuutinen.fi/hybridi

(Hyödyistä ja arviomenetelmistä kuvan linkillä)

 

“Mitä se minua hyödyttää?”

KOMMUNIKAATIO parisuhteessa

/by

KOMMUNIKAATIO PARISUHTEESSA

kommunikaatio parisuhteessa

Vaimoni ei ymmärrä minua,

minä en ymmärrä vaimoa.

Muuten meillä ei ole mitään yhteistä.

Virheitä tekevät molemmat, sukupuoleen katsomatta! Tässä ei ole jakoa myöskään avo- tai aviosuhteen parien välillä. Molemmissa elämäntavoissa ja molemmilla toteutuu parhaimmillaan tämä ihmisen (ylevä) lajityypillinen ominaisuus: tahto oppia virheistään ja toimia vastaisuudessa paremmin. Miten voin kumppaniani tässä auttaa, jotta samalla myös kommunikaatio parisuhteessa paranisi?

Kun mies tahtoo tehdä parannuksia toimintansa suhteen, häntä suuresti auttaa, jos häntä lähestytään ”ongelman ratkaisijana” eikä itse ongelmana.

Mikä asia, ongelma tai koettu tilanne tulee teille mieleen tästä teesistä? Kerro! Muistelkaa! Muistuttakaa toisianne!

 

Tunteiden viisaus

Mitä vinkkejä naisena antaisit miehelle? Onko se sitä, josta olen lukuisten naisten kuullut minulle vastaanotolla puhuneen…  Henna sanoi sen näin: ”Omien tunteiden ilmaiseminen on tärkeä osa minua… välttämätöntä, jotta vointini olisi hyvä”.

Tässä asiassa ammattilaiset puhuvat siitä, kuinka naisen itsetunto nousee ja laskee aaltojen tavoin. Ja että nuo aallot noudattavat toistuvaa sylkiä.

kommunikaatio parisuhteessa

Aallonpohjalla on tunteiden suursiivouksen aika.

Tähän vääjäämättömään ´luonnonlakiin´ miehen on syytä vain tottua.

Petra nyökytteli edelliseen ja puolestaan lisäsi: ”Kun kielteiset tunteet täysin torjutaan, myönteisetkin alkavat tukahtua ja miun rakkauden tunne hiipua.”

Kuinka tilannesidonnaista tämä hiipuminen on?

Työni muovaama näkemykseni on, että tunteiden hiipuminen tavalla, josta Petra muistutti, ei olisi ainoastaan kerrasta tai parista tilanteesta johtuvaa. Usein kuulen, että myönteisten tunteiden hiipumisen taustalta löytyy jokseenkin jatkuvaa negatiivisten tunteiden torjuntaa kumppanin taholta.

Mitä sanot Arvon nainen, kuinka nopeasti tai hitaasti tämä epätoivottava muutos oikein tapahtuu? Kerro siitä miehellesi!

Minä pariterapeuttina puolestani voin kertoa, miksi ylipäätänsä ”tämä rasti”, naisen negatiivisten tunteiden kuuntelemisesta / vastaanottamisesta, on niin pahuksen vaikea.

Ilmiö kytkeytyy miehen ensisijaiseen taipumukseen, siihen miehen minäkuvaan, josta aiemmin kirjoitin. Kysymys on siis erässä mielessä kommunikaation vaikeudesta parisuhteessa.

Keijon on vaikea kuunnella naistaan, joka on onnettoman ja pettyneen oloinen, sillä silloin hän helposti tuntee itse epäonnistuneensa. Katso kertauksen vuoksi blogikirjoitus ”Puhumattomuus parisuhteessa”, jonka yksi alaotsikko oli ”Erilaiset minäkuvat ohjaavat ”. Käsittelin siinä miehistä tuloslähtöisyystarvetta.

Kertokaa toisillenne omista ajankäytön ja arvostuksen toiveistanne juuri tällä hetkellä. Ottakaa vauhtia vaikkapa tästä väitteestä:

Miehet riitelevät oikeudesta olla välillä vapaita suhdeläheisyydestä, naiset riitelevät oikeudesta olla välillä vihaisia suhteessa.Mies kaipaa vapautta, nainen ymmärtäjää.

14449750_1294758537232456_3071630259081508247_n

 

TOIVOTON vai TOIVOT ON?

Seuraavan Biisin jälkeen toivotan henkeviä hetkiä kotioloihinne. Kommunikaatio parisuhteessa paranee parisuhdeporinoilla – ja niiden käynnistäminen − kannattaa. Tiedän, että aloittaminen ja eteneminen joskus hirvittää… mutta näköaloja ja avaruutta parhaimmillaan piisaa. Onnea matkaan Juha Tapion toiveikkaan Sinun vuorosi loistaa biisivideon siivittämänä!

 

Tähän (avaruutta, tilaa ja happea) huokuvaan kuvaan päätän nämä syksyn 2016 Parisuhde Puntariin -jutut, Parisuhteesta Parillisina Päivinä (PPP) -blogikirjoitussarjan. Muistathan, että luen mielelläni kirjoituksista herännyttä! Lähesty lomakkeella, jollainen on jokaisen blogitekstin lopussa. Tai kilauta kaverille – Kiitos!

kommunikaatio parisuhteessa

https://www.timojuutinen.fi/Kesaopas_kahdelle_web.pdf

—–

Tämän blogitekstin Kommunikaatio parisuhteessa kuvien taustalta löytyvät (esiintymisjärjestyksessä): Kalen Ensley (2), Volkan Olmez, Timo Juutinen ja hausk.in -paras huumori (Fb).

LÄHEISYYDEN PUUTE avioliitossa

/by

LÄHEISYYDEN PUUTE AVIOLIITOSSA

 

Seksuaalisen läheisyyden myönteinen merkitys turvallisessa parisuhteessa on kiistatonta.

Miksi?

Olemme seksiolentoja miehenä ja naisena. Ajattelen, että Jumala on luonut meidät kaipaamaan kuulumista toiselle myös intiimissä mielessä. Ollen miehiä ja naisia, täydennämme toisiamme molemmin puoleisuudessa, tasa-arvoisuudessa ja oikeudessa.

Parhaimmillaan kaikki mitä teemme, ajattelemme tai tunnemme, saa värinsä ja muotonsa seksuaalisuudestamme. Paljon enemmän kuin yksittäinen akti, seksuaalisuutemme on hienoudessaan luovaa ja läpitunkevaa. Se on niin paljon osa meitä, ettemme usein ole edes tietoisia siitä. Vrt. Joharin ikkunan Tiedostamaton ja Sokeat pisteet, ks. tästä oleva kuva johdantoblogissa >>>.

läheisyyden puute avioliitossa

 

Selittyykö seksuaalisen läheisyyden puute erilaisuudella vuoteessa?

Seksi avaa miehelle mahdollisuuden kokea oman rakkaudentarpeensa, mutta naiselle rakkauden saaminen puolestaan auttaa häntä kokemaan oman seksitarpeensa.

