Tag Archive for: Mikkelissä

ANTEEKSIANTAMINEN – ONKO SE MAHDOLLISTA USKOTTOMUUSKRIISISSÄ?

Anteeksiantaminen – onko se mahdollista uskottomuuskriisissä? Tällaisella otsikolla toivotan lukijan tervetulleeksi jatkamaan uskottomuutta parisuhteessa käsittelevää Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) blogisarjaa.

Tästä nyt esillä olevasta bloggauksesta voin itse työpraktiikkani perusteella, niin Hämeessä kuin Etelä-Savon Mikkelissä, todeta: nyt jos koskaan uskottomuusteeman otsikko sijoittuu yksilön koetun ja tulevan elämän risteyskohtaan, henkisesti!

Kirjoitukseni pyrkii olemaan ajattelevalle lukijalle eräänlaisena tulevaisuuden kiikarointina, olipa sitten uskottomuuskriisi lukijalle teemana etäinen, utuisen arka tai jopa nykyhetkessä henkilökohtaisesti vereslihalla.

Kaikissa lähtökohdissa voit lukea siitä, mitä aiheen ympärillä ja miksi olen aiemmin kirjoittanut. Linkki syksyn 2023 aivan ensimmäiseen blogijuttuun  tästä. Lisäksi toisella linkillä voit ladata maksutta tästä aiheesta aiemmin julkaistun e-kirjani, tästä.

 

ANTEEKSIANTAMINEN – PETTÄJÄN VAI PETETYN ASIA?

Kun keskinäiselle luottamukselle perustuneessa parisuhteessa joudutaan uskottomuuskriisiin, se on sekavan totinen paikka. Ajatukset ja mielikuvat sahaavat menneen, nykyisen ja tulevaisuuden välillä. Ajoittain järkikin sumenee.       

Kun tosiasiat ovat paljastuneet, alkaa tulevaisuuden kiikarointi. Silloin kysymys anteeksiannosta tulee ennemmin tai myöhemmin väistämättä pöydälle; se on sisällöltään anteeksipyytämistä ja -antamista.

Anteeksiantamisen arviointi koskee häntä, joka valitsi toisen, sekä häntä, joka kuulee tästä kumppaninsa valinnasta – siis molempia.

Kirjoitan tässä blogijutussani muutamia näkökohtia otsikon aiheesta. En rajaa tai syvennä anteeksiantamisen pohdintaa sen enempää pettäjän tai petetyn asemaan. Tiedän sen molemmille olevan haastavaa.

Toiseksi: kun en tarkalleen ole perillä juuri lukijan tapahtumista ja prosessin nykyvaiheista, ei yksityiskohtainen syventäminen ole mielestäni tässä yhteydessä mielekästä. 

Kysymykset,  joita myöhemmin kuvauksina esitän, ovat tarkoitettu omakohtaisena punnintana molemmille!

Kuulla ja katsoa

MIETI SEURAAVIA POINTTEJA

Mieti omalla kohdallasi seuraavia, jotka olen koonnut ”kouralliseksi näköaloja”. Peilaa esittämiäni viiden sormen verran, ikään kuin kysymällä itseltäsi: Onko asia kohdallani tuolla tavoin vai olenko kenties välttänyt, ohittanut tai sitten jo prosessoinut kerrotun asian omassa tilanteessani?

”Kuudes sormi” eli kohta tiivistää erään kotimaisen sananparren, johon siihenkin voit/voitte ottaa kantaa.

  1. Ihastuminen toiseen, vakiintuneen parisuhteen ulkopuoliseen henkilön on terveelle aikuiselle mahdollista – myös minun ja kumppanini kohdalla.
  2.  Ihastumisen ja ”rakastumisen” tunteen ulkopuolista kohtaan voi ratkaista muutoinkin kuin päätymällä olemaan seksuaalisesti uskoton nykyiselle parisuhteelle – myös minun ja kumppanini kohdalla.
  3. Paljastuneen uskottomuuden anteeksianto ei ”oikeasti”, mielen tasolla tapahdu helposti ja nopeasti – myöskään minun ja kumppanini kohdalla.
  4. Pettämisen paljastuminen pakottaa puhumaan totta, ylipäätään puhumaan paljon. Puhumaan kaikesta siitä, mistä olisi pitänyt puhua jo vuosia sitten – myös minun ja kumppanini kohdalla.
  5. Uskottomuudesta yli pääseminen on kivuliasta myös makkarissa. Mielikuvissa tuntuu siltä, kuin parivuoteessa olisi ylimääräistä porukkaa hyvinkin pitkään rinnakkaissuhteen paljastumisen jälkeen – myös minun ja kumppanini kohdalla.
  6. Ei kalu kylässä parane” on Suomalainen sananparsi – myös minun ja kumppanini kohdalla. 

Minä kirjoittajana vastaan edellisiin kerättyjen näköalojen mukaisesti. Parisuhdeuskottomuuden, sekä ulkomaalainen että kotimainen tutkimustieto samoin kuin myös kohtuullisen pitkä ammattipraktiikkani vahvistavat edellä esitetyt ”sormipointit”.

Miksi – asiantuntijoiden käsityksen mukaan – hyvä ja kannatettava uskottomuuden käsittely kestää vähintäänkin kuukausia ja monesti jollakin tavoin takaumana pitempäänkin?

Ja mitkä asiat määrittelevät sitä, kuinka kauan tulisi varautua (juuri meidän tapauksessamme) sisäiseen vuoropuheluun itsensä kanssa ja/tai toisaalta yhdessä?

Viimeksi kirjattuun kysymykseen voin vastata ainoastaan tosiasioita kartoittavalla tavalla. Teen tämänkin ”kourallisesti” + parilla kolmella jatkoelämän kannalta erityisen merkityksellisellä seikalla täydentäen:

  • millainen uskottomuuden luonne oli,
  • kauanko se kesti,
  • kuka oli kolmantena pyöränä,
  • miten paljastuminen tapahtui,
  • kuinka osallistuit asian käsittelyyn,
  • kuinka saitte kiinni uskottomuuden taustalla olevista tekijöistä ja
  • miten löysitte uusia rakentavia keinoja niihin vastaamiseksi.

Kumpi tie – Valinnan paikka, vaikea!

 

NÄKEMYKSENI PETTÄMISESTÄ JA ANTEEKSIANNOSTA

Mielestäni pettäminen on aina valinta.

Uskottomuus harvoin tai ei koskaan tapahdu vahingossa. Inhimilliset tunteet ja hetkessä koetut mieltymykset ovat mukana pelissä.

Yksilöllinen uskottomuus on vaatinut ja edeltänyt enemmän tai vähemmän tietoisia ”askelia”, sellaisia kuten esimerkiksi viestittämistä, tapaamista, tietoista ”mielen leikkiä”…. Jossakin kohdassa aikaikkunaa olen kuitenkin kuin risteyskohdassa, jossa teen jonkin valinnan olemassa olevan parisuhteen tai sitä loukkaavan uskottomuuden suuntaan.

Ajattelen, että nykyisessä monivirikkeisessä elämänmenossa jokaisen kohtuullisen vireän ihmisen on mahdollista ihastua toiseen, olemassa olevan parisuhteen ulkopuoliseen henkilöön.

Mutta sen sijaan se, ryhtyykö sellaiseen kontaktiin, joka loukkaa nykyistä kumppania, se on valinta; olkoonkin, että tiedämme tämän ns. uskollisuuden ja uskottomuuden koetinpisteen olevan joissakin ilmapiirin hetkissä erityisen tiukka valinta.

Tiivistettynä lyhyesti. Tunteitaan ”käskemällä” ei voi täysin valita, mutta voi valita, miten toimii. Voi sanoa itselleen, että olen sitoutunut edelleen häneen, jonka kanssa elän.

Tämä viimeksi kirjaamani pätee laajemminkin parisuhde-elämään siinä tilanteessa, jossa rakkauden ”roihutunne” on osapuolten kesken arkipäiväistynyt ja väljähtynyt – ja sellaisen siirtymävaiheen tiedämme kaikissa yhteiselämän muodoissa vääjäämättä tapahtuvan.

Tästä johtuen parisuhdepatologeilla meillä ja muualla on yhteinen viesti: On mahdollista uudistaa ja elävöittää olemassa olevaa parisuhde-elämää ennen kuin päätyy sellaiseen toimintaan, jonka henkinen selvittelyprosessi voi muodostua huomattavasti vaativammaksi kuin vaivannäkö aiemmin valitun kanssa.

Väliin musaa… ja sen jälkeen tuumataan lisää…

Jos kuultu Juha Tapion biisi oli puhutteleva, samaa voi sanoa toisen taiteilijan, Sergii Shaulis, kädenjäljestä.

Anteeksianto – se on mahdollista, tarpeellista ja toivottavaa – myös uskottomuuskriisissä. Näin totean ihmisenä, pariterapeuttina ja pappina. Linjaukseni perustuu realismiin: olemme vain ihmisiä; erehtyviä, epäjärkeviä, vastuuttomiakin.

Kun terapeuttinen tieto ja ymmärrys ihmisluontoa kohtaan on lisääntynyt, on samalla vahvistunut vanha viisaus: erehtyminen ja epäonnistuminen on inhimillistä.

Virheettömyyden ja lankeamattomuuden ihanteet ovat tarpeellisia ja samalla utopistisia. Jos ihanteet uskollisuuden suhteen on viritetty epärealistisiksi, ne helposti johtavat uskottomuuden peittelyyn, ja niin muodoin tämä rajoittaa molemminpuolista avoimutta, siis juuri sitä, jota uskollisessa ihmissuhteessa odotamme, itseltä ja toiselta.

Silloin kun aihetta on, katuminen, anteeksipyytäminen ja -antaminen ovat ihmisen jaloutta, sanoisinko jopa aateluutta. Näin ajattelen, koska inhimillisen ihmisen toiminnan varsinaiset, joskin usein tiedostamattomat, alkujuuret ulottuvat aina nykyhetkeä varhaisemmille ajoille, joskus jopa sukupolvien yli. Meillä kaikilla!

Annatko anteeksi – oikeasti?

Minulle parasta esimerkkiä anteeksiannosta näytti Kristus ristillä. Hän sanoi: ”Isä, anna heille anteeksi. He eivät tiedä, mitä tekevät.” En mainitse tätä ainoastaan uskonnollisessa mielessä, vaan tässä kohden arkityöni kokemuksella, jonka senkin mukaan, ”voimme helpommin antaa anteeksi ymmärtäessämme, ettei partnerimme itse asiassa tiennyt, mitä teki”.

Anteeksiantaminen –  ja onko se mahdollista uskottomuuskriisissä? kysyttiin tämän kirjoitteluni otsikossa.

Pitkän työurani aikana olen saanut tutustua monenlaisiin parisuhdeuskollisuuden rikkoutumisiin. Mitä itse tältä pohjalta ajattelen anteeksiantamisen mahdollisuudesta ja mielekkyydestä?

Työssäni lähden siitä, että anteeksiantamisen aitous ja syvyys jää aina asianosaisten vastuulle. Tavoitteeni ja päämääräni myös uskottomuuskriisin työstämisessä on asianosaisten toimintakyvyn ja elämänilon varmistaminen, omalta osaltani.

