Tag Archive for: parisuhde

IHAN SAMA!!! – myös parisuhteessa?

Parisuhde. Tätä asiaa sivutaan tässä kirjoituksessa viestinnän ja reaktioiden näkökulmasta.

Ihan sama!” lienet kuullut vaikkapa poikalapsen suusta, kun ehdotit tälle kahta tai kolmea paitavaihtoehtoa puettavaksi mummolan kyläreissulle…  ”Ihan sama”  -tokaisuja kuulen murkkuikäiseltä  eri tilanteissa, vaikka useimmiten tiedän, ettei sanojallekaan kaikki esittämäni vaihtoehdot ole aivan se ja sama.

Ihan sama! saa minut tällä kertaa kyselemään, onko parisuhde samassa sarjassa. Onko siinä samoin yhdentekeviä ”ihan sama” -asioita. Varmaan niitäkin on.

Kohdennan mietinnän nyt erityisesti siihen, miten suhtaudun toisen ihmisen kertomiin hyviin uutisiin. Onko suhtautumisellani väliä, vaikkapa koetun suhdetyytyväisyyden kannalta? Vai onko reagointini vaikutus yhteiselämän kannalta ihan sama! parisuhdeasioissa. Ammattilaisten selvitykset näyttäisivät kielivän siitä, että suhtautumisella on väliä.

Parisuhde ja viestintä

 

Parisuhde  siinä vallitsevaan viestintään ja kommunikointiin kohdistunut tutkimus on osoittanut, että tapa, jolla puolison hyviin uutisiin suhtaudutaan, vaikuttaa siihen, miten parisuhde muutoin koetaan. Se näyttäsi vaikuttavan suhdetyytyväisyyteen ja suhteen jatkuvuuteen melkoisesti. ”Kun hyvän uutisen kuulijan reaktio on myönteinen, se vahvistaa suhdetta”.

Tämä tutkimushavainto tuntuu paitsi loogiselta myös omakohtaiselta. Allekirjoitatko Sinä asian, yleisellä tasolla? Entä tilanteissa, joita palautat helposti mieleesi kotikentiltäsi?

Testaa tilasi tarkemmin, kun esittelen vähän hienojakoisemmin asiaa. Tarjoan Sinulle vapaasti suomennetun, lyhyen ”testin” — sellaisen, jota tähän parisuhteen ilmiöön perehtynyt Sherry Gablen työtovereineen on paljon käyttänyt. Tällä kertaa puhutaan työssä saadusta ylennyksestä ja kumppanin suhtautumisesta asiaan. Kyse on siis ensi reaktiosta, kun tämä hyvä asia sanotaan ääneen. Reagointitapoja on suunnilleen neljä.

Erilaisia reaktioita

 

Jos puolisosi on saanut ylennyksen ja kertoo asian Sinulle, miten reagoit?

(    ) Sepä mukavaa. Mutta eikö meidän pitänyt juuri nyt lähteä kauppaan ennen ruuhkia.

(    ) Jaha. Tarkoittaako tämä sitten sitä, että ylityösi lisääntyvät entisestään ja työt tulevat kotiin vielä viikonloppuisinkin.

(    ) Olipa jo aikakin. Olet ollut palkkalistoilla pitempää kuin tiimissä muut kaltaisesi.

(    ) Ovatko ne teillä automaattisia vai kuinka ylennyksiä teillä jaetaan?

(    ) Mitä siitäkin tulee? Kuten tiedettyä, sinä kestät niin huonosti muutoksia.

(    ) Sepä hienoa. Vautsi! Ansaitsit sen. Kerro lisää, miten pomo sen sanoi, haluan kuulla koko jutun.

 

Mikä oli valintasi? … kun olet rehellistä rehellisempikin.

Jos valintasi oli vaihtoehdoista viimeinen, onnittelen! Se tietää suhteenne kannalta hyvää edelleenkin. Olet aktiivinen ja rakentava. Olet innostunut ja kiinnostunut. Tavassasi välittyy onnellisuutta toisen hyvistä uutisista kivalla tavalla.

Sillä tässä ”testissä” kaikki muut vaihtoehdot ovat sävyltään joko passiivisia tai kriittisiä tai molempia samanaikaisesti. Tutkijoiden sanoin reagointityylimme (kuulemaamme hyvään uutiseen) voivat olla karkeasti neljänlaisia: aktiivisesti tai passiivivisesti rakentavia tai samoin myös aktiivisesti tai passiivisesti tuhoavia.

Pelkistetysti sanottuna: vain aktiivinen rakentava reaktiotapa vahvistaa suhdetta.