Keskinäinen luottamus on edellytys sille, että nainen voi yhä uudelleen syttyä kumppaninsa kanssa. Pystyäkseen tuntemaan jatkuvasti kiinnostusta ja vetoa naiseensa, miehen täytyy saada yhä uudestaan kokea, että hän pystyy saamaan naisensa onnelliseksi.

Naisen tulisi muistaa, että suora kiihotus tavallisesti tuottaa miehelle kaikkein eniten nautintoa. Miehen opittavana on, että tuottaakseen naiselle enemmän nautintoa, hänen on lykättävä suoraa kiihottamista (”hidaskätinen mies”).

Jälleen erilaiset toiveet ja tarvelähtökohdat! Läheisyyden puute avioliitossa -asiassa, kysymys kuulukin, onko minulla miehenä ja naisena rohkeutta etsiä yhteistä tyytyväisyyttä?

Piirrän usein pariterapian vastaanotolla kuvia. Eräs tällainen on lauseen muodossa seuraava: Sofia tarvitsee rakkautta ja huomatuksi tulemisen tuntemusta avautuakseen seksille, Veeti tarvitsee seksiä avautuakseen rakkaudelle. Tämän jälkeen kysyn parilta silmästä ja korvasta, kummaltakin erikseen: kerro Sinä, kummalla elimellä virityt tai sytyt seksille?

Veetin ikään kuin alituinen seksuaalinen halu on todellisuudessa hänen sielunsa kaipuuta eheyteen, johon kuuluu kosketus omiin rakkauden tunteisiinsa. Yhdynnän aikana hän siirtyy älyllisyytensä valtakunnasta herkkien ja aistillisten tunteiden kosteisiin luoliin.

läheisyyden puute avioliitossa

Kun Veetin äiti aikanaan sanoi tulevalle miniälleen, että tie miehen sydämeen vie vatsan kautta, jäikö sittenkin äidin opetus vajaaksi, osuiko nuoli kaksikymmentä senttiä liian ylös?

Ihmeitä teemme hetkessä,

mahdottomat asiat

vievät hieman enemmän aikaa.

Neljä miestä saunassa

Nuoret miehet keskustelivat keskenään kaikenlaista. Intiimielämästä. Kyvykkyydestä.

Jere sanoi: ”Meillä on seksiä 2-3 kertaa viikossa.” Tähän

Jaakko: ”Meillä se sujuu emännän kanssa aamuin illoin.”

Kolmas, Riku, joka ei ollut vielä kertonut mitään, kysyi itseään selvästi vanhemmalta Lassilta: ”Miten se toimii tuolla iällä?”

Hiljaisuus.

Lassi ravisteli saunavihtaa ja sanoi: ”Kerran keväällä ja toinen kerta sadonkorjuun jälkeen syksyllä.”

Hiljaisuus.

Riku rikkoi hiljaisuuden sanomalla: ”Minä ainakin lähden uimaan!”

 

Vielä tänäkään päivänä en tiedä, mitä tämä miehistä neljäs oikeasti asiasta ajatteli.  

Kysy Sinä (kuvitteellisesti) mieheltäsi, mitä ”Rikullasi” olisi sanottavaa.

 

Rakastelussa puhutaan usein määrästä, kuten tuo saunaepisodikin osoitti, mutta määrän ohessa on aiheellista puhua myös laadusta. Kumman perään Sinä / Te haikailette? Myös rakastelupaikalla tuntuu tutkimuksien mukaan olevan jotakin merkitystä.

Toteutuspaikasta puhuttaessa, me kaipaamme jossakin määrin vaihtelua. Merja mainitsee hotellihuoneen romanttisen miljöön, Isla puolestaan fantasioi merenrannasta ja metsän hämystä. Tiedän sellaisenkin avioparin, jossa molemmat muistelivat ”mahtavimpana” tuokiona rakastelua junan wc:ssä matkalla mummolaan. Ja mikä parasta ”sellainen hassuttelumme ei ole keneltäkään pois”, he jatkoivat. Eli vaihtoehtoja arkeen voi keksiä. Ideoita vain keskusteluun ja kokeiltavaksi!

Tässä kohdassa ilmaisen myös syyn, miksi valitsin tämän blogikirjoituksen ”Läheisyyden puute avioliitossa” kuvaksi hiukan tavallisuudesta poikkeavan. Muistutukseksi vaihtelun kaipuusta, jonka asian lähes aina otan esille periterapiassa, pitkien parisuhteiden ongelmatiikan kohdalla. Mutta palatkaamme vielä määrä / laatu rakastelussa -kysymykseen.

Painottuupa tahtotila Teillä tässä ”kaipauskeskustelussa” tällä hetkellä joko tai-  tai sitten optimaalisesti sekä että -keskusteluksi, seuraavan tehtävän ovat monet rohkaistuneet tekemään. Nyt on Teidän vuoro. Vaikuttakaa itse mahdolliseen läheisyyden puute avioliitossa -ilmiöön.

Tehkää lista toisillenne asioista, jotka vaikuttavat seksuaalielämäänne tällä hetkellä sytyttävästi tai sammuttavasti (esim. paikka, aika, valaistus, päivän muut koetut tapahtumat, parta, pukeutuminen, silmä, korva…)

 

Sytyttävät seikat                                                            Sammuttavat seikat

                                                    ?                                                                                          ?

                                                    ?                                                                                          ?

                                                    ?                                                                                          ?

https://www.timojuutinen.fi/Kesaopas_kahdelle_web.pdf

Viimeinen blogikirjoitus tässä Parisuhteesta Parillisina Päivinä -sarjassa ilmestyy kohta. Laitan siinä suurennuslasin alle kommunikoinnin parisuhde-elämässä. Palataan!

– – – – – – – – –

Tämän Läheisyyden puute avioliitossa -blogitekstin fotojen kuvaajat esiintymisjärjestyksessä: Sweet Ice Cream Photoghraphy ja Timo Juutinen.

 

PUHUMATTOMUUS parisuhteessa

/by

PUHUMATTOMUUS PARISUHTEESSA

 

Aloitetaan musalla! Kuuntele biisi Tuu mun vaimoksein, jonka aikanaan sanoitti ja sävelsi Teppo Nuorva (1982), tässä se Olavi Uusivirran tulkinnalla.

Olen työurani aikana alustanut ja ohjannut monenlaisia erilaisia ryhmiä. Eräässä oli paikalla 8 avioparia, 16 henkilöä. Heitä yhdisti yksi asia: avioliitoa takana yksi vuosi; olkoonkin että pareilla saattoi olla useamman vuoden yhteiselämä, ennen tätä järjestämäämme pumpulihäätilaisuutta. Kysyin osallistujilta monenlaista. Alla on yksi kysymyksistä ja keskeisimmät vastaukset.

Mikä estää puhumasta? 

  • Väsymys
  • Ei viitsi
  • Itsestäänselvyys
  • Epäily siitä, että toista ei kiinnosta
  • Kiukku
  • Negatiiviset tunteet
  • Eri puhetavat
  • Pelko, ettei ymmärretä

Erilaiset minäkuvat ohjaavat

puhumattomuus parisuhteessa

Psykologit jaksavat kirjoittaa kokonaisia kirjoja minäkuvasta ja sen merkityksestä ihmiselle.

Minäkuva – mitä se on?