Tämän pyrkimyksen toteutumisessa tiedän työkokemuksesta, kuinka anteeksiantaminen on vertaansa vailla oleva asia ja arvo, joskin senkin selvästi nähnyt, kuinka joskus se on ylivoimaisen vaikea käytännössä toteuttaa. Silloin vastuullinen väylä on hallittu eroamisen tie. Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) sekä blogi- että video-osastosta löydät erilaista virikemateriaalia myös tämän tien ja tulevaisuuden kiikaroinnissa, esimerkiksi tästä.

 

LOPPUTIIVISTYS

Olitpa ns. pettäjä tai petetty, jotta uskottomuuden kivulias mahalasku olisi anteeksiantamuksen näkökulmasta mielekäs, kestävä ja uutta elämää avaavaa, mieti seuraavia tiivistysnäkökohtia:

* Selvitä itsellesi, että ymmärrät sen logiikan ja ne seikat, jotka johtivat tilanteessanne tähän avo- tai aviosuhteen pettämiseen. Kykenetkö kertomaan, mitä askelmerkkejä tai aiemmin kalvaneita asioita löytyy uskottomuuden takaa?

* Jotta katumukseen perustuva anteeksipyytäminen ja -antaminen kantaisivat, on asianosaisten oikeasti sitouduttava siihen, mitä tässä kohden sanovat. Molempien. Muistanet: Jo muinaiset roomalaiset sanoivat: Pasta sunt servanda eli sopimukset on pidettävä.

* Kun yksilöinä koimme epäonnistumisen ja virheellisen tapahtuman, on keskinäisen luottamuksen palautumiselle ja sen lisääntymiselle annettava aikaa, päivästä toiseen, mutta päivä kerrallaan. Tahdon rakastaa Sinua! Ja kun näin sanon, vastaan ainoastaan tästä elettäväksi annetusta päivästä. Mielestäni sopivan rajattua, realistista ja lohdullista!

Onnistuneet sanoitukset eivät taitavilta tekijöiltä hevillä hupene! Liitän erään sellaisen tämän teemakirjoitukseni loppuun; musiikkivideolla Eve ja Ossi biisillään Sielläkin.


Tässä Anteeksiantaminen – onko se mahdollista uskottomuuskriisissä? -blogijutussa käytetyt kuvat ovat peräisin Pizapayn ilmaisesta ja Timo Juutisen omasta kuvagallerioista.

 

 

TYÖNOHJAUSTA VAHVUUKSIEN VALOSSA MIKKELISSÄ – TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT) TÄNÄÄN!

Työnohjausta vahvuuksien valossa Mikkelissä – Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tänään! on otsikon mukainen varsinainen blogikirjoitus. Osaltaan on kysymys työhyvinvoinnista.

Jutun johdanto saattaa olla Sinulle tarpeellisen tärkeä. Lukaise se, varsinkin jos työnohjaus sisältönsä puolesta on jokseenkin vierasta. Teemajohdantoon pääset klikkaamalla tästä.

Ovatko asiakasmäärät ja toisaalta työnohjauksen tilatut asetelmat, joita ovat yksilö-, pari- tai ryhmämuotoinen, jotenkin muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana?

Kokemamme globaali pandemia säikäytti!

Kuten muistamme, korona-aikaan liittyivät laaja-alaiset ja tiukat kokoontumis- ja työskentelyrajoitteet, vapaalla ja työssä. Kaikkialla.

Tekivätkö nämä monet uudelleenjärjestelyt myös pysyvän loven työnohjaustyölle Etelä-Savossa ja Mikkelissä?

Kykenen vastaamaan riittävän tarkasti omaa toimintaani tilastoiden.

Huomautus lukijalle: 

Käsittelen nimenomaisesti työnohjauksen merkeissä tapahtuvaa palvelutoimintaa. Jätän lukujen ja referoinnin ulkopuolelle kaiken muun ammatillisen toiminnan: mm. ELY-keskuksien tilaamat ja pk-yrityksissä toteutuneet kehittämiskonsultoinnit, samoin julkisyhteisöissä muutoin tekemäni kehittämis-, sovittelu- ja konsultointityö. Niin ikään erilainen terapiana tapahtunut on luonnollisesti tässä esitettävien asiakas- ja työtuntilukujen ulkopuolella.

 

TOIMIVAA TYÖNOHJAUSTA MIKKELISSÄ  –  TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA

VUOSINA 2019 ja 2022?   

Seuraavat kaksi grafiikkaa sisältävät työnohjaustyön vertailevat jakaumat Timon Työnohjaus ja Terapiassa (vuosikuukaudet 1.1. – 30.11). Valotus ennen ja jälkeen koronarajoitevuosiemme. Työnohjaaja Timo Juutinen on vastannut kaikista mainittujen vuosien työnohjauksien toimeksiannoista.

Ensimmäisenä esillä olevassa kuvassa ilmaistaan havainnollisena se tilastotieto, että Mikkelissä kotipesää pitävässä TTT:ssä annetun työnohjauksen määrä on palautunut koronaa edeltävälle vuositasolle. Tunneissa ilmaisten jopa kasvanut.

Kun vuonna 2019 (yksilöille, pareille ja tiimiryhmille) annettu yhteenlaskettu tuntimäärä oli 165 tuntia, on vastaava luku vuonna 2022 yhteensä 221 tuntia.

Montako yksilöä, paria tai ryhmää oli toiminnan piirissä? Tähän keskityn jälkimmäisessä tulostekuvassa.

Kun vertaamme osallistujalukuja kahdelta eri vuodelta, lukijan on hyvä tiedostaa, että tiimi- tai ryhmämuotoiseen työskentelyyn osallistui prosessin aikana eri määrä läsnä olevaa henkilöstöä. Tilaajan työyhteisön akuutit työtilanteet ja osallistujan ajankohtaiset vapaat huomioidaan. Näin on tapahtunut molempina vuosina. Niinpä, toisin kuin yksilö- ja parityönohjauksessa, tilastoitu nuppiluku ja vaihteluväli ryhmien osalta on 3–15 henkilöä / toteutunut työohjausistunto.

Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) työnohjaustyön piirissä oli vuonna 2022 yhteensä 115 työikäistä. Kolme vuotta aiemmin, vuonna 2019 heitä oli 109 henkilöä.

Moniko henkilö esiintyy tilastolukuna ennen ja jälkeen korona-ajan rajoitevuosien?

Erityisen tarkan silmä- ja tilastohavainnon mukaan heitä on vain kourallinen (5 henkilöä).

Summaten voimme ilmaista. Vaikka koronarajoitevuodet vaikuttivat myös työnohjauksen toteumiin, kuukausitasolla varsin merkittävänä ´niiauksena´, silti nämä vuodet eivät kuolettaneet toimintaa! Myös uusia toimeksiantoja käynnistyi vuosina 202021.

 

MONTAKO ASIAKASTA YHTEENSÄ?

Kun kysytään yhteenlaskettuja työnohjauksen asiakasmääriä TTT:ssä, voidaan kohtuullisen tarkasti todeta, että neljän viimeisen vuoden aikana työnohjaaja Timo Juutinen on työskennellyt reilut 250 työikäisen kanssa. Työnohjaus on ollut olemukseltaan joko yksilö-, pari-, tiimi- tai ryhmämuotoista.

TTT:ssä palvelutoiminta on vuosikymmenen ajan perustunut systemaattiseen tilastointiin ja niiden transparenttiseen raportointiin, samoin kuin lukuisat käyttäjäpalautteet. Määrät ja arviot ovat osoittautuneet julkisissa ostopalvelukilpailuissa Suomessa siinä määrin huomattaviksi, että kärki- tai piikkipaikoille päätymiset ovat palkinneet niin tilaajaa kuin toteuttajaa.

 

MILLAISIA TOIMENKUVIA TAI AMMATTINIMIKKEITÄ OSALLISTUNEILLA?

Aiemmin kirjoitetun perusteella näyttää ilmeiseltä, että ostettu työnohjaustoiminta on vakiinnuttanut asemansa, osana työhyvinvointipalvelua Mikkelissä ja Etelä-Savossa. Edes laaja-alaiset toimintaympäristön kokoontumisrajoitteet eivät tyrehdyttäneet toimintaa.

Nyt voimme sitten kysyä sitä, millaiset ammattialat käyttävät tätä ammatillista ostopalvelua. Millaisia ammattinimikkeitä tai toimenkuvia työnohjaukseen hakeutuneilla on ollut 2020-luvulla?

Otsikon kysymykseen vastaaminen Timon Työnohjauksen ja Terapia (TTT) osalta on helppoa.

Pelkistetysti ne ovat monenlaisia!

Aakkostan.

** Asentajia – Asiakaspalvelijoita – Asiantuntijoita – Avustajia – Esihenkilöitä – Hoitajia – Johtajia – Kasvattajia Koodareita – Lääkäreitä – PastoreitaOhjaajia – Opettajia – Sovittelijoita – Työnjohtajia – Viljelijöitä – Yrittäjiä.

Huom! Edellisessä listauksessa koonti koski vain sellaisia ammattiryhmiä, joita ryhmänsä edustajina kaksi tai enemmän henkilöä / työnohjaussopimus.

Kaikkia heitä yhdistivät nämä kaksi, tosiasiallinen halu jaksaa sekä menestyä työtehtävässään. 

 

MIHIN KESKITYTTIIN? 

Alla olevat kuvat sisältävät vihjeitä, joskin varsin laaja-alaisena osviittana esitettyyn kysymykseen.

 

 

 

 

 

 

 

Yleisesti voimme mainita, että työnohjausprosessit rakentuivat osallistujan vahvuuksien varaan eri kestoisina. Yhdessä määritelty tavoite mielessä – tapauskohtaisena!

Timo Juutinen työnohjaajana on huolehtinut ja varmistanut sen, että yksilöt ja tiimit lähestyivät työssään olevia haasteita vahvuuksiensa valossa.

Tähän kokeneella työnohjaajalla on perusteensa, eikä vähäisenä se info, joka on sisältynyt osallistujan saamaan Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA) kansioituun tulosteeseen. Näitä analyysejä yksilöt tai tiimit ovat toivoneet kanssani toteutettavaksi.

Tässä kohden on aiheellista lukijalle muistuttaa, että allekirjoittanut liputtaa kokonaishyvinvoinnin puolesta.

Työnohjauksen tulokulmasta tämä merkitsee erilaisia ´työhyvinvoinnin ikkunoita´. Luonteenvahvuuksien (character strengths) lisäksi henkilön tai yhteisön vallitsevia arvoja (values), sellaisina joina ne tosiasiallisesti toteutuvat sekä muita resursseja (resources, supports), kun tähtäyspiste on henkilön kyvykkyyksien (talents, abilities) esiin nostamisessa osaamisen ja työtaitojen (skills) näkökulmasta. Viimeistään työnohjaaja on hän, joka kysyy sparrattavaltaan  tämän todellisten kiinnostuksen kohteiden (interests, passions) perään, ehkä piilevienkin.

Yhdessä edelliset kuusi tulokulmaa muodostavat ns. Voimakehä-kokonaisuuden, josta tehdään tällä hetkellä kotimaassammekin mielenkiintoista vaikuttavuustutkimusta.

 

MIKSI JUURI VAHVUUDET? 

Viimevuosien, ja jo varsin kattavan tutkimustiedon mukaan seuraavat havainnot näyttäytyvät aina vain ilmeisimmiltä.