Tässä mielessä eräs ´arveluttavimmista´ reagoinneista toisen hyvään uutiseen saattaisi kuulostaa tältä: ”Ihan mukava juttu, mutta saat nyt paljon vastuuta. Muista kuitenkin se, että työmäärä kasvaa kovasti. Älä sitten taas sano, että et tahdo jaksaa mitään muuta. Vielä on hyvä muistaa, että alaiset ovat aina hankalia. Kun taas stressi lisääntyy, muista mitä sanoin”… Miltä Sinusta tuntuisi näin saatu vastaanotto?

Ei siis ole ihan sama, miten suhtaudumme toisen kertomaan asiaan. Ja kun toisen viesti on vielä ns. kertojan hyvä uutinen, erot hyvässä ja huonossa suhtautumisessa merkitsevät suhdetyytyväisyyden kannalta varsin paljon.

Myönteiset reaktiot ovat kuin laittaisi rahaa pankkiin. Ja näin tehtyjä ´säästöjä´ voi nostaa ulos silloin kun kielteiset reaktiot eri elämäntilanteissa painavat päälle. On sanottu, että tällä tilillä tavoitteena olisi ”säästöjä aina kolme kertaa nostoja enemmän”.  Positiivisuuden varanto auttaa suuresti ristiriitatilanteissa. Jos kiistojen yhteydessä ilmenee myönteisiä reaktioita, ristiriitoja on paljon helpompi käsitellä. Tämä on totta ja koettua!

Edellinen tehtävä, jonka teit, oli yksinkertainen ja vain yksi tilannekuvaus. Tästä syystä kysy siis vielä itseltäsi: välittyykö minussa onnellisuus, kun kuulen toisen myönteisiä uutisia muissakin hetkissä kuin kuvatussa toisen työuraan  liityvässä?

Tämän jälkeen tiedustele kumppanin kokemusta asiasta. Selvitä, oletko sellainen kuin kuvittelet olevasi?

Lisäksi voit lisätä ´vaikeuskerrointa´ kysymällä puolisoltasi, millaiseksi kuuntelijaksi hän on Sinut kokenut, silloin kun kerrottu viesti ei ole laadultaan hyvä uutinen. ”Olenko sinun mielestä hyvä tai erinomainen vai huono tai erityisen huono kuuntelija ns. huonojen uutisten äärellä?”

Kun näin saat häneltä arvion itsestäsi, luulenpa kumppanisi haluavan kuulla vastaavat sinun kokemuksesi hänestä kuuntelijan hyvien tai huonojen uutisten äärellä. Parisuhde on makeimmillaan vuoropuhelua.

 

Parisuhdeviestintä – ihan sama! – myös lasten silmin ja korvin?

 

Tätä blogikirjoitusta näppäilen marraskuussa. Joulukin alkaa lähestyä. Ja vaikka edellinen kesä oli ikimuistoinen lämmön ja sateen suhteen, viimaa on loppuvuodesta monenlaista…

Jos elinpiirissänne on lapsia, kouluikäisiä tai nuorempia, ja elätte parhaillaan ns. perhe-elämän ruuhkavuosia, suosittelen vielä virikeaineistoksi, keskinäisen porinoiden ja tuumailujenne tueksi  seuraavaa videota. Maailman paras syy  Me -videossa lauletaan mm. marraskuusta ja joululahjoista… Uutisia, huonoja ja hyviä! https://youtu.be/w52f4sEhV5s?list=RDw52f4sEhV5s

———

TTT:n sivuilla aikuinen ja lapsi -asiaa lisää vaikkapa tästä

Tämän blogitekstin kuvat: Liliana Ledesma ja Timo Juutinen.

Lisää asiatietoa: Gable, S.L. & Gosnell, C.L. (2011). The positive side of close relationships. Teoksessa Sheldon, K.M., Kashdan, T.B. & Steger M.F. (toim), Designing positive psychology. Taking stock and mowing forwart. Oxford University Press.

Parisuhde- ja työelämän pariin Mikkelissä

Tällä (aidolla Tunisiassa otetulla) haukkakuvalla infosin taannoin (reilut 10 vuotta sitten) siitä, kuinka olin aloittanut yksityisvastaanoton. Aloittamista en ole katunut, ja kuvakin virittää monenlaista mukavaa.

”Haukan katseella…” -sloganin keksivät asiakkaani, omana arvionaan työskentelystäni tuolloin. Oletan kohdistuksen edelleen terästyneen, sitten noiden aloitusvuosien. Asiakkaita on piisannut. Työ parisuhteen ja perheen parhaaksi jatkuu.