Minäkuvalla tarkoitetaan yksilön käsitystä omasta itsestään.

Tähän kuuluu esimerkiksi käsitys siitä, miltä näyttää, millainen oma ruumis on, millainen sisäisesti on.

 

Lopetin edellisen ”päiväpäivityksen” ilmaukseen, että juurikin miehelle olisi tärkeä tietää onnistuvansa naisensa kanssa siinä mitä tekee. Kun näin kirjoitan, en tietystikään väitä asian tarpeettomuutta naisellisena kokemuksena. Mutta pointti on siinä, että se on miehelle kokemukseni mukaan selkeästi merkittävämpi seikka. Tässä tiivistetysti, mistä tämä johtuu.

Miehen minäkuvan keskeinen tekijä on kyky saavuttaa tuloksia

Naisen minäkuvan määrääviä tekijöitä ovat tunteet ja ihmissuhteiden laatu

Testaa väitteet kumppanisi kanssa!

 

Tämä edellä esitetty, minun mielestäni, heijastuu monessa arkielämän tilanteessa. Otan tässä esimerkiksi kuvauksen siitä, miksi toisen hyvää tarkoittava auttaminen usein ´tökkii´, ja yleensäkin tuen pyytäminen on vähän konstikas asia miehen ja naisen välisessä parisuhteessa.

Seuraavassa tilannekuvauksessa henkilöiden tiedetään olevan hiukan stressaantuneita. Sellainen ei liene tavatonta kotioloissa – teilläkään?

Kun Jussi-Joonatan joutuu pulaan tai tuntee olevansa ongelman ympäröimä, mitä hän tuolloin vähiten Ella-Eveliinaltaan odottaa?  − neuvomista pyytämättä! Miksi näin?

Miehen neuvominen pyytämättä on samaa kuin olettaisi, ettei hän osaa toimia tulokseen tähtäävästi. Näin Jussi-Joonatan helposti ajattelee itsestään. Siksi sellainen naisen tapa ”auttaa” tuntuu miehestä arvostelevalta ja perin tylyltä.

Oman henkisen stressin ja mieltä askarruttavan ongelman ratkaisussa, miehen tyypillinen taipumus ja tarve on vetäytyä pähkäilemään ”yksinäisyyteen”, ”metsään”, ”luolaansa tai ”kammioonsa”. Yksin, puhumattomana! Ja kun mies on vaiti, nainen pelkää helposti pahinta.

Huomatkaamme! Jussi-Joonatanin ongelma harvoin liittyy parisuhdeasiaan tai naiseen, minkä tulkinnan kumppani usein erheellisesti tekee, koskapa juuri oltiin keskenään tekemisissä ja kenties puhuttiin molempia koskettavista asioista.

Jos siis miehesi vastaa vointia koskevaan kysymykseesi ”ettei mikään vaivaa” tai ”kaikki on hyvin”, pyri ymmärtämään kuulemasi totena, ainakin siinä mielessä, että sinun suhteen tilanne on OK.

Anna hänelle tilaisuus vetäytyä. Viisas nainen luopuu seuraamasta jälkiä, ja luottaa miehensä paluuseen kammiosta, kun tämä on saanut ongelmansa riittävästi haltuun tai ratkaissut sen kokonaan. Tässä on siis eräs näkökulma kysymykseen puhumattomuus parisuhteessa.

Erilaisuus − se ihan(an) kamala!

Kun taas Ella-Eveliina on stressaantunut, hänellä ei ole välitöntä tarvetta löytää ongelmiinsa ratkaisua, vaan hän pikemminkin etsii helpotusta juuri itseilmaisun ja ymmärretyksi tulemisen avulla.

Mies yleensä toimii parhaiten tässä tilanteessa, kun jaksaa vain kuunnella.

Naiselle ongelma tuntuu ratkeavan kertomisen kautta.

Toinen tavallinen esimerkki arkipäivästä.

Töiden jälkeen kotona Carita haluaa kertoa päivästään, sen erilaisista vaiheista ja käänteistä, sillä ajatuksella, millaiselta päivä on hänestä tuntunut. Kerronta ei välttämättä sisällä jotakin erityistä naisella olevaa ongelmaa, olkoonkin, että se saattaa alkaa toteamuksella ”olipa kamala päivä!”

Kun tässä miehen mielestä vuolaassa kerronnassa on pulmiin tai ongelmiin liittyviä vivahteita, Kim helposti keskeyttää hänet ja tarjoilee tasaiseen tahtiin joitakin luovia tai loogisia ratkaisu- ja parannusehdotuksia. Miksi? Koska hänessä kerronnan aikana aktivoituu se sisin mies, joka tahtoisi toimia tuloksellisesti ja ratkoa rakkaansa elinpiirissä ”kuulemiaan” ongelmia.

Mitä huomaamme?

Mies ja nainen puhuvat kyllä samaa kieltä − sanojen merkitys vain vaihtelee! Kumpikaan ei tahtomattaan tee pahaa tai mitätöi toista. Kummankin oma taipumus vain ohjaa ja ”lyö läpi” kotoisessa puhekulttuurissamme.

Haastelkaa keskenään, mitä se puhumattomuus parisuhteessa pitää sisällään teidän tilanteissa.

Voisiko ymmärryksemme miehenä ja naisena laajeta myös tällä kommunikoinnin alueella? Ja niin uskoakseni myös tapahtuu, jos rohkenemme pysähtyä yhdessä keskustelemaan parisuhteemme parhaaksi.

Seuraava ilmestyvä Parisuhteesta Parillisina Päivinä -blogi keskittyy parisuhteen seksielämään. Palataan!

puhumattomuus parisuhteessa

Olemme lähtökohtaisesti kuvan harmaavarpusia viisaampia. Kuvatekstissä on kuitenkin jotakin ihmisten kesken koettua. Parisuhdeilmiöiden ihmettely jatkuu parin päivän päästä siitä, miten ihan(an) kamala erilaisuus näkyy parivuoteessa.

Read more

ERILAISUUS parisuhteessa

/by

PARISUHTEESTA PARILLISINA PÄIVINÄ

ERILAISUUS PARISUHTEESSA

Kysymys ihmisten erilaisuudesta on erityisen mielenkiintoinen asia. Erilaisuutta on monenlaista, esimerkiksi erilainen ulkomuoto, erilaiset arvot, erilaiset kulttuuritaustat ja ajattelutyylien erilaisuus. Tässä kirjoituksessa painopiste sivuaa ehkä eniten listan viimeistä eli ajattelutyylien erilaisuutta, ja nimenomaisesti parisuhde-elämässä. Mitä on erilaisuus parisuhteessa?

MIKÄ MIESTÄ MOTIVOI?

MIKÄ NAISTA KANNUSTAA?

Miestä motivoi ja kannustaa, kun hän tuntee olevansa kumppanilleen tarpeellinen. Ja jotta hänen henkinen kiinnostus naiseensa säilyy, miehen on saatava yhä uudestaan kokea pystyvänsä saamaan kumppaninsa onnelliseksi. Näin arvelen miehen ajattelevan. Ainakin minä tiedostan tuolla tavoin tuntevani, kun olen nyt puolisoni kanssa elänyt kohta kolme vuosikymmentä aviosuhteessa.