  1. Toimintaympäristön kiireisyys lisännyt huolestuttavasti ns. eettistä stressiä eli sitä, että ”en pysty tekemään työtäni niin vastuullisesti, tasokkaasti ja huolellisesti kuin haluaisin”.
  2. Hektinen ja samanaikainen henkilöresursseja karsiva työelämä ´tuottaa´ varjonsa; henkilöitä, jotka liian pitkään kipuilevat jaksamisensa äärirajoilla. Tällöin kyse ei ole ainoastaan johonkin tiettyyn työ- tai vuosiperiodiin rajautuvasta, vaan kokijan tuntemasta pitkäkestoisesta ja palautumattomasta henkisestä ylirasituksesta, joka ilmenee työtehon laskuna.
  3. Yritykset ja työyhteisöt ovat havahtuneet sairauspoissaolojen aiheuttamiin kasvavan kalliisiin kustannuseriin.

Havaittuihin häiriötekijöihin ratkaisuja ja korjausliikkeitä on haettu muun muassa

  1. rakenteisiin puuttumalla
  2. yksilöllisen luovia työaikamalleja etsimällä
  3. ennakoivan tuen hyveeksi nostamisella positiivisen psykologian hengessä

Korjausliikkeiden tuloksellisuustarkasteluissa merkille pantavina onnistumisina usein mainitaan:

  1. yksilön tarpeita ja elämäntilannetta huomioivat toteutukset
  2. jo olemassa olevat luontaiset taipumukset, erityisesti henkiset vahvuudet kyetty hyödyntämään – yksilövahvuudet edellä! 
  3. ulkopuolinen asiantuntijaresurssi toiminut kaivattuna impulssina ja henkisenä katalysaattorina myönteisen muutosvaiheen synnyssä.

Joidenkin työyhteisöjen tuloksellisuustarkasteluissa kernaasti lisätään maininta toteutuneen työnohjaustoiminnan kustannustehokkuudesta työnantajalle. Vertailevaan talousanalyysiin perustuneena on saatettu todeta tulevalle työkaudelle: ”kahden viikon sairausloman kustannuksilla yksilö kävisi vuoden yksilötyönohjauksessa!”

Kerroin tästä seikasta TTT:n työhyvinvoinnin teemavideolla.

 

TYÖNOHJAAJAN OMA TYÖHYVINVOINTI TASALAATUISUUDEN VARMISTAJANA

Kaikessa palvelutoiminnassa ostajan kannalta tuotteen tai toiminnan tasalaatuisuus on eräs kriittisen tärkeä menestystekijä. Myös työnohjausta hankittaessa ostajan tulee voida varmistua toteuttajan sekä ammattipätevyydestä että tämän tehtävävireydestä. ”Sokea voi harvoin sokeaa taluttaa”.

Miten voit? on työhyvinvointikysymys.

Liitän blogikirjoitukseni loppuun työhyvinvointitestin. Siinä lukija voi testata tilaansa Työterveyslaitoksen laatimien kuvausten avulla. Vastaaminen vie aikaa 5 min. Halutessaan vastaaja saa maksutta arvion antamaansa sähköpostiin.

Työhyvinvointi, innovatiivisuus, työnimu, työkunto, työvireys… ja toisaalta työuupumus, työssä tylsistyminen, työriippuvuus, työstressistä palautumattomuus… luetteloa voisimme jatkaa.

Mitä olisi kerrottavissa työnohjaaja Timo Juutisen tämänhetkisestä työkyvystä ja -vireydestä?

Työkyvyssä on kyse ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyn perustana ovat ihmisen fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky, ja lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi sosiaalinen toimintakyky, osaaminen sekä työtä koskevat arvot, asenteet ja motivaatio. Myös työolot, työyhteisö ja johtaminen vaikuttavat työkykyyn.

Siteeraan työhyvinvointitestissä (10/2022) saamiani loppuarvioita.

Timo Juutinen. Kaikkien edellä läpikäytyjen vastaustesi perusteella: Hyvä tulos! Tuloksesi perusteella työkykysi on korkeampi kuin suomalaisilla keskimäärin.”

Raskaan työn jälkeen raskaat huvit! näinkö tapaamme sanoa. Minä puolestani vaihdan vapaalle liittämällä lauseeseen sanan ”kevyet”. Kuvat ilmentävät allekirjoittaneen huvia, iloa ja sisäistettyä työhyvinvoinnin lähdettä.

Menestystä vahvuuksia etsimällä, löytämällä ja viisaasti hyödyntällä!


Lisäinfoa asioista, jotka mainittiin blogijutussa

** Työterveyslaitoksen työhyvinvointitestiin pääset linkillä tästä.

** Eettisestä stressistä ”kysymyksiä ja vastauksia” voit lukea erään tiivistyksen tästä.

** Sairauspoissaolojen ”Menetetyn työpanoksen kustannuksista” esim. STM:n dokumentista, tästä.

** Luonteenvahvuuksiin lukija voi tutustua puolueettomasti mm. VIA-instituutin maksuttoman kartoituksen kautta siirtymällä tästä.

 

 

 

 

 

 

 

 

TYÖNOHJAUSTA VAHVUUKSIEN VALOSSA MIKKELISSÄ … (JOHDANTO)

Työnohjausta vahvuuksien valossa Mikkelissä. Kirjoitan kaksiosaisen artikkelin tästä asiasta.

Näkyvillä oleva artikkelikuvakin on tarkoin harkittu. Palaan siihen vielä jäljempänä.

Blogijuttuni kielii siitä, onko TTT:ssä annettu työnohjaus tänään toisenlaista ennen ja jälkeen COVID-19, tätä maailmalta meillekin rantautunutta pandemiaa.

Aktiivinen blogilukijani ehkä hämärästi muistaa, että julkaisin nettiin joulukuussa v. 2019, yritystoiminnan toimintatilastoja. Tuolloin ei kukaan vielä tiennyt tulevasta pandemiasta. Mainittu, alkuperäinen ja nimenomaisesti työnohjausta käsitellyt kirjoitus on edelleen linkillä luettavissa; halutessasi klikkaa tästä.

Tiedämme tällä hetkellä, että pandemiavuonna 2020 käyttöön otetut ja erityisen poikkeavat tapaamis- ja työskentelyrajoitteet ovat nyttemmin merkittävästi höllentyneet.

Vastaan siis kysymykseen poikkesivatko vuodet 2019 ja 2022 yrityksestäni tilatun ja toteutuneen työnohjauksen osalta, kun mittareina käytämme asiakas- ja tuntimääriä.

Virittämäni vertailukysymys on mielenkiintoinen, koska, kuten hyvin muistamme, mainittujen vuosien välistä ajanjaksoa leimasi se korona-ajan jakso, jolloin eristäytymisestä tuli hyve, etäisyydestä velvollisuus ja samassa työtilassa toimimisesta pelottavaa.

Mutta mikä on tällä hetkellä ns. uusi normaali?

Tässä nyt esillä olevassa ja kolme vuotta myöhemmin kirjoittamassani artikkelissa en pitäydy ainoastaan tilastoihin. Toteumalukujen lisäksi sivuan tiivistetysti työnohjaustyön toimivuutta ja tuloksellisuutta ”vahvuuksien valossa”.

Tällöin kyse on sekä ohjattavan työkunnon ja työssäjaksamisen seikoista kuin myös työnohjausta antavan henkilön työkunnosta. Molempien vireystila tulee siis jutussa luupin alle.

Mielestäni on selvää, että työnohjausta itselleen tai tiimilleen etsivän sopii, sekä odottaa että edellyttää palvelun tarjoajalta ammattitaidon lisäksi tiettyä, korkeaa vireys- ja jaksamistasoa. ”Sokea harvoin voi sokeaa auttaa”. 

Katso ja silmäile vielä tämän johdantojutun artikkelikuvaa. Se on harkinnalla valittu.

Paitsi että foto ilmaisee, kuinka Timo-partnerina teen sparrausta 3K Savo yrityksessä, tallenne viestii (symbolisesti) työnohjauksen erästä arvokasta tulokulmaa: ohjattava pääsee ”katselemaan kuin helikopterista”Systeemin ulkopuolisen henkilön avittamana hän näkee ja oivaltaa työelämän arkeaan hiukan etäämmältä.

Mitä muuta voisimme työohjauksesta tiivistää. Avaan asiaa oman toimintani valossa.

 

Työnohjaus – mitä se on koronarajoitevuosien jälkeen – Timon Työnohjaus ja Terapiassa?

Vastaan lyhyesti! … Ja joillekin lukijoille tutun tuntuisena, kertaavana kristallina.

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arvioimista ja kehittämistä  työnohjaajan avulla. Yhdessä tutkimme työn, työyhteisön ja omaan rooliin liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja tunteita.

Työnohjaajan laaja ja syvällinen koulutuspohja, korkea eettinen ymmärrys sekä erityisen pitkä käytännön praktiikka ovat tuloksellisten työprosessien taustalla. Tiedän saaneeni huomattavan paljon henkilökohtaista toiminta- ja asiakaspalautetta. Niitä on julkaistu monilla netin alustoilla. Näiden palautteiden yhteinen nimittäjä on ollut:  Turvallinen ja rohkaiseva ilmapiiri.

Juuri sellaisen kokeminen on mahdollistanut suotuisan maaperän ohjattavalle. Hän on yksilönä ja/tai tiiminsä jäsenenä voinut oppia kohtaamistaan (huonoista ja hyvistä) työtapahtumista. Oppiminen on ollut jotakin työelämän kannalta tarpeellista ja oivaltajalle itselleen arvokasta. Vahvuuksien valossa ja niiden varaan on ollut hyödyllistä rakentaa! 

Ohjattavan menestyminen työ- ja tehtäväroolissa osana toiminta- ja työympäristöään, sellainen palkitsee kaikkia osapuolia. Timon Työnohjaus ja Terapiassa tämä on totuttu ilmaisemaan työnohjaussloganilla lihasta luiden ympärille! 

Kaikki me ”työelämätuntijat” ymmärrämme, että mainitun sloganin tuloksellisuus käytännön arkityössä riippuu monesta muusta seikasta, myös sellaisista työnohjaajan sekä ohjattavankin vaikutusalueen ulkopuolelle menevistä asioista ja ilmiöistä. Silti toteamaa ”tärkein työkaveri olen minä itse” emme voi sivuuttaa, kun puhumme työtoiminnan kehittämisestä ja jaksamisesta omassa työroolissamme.

Muusikko Anssi Kela klassikkobiisinsä kertsissa: ”… meistä tuli muurareita … taksikuskeja … lääkäreitä…” Blogijuttuni jatkossa puolestaan kuvaan muun muassa sen, mistä ammateista hakeudutaan ammatillisen työnohjauksen pariin Mikkelissä.

Työnohjausta vahvuuksien valossa – Timon Työnohjaus ja Terapia (ttt) tänään! -blogijutun varsinaiseen tekstiin pääset suoraklikillä: TÄSTÄ.

Tässä mainitsemani klassikoksi tullut biisi AK:lta.

ETKOT-asiaa videolla!

 

 

 

 

 

 

APUA PARITERAPIASTA MIKKELISSÄ… ”JATKOT”

Tämä kirjoitus on jatkoa blogitekstille Apua pariterapiasta Mikkelissä ja Amorin arkiset nuolet 2020. Kirjoitus sisältää myös perustellun johdannon. Siinä kerrotaan kuin ”etkona”, miksi ja millä perusteilla ylipäätänsä käsittelen tätä varsin intiimiä aihetta. Tutustu! Tarvittaessa johdantoon tästä.

Esittelin artikkelin aiemmassa osassa tunnetun amerikkalaisen parisuhdetutkija Eileen Mavis Hetheringtonin viidestä avioliittotyypistä kaksi. Ne olivat perinteinen avioliitto (A) ja yksilöllisyyttä tukeva avioliitto (B). Nyt esittelyvuorossa ovat kirjainsymbolein C-, D- ja E- tyyppikuvaukset.

Jos olet kielitaitoinen ja innokas lukemaan lisää, tässä tyypittelyjen lähdeteos.

E.Mavis Hetherington and John Kelly -kirja eron todennäköisyydestä viidessä avioliiton tyypissä

Tässä kirjoituksessani viittaan ja osin siteeraan asiakaskokemuksia Mikkelissä. Näin teen asianosaisten nimenomaisella luvalla.

(C) OOPPERALIITTO

Oopperaliitto – onko vaikea yhdistää mielikuviisi? Ei hätää. Samat fiilikset. Minunkin on aina ollut hiukan vaikea mieltää tätä amerikkalaisperäistä nimitystä ja tyyppikuvausta, juuri tuosta etuliitteestä ´ooppera´. Mamman kotitekoinen, maukkaan muhkea oopperavoileipä tulee sanasta ensimmäisenä mieleeni. Mutta ehkä ei siitä kuitenkaan (suoranaisesti)  ole nyt kysymys. Jos tilalle laittaisimme sellaisia ilmauksia kuin ´draama´, ´vuoristorata´ tai vaikkapa ´on-off´, niin pääsemme välittömästi jyvälle.

Essi ja Ilari ovat tässä kuvauksessa esimerkkeinä parisuhteesta, jossa liiton osapuolet elävät toistuvaa draamaa. He eivät sievistele. Heidän kodissaan tavarat lentävät, kun kumpi tahansa (!) kimpaantuu nopeasti ja tulisesti. Tapahtumien tempo ja kulku on kuin ison maailman toimintaleffoissa konsanaan.

Syy tuliseen käyttäytymiseen on yleensä (ainakin terapeutin korvin) kovin mitätön: Kukkaruukku jäi asteen verran eri asentoon kuin useammin siivonneella puolisolla. Tai toinen toi kaupasta kolmesta omenalajikkeesta juuri sitä, joka maistui vasta toiseksi parhaimpana.

Ja niin draama oli valmis: Halventavia nimityksiä ”senkin ääliö”… ”Et edes tuota osaa”, ”syö sika omenasi”… joissa kuulija ei luonnollisesti jää toiseksi, vaan veistää vielä julmemmin. Väkivallan uhka on ilmeinen, eikä toteumastakaan valitettavasti oltu Etelä-Savossa vältytty.

Vaikka Essi ja Ilari elävät kuin toistuvaa ja alituista draamaa, he ovat silti omaan ja yhteiseen seksielämäänsä poikkeuksellisen tyytyväisiä. ”Se on huikeeta, kivaa ja nollaavaa”, kuten he yhdessä kuvaavat. Rakkautta toisiaan kohtaan on paljon. Sitä kyetään myös osoittamaan, kuten esimerkiksi kukkasin (naiselle) tai lunastamalla yllätyslippu autoralliin (miehelle).

Jos lukijana ihmettelet ja epäilet esittämääni seksityytyväisyyden tasoa, niin tiedän kertoa, että näin kertovat parisuhdetutkijammekin pitkittäisanalyysit Amerikan maalta: Jopa niin, että tässä oopperaliitossa osapuolet ilmaisevat olevansa kaikkein tyytyväisimpiä intiimielämäänsä, kun pisteytyksiä verrataan muihin neljään E.M. Hetheringtonin avioliittotyyppiin. 

Miten juuri Ilari ja Essi löysivät toisensa ja tahtoivat muodostaa perheen lapsineen? Heitä viisitoista kertaa tavanneena tuli useassa istunnossamme selville se, kuinka molemmilla oli lapsuudessaan varsin vakavia hylkäämiskokemuksia.

Kun he tapasivat toisensa noin pari vuosikymmentä sitten, kumpikaan ei omasta mielestään pyrkinyt välttelemään lapsuuskokemuksistaan kertomista. Traumatisoituneitakaan. Niinpä heidän välille syntyi välittömästi kokemuksellinen yhteys.

He muuttivat nopealla aikataululla yhteen. Eloisina ihmisinä Essi ja Ilari hehkuivat ensi kuukaudet ja aina kaksi ensimmäistä yhteisen kodin vuotta, kunnes tuli avoero. Toinen muutti pois silmittömän riidan päätteeksi. Tätä asumuseroa kesti sanojensa mukaan ”tasan 33 päivää”. Takaisin muuttaja oli tuolloin samoin 33-vuotias. 

Apua pariterapiasta -työskentelyn ytimessä oli negatiivisten tunnehuippujen katkaiseminen. Erilaisten kotitehtävien avulla Essi ja Ilari ikään kuin varautuivat ennakolta siihen, että tilanteet eivät ns. ”lähtisi lapasesta”. 

Minusta näiden ihmisten ei tarvitse häveten kieltää räjähtävää olemustaan. Se on heissä. Mutta sen sijaan asianosaisten itsensä sanoilla ”me tahdomme oppia paremmin ennakolta arvioimaan suhteellisuudentajua kilahduksissa”. 

Essi ja Ilari olivat erityisen motivoituneita pariterapiaprosessissaan. ”Me emme tahdo tuottaa lapsillemme sellaisia uusia eropäiviä, joista tytöistä P. sanoi että `silloin oli vielä pelottavampaa kuin mölyämiset kun kaikki oltiin kotona´” 

Kun sopimuksen mukainen parisuhdeterapia Mikkelissä päättyi, he elivät perheenä yhdessä. Perheeseen odotettiin neljättä yhteistä lasta. 

 

(D) HEIKOSTI SITOUTUNEIDEN LIITTO

Tästä yhteiselämän liittotyypistä on ammattikirjallisuudessa, erityisesti amerikkalaisessa lukuisia kuvauksia. Heikosti sitoutuneiden liitoille on usein ominaista, että yhteiselämään päädytään, sanoisinko mukavuussyistä. Naimisissa olemisella on jotakin statuksen omaista merkitystä. Emotionaalinen rakkaus ja tunteiden ilmaiseminen tulevat ehkä vasta tämän jälkeen, toissijaisina.

Kirjallisuuskuvausten perusteella myös seksuaalinen vetovoima nimetään näissä ns. heikosti sitoutuneiden liitoissa eräänä varsinaisena yhteyden ja yhteen menemisen ajurina. 

Olet ehkä havaintojesi perusteella kohtuullisen yhtä mieltä blogitekstin kirjoittajan kanssa siitä, että meidän nyky-Suomessa nuo edellä mainitut seikat – status tai seksi – eivät esiinny avioitumisen keskeisinä motiiveina. Ainakaan kovin yleisinä tällä hetkellä.

Taru ja Teppo hakivat apua pariterapiasta Mikkelissä. Teppoa siteeraten: ”Seksi ei kiinnosta kuten ennen… muutenkin sitä mieluummin katselee telkkua joko yksin omalta näytöltä tai kaverin kaa heillä.” Heidän arviokäyntinsä oli vuoden 2019 alkukesällä.

Tällä samaisella arviokäynnillä kyselin heidän ystävistään ja vieraista, ja mitä silloin kun tavataan, tehtäisiin. Kuulin: ”Kahvitellaan ja katotaan TV:stä jotain…” Minua kysyjänä kiinnosti jatkaa toteamuksella ”kahdessako huoneessa!”. Hetken hiljaisuuden ja toisiinsa vilkaisun jälkeen Taru kuvasi omana tuntonaan: ”Minä ainakin olen silloin vaivautunut, kun tahtois istua Tepon vieressä mutta tuntuu kuin filmaisi…

Arviokäynnillä tiedustelin myös sitä, mitkä olivat heidän tulevaisuuden näkymänsä. Kuulin, että avioeron ns. ykkösvaihe eli 6 kk:n harkinta-aika oli yhdessä jätetty paikalliselle käräjäoikeudelle.

Saamani infon perusteella esitin heille tuumattavaksi sovittelutyöskentelyä, eräänä varteenotettavana työskentelyn tapana; tätä vaihtoehtoa tunnustellen tarjoilen, poikkeuksetta aina silloin, kun kuulen parilla ja perheessä olevan avo- tai avioeron todellinen uhka päällä. Kouluttautuneena perheasioiden sovittelijana sellaisen mahdollisuuden tarjoaminen ja käyttäminen perustuu Suomessa lakiin, jota valitettavasti edelleen alikäytetään. 

En ryhdy tässä blogikirjoituksessa käsittelemään sovittelutyöskentelyä enempää. Olen kirjoittanut siitä aiemmin ja tehnyt suhdesovittelusta oman teemavideon, joka on linkityksellä katsottavissa tästä.

Totean tässä Tepon ja Tarun tilanteesta, että heidän kanssaan käytiin viiden kerran sovittelutyöskentelyt (a´ 2 h). Se oli kuin interventio eli väliintulo siinä pariterapian kokonaisuudessa, joka heillä tuli kestämään n. 1 ½ vuoden ajan.

Taru ja Teppo suostuivat olemaan tässä blogikirjoituksessa ns. heikosti sitoutuneiden liiton tyyppikuvausparina Etelä-Savossa. 

Teppo ja Taru eivät varsinaisesti riidelleet keskenään – toisin kuin oopperaliiton pariskuntamme. Pikemminkin tässä mielessä vallitsi tunnekylmyys. Yhteisenä. He itse ilmaisivat realistisena tavoitteenaan, että ”ei sitä taivaita tavoittele, mutta läheisyyttä voisi kuitenkin joskus olla”. 

Pariterapeutille selvisi jo sovittelutyöskentelyn aikana se ilmeinen taustatekijä, että molemmat olivat kasvaneet kodissa, jossa tunteiden – niin kielteisten kuin myönteistenkin – osoittaminen oli jollakin lailla tai jostakin syystä ´pannassa´.

Tunteilu on heikkoutta” oli kuuleman mukaan Tarun isän ohje kasvavalle neidolle. Teppo puolestaan muisteli tavallisia kouluvuoden koti-iltojaan: ”… pelotti hurjasti se olinko tehnyt läksyt oikein, eikä ollut mahdollista kysyä vanhemmilta tai kertoa siitä mikä kulloinkin oikeasti jännitti ja ahdisti.”

Tässä parisuhdeterapiassa kävijöitä auttoi mainittavalla tavalla erään nimenomaisen kirjan lukeminen; kotimainen teos, jota voin lämpimästi suositella.

Taru ja Teppo lukivat teoksen läpi parikin kertaa. He halusivat soveltamalla tuoda yhteisen työskentelymme oheismateriaaliksi useita siellä kuvattuja perheiden taustakuvauksia. Ihmetteleyt ja oivallukset julki! Motivaatiota tässä parisuhteen kasvuprosessissa heiltä ei puuttunut, kun asioita käsiteltiin tällä tavoin myös kirjaan tukeutumalla. He kyselivät asioista ja perhe-elämän kuvioista myös joiltakin oman sukunsa vanhemmalta. Vanhempien kaltainen kirja mukanaan.