 

Naista puolestaan motivoi ja kannustaa, kun hän tuntee olevansa rakastettu. Hän tarvitsee rakkauden tunnetta.  Naisen kiinnostus miestä kohtaan säilyy ja vahvistuu aina kun hän tuntee tulevansa miehen silmin huomatuksi.

 

Tunnistatteko erilaisuuden osapuolina? olipa parisuhteenne juridisesti tuo tai tämä,  jos `mittatikkuna` on edellä kuvattu (ehkä hiukan kärjistettykin) linjaus. Jatkan erilaisuudesta parisuhteessa muutamalla esimerkillä.

 

Tilannekuvaukset:

Pinja ja Pena ovat jo kohtuullisen kauan eläneet yhdessä. Pyysin Pinjaa kertomaan yhden asian, jolloin hänestä tuntuu miehen toiminta kotoisen kivalta. ”Penalla on tapana laittaa fillarini valmiiksi ulko-ovelle, kun lähden aamuisin (usein viime tipassa) töihin”.

Tytti kertoo tyttöporukan tapaamisessa, ”laitoin tämän päälleni… Jerekin tykkää tästä… sanoo sen korostavan naisellisuuttani”. Jeren ja Tytin aviosuhde on selvästi edellisiä nuorempi. Tein tämän havainnon, kun kuuntelin heitä nettiterapiassa.

 

Miten meillä?

Mieti ensin omalla kohdallasi väitteitäni siitä, mikä miestä motivoi ja toisaalta naista kannustaa. Meneekö tämä mielestäsi samansuuntaisesti teillä? Löytyykö erilaisuus parisuhteessanne?

Sen jälkeen synnytä ajatusten vaihto kumppanisi kanssa. Miksi? Jotta varmistut, onko tulkintasi oikea myös hänen mielestään.

Kysykää toisiltanne samalla tavalla kuin kysyin Pinjalta.

 

On tärkeää – ainakin aviomiehelle – kuulla ja tietää missä jutussa hän on onnistunut! Sillä (hiipivä) tarpeettomuuden tunne miehisessä roolissaan on miehelle kuin hidas kuolema. Aika rankasti sanottu, vai mitä?

 

Seuraavana parillisena päivänä kuvaan, miksi se juuri näin on. Sivuan puhumattomuutta parisuhteessa. Pysy ”Parisuhteesta Parillisina Päivinä” -linjoilla! Johdantona tulevasta voit kuunnella ja katsella Jenni Vartiaisen Missä muruseni on -lauluvideon.

 

https://www.timojuutinen.fi/Kesaopas_kahdelle_web.pdf

– – – – –

Tähän blogitekstiin Erilaisuus parisuhteessa liittyvän kuvan on ottanut Alyse Bajenary ja työstänyt Joel Juutinen. Jälkimmäinen oli myös Joharin ikkunan työstäjä (ks. Johdanto PPP -kirjoituksiin).

JOHDANTO PPP -kirjoituksiin

/by

Parisuhde Puntariin. Tämä on prologi ajankohtaisesti julkaistaviin blogikirjoituksiini parisuhteesta. Aihekuva (by Redd Angelo) kielii paria yhdistävistä ja erottavista näköaloista. Yhdessä erilaisina > Neljä ikkunaa asiaan.

PPP on lyhennys tämänkertaisesta kirjoitusurakkani toteutuksesta: Parisuhteesta Parillisina Päivinä. Julkaisen Mikkelinpäivästä (su 2.10.) reilun viikon ajan uusia blogitekstejä. Ne tulevat tälle ”Ajankohtaista”-osastolle viikon parillisina päivinä. Keskiössä heterosuhde, ja työnimenä on ollut Parisuhde Puntariin.

Jokainen blogiteksti on lyhyt itsenäinen kokonaisuus, joskin ne jossakin määrin limittyvät keskenään. Pysy linjoilla ja synnytä porinat kumppanisi kanssa! Aiheita ovat ainakin erilaisuus parisuhteessa, kommunikaatio ja toisaalta puhumattomuus parisuhteessa, lisäksi ikkuna läheisyyden puutteeseen avioliitossa.

 

Tämän prologin lopussa on mielenkiintoinen kuva ns. Joharin ikkunasta. Silmäile sitä. En puutu tässä, enkä varsinaisissakaan blogikirjoituksissa yksityiskohtaisesti tähän esitettyyn kaavakuvaan. Riittää kun huomaat, että läheisessä yhteiselämässä on kysymys paljosta ja monenlaisista tekijöistä. Ja että toivottava kehityssuunta parisuhteessa olisi avoimen kentän laajeneminen. Silloin yhteiselämässä kumpikin tietäisimme itsestämme ja toisesta nykyistä enemmän. 

  • Rakennan nyt (reilun viikon aikaikkunassa) julkaistavat PPP -kirjoitukset runsaan esimerkkiaineiston varaan ja kulloinkin esitettävän ´teesitiivistyksen´ ympärille.
  • Tätä autenttista aineistoa on ymmärrettävästi minulle kertynyt 25 vuoden ja 2 000 asiakkaan aikana sekä lukuisten ammattikirjojen äärellä. Näissä PPP-blogikirjoituksissa ”puhuu” yhteensä kolmekymmentä eri henkilöä; jos ei lasketa laulujen sanoittajia ja esiintyjiä yms. populaatiota. Tunnen taustat ja olen saanut julkaisuluvat. Parien ja henkilöiden nimet ovat muutettu häiritsevän tunnistamisen välttämiseksi.
  • Valitusta strategiasta seuraa, ehkä lukijankin mielestä, häiritsevää yksinkertaistamista, ainakin joissakin paikoin. Tarkoitus on kuitenkin tarjota virikeaineistoa tavallisen ihmisen parisuhdeporinoihin. Meistä suomalaisista sanotaan, että tavassamme kommunikoida ja keskustella olisi toivomisen varaa. Yksilölle tärkeässä parisuhteessa tuota taitoa, tai sanoisin mieluummin uskallusta ryhtyä vuoropuheluun, kaivattaisiin niin ikään lisääntyvänä. Tehdään siitä nyt totta! – sillä laulajan sanoin:
  • ”Sun hautakivessä on kaksi vuosilukuu ja kaikki sun kaverit lukee ne, mut ainoo, millä on mitään välii, on se pieni viiva niiden välissä.” – Kevin Welch.
  • Odotus- tai toimettomuusaikaan ladattavissa (maksutta) Kesäopas kahdelle -teesit:

https://www.timojuutinen.fi/Kesaopas_kahdelle_web.pdf

johar_nuolet

Onko pariterapiasta hyötyä?

/by

Tämä on varsinainen blogiteksti otsikon aiheessa. Jos et ole vielä lukenut johdanto-osaa, suosittelen! Pääset kivasti vauhtiin. Löydät sen kuvan perusteella  https://www.timojuutinen.fi/ajankohtaista

 

Mikä auttaa eniten?