Taru ja Teppo olivat tosiaankin onnekkaita. Heillä oli elossa ja ajassa elävät isovanhemmat. Valistuneet ja viisaat sellaiset. Nämä, kun olivat kuulleet nuoren lapsiperheen ahdingosta ja eroaikeista, yhteistuumin osoittivat jälkipolvelle asiallista ja toimivaa tukeaan, vieläpä taloudellisesti.

Apua pariterapiasta Mikkelissä – käynnit toiselta paikkakunnalta tulivat sisältämään omakustanteisia terapiakäyntejä ajomatkoineen kaiken kaikkiaan 22 kertaa (2+5+13+2). Terapeutille kerrottiin isovanhempien sanoneen, että ”kyllä nuorta lapsiperhettä pitää auttaa…ja kun on tuota polvea jo neljännessä tulossa”…”ei meillä aikanaan apua ollut saatavissa, mutta ajat on nyt toiset…”  Voiko tuota kauniimmin sanoa, ajattelin tämän kuultuani. Varttuneen väen Amorin arkisia nuolia! 

Pariterapia oli siis heillä jokseenkin pitkäkestoinen. Se konkreettisesti ajoittui sekä aikaan ennen koronaepidemiaa ja sen aikana. Tiedetystä syystä työskentelyssä oli keväällä 2020 reilun kahden kuukauden aikajakso, jolloin pariterapia toteutettiin pelkästään verkossa. Näitä kontakteja oli yhteensä 6 kertaa.

Millaisia asiakaskokemuksia verkkoterapiasta? 

 Mitä sitten asianosaiset kertovat: ”Netti-istunnot säästivät aikaa, mutta ei toimi kuten A1:ssä face to face  -tapaamiset…” ”sekin huomattiin, että ajomatkat kahdestaan sinne ja takaisin kotiin olivat kuin pikkulomia lapsiarjessa”. ”Se, mitä saatiin tehokkuudessa menetettiin laadussa moninkertaisena…” 

Tämä Tarun ja Tepon antama käyttäjäpalaute tältä osin on huomionarvoinen. Eivätkä he ole ainoita, jotka Timon Työnohjaus ja Terapian asiakaskunnassa ovat tilittäneet saman suuntaisia kokemuksia: terapiatyöskentely ruudulla ontuvaa. 

Mitä näistä ”kokemusasiantuntijoiden” viesteistä pitäisi ajatella?

Itselläni ajatukset palautuvat aina 1990-luvulle, jolloin neuropsykologisina tutkijahavaintoina alettiin puhua eräänlaisesta luonnollisesta peilausjärjestelmästä, joka vaikuttaa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Tutkijoiden klassisena esimerkkihavaintona esitettiin tämä: kun aikuinen kumartuu vauvan puoleen nostaakseen tämän syliin, tällöin vauvakin alkaa hapuillen ojentautua aikuista kohti. Vauva siis matkii aikuisen liikettä.

Peilisolujärjestelmä (mirror-neuron system) toimii aikuisillakin. Esimerkiksi kun ystävykset tapaavat ja istuvat saman pöydän äärellä. Ja kun toinen nojaa kätensä poskeen, toinen tekee kohta saman. Eli peilisolujärjestelmä auttaa ymmärtämään toisen tunteita ja on näin myös empatian perusta.  

Parisuhdeterapeutit tietävät, että tätä hyödynnetään kasvotusten tapahtuvassa hoitotyössä aivan toisella tavalla luontevasti ja sanattomasti, toisin kuin nettiterapiaistapaamisissa on mahdollista. Sillä ruudulle valottuva henkilökuva (image) on rajattua ja nonverbaaliset viestit kaikkine vivahteineen tulevat viiveellä, jos aina silloinkaan. Olemuksellinen läsnäolo väistämättä kärsii, vaikka tekniikka toisaalta luo tietoinfoon laajentuvaa virikeväylää; edellytyksellä, että tekniset yhteydet ovat häiriöttömät molemmissa päissä.  

Tarun ja Tepon sopimukseen perustuva pariterapia päättyi aikanaan – millaisin kokemuksin? Rohkaisevan hyvin. Tähän voi päätyä avioparin antaman palutteen perusteella, jolle terapeutti saa tukea kontaktin alussa, terapiaprosessin keskivaiheella ja lopussa asianosaisten täyttämien lomakevastausten perusteella. Tässä (H.&C. Clinebell ”The Intimate Marriage”) lukijalle infokuvana, eräästä hyödynnetystä koontilomakkeesta.

(E) VAATIJAN JA VETÄYTYJÄN LIITTO 

Olen tässä Apua pariterapiasta Mikkelissä ja Amorin arkiset nuolet 2020 kirjoituksen kokonaisuudessa käsitellyt tähän mennessä neljä avioliiton tyyppiä, kun pohjalla on amerikkalaisen parisuhdetutkija Eileen Mavis Hetheringtonin viisi eri vaihtoehtoa. Jäljellä on siis vielä yksi. Kirjoitan siitä oman kirjoituksen. Se julkaistaan kohta omana blogitekstinään työnimellä Vaatija ja vetäytyjä – se tavallinen tarina. Pysy linjoilla…

Lopuksi musaa. Mutta mitä? Kerroin viimeisessä pariterapian asiakaskuvauksessa Tarusta ja Teposta sekä maininnalla heidän isovanhemmistaan. Antakaamme toistamiseen Lotan ja papan koronalauluille tilaa, nyt Saarenmaan kesäyön tunnoin.

Minusta näissä heidän lauleloissaan valloittavaa on se avoin ja konstailematon vuorovaikutus, joka on rakentunut kahden aivan eri maailmoihin syntyneen suomalaisen välille.

 

PARISUHDE-ELÄMÄ 2020 apua & tukea (Osa II)

PARISUHDE-ELÄMÄ 2020 APUA JA TUKEA PARISUHTEESEEN

(Osa II)

Parisuhdepointtien laajennusta 

Oletko lukenut Parisuhde-elämä 2020 Apua ja tukea -kirjoitussarjan aiemmat tekstit? Mikäli et vielä, kehotan hakemaan vauhtia aiemmista. Sillä johdannossa kerroin sekä saamastani kirjoittamisen sysäyksestä että sisällöstä. Ja nyt esillä oleva on puolestaan jatkoa Osa I:lle, jossa keskityttiin yksilön aiemman kokemushistorian merkitykseen nykyhetkessä. Matkalla tulevaisuuteen.

KIRJASTA LISÄÄ!

Meidän elämänpolkumme ovat yksilöllisiä ja monenlaisia, kuten hyvin tiedämme. Siksi en lainkaan ole yllättynyt, jos lukijasta tuntuu tähän mennessä kuvattu kovin suppealta ja pelkistetyltä, varsinkin kun sitä peilaa oman ainutkertaisen todellisuutensa kanssa. ”Mennyt todellisuus kiinnostaa, ja tahtoisi lukea lisää”.

Tällöin suosittelen erästä kotimaista kirjaa, Marianna Stolbow Vanhempieni kaltainen.

Marianna Stolbow haastatteli kirjaansa varten 50 aikuista suomalaista, jotka kertoivat lähipiirinsä parisuhteista. He muistelevat elävällä tavalla sitä, mitä he – aikanaan lapsen silmin ja korvin – havaitsivat aikuisten välisestä rakkaudesta ja vuorovaikutusmalleista, toisaalta peloista ja vihanpurkutavoista.

Sinun on hyvä tietää, että haastatteluun valikoituneet henkilöt eivät edusta millään tavoin erikoistapauksia, ei erityisen hankalia lapsuusmuistoja tai muuta erikoismateriaalia. Heitä yhdistää vain halu pysähtyä pohtimaan vanhempiensa parisuhde-elämää sekä omaa käytöstään nykyisissä aikuisrakkaussuhteissaan.

Emme luo maailmaamme tyhjästä, vaan meillä on menneisyys ja vastuu tulevaisuudesta”. Lapsemme jatkavat tarinaamme sukupolvien ketjussa.

Vanhempieni kaltainen, kertoo siitä, millaisia malleja vanhemmat huomaamattaan antavat perinnöksi lapsilleen: Näin riidellään. Näin puhutaan puolisolle. Näin puolisosta puhutaan muille. Näitä tunteita saa näyttää ja näitä ei.

Teos avaa lukijalleen ihailtavasti ikkunoita elämän moninaisuuteen. Uskon sen antavan uusia näkökulmia ja työkaluja ymmärtää omaa käytöstä nykyhetkessä. Kirja valaisee lukijalleen tietä toisin tekemiselle; etenkin tilanteissa, joissa kodin henkinen perintö tuntuu ohjailevan toistamaan nykyisissä rakkaussuhteissa joitakin historiaan liittyviä kielteisiä kokemuksia ja vuorovaikutuskuvioita. Suosittelen lämpimästi.

SIVUAVISTA AIHEISTA LISÄÄ!

Näillä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) nettisivuilla on useita nyt keskiössä olevaa aihetta sivuavia artikkeleita. Löydät halutessasi lisää laajennusta ja lisälukemista. Voit vierailla nyt tai myöhemmin ja ehkä kokea tarpeellisia oivalluksia esim. seuraavien parisuhdeteemojen parissa. Oheistan tähän sellaisia, joissa Google Analytics raporttien mukaan vieraillaan päivittäin. Klikkauksella eteenpäin:

Parisuhteen viestinnästä

Kommunikaatio parisuhteessa

Erilaisuus parisuhteessa

Puhumattomuus parisuhteessa

Läheisyyden puute parisuhteessa

Uskottomuudesta

Toimivan perhe-elämän puolesta Mikkelissä

Parisuhteen ja perhe-elämän sovittelu (sis. VIDEO)

 

APUA PARISUHTEESEEN 2020 – PARISUHDETERAPIAA KASVOTUSTEN!

Palatkaamme vielä aiemmin esillä olleeseen kuvaan, piirrokseen historian kulkeutumisesta nykyiseen parisuhde-elämään.

 

Odotukseni toteumaa...

Odotusten historia, nykyhetki ja tulevan ennuste

Tämän blogikirjoituksen lukijana saatat kaivata konkreettista apua ja tukea nykyiseen parisuhteeseen. Ehkäpä elämäntilanteesi juuri nyt on sillä tavoin haasteellinen ja tukala, että tässä luetun äärellä syntyy tunne: paljon puhetta, mutta vähän villoja!

Kaipaat konkreettisempaa, kasvotusten tapahtuvaa lisäymmärrystä, esimerkiksi kuvan kaltaisesta syystä, jatkuvien riitojen tähden. Tai sitten lähisuhteessasi on puhjennut yksi kamalan kova riita pitkän vaikenemisen ja puhumattomuuden jälkeen. Kasvotusten tapahtuva parisuhdeterapia on varteenotettava vaihtoehto avun tarpeessa.

Mikäli parisuhteeseen alkaa muodostua sellaista ”painetta”, joka ilmenee riitoina, ja joiden käsittely kahdestaan on vaikeaa, on hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen. Yksin ei kannata jäädä taistelemaan, tai sitten ajatella toiveikkaana ”antaa ajan kulua, kyllä se sitten aikanaan…”

Arvostettu amerikkalaistutkija ja pariterapiamenetelmien kehittäjä John M. Gottman on useasti huomauttanut, että avioparien riidoista kaksi kolmesta ovat ratkaisemattomia.