Tutkijoiden mukaan vaikuttavuudeltaan parhaiksi todettuja parisuhdeterapioita yhdistää kourallinen asioita, viisi periaatetta. Nämä ovat keskeisiä hoitotuloksen kannalta, silloinkin kun pariterapiassa jostakin syystä tavataan vain toista henkilöä (tai osaa perheenjäsenistä) kumppania useammin.

onko pariterapiasta hyötyä

 

Mukiinmenevä ja muutoshaluinen kohtaavat

Yhteinen ymmärrys ja muutoshalu – molempia tarvitaan. Jotta terapia olisi tuloksellista, syntyy jo aika varhaisessa vaiheessa osapuolille heitä yhdistävä kokemus. Mistä? Siitä, että asiakas kokee pariterapeutin taitavaksi ja ymmärtäväksi, puolueettomaksi ja tasapuoliseksi. Samoin terapeutin tulee kokea tykönänsä, että hän voi auttaa juuri näitä luokseen tulleita ihmisiä, joko yksilöinä, parina tai perheenä.

 

Tästä syystä esimerkiksi minulla on käytössä ns. arviokäynnit (1 – 3 krt) ennen varsinaista päätöstä työskentelyn aloittamisesta. Kysymme yhdessä, onko pariterapiasta hyötyä juuri heidän tilanteessa?  Arviossa toteutuu asiakkaan vapaaehtoisuus ja vastuullisuus sekä ammattilaisen kokonaisnäkemys tuen tarpeesta. Arviokäynnillä korostan, ettei tarvitse olla kummallekaan osapuolelle noloa tai häpeällistä, jos tässä ”keskinäisten kemioiden toimivassa tunnustelussa” päädytäänkin muuhun lopputulokseen kuin työskentelyn aloittamiseen tässä ja nyt Mikkelissä.

 

Riippumatta siitä mikä on varsinainen tulosyy keskusteluterapiaan hakeutumisessa, tuloksellisen työskentelyn perusedellytys on siis molempien puolisoiden riittävän hyvä yhteistyösuhde terapeuttiin. Sinun on tunnettava tulevasi tasapuolisesti kuulluksi ja ymmärretyksi, olipa terapeutti samaa tai eri sukupuolta kanssasi. Tämän saman, arvostetuksi ja kuulluksi tulemisen sallit myös kumppanillesi.

 

Me ihmiset sanomme kaipaavamme muutosta, silloin kun omat olosuhteet ja henkinen tila suhteessa käyvät sietämättömäksi. Parisuhdeterapiassa tämä muutos − ulkopuolisen ammattilaisen avulla − on sitä todennäköisempi, mitä innokkaammin ja toiveikkaammin molemmat suhtautuvat esiintyneiden ongelmien selättämiseen. Jälleen korostan: riippumatta ongelman alkuperästä sekä siitä, kumpaan tai kehen nimenomaiseen henkilöön perhesysteemissä ongelmat ensi kuulemalta tuntuisivat kiertyvän.

 

Totuutta salatuimpaan saakka

 

Jokaisella meillä on kokemuksia siitä, kuinka puhuminen mieltä painavasta asiasta toisen kanssa on helpottanut oloa. Tällaista tapahtuu ystävyyssuhteissa hyvien ystävien kesken. Terapiassa usein mennään vielä syvemmälle ja henkilökohtaisemmille vesille, sillä esimerkiksi kauan vaiettujen salaisuuksien taakka on usein raskas. Tämän me tiedämme. Traumaattisista kokemuksista voidaan vapautua vasta, kun niitä kohdataan ja käsitellään henkilölle turvallisessa ympäristössä.

onko pariterapiasta hyötyä

Joku ilmaisee saamassani pariterapian palautteessaan yksiselitteisen lyhyesti, ”puhuminen helpotti ja läheisyys lisääntyi”. Mistä silloin on saattanut olla kysymys?

Tutkimuksien mukaan tehokkaissa pariterapioissa tuetaan osapuolia haavoittuvuuden tunteiden, heidän erilaisten tarpeiden ja pelkojen ilmaisussa. Pariterapeutti kysymyksillään ja ehdotuksillaan ohjaa puolisoita olemaan avoimia puolisolleen rakentavalla tavalla. Keskinäisessä vuoropuhelussa kumppaneita autetaan antamaan toiselle ymmärrystä, tukea ja hyväksyntää toisella tavalla kuin kotona on totuttu toimimaan.

 

Kun tällaisen ilmapiirin luomisessa yhdessä onnistutaan, huomataankin, että pariterapiassa puhutaan auki monia historian traumakokemuksia ensimmäistä kertaa. Jos/kun historian ikävät muistot ajoittuvat (ensisijaisesti) yhteiselon ajanjaksolle, anteeksipyytämiselle ja -antamiselle puolisoiden kesken avautuu aivan uudenlainen tilaisuus ja kantava mahdollisuus. Parhaimmillaan koetuista vastoinkäymistä löydetään myös suhdetta vahvistava vaikutus.

 

Helpottavalla puhumisella luodaan korjaavia kokemuksen hetkiä. Tämä puolestaan lisää läheisyyden tunnetta kumppaneiden kesken. Läheisyyden lisääntyminen on usein sekä henkistä että fyysistä. Pariterapiaan hakeutumisen syytutkimukset osoittavatkin toistuvan selvästi, että juuri läheisyyden tunteen puuttuminen on yleisimpiä syitä pariterapiaan hakeutumisessa, eri ikäluokissakin tarkasteltuna. Muita yleisesti esiintyviä ovat kommunikaatio-ongelmat riitoineen, uskottomuus, mustasukkaisuus, ero ja uusperheen haasteet.

 

Suupesu ja toisenlaiset toteumat

Vaikuttavissa terapioissa autetaan paria keskustelemaan paremmin. Prosessin aikana opetellaan pois toisiaan etäännyttävästä ja loukkaavasta puhetavasta. ”Senkin lehmä”, ”tumpelo oli taas töissä”, ”et koskaan”, ”aina minä”… Nämä ovat esimerkkejä sellaisesta pariviestinnästä, joka ei kannusta toista pyrkimään parempaan tai välttämään taisteluun asettumista. Tiedämme hyvin, ettei kukaan nainen toivo olevansa ulkoiselta viehätykseltään lehmän kaltainen, eikä kukaan mies ilahdu toistuvasta tumpelon määritelmästä.

 

Mikä ilmaus tai määritelmä sinusta on tuhoava toisen sanomana? Tietääkö kumppanisi todella, että käyttäessään tuota kyseistä ilmausta hän samalla sahaa suhteenne yhteistä oksaa? Entä itse, missä kerronnan kohdassa olisi Sinulla suupesun paikka?

 

Hyvässä parisuhdeterapiassa opitaan näkemään viestinnän huonot ja hyvät vaikutukset. Siellä opetellaan kannustavampaan, rohkaisevampaan ja arvostavampaan lähestymisotteeseen olla keskenään. Oikeaan aikaan lausuttu hyvä sana rohkaisee, kannustaa ja ilahduttaa. Kuinka hyvältä tuntuukaan, kun joku antaa kiitosta tai myönteistä palautetta. Tai kuinka rohkaisevaa on saada tukea, myötätuntoa ja kannustusta vaikeuksien keskellä.