Työkokemuksestani Hämeessä ja Mikkelissä tiedän, että kohtaamattomat asiat eivät katoa. Erilaisissa parisuhde-elämän kriiseissä tämän selvimmin havaitsen. Aikaa myöten kaikki käsittelemätön vain syvenee ja kasvaa. Pariterapeuttiset havainnot ovat yksiselitteisiä. Tiedetään, että aivan itsestään positiivinen tunneilmasto kodissa ei valtaa alaa negatiivisten kokemusten kehässä.

Tulin maininneeksi tuon viittauksen parisuhdekriiseihin. Menemättä niihin tällä kertaa sen enempää, tahdon kuitenkin muistuttaa lukijaa, että kriisi ei merkitse epäonnistumista.

Emme voi niin suoraviivaisesti ajatella, että nykyinen parisuhde on vain huono tai pilalla, jos se kriisiytyy. Asia on pikemminkin näin: kriisi on ´tarpeellinen´, jotta suhteeseen sisältyvä dynamiikka tulee näkyväksi ja muutos parempaan mahdollistuu. Ilmaukset käännekohta tai läpikulkupaikka eräinä kriisimääritelminä kielivät tästä näköalasta. Ehkä myöhemmin vielä palaamme näihin näköaloihin.

Ole aikuisen vastuullinen. Tunne itsesi ja kanna oma vastuusi suhteen toimimisesta. Oman menneisyyden tiedostaminen ja käsittely lisää taatusti ymmärrystäsi nykyhetken toiminnassa ja ratkaisuissa. Se on vastuunottamista omasta hyvinvoinnista.

Kriisiapua parisuhde-elämään on tarjolla, täällä Mikkelissäkin etsivä löytää. 

On minun hetkeni...

Otollisella ajalla… Mihin aika kutsuu?

LOPUKSI!

Tämän blogikirjoituksen syntyyn vaikutti ratkaisevasti aviopari, joilla sanojensa mukaan ”menee tällä hetkellä hyvin”. Reilu vuosikymmen aiemmin yhteinen tilannekuva oli heillä tyystin toinen….

Olin heihin puhelinyhteydessä helmikuussa 2020. Keskustelimme erilaisista avun ja tuen tavoista ja lähteistä. Parisuhdeterapiasta ja sen erilaisista toimivista menetelmistä. Jälleen (ilokseni) vähän yllätyin. He puhuivat muun muassa ”musiikin mahdista”, heitä lainatakseni. Olin kuuleman mukaan antanut jonkun tai useamman biiseihin liittyvän kotitehtävän.

Tuolloin esillä olleita yksittäisiä kappaleita emme kyenneet muistamaan. Kuulin kuitenkin, kuinka silloin asumuseron aikana toinen heistä ”eläytyi musaan aivan eri tavoin kuin aiemmin ennen välirikkoa”. ”Sitä kuunteli rakkauslaulujakin vähän niin, että onko sitä sitoutunut tähän nykyiseen kumppaniin”… ”Mitä sitä itse sen eteen aikuisen oikeasti tekee”…

Olin tämän menneen ohella kiinnostunut kuulemaan eläytymisestä nykyhetkessä. Tiedustelin, että ”mitä silloin kuunnellaan, jos pitäisi määritellä yksi ainoa kappale kuin tuntemassamme TV:n SuomiLOVE formaatissa.  

Heille tämä yhteinen valinta ei tuottanut suurtakaan vaikeutta, olkoonkin, että molemmilla oli myös omanlaisensa musiikkimaku.

Tässä se on: Anna-Mari Kaskisen sanoittama & Lasse Heikkilän säveltämä Minä sinua rakastan. Ja niin ikään toivottuna Juha Tapion tulkitsemana.

PARISUHDETERAPIA MIKKELISSÄ – SIJOITUS KORKOA KOROLLE?

Parisuhdeterapia Mikkelissä. Olen palannut parisuhdeasioiden pariin, joten A1-työskentely toimivan parisuhde- ja perhe-elämän puolesta Mikkelissä jatkuu. 

Jos ja kun

Parisuhde kohdallasi kunnossa! Se on silloin Kippis!!! Siirry suoraan artikkelin loppuun. Voit ladata  teemaan liittyviä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) E-kirjoja (2). Maksutta.

Mikäli olet epävarma tärkeän ihmissuhteesi nykyisestä tilasta tai olet / olette ajautuneet johonkin kriisiin tällä rintamalla, suosittelen katsomaan oheisen trailerin (52 sek). Vastaa sen jälkeen muutamaan kysymykseen.

Jos jostakin teknisestä syystä et näkisi oheista lyhyttä videota, tässä pari aihetta sivuavaa fotoa parisuhteen kommunikoinnista. Liekö tämäkään toivottavin tila – toistuessaan?

KYSYMYKSET – vastaa oman kokemuksesi pohjalta!

Mättääkö parisuhde?

Onko sietokyky tapissa?

Suhde katkolla?

Sakkaako tulevaisuudensuunnitelmat?

Kipu- ja kitkakysymyksiin ei tunnu löytyvän omin konstein ratkaisuja…?

Tämän Parisuhdeterapia Mikkelissä… -artikkelin otsikko päättyy kysymysmerkkiin. Tarkoituksellisesti! jotta kysyisit vastuullisena itseltäsi kannattavuuden ja kantavuuden merkitystä.

Kasvattaako parisuhteen hoitaminen / hoitamattomuus korkoa itselle ja lähelläsi eläville? Hyvässä ja pahassa. Kun itse arvioin tätä kysymystä, en voi välttyä ajattelemasta aikuisten vaikutuspiirissä olevia lapsia.

Miksi panostaisin?

Ihminen yleensä panostaa asioihin, joita pitää elämänsä ja arkisen hyvinvointinsa kannalta tärkeinä.

Miten ihmiset ovat terapiaan hakeutumista perustelleet? Miksi he kääntyivät lähi-ihmissuhteissa tuntemiensa pulmien tähden esimerkiksi Timon Työnohjaus ja Terapiaan?

Pari- ja perheterapian asiakkaiden siteeraukset viimeksi kirjautuneen palautteen mukaan:

                             Neljä heistä perusteli lääkärin, työterveyden tai muun tunteman ”suosituksilla”. Muita sanottuja: ”En halua rasittaa ystäviä”, ”Jospa näin vanhempani eivät huolestuisi ennenaikaisesti”, ”Emme tahdo taakoittaa tuttuja omilla vaikeuksillamme”, ”Kokemusta aiemminkin solmujen avautumisesta”, ”Valitsimme yksityisen, näin vältämme sairauskertomuskirjaukset”, ”Etsin googlella, luin, vertasin ja valitsin”, ”Julkiselle jonotus kohtuuttoman pitkä”.

Miten se hyödyttäisi?

Olen tehnyt tästä kysymyksestä aiemmin laajemman blogikirjoituksen. Tekstiin tuli kymmenen lyhyttä lukijapalautetta. Voit lukea koko kupletin juonen klikkaamalla kuvaa/linkkiä.

Kirjoitin muutama vuosi aiemmin blogitekstin otsikolla Uskottomuus. Teksti innoitti erään pariskunnan pariterapiaan A1:een. He sanoivat viimeisessä tapaamisessamme, että eräs tuohon kirjoitukseen liittämäni biisi oli tullut heille merkittäväksi pontimeksi terapiaan. Kuulet tämän biisin klikkaamalla linkkiä artikkelin lopussa (musa: Harmaita Enkeleitä).

 

Mitä se maksaa?

Sijoittaminen parisuhteeseen on suhteellista. Euroissa. Tämän näkemyksen olen kuulut vuodesta toiseen.

Eräs kuvasi mm. tätä seikkaa julkisesti Suomi24 sivulla:

Kaikki uudet yksilö-, pari- tai perheterapian kontaktit edellyttävät ja alkavat ns. arviokäynnillä. Arviokäynnin kesto Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT) on noin tunti ja vartti ja se maksaa 60 € /käteisellä kuittia vastaan. Arviokäyntejä toteutetaan tapauskohtaisesti 1-3 krt.

Tällöin selviää mahdollisen varsinaisen terapian tarve ja toteutusmahdollisuudet: Kuka? Ketkä? Kuinka kauan? Mitä se maksaa? Minä tilitän asianmukaiset verot valtiolle, mutta en tietoja kävijöistä.

Arviokäynnistä koronavuonna – lisää linkillä >> tästä!

Parisuhde- ja perheterapia 2020

Lue lisää / kuuntele:

Maksutta kahteen e-kirjaan pääset tällä linkillä E-kirjat (TTT)

Kesäopas mobiilisena >

https://www.timojuutinen.fi/Kesaopas_kahdelle_web.pdf

Harmaita Enkeleitä -musa:

 https://youtu.be/wJ6qKX1UT8s

 

Parisuhde- ja työelämän pariin Mikkelissä

Tällä (aidolla Tunisiassa otetulla) haukkakuvalla infosin taannoin (reilut 10 vuotta sitten) siitä, kuinka olin aloittanut yksityisvastaanoton. Aloittamista en ole katunut, ja kuvakin virittää monenlaista mukavaa.

”Haukan katseella…” -sloganin keksivät asiakkaani, omana arvionaan työskentelystäni tuolloin. Oletan kohdistuksen edelleen terästyneen, sitten noiden aloitusvuosien. Asiakkaita on piisannut. Työ parisuhteen ja perheen parhaaksi jatkuu.

Niinpä tämän blogitekstin otsikolla Parisuhde- ja työelämän pariin viestin — Sinullekin — että kesälomat 2017 ovat kohdallani historiaa. Palasin juuri sorvini äärelle. Uusille asiakaskontakteille (jotka alkavat aina arviokäynnillä) on jokseenkin nyt tilaa, ennen kuin ryhmäni ja muut konsultointiprosessit pyörähtävät taas todenteolla käyntiin.

Blogikirjoitus on tällä kertaa poikkeuksellisen lyhyt. Keskityn infossani erityisesti ja pelkästään yksilö-, pari- tai perhe-elämän kysymyksiin. Työelämän haasteista ja/tai työ- ja sivilielämän yhdistämisen kysymyksistä (Hybridistä) puolestaan voit lukea monenlaista, verkkosivujeni muilta aukeamilta. Teen työelämän (yritysten, yhteisöjen) toimeksiantoja edelleen ja yhtä antaumuksella, Etelä-Savossa, Mikkelissä ja muualla.

 

Mikä saa ihmisen liikkeelle lähi-ihmissuhteiden asioissa

Timon Työnohjaus ja Terapiaan (TTT)?

 

Mikäli loppukesä tai syksy 2017 ei tee kummallista poikkeusta edellisten vuosien lomakauden jälkeisiin kokemuksiini, uusia asikkaitani yhdistävät seuraavat (määrällisesti) yleisimmät taustat.

⇒ … Parisuhdeongelmat, kuten esimerkiksi kommunikoinnin esteet ja sen hetkellinen tai pitempiaikainen toimimattomuus tai seksielämän kaipuu ja muut sillä rintamalla koetut seikat 

⇒ … Uskottomuus, sen epäily tai toteuma… Miten tästä eteenpäin?

⇒ … Mustasukkaisuus parisuhdetta ja avioliittoa häiritsevänä tosiasiana

⇒ … Päihteiden ikävät vaikutukset laitammeko lusikat jakoon?

Oheinen kuva puhuttelee katsojaansa. Jatkan tällä Anne Overellin (2017) `maisemalla` blogipäivitykseni, yleisimmät tulosyyt -luetteloani. Anne muuten nimettiin kuukauden kuvataiteilijaksi, ja hänen töitään on esillä esimerkiksi  Mikkelin kävelykadulla sijaitsevassa Pannukakkutalossa.