 

Tämä lääke puree: Kumpikin puoliso saa ymmärrystä ja työkaluja rajoittaakseen hyvinvointia uhkaavaa käytöstä, olipa tämä sitten sanallista tai ruumiillista. Jos kyse on erityisesti jälkimmäisestä (fyysisesti uhkaavasta käytöksestä), on tärkeää, että turvallisuuden rajoja sanotetaan ja käytännössä asetetaan, niin kotona kuin kaikessa läheisessä kanssakäymisessä. Turvallisuuden tunnetta ja selkeämpää viestintää oikealla kohdennuksella!

 

Jatkona edelliseen ja johdantona seuraavaan, kuuntele Jouko Mäki-Lohiluoman Valokuvaaja.

Meissä onkin potentiaalia

Onko pariterapiasta hyötyä? − eteenkin silloin kun toista tai molempia suhteen osapuolia piinaa taipumus vähätellä itseään ja torjua myönteiset asiat elämässä. Tällainen itsensä väheksyminen ei näet ole aivan tavatonta. Itse asiassa itsensä perusteeton vähättely on ollut aiemmin varsin tyypillistä meidän suomalaisessa kasvatusilmapiirissä. Hyvään pyrkien, meillä on oltu varsin varoivaisia lastemme kehumisessa ja tunnustuksen antamisessa, silloinkin kun sellaiseen olisi ollut selkeät perusteet.

 

Vaikuttavissa ja näyttöön perustuneissa terapioissa on ominaista se, että paria on autettu löytämään suhteensa vahvuudet ja voimavarat. Miten voimavarojen ja vahvuuksien hyötykäyttöön sitten päästään, riippuu jossakin määrin pariterapeutinkin työkalupakin laajuudesta. Onnistumisessa on kuitenkin kyse kuvainnollisesti vähän samasta kuin Valokuvaajan kiteytyksessä

mitä rajaa pois ja mihin tarkentaa – ken oppii sen, se täällä onnen saavuttaa

 

Tarina elää! mystiselläkin tavalla vaikuttaen

Ihminen on tarinoita kertova ja niistä oivalluksia tekevä olento. Tämä lajityypillinen ominaisuus ei ole menettänyt tehoaan ihmisen sivistyksen lisäännyttyä, päinvastoin.

 

Terapiassa asiakkaan ja asiakasperheen tarina kerrottuna elää ja vaikuttaa. Taitava pariterapeutti osaa lisäksi hyödyntää muualta kuulleita ihmisen elämään liittyviä tarinoita ja kertomuksia. Oikein annostellen yleisinhimillinen tarina tai kertomus avaa terapiahuoneessakin yllättävällä tavalla asiakkaiden visusti varjelemia ”lukittuja ovia”.

 

Hyödyllinen, henkevä ja hoitava tarina – sellaisen kertomisesta olen joskus saanut vaikuttavimmat kiitokset omilta parisuhdeasiakkailtani, jopa vuosia myöhemmin työskentelyjakson päättymisestä. Tämä todistaa, kuinka toimiva tarina saattaa elää mystisesti ja muutosvoimaisesti. Hyödynnän terapiatyössäni myös tätä toimivan tarinan hoitavaa elementtiä. Tässä eräs tarina, jota kylläkin sovellan useammin työpaikan ja tiimien työnohjauskuvioissa.

 

Kauan sitten eräällä kuninkaalla oli ongelma: hänen alamaisensa olivat likaista väkeä. Tarkastusmatkoilla hänen eteensä tuli jatkuvasti naamaltaan sotkuista sakkia. Ratkaistakseen ongelman kuningas julisti suuren kasvojenpesukilpailun.

Määräaikana paikalle kuninkaan palatsiin saapui kaikenlaista yrittäjää kuka minkäkinlaisen ihmeaineen tai vekottimen kanssa. Viimeisenä paikalle tuli hieman myöhästyneenä likainen ja rähjäinen resupekka mukanaan ämpärillinen tervaa.

Ennen kuin kukaan ennätti tajuta mitään, ukkorähjä otti sudin ja sotki muiden kilpailijoiden kasvot tervalla. Kun toisten kasvot olivat tervan peitossa, niin omat näyttivät kaikessa likaisuudessaan muita puhtaammilta.

Perhe-elämässäkin toisen synneistä on aina helpompi tehdä parannusta kuin omista. Mutta edistyykö parannuksen teko toisen virheiden esiin tuomisella? Vaikuttavassa ja muutosvoimaisessa pariterapiassa yksilö on itse oivaltanut, ettei mustamaalaaminen oikeasti kirkasta omia kasvojamme.

 

—-

Jos tämän blogikirjoituksen aihe kiinnostaa vielä enemmän sekä varsinkin kysymys, mikä pariterapiassa erityisesti ja yhteisesti auttaa, voit lukea lisää esim. seuraavasta ammattijulkaisusta: Benson, L.A., McGinn M. & Christenssen, A. (2012). Common Principles of Couple Terapy. Behavior Terapy. 43, 25-35.

Käsittelen terapiaa verkkosivujen ao kohdassa palvelut; siellä löydät myös julkaistun ammattiartikkelini suurryhmän kokemuksistani, nimenomaisesti sen hoitavuuden näkökulmasta. ks. www.timojuutinen.fi/terapia

Blogikirjoituksen kuvien takana olivat tällä kertaa (järjestyksessä) Gregoine Sitter, Felix Russel-Saw ja Charlie Foster.

 

 

 

Parisuhde kesällä16…

/by

Kesä16 kauneimmillaan…

ainakin luonnon puutarhassa, mutta…!

Mättääkö parisuhde? Onko sietokyky ja suhde katkeamassa? Eikö kipu- ja kitkakohtaan löydy ratkaisua?

 

Parisuhde paremmaksi

  • askelmerkit verkossa ja vastaanotolla

Videoista näet kuka tarjoaa kokemukseen perustuvia uusia askelmerkkejä valintasi mukaan.

 

Kuva2kaappaus_VideoKuvakaappaus_Video_Esittely2

Uusin askelin ihmissuhteissa – nyt Hybridipalveluna – vastaanotolla ja nettiterapiana

Hybridi merkitsee yhdistelmää. Kemiassa puhutaan hybridipinnoitteista. On autoja, joissa yhdistetään kahta eri voimanlähdettä.

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) kehitti tähän yhdistelmän ideaan nykyaikaisen Hybridipalvelun, jossa asiakkaan tarve ja tavoite ohjaavat ratkaisukeskeistä täsmätyötä. Halutessasi yhdistelet paitsi vastaanottoa ja nettiä myös palvelupakettien eri sisältöjä. Aloitamme arviokäynnillä. Tulla voi yksin tai yhdessä. Sen jälkeen olennaista on, että saat/saatte avun tärkeiden ihmissuhteiden kipu- ja kitkakohtiin – vahvuuksien kautta.

 

Hybridi Base

Keskitymme yhteen Sinun ”polttavimmista asioista”. Tähän sovellamme kolmen tapaamiskerran (a´1,5 h) aikana yhtä, yhdessä valitsemaamme ja mielekästä testiä. Oivallat, mitä juuri nyt Sinun kannattasi tehdä!

 

Hybridi Plus

Keskitymme parisuhteen kysymyksiin, sen moninaisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin juurikin Sinun tämän hetkisessä tilanteessasi. Viisi tapaamiskertaa (a´ 1,5 h) mahdollistaa jo kolme Sinulle hyödyllistä testiä, kuten esim. vuorovaikutus- tai ristiriitatilanteiden kartoituksen ja parempien hallintakeinojen löytämisen. Löydät parisuhde- /perhe-elämäsi todelliset ansat ja aarteet tällä hetkellä! ”Kadotetun hyvän löytyminen vahvisti itsetuntoa kummasti”, ovat monet ennen Sinua sanoneet.

 

Hybridi Extra

Keskitymme työelämän ja perhe-elämän leikkauspisteeseen. Tapaamiskertoja on seitsemän (a´1,5 h). Extra sisältää Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA), joka täydentää Base– ja Plus -ohjelmia. Se tehdään weppiversiona. Analyysissa saat itsestäsi 12 sivuisen raportin omaan käyttöösi. Yksityiskohtainen purku tapahtuu Hybriditapaamisessa – luontaisia vahvuuksiasi jalostamalla. Analyysi (+ henkilökohtainen purku) on tilattavissa myös yksittäisenä palvelupakettina. Huomaa, että LTA:n on tehnyt jo 25 000 suomalaista.

 

Hybridin hyödyt

Hybridivalmennettavat TTT:ssä ovat todenneet tuen tulokselliseksi, sillä perussisällöt kehitettiin yhteistyössä pariterapian tutkimustiedon ja Timon aiempien asiakkaiden kanssa. Netti mahdollisti matkakustannus- ja aikasäästöjä silloin kun kasvotusten tapaaminen tuntui syystä ylivoimaiselta. Hybridipalvelusta hyötyy yksilöllisesti!

 

Arviokäynnillä (60 €) tiedostat asiassasi parhaan polun ja oikeat askelmerkit! Siispä kilauta kaverille tai lähesty ´lomakkeella´ – kuitenkin itsesi/itsenne kannalta ajoissa!

Kesä 2016 – Tarkista tilasi – lue vielä alussa esittämäni kysymykset – arvioi palvelutarjoajan ammatillisuus. Tämän jälkeen voitkin viritellä ajatuksiasi (yksin ja yhdessä) ilmaisen e-oppaani ympärillä.

 

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) on mikkeliläinen, asiakkaittensa kokonaishyvinvointia työelämässä ja lähi-ihmissuhteissa edistävä yritys. Monipuolisen kattava koulutus sekä Timon 25 vuoden perheneuvonnan ja terapiatyön kokemus ovat taanneet osaamisen ja toimivan praktiikan: 2 000 pari- ja perhe-elämän henkilöasiakasta Itä-Suomessa. Suositukset neljästä eri psykologisesta testausyksiköstä ja 11 työtä pitkään seuranneelta asiantuntijalta Suomessa. Asiakkaat kirjoittaneet kokemistaan myönteisistä muutoksista useassa paikassa, mm. Suomi24:ssä, Fb:ssä, toimialaluetteloissa, Google+:ssa, yrityksen aiemmilla www-sivuilla 176 kokemuspalautetta. Timon vastaanottotila sijaitsee Mikkelin ydinkeskustassa, uuden karheassa työtilassa, josta väläyksiä Timon Työnohjaus ja Terapian esittelyvideoista (2) YouTubessa.

Timo Juutinen – p. 0440 177 432 – www.timojuutinen.fi – E-mail: ttt@timojuutinen.fi

TM, perheneuvoja, terapeutti, työnohjaaja (ET), pastori, sovittelija, konsultti, kouluttaja ja Business Mentor

 

opas

Lataa kirjanen itsellesi – löydät sen muiden blogikirjoitusteni joukosta – www.timojuutinen.fi/ajankohtaista

Aloita! / ottakaa maksuttomat ensi askeleet.  Löydät parisuhteeseen ja perhe-elämän ”keskustelua virittävät” teesini Kesäopas kahdelle oppaasta. Laadin tämän e-kirjasen, jotta löytyisi ”uusia ja toisenlaisia värejä” meidän monenlaisiin pari- ja perhe-elämän haasteisiin. Olen – kriisielämää operoidessani – kyllä monella tavoin realisti, mutta matkallani myös riittävästi myönteisiä muutoksia nähnyt. Ajattelen: kimuranteillakin asioilla on myös aurinkoinen puolensa!

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (I)

/by

Hurmoshetkiä

Vuoden 2015 – 2016 taitteessa kotimaassamme pidettiin kahdet nuorten MM-kisat. Miehet pelasivat jääkiekon ja naiset ringetin maailmanmestaruudesta. Ringetin tulokset eivät synnytä spekulaatioita. Suomen naiset maailmanmestareiksi jo viidennen kerran peräkkäin. Piste.
Valopilkku! Ilopilleri! Jännitysnäytelmä! Tätä kaikkea sen sijaan nuoret miesleijonat järjestivät toistuvasti täpötäydelle Areenalle sekä meille muille, yli 2,5 miljoonalle suomalaiselle muualla. Hurmoshetket ja riemunkiljahdukset mahdollistuivat monelle.
En suoranaisesti nyt kajoa edellä mainittuihin kisatapahtumiin, muuta kuin toteamalla, että ne ovat blogikirjoitukseni pontena kahdesta syystä: (1) Antti Pennanen, voittaneen nuorisotiimin toinen päävalmentaja, varsinaisten luotsien, Grand Old Manien, Vellu Ketolan ja Jukka Jalosen rinnalla, tulee Mikkelistä. Mikkeli on nykyinen kotikaupunkini. (2) Keskeiset avainpelaajat (Sebastian Aho, Antti Kalapudas, Jesse Puljujärvi) tulevat Oulusta, kaupungista ja seurasta, johon itsellänikin on poikavuosien siteitä. Kerron tarkemmin.

Ennenkin oli kivaa!

(A) 1970-luvulla me monet oululaiset pojat pelasimme jääkiekkoa. Tuolloin paikkakunnalla ei ollut ainuttakaan jäähallia, ainoastaan yksi tekojääkaukalo. Se ei kuitenkaan menoa hidastanut. Lumessa, kentän laidalla kyllä pystyi varusteet vaihtamaan! Joka vuosi pyöri kaupungin sisäiset keskinäiset aluesarjat, korttelikiekkomeiningillä. Kauden päätyttyä Kärpät sitten palkitsi kunkin joukkueen parhaat pelaajat ja tietysti valitsi All Stars kokoonpanon. Eräänä vuonna minut valittiin tämän ”tähdistön” toiseksi puolustajaksi. Valinta oli minulle jokseenkin odottamaton; eihän tuolloin ollut otteluiden verkkokirjauksia tai somejakoja, joista me kersat olisimme tehneet vertailuja.