⇒ … Eroaminen — onko se meidän tilanteessa välttämätömänä edessä vai vieläkö tsekkaamme ulkopuolisen ammattilaisen kanssa tilannearvion ja lukkojen avaamisen mahdollisuuden?

⇒ … Masentunut mieli ja toivottomalta tuntuva tulevaisuus (itsemurha-ajatukset)

⇒ … Suhde huonossa hapessa erilaisten vaiheiden ja tapahtumien jälkeen tai muuten vaan juttu ei luista kuten ennen voisiko sille vielä tehdä jotain?

Parisuhde-elämä keskiöön…

Tapaamisiin!

Tavoitat minut eri kanavien kautta.  Olenko Sinulle & Teille kuin ”viimeinen ässä, jolla ongelma selätetään”? Tämä lainaus on tuorelta asiakkaaltani, joka ymmärrettävästi ei halua nimeään julkisuuteen.  Itse ajattelen lähtökohtaisesti ja positiivisesti työssäni: kun on riittävästi tahtoa, keinot löytyvät!

 

Ps. Tässä vielä tuiki tuntemattomille info Timon Työnohjaus ja Terapiasta (TTT) tavalla, jolla media on kirjoittanut:

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT)

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) on mikkeliläinen, asiakkaidensa kokonaishyvinvointia työelämässä ja lähi-ihmissuhteissa edistävä yritys. Timon monipuolinen ja kattava koulutus sekä 25-vuotinen kokemus perheneuvonnasta ja terapiatyöstä takaavat huippuosaamisen ja toimivan praktiikan: hän on auttanut jo yli 2000 pari- ja perhe-elämän henkilöasiakasta Itä-Suomessa.
Timolla on suositukset neljästä eri psykologisesta testausyksiköstä sekä yhdeltätoista hänen työtään pitkään seuranneelta asiantuntijalta Suomessa. Hänen asiakkaansa ovat kirjoittaneet kokemistaan myönteisistä muutoksista useassa paikassa, mm. Suomi24:ssä, Facebookissa, toimialaluetteloissa, Google+:ssa. Yrityksen aiemmilla www-sivuilla oli 176 kokemuspalautetta. Timon vastaanottotila sijaitsee Mikkelin ydinkeskustassa, uusissa ja viihtyisissä toimitiloissa.

Timo Juutinen
TM, perheneuvoja, terapeutti, työnohjaaja (ET), pastori, sovittelija, konsultti, kouluttaja ja Business Mentor

 

 

 

 

TTT:n videotuotantoa (10)

UUSIN

VÄLÄYKSIÄ VASTAANOTOLLA…

KORONA-AJAN KONSULTOINTEJA

Ystävänpäivänä 14.2.2021

 

KOKONAISINA!!!

 Lyhyt Traileri

TTT:n ´Toimintafilosofiasta´

myös Blogikirjoituksiin

Huom! Jos nuoli videoon ja Pythagoran maljaa ei Sinulla näy, silloin KLIKKAA TYHJÄÄ TILAA!

Videot jatkuvat… >>>>

TYÖYHTEISÖSOVITTELU

Restoratiivisesti

Kysy ja vastaa -periaatteella

Syventävä blogiteksti (syyskuussa 2019)

 

Suhdesovittelua – kun ihmissuhteet solmussa

Sisältönä parisuhde- ja perhe-elämä

syventävä blogiteksti (elokuussa 2019)

 

Kaikella on mittansa

6 minuuttinen – – – työhyvinvoinnin puolesta – – –

 

Hybridi hyödyttää!

 – – – Polku parempaan työelämään – – –

 

Monipuolisin – – – Esittelyinfo – – –

 

Katsotuin – – – Pallo haltuun yhdessä – – –

Komppaa 3K Savo!

Tätä videota ei suinkaan pidä unohtaa tai ohittaa… Parneri Timo Juutinen … mm. Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) äärellä.

 

Tapaamisiin! 

https://www.timojuutinen.fi/yhteys/

ARVIOITA JA PALAUTTEITA

ARVIOITA JA PALAUTTEITA

(kokijat)

Tämä on kolmas ja viimeinen osa kirjoitussarjassa Arvioita ja palautteita. Nyt ääneen pääsee yrityksen varsinainen asiakaskunta. Nimeän heidät tässä kirjoituksessa ”kokijoiksi”. Heille kysymys yrityksen toiminnasta on sitä, millaiseksi he ovat asiat kokeneet.

 

Luulenpa aika varmana, että olisin paneutunut tämän blogikirjoituksen sisältöön, vaikka en olisi päässyt yritysyhteistyöhön kansanvälisten Business Management -opiskelijoiden kanssa, loppusyksystä 2016. Tästä yhteistyöstä ja näiden nuorten aikuisten, ”näkijöiden”, arvioista kerroin sarjan kahdessa edellisessä kirjoituksessa. 

 

Aikaisempia asiakasvihjeitä 

 

Sain pontimen tämän kirjoituksen rakenteelliseen sisältöön suorien yhteydenottojen seurauksena. Syyskuussa 2016 eräs minulle tuntematon henkilö soitti ja kysyi, ”mistä löydän luonasi käyneiden kokemuspalautteita, kun tahtoisin niitä ensin lukea”. Marraskuussa samana vuonna eräs toinen, blogikirjoitustani aiemmin kommentoinut henkilö puolestaan ehdotti, ”laita suoralinkit ihmisten kokemuksiin, kun niitä useita sellaisia olet saanut. Joulukuussa 2016 luin jo selvää kiukkua sisältäneen sähköpostiviestin, ”kun kommentit pitää rullata ruudulla… ja siirtyä toiselle sivulle tekemään samoin…ei sellaista autolle kävellessä viitsi tehdä, ja niin ne jää lukematta, ehkä ikuiseksi ajoiksi!” 

 

Kerään nyt tässä ´kokijoiden blogitekstissä´ yhteen sitä aineistoa, joka on ollut ja/tai on edelleen luettavissa samassa muodossa eri foorumeilla. Etenen kronologisesti.

 

Aiemmat (”haukkakuvalliset”) TTT:n verkkosivut

 

Tämä on verkkosivufoton pohjalle tehty paikallislehden (Länsi-Savo) mainos, jonka kohdistus oli tässä nimenomaisesti parisuhdeterapia.

Ensimmäiset Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) verkkosivuni olivat ´nettitarjottimella´ vuosina 2008 – 2015. Miten asiakaspalautteet näkyivät mainittuna ajanjaksona?

 

Olin tuolloin läpinäkyvästi tiedottanut, niin verkossa kuin kaikille asiakkailleni henkilökohtaisesti, tästä asiasta seuraavasti:

Asiakaskokemuksia ja palautteita voi halutessaan jättää, nimettömänä julkaistavaksi, silloin kun ne koskevat työnohjauksia, työyhteisön kehittämistä, alustuksia, mentorointia, yrityssparrauksia tai coachauksia.

Miksi nimettömänä?… Eikö palveluntarjoajalle olisi eduksi, kun asiakaspalautteessa tulisi näkyviin se, mikä yritys tai yhteisö oli asiantuntijapalvelua tilannut ja mitä yhteistyössä oli vastineena saatu? Tämä oli seikka, jota pohdin pitkään luottamus- ja imagokysymyksenä.

 

Lopulta linjani ratkesi selkeänä. Taustaratkaisu löytyy asiakaskokemuksesta. Olin nimittäin kehittämistyön kuvioissa tullut kohdanneeksi henkilöitä, jotka tahtoivat (koulutustaustastani johtuen) laajentaa näkökulmaa. Tällainen tilanne saattoi tulla eteen, vaikkapa yrityksen toimitusjohtajan kanssa. Henkilöllä oli selkeä toive käsitellä ja paneutua työkuvioiden ohella myös oman lähipiirin erilaisiin kysymyksiin.

 

Niinpä tällaisen odotuksen ilmetessä, ei ollut lainkaan tavatonta, että toimiva toimeksiantokontakti jatkuikin eri sopimuksella, esimerkiksi omana tukea antavana, mutta lyhytkestoisena keskusteluterapiana. Mukaan saattoi tällöin tulla joku henkilön yksityiselämän kannalta tärkeä henkilö.

 

Ajattelin, että koska sain osakseni kuvatun kaltaista henkilökohtaista luottamusta — vieläpä toistuvasti, päätin linjata: Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) verkkosivuillani ei kukaan mainitse toimeksiantajaa tai yritysnimeään. Silloin ei ainakaan tule spekulaatiota, missä yhteisössä tai yrityksessä ja kuka hakee ”kehittämispotentiaalia myös terapialähtöisesti”.

 

Varsinaisten terapia-asiakkaiden kohdalla tämä ”nimettömänä” kysymys oli puolestaan vaivattoman helppo ratkaista. Kaikki terapiakontaktien palautteet (sellaisena huippu erinomaisetkin) sanoin ehdottomasti jättäväni julkaistavien ulkopuolelle. Ihmiset ymmärsivät rajauksen täysin. Näin menettelin ”intiimiyden” tähden.

 

Ensimmäisillä verkkosivuillani julkaisin 176 asiakaspalautetta. Tässä yhteismäärässä oli niin yksilöiden kuin tiimien yhteisiä arvioita, siitä miten työskentelyprosessi oli koettu. Samoin se luku sisälsi eripituisten työnohjauksien analyyseja, yhdeltä tai useammalta henkilöltä. Eli 176:n palauteluvun taustalla on määrällisesti ehkä toinen mokoma varsinaisia yksittäisiä henkilöitä. En ryhdy toistamaan saamiani palautteita. Ainoastaan totean, että kun luin mainittuja asiakasarvioita nyt uudelleen, en tullut tuntemaan alakuloa tai vastaavia tuntemuksia.

 

Nykyiset TTT:n verkkosivut

  Tässä verkkosivujen etuaukeama värittömänä ja ilman tekstejä, yhteystietoja ja somelinkkejä

Etusivun alanurkassa on pyörivä Asiakaspalauteosio. Tämän blogikirjoituksen kirjoitusajankohtana siinä pyörii seuraavat kolme. Hengeltään ne ilmentävät aikaisemmalla Timon Työnohjaus ja Terapia sivulla julkaistuja (176) asiakaspalautteita. Ei tässä mielessä uutta auringon alla!

 

Prosessipalautteeni kolmella sanalla: Henkeä! Järkeä! Jatkuvuutta! – tuhannet kiitokset Timppa!

Avullasi avasin. Sait minut löytämään ja hyödyntämään. Se sinun 7+2 -valmennusohjelma tarjosi minun tapauksessa juuri sitä tarkastelua/painotusta, jota tällä hetkellä pomona kovasti kaipasin. Tänä raskaana aikana menen eteenpäin vahvempana, ovat muuten huomanneet…

Tiimimme kiittää coachingista. Se oli tiivis rykäisy – tarpeellinen ja pyydetyn täsmäjutun ansiokasta hoitamista.

 

Yrityksen nykyisillä verkkosivuilla julkaistaan allekirjoittaneen blogikirjoituksia. Tämä nyt parhaillaan lukemasi on järjestyksessään 31. täällä julkaistu artikkeli. Näitä monenkirjavia kirjoituksiani ovat eri ihmiset kiitettävästi kommentoineet. Näitä lyhykäisiä  –  aina kulloisenkin artikkelin lopussa  –  kommenttipalautteita löytyy TTT:n nykyisiltä verkkosivuilta (tällä hetkellä) yhteensä 74 kpl. Kannustan tutustumaan!

 

Suomi24

Suomi24.fi sivustolla ja Etelä-Savon aluekohdistuksella taannoin (2014) kysyttiin, että 

Löytyykö Mikkelistä hyvää avioliittoneuvojaa? Seurakunta tarjoaa tätä palvelua, mutta mistä muualta kannattaa kysyä? Onko kokemuksia? Vuosia takana paljon, mutta ajatukset ei enää oikein kohtaa. Haluaisin vielä jatkaa, mutta en tiedä jaksanko enää itseäni kiusata.

Keskustelu oli aluksi varsin vilkasta, ja ihmiset kirjoittelivat kokemuksiaan monen kirjavasti… Timon Työnohjaus ja Terapiaan (TTT) liittyvänä sieltä on löydettävissä nämä kolme keskustelukirjoitusta. Liitän ne sieppauskuvina.

 

 

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) Googlessa

Täältä ”kirjoita arvostelu” otsikon alta on kirjoitusajankohtana löydettävissä kahden mieshenkilön lyhyet kuvaukset.

 

Hakeuduin työnohjaukseen kun unelma-ammatti alkoi muuttua liki ahdistavaksi. En osannut pitää huolta työn ja vapaa-ajan tasapainosta; Nyt osaan paljon paremmin ja asiat on raiteillaan sekä töissä että vapaalla. Kiitos Timo.

Timo on luotettava ja ihmisten kanssa hyvin toimeentuleva. Hänelle on helppo puhua. Hän on alansa ammattilainen. Voin suositella. Henkilökohtaista kokemusta löytyy.

 

Erilaiset yritystietokannat

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) löytyy useasta yritystietokannasta, esimerkiksi Suomen Yrityshaussa kuvauksella

Johtajuutta, työhyvinvointia ja ihmisen kasvua tukevia palveluja yrityksissä ja yhteisöissä. 

Suomen Cylex-toimialaluettelossa Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) merkitään 5 tähdellä, jolloin se sisältää yritysesittelyn ja kattavien yhteystietojen lisäksi kuvia, videoita ja arvioita kyseisestä yrityksestä.

Timo on alansa rautainen ammattilainen, joka varmasti löytää tilanteisiin sopivat menetelmät tarpeen mukaan. Tunnen hänet henkilökohtaisesti. Hän on erinomainen kuuntelija ja keskustelija joka taatusti huomioi asiakkaan ja hänen tarpeensa. Uusi Hybridi -tuote on kuvattu selkeästi…  www.cylex.fi 

 

Nyt on aika siirtyä musiikin maailmaan  – alansa eräät taitajat ovat tässä. Jukka Leppilampi ja Marzi Nyman Triolta tahtoisin sinun kuulevan esim. Vuorella biisin. Riisuttua ja sielukasta! (Nyt linkitysvaiheessa oli Vuorella video väliaikaisesti  suljettu). Oheisella, julkaisuhetkellä toimivalla linkillä pääset ainakin Trion tunnelmaan. 

 

ARVIOITA JA PALAUTTEITA

ARVIOITA JA PALAUTTEITA

(Näkijät)

Näkijät − ketä ja millaisia?

Vuoden 2016 loppupuolella olin yhteistyössä, nykyisessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa opiskelevien Business Management opiskelijaryhmien kanssa. He opiskelevat intensiivisesti markkinointia, markkinoinnin suunnittelua ja myyntiä. Työkielenä näillä nuorilla aikuisilla on läpi koulutuksensa ajan englanti. Aloitteen tälle ´yritysanalyysille´ teki markkinoinnin lehtori Anne Turunen Liiketalouden yksiköstä.

 

Yhdeksän Business Management opiskelijaa tutustui ja analysoi Timon Työnohjaus ja Terapiaa (TTT) kahdessa eri ryhmässä. Tässä yhdeksän määrässä oli ainoastaan kaksi suomalaista opiskelijaa.

 

Kaikki opiskelijat edustavat minua nuorempaa, sekä samalla, lähtökohdistaan toisella tavoin maailmaa nähnyttä sukupolvea: he ovat syntyneet internet-maailmaan. Heitä on totuttu y-sukupolvena kutsumaan diginatiiveiksi tai Peter Pan -sukupolveksi; sosiaalisen sukupolven yhdistävä avainkokemus on, että ”Maailma on verkossa”. Jotkut tässä yhdeksän henkilön analyysiryhmässä kuuluivat vieläkin nuorempaan, 1990-luvulla syntyneiden z-sukupolveen.

 

Tästä johtuen minua sangen suuresti kiinnosti se, mitä nämä kansainväliset opiskelijat tulevat projektitöissään esittämään; mitä he ilmaisevat kohdeyrityksen ulkoisesta imagosta ja palvelutarjonnasta. Tulokulma asioihin on heillä kaiken aikaa markkinoinnin ja myynnin näkökulma.

 

Kaikki analysoijat olivat siis ns. ”ulkopuolisia”; heillä ei ole henkilökohtaista asiakaskontaktia yritykseen. He keräävät kohdeyritystä koskevan analyysiaineiston netistä, yrityksen verkkosivuilta ja eri sosiaalisen median kanavista. Voidaan perustellusti sanoa, että he tarkastelevat asioiden tilaa neutraalin objektiivisesti.  Heille ”asiat ovat niin kuin ne näyttävät”. Nimeän heidät tässä blogikirjoituksessa ”näkijöiksi” − myös siitä lisäsyystä, että heidän näkemyksensä tulevat osaltaan auttamaan minua yritykseni tulevaisuuden kuvan kirkastamisessa.

Pääsin tässä yritysyhteistyössä kuin näköalapaikalle – hyödylliselle sellaiselle! Sain yrittäjänä käyttööni yli 30 liuskaa heidän työstämää englanninkielistä materiaalia. Minulla olisi perusteltu syy kirjoittaa pitkäkin blogikirjoitus näistä arvioista. Saadun aineiston perusteella minun ei tarvinnut punastella, päinvastoin. Tässä referoin vain joitakin opiskelijoiden tekemistä arvioista.

 

Millaisia markkinointistrategioita verrattuna kilpailijoihin?

Tätä kysymystä opiskelijat selvittivät vertaamalla 16:ta eri yritystä, joiden he katsoivat tarjoavan Mikkelin seudulla samankaltaisia palveluja kuin analyysiyritys. Nämä 16 eri palveluntarjoajaa he jakoivat kahteen eri ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostivat yritykset, jotka tarjosivat työnohjausta ja terapiaa. Toisen ryhmän yrityksiä taas yhdisti työnohjaus ja valmennuspalvelut (Coaching).

 

Alan opiskelijoina he lähes järkyttyivät siitä, kuinka vähän ja yksisilmäisesti vertailussa olleet yritykset olivat panostaneet omaan markkinoinnin strategiaansa. Tässä mielessä kohdeyritys erottautui selvästi edukseen.

 

We found out that there exist at least 16 competitors which offer similar services as Timo has, but none of the competitors offer such a big variety as he has. Also, when analysing the competitors, we decided to divide them into two groups.

The first group is about those who offers work guidance and therapy. The second group of competitors offers work guidance and coaching services.

If talking about the competitors’s marketing strategies, unfortunately, they are not so good. So, all in all, we can conclude that TTT is very strong competitor.

 

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) sai kilpailijoihinsa verrattuna erityismainintoja markkinointistrategiastaan. Verkkosivut ovat raikkaat ja ne sisältävät runsaasti erilaista materiaalia. Blogikirjoituksia on niin ikään poikkeuksellisen paljon ja ne ovat arvioiden mielestä ajankohtaisia ja innostavia. Facebook ja Youtube ovat samoin kohtuullisen vilkkaassa käytössä. Heidän havaintojensa mukaan kohdeyrityksessä TTT:ssä Facebookia päivitetään ahkerammin kuin kilpailijoilla on ollut tapana. Asiakaskokemukset ja -palautteet ovat niin ikään huomioitu TTT:n markkinointistrategiassa.

 

Johtopäätöksiä ja tulevaisuuden kehityshaasteita

We found out that Timo’s business is very wide and doesn’t concentrate only on one problem. He deals with a lot of aspects and ready to help people using face-to-face approach or online contacting. He has a wealth of knowledge and this is his main competitive advantage.

 

Miten kohdeyrityksen uudet asiakkuudet syntyvät, myös siitä opiskelijat kirjoittivat. Muistakaamme, että tämäkin heidän tekemänsä havainto perustuu nimenomaisesti ja ainostaan verkossa esiintyvään materiaaliin. Asiakkaista osa saapuu suositusten kautta, toiset taas Facebook-mainonnan tai muun esillä olevan digitaalisen virikemateriaalin innoittamana. Asiakaskunnan liikkeistä ja tulevaisuuden näkymistä he puolestaan kirjoittavat:

In the future the referrals and the word-of-mouth marketing will be having a major role in gaining new customers, because of the fact that in these kinds of service businesses referrals are the most effective to get new customers on board.

 

Tähän nuorten aikuisten esittämään tulevaisuuskuvaan minun on vaivatonta liittyä. Tiedän, että myös näissä palveluissa, joita Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tarjoaa, on ostopäätöstä harkitsevalle asiakkaalle keskeistä ”lähi-info”; siis se informaatio, jota aikaisemmat asiakkaat jakavat, ja nimenomaisesti omana suusanallisena käyttäjäpalautteenaan.

 

Nämä myynnin ja markkinoinnin ammattilaisiksi kouluttautuvat esittivät yhdensuuntaisesti, että tarkastelun kohteena oleva yritys voisi ja tulisi nykyistä rohkeammin pyytää ja tuoda julkisuuteen asiakkaiden omakohtaisia kokemuksia palvelun laadusta ja tehokkuudesta. “Videoklippejä ja erilaisia henkilöhaastatteluja lisää ja rohkeasti somejakeluun!”

 

Tämän kaltaista markkinointiehdotusta he perustelivat tekemillään vertailuhavainnoilla: Timo has a great experience in his area, which is a huge plus, because nowardays it is a very essential asset. Viestinsä tueksi he liittivät oheisen ammattikirjallisuuskuvan siitä, kuinka tulevaisuudessa kokemuksen merkitys entisestään vahvistuu suhteessa hintaan ja tuotteeseen nähden. Tässä  (Picture 1. The Growing Importance of Experience) esitetyt prosenttiluvut kuvaavat sellaista myyntiä jota tehdään yritysten kesken eli ”B to B”.

 

Asiakaskokemukselle kasvot

 

Seuraavassa, jäljempänä ilmestyvässä blogikirjoituksessani keskiössä ovat ”sisään päässeet”. Tällä ilmauksella tarkoitan henkilöitä, joiden arviot ja palautteet perustuvat omakohtaiseen asiakassuhteeseen Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT). Nämä ”kokijat” piirtävät asiakaskokemukselle kasvot. Jatketaan siellä!

 

Katse huomiseen!  -näkökulma myös seuraavassa biisissä. Tarjoan siirtymisvaiheen taukomusiikkina Mikko Harjunpäätä. Nuoruusajan mutta ei ainoastaan siihen elämänvaiheeseen liittyvä emotionaalinen otos. Katseessa kaunis maailma, tämän laulun sanoituksessa Radio Novan ex-musiikkipäällikkö on minusta  onnistunut varsin koskettavan ylisukupolvisesti.