 

150316_klassikko.jpg__863x516_q85_box-0,0,1200,717_crop_detail_subsampling-2

Näin aikuisena pidän tuota tähdistövalintaani jossakin määrin jopa vitsinä, niin huima oli meidän kahden pakin keskinäinen tasoero. Tämä toinen oli nimittäin henkilö, jonka pelipaita on vielä tälläkin hetkellä jäädytettynä, ainoana sellaisena Raksilan jäähallin katossa. ”Reksan” kymppipaita! Miksi? Reijo Ruotsalainen oli jo tuolloin ”luisteluvirtuoosi”, joka luisteli takaperin nopeammin kuin me muut junnut etuperin. Reksa eteni aikuisten NHL-kaukaloihin ensimmäisten suomalaisten joukossa, pelasi siellä 446 sarjapeliä ja on voittanut Stanley-cupin kahdesti Edmontonin paidassa.

 

Jääkiekko joukkuepelinä opetti minulle kuin ”varkain” tiimitaitoja. Roolin ja vastuun ottamista omasta tontista porukan yhteisen tavoitteen lunastajana – tätä tarvitaan työelämässä 2016.

 Tiimitaitoja tänään?

Monien mielestä tiimityö vuonna 2016 tuntuu yhä edelleen muotisanalta; sehän ei `sloganina` suinkaan ole kuluvan vuosikymmenen keksintö. Lisäksi tiimityön mainostamisessa sanaa käytetään useissa yhteyksissä mielestäni väärin, joko tietoisesti tai epähuomiossa. En lähde tässä raportoimaan ryhmätyön ja tiimityön, tai toisaalta työryhmien samanlaisuutta tai erilaisuutta keskenään. Senkin linjaan, että tässä tekstissä tiimityöllä en tarkoita vapaaehtoista talkootyötä työelämässä; joka toki sekin voi luonnollisesti, parhaimmillaan täyttää useat tiimitoiminnan peruskriteerit.

team-1028829_640

Tiimityö on ytimeltään tekemisen menetelmä. Se liittyy ammatilliseen toimintaan, ja on organisaatiossa valittua, oikeutettua toimintaa. Sillä on sääntönsä ja toimintatapansa ja vain näiden sääntöjen kohtuullisella noudattamisella saavutetaan toivottuja tuloksia. Tiimin toimintatavoite ei voi koskaan olla ristiriidassa organisaation asettaman kokonaistavoitteen kanssa, vaan on juurikin sen suuntainen ´vähemmän vartioituna´. Ammattislangin termein tiimi keskittyy työn tekemisen ’mielekkyyteen, palkitsevuuteen ja omaehtoisuuteen’. Mitenkö tähän sitten päästään?

Tiimityössä jokaisen tiimin jäsenen kaikki, muille tiimin jäsenille ja ehkä itselleenkin tuntemattomat kyvyt pyritään ottamaan käyttöön. Koska tiimityö on (ryhmätyöstä poiketen) jatkuva eikä tilapäinen työn tekemisen järjestelmä,
tiimin jäsenet oppivat myös toisiltaan. Todellisessa ammatillisessa tiimissä ja varsinkin ns. korkeatason tiimissä yksittäisen osaajan taidot näyttäytyvät ja kasvavat korkoa toisten osaamisen kautta. Lopputulos on yhteinen eikä siinä välttämättä erotu ja palkita yksittäisen tiimin jäsenen suoritusta. Tiimi on mielissään saavutetuista tuloksista mutta pohtii samalla jo uusia mahdollisuuksia. Katse on eteenpäin.

Edellä kirjoitetussa on kysymys myös yksilön taipumusten hyödyntämisestä. Kirjoitan Luontaisten Taipumusten Analyysistä (LTA) enemmän blogitekstini seuraavassa osassa. Analyysissä on erilaisia vaihtoehtoja, 16 tyyppiä työelämässä.

Edelleen huomion arvoista

Jos tiimityötä työyhteisössäsi ei ole vielä riittävästi hyödynnetty tai tällä tiellä ollaan vasta alussa, on syytä muistaa — myös tässä pyrkimyksessä — työtapojen ja -asetelmien muuttamiseen liittyvä, ymmärrettävä vastarinta. Tästä perin inhimillisestä seikasta johtuen, muutosvaiheelle on annettava aikaa. Olennaista on, että pidämme kuitenkin erityisen määrätietoisesti, jopa itsepintaisesti kiinni tietynlaisesta hengestä eri organisaation tasoilla — tästä: ”Tiimityössä työntekijöitä rohkaistaan lisääntyvään, yrittäjämäiseen ajatteluun. ”Saa kokeilla, saa epäonnistua, eikä kaikkeen tarvita lupaa”. Peliä työpaikalla siivittää Albert Einsteinin kokeilevan esimerkin ihanne, ”ellei mitään kokeilla, ei mitään saavutetakaan”.

Kova työ paljastaa ihmisen luonteen: jotkut nostavat hihansa, jotkut nostavat nenänsä ja jotkut eivät nosta yhtikäs mitään. — Sam Ewing

Jos lähdet / lähdette tiimityön ja siinä toimivien henkilöiden työtaitojen kirkastamisen tielle vuonna 2016, kysy vielä itseltäsi muutosmotivaation ja ihmisten erilaisuuden, aidon arvostamisen perään. Asenneilmasto on onnistumisen kannalta erinomaisen keskeistä. Olet ja olette erityisesti vain omien asenteiden arvioija, vaalija ja muuttaja.

faces-426077_640

Kysymys on pääosin siitä, että tiimin työporukassa pystytään oikeasti antamaan apua toisille, korostamatta omaa erinomaisuutta, ja toisaalta siitä, että hyväksytään toisten apu osana parempaan pyrkimistä. Kokemusperäisesti on havaittu, että muutosvastarinta vähenee tiimien päästyä alkuun.

 

Testikysymykset – – – anna arvio tänään!

Tiimityön muutoksen onnistuminen ja samalla tiimitaitojen karttuminen riippuu lopulta tietyistä seikoista, jotka esitän tässä kysymyksenä lukijalle.

Olenko / olemmeko nykyiseen tilanteeseen tyytymättömiä?

Houkuttelevatko tulevaisuuden näkymät meitä?

Miten turvataan tiimin työtovereiden tuki muutokselle?

Onko yksilön tai tiimin menestyksestä asetettu kaikille ymmärrettävä ja yhdenmukainen palkkio?

Miten arvioit asioita kohdallasi? Millainen on tilanteesi työyhteisössäsi? Mitä asian tilalle tulisi seuraavaksi tehdä?

 

Sinun ei tarvitse olla loistava voidaksesi aloittaa, mutta sinun on aloitettava voidaksesi olla loistava. — Les Brow

 

Syventävää aineistoa on tarjolla runsaasti. Etsivä löytää, melkeinpä työalasta riippumatta, yleisteemalla `työhyvinvointia ja tuloksia tiimityöstä` vinon pinon kotimaistakin kirjallisuutta. Voin suositella paria seuraavaa e-kirjasta. Ne ovat täyttä asiaa mutta humoristisemmalla otteella:
Karl-Magnus Spiik, Tiimitaitoja Uunoille (2014) ja Neuvottelutaitoja Uunoille (2015).

 

Lopuksi: fiilistelyä sillä mistä aloitin U20 2015. Blogitekstini II osa ilmestyy… Suoraan siihen tästä.