Niinpä tämän blogitekstin otsikolla Parisuhde- ja työelämän pariin viestin — Sinullekin — että kesälomat 2017 ovat kohdallani historiaa. Palasin juuri sorvini äärelle. Uusille asiakaskontakteille (jotka alkavat aina arviokäynnillä) on jokseenkin nyt tilaa, ennen kuin ryhmäni ja muut konsultointiprosessit pyörähtävät taas todenteolla käyntiin.

Blogikirjoitus on tällä kertaa poikkeuksellisen lyhyt. Keskityn infossani erityisesti ja pelkästään yksilö-, pari- tai perhe-elämän kysymyksiin. Työelämän haasteista ja/tai työ- ja sivilielämän yhdistämisen kysymyksistä (Hybridistä) puolestaan voit lukea monenlaista, verkkosivujeni muilta aukeamilta. Teen työelämän (yritysten, yhteisöjen) toimeksiantoja edelleen ja yhtä antaumuksella, Etelä-Savossa, Mikkelissä ja muualla.

 

Mikä saa ihmisen liikkeelle lähi-ihmissuhteiden asioissa

Timon Työnohjaus ja Terapiaan (TTT)?

 

Mikäli loppukesä tai syksy 2017 ei tee kummallista poikkeusta edellisten vuosien lomakauden jälkeisiin kokemuksiini, uusia asikkaitani yhdistävät seuraavat (määrällisesti) yleisimmät taustat.

⇒ … Parisuhdeongelmat, kuten esimerkiksi kommunikoinnin esteet ja sen hetkellinen tai pitempiaikainen toimimattomuus tai seksielämän kaipuu ja muut sillä rintamalla koetut seikat 

⇒ … Uskottomuus, sen epäily tai toteuma… Miten tästä eteenpäin?

⇒ … Mustasukkaisuus parisuhdetta ja avioliittoa häiritsevänä tosiasiana

⇒ … Päihteiden ikävät vaikutukset laitammeko lusikat jakoon?

Oheinen kuva puhuttelee katsojaansa. Jatkan tällä Anne Overellin (2017) `maisemalla` blogipäivitykseni, yleisimmät tulosyyt -luetteloani. Anne muuten nimettiin kuukauden kuvataiteilijaksi, ja hänen töitään on esillä esimerkiksi  Mikkelin kävelykadulla sijaitsevassa Pannukakkutalossa.

⇒ … Eroaminen — onko se meidän tilanteessa välttämätömänä edessä vai vieläkö tsekkaamme ulkopuolisen ammattilaisen kanssa tilannearvion ja lukkojen avaamisen mahdollisuuden?

⇒ … Masentunut mieli ja toivottomalta tuntuva tulevaisuus (itsemurha-ajatukset)

⇒ … Suhde huonossa hapessa erilaisten vaiheiden ja tapahtumien jälkeen tai muuten vaan juttu ei luista kuten ennen voisiko sille vielä tehdä jotain?

Parisuhde-elämä keskiöön…

Tapaamisiin!

Tavoitat minut eri kanavien kautta.  Olenko Sinulle & Teille kuin ”viimeinen ässä, jolla ongelma selätetään”? Tämä lainaus on tuorelta asiakkaaltani, joka ymmärrettävästi ei halua nimeään julkisuuteen.  Itse ajattelen lähtökohtaisesti ja positiivisesti työssäni: kun on riittävästi tahtoa, keinot löytyvät!

 

Ps. Tässä vielä tuiki tuntemattomille info Timon Työnohjaus ja Terapiasta (TTT) tavalla, jolla media on kirjoittanut:

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT)

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) on mikkeliläinen, asiakkaidensa kokonaishyvinvointia työelämässä ja lähi-ihmissuhteissa edistävä yritys. Timon monipuolinen ja kattava koulutus sekä 25-vuotinen kokemus perheneuvonnasta ja terapiatyöstä takaavat huippuosaamisen ja toimivan praktiikan: hän on auttanut jo yli 2000 pari- ja perhe-elämän henkilöasiakasta Itä-Suomessa.
Timolla on suositukset neljästä eri psykologisesta testausyksiköstä sekä yhdeltätoista hänen työtään pitkään seuranneelta asiantuntijalta Suomessa. Hänen asiakkaansa ovat kirjoittaneet kokemistaan myönteisistä muutoksista useassa paikassa, mm. Suomi24:ssä, Facebookissa, toimialaluetteloissa, Google+:ssa. Yrityksen aiemmilla www-sivuilla oli 176 kokemuspalautetta. Timon vastaanottotila sijaitsee Mikkelin ydinkeskustassa, uusissa ja viihtyisissä toimitiloissa.

Timo Juutinen
TM, perheneuvoja, terapeutti, työnohjaaja (ET), pastori, sovittelija, konsultti, kouluttaja ja Business Mentor

 

 

 

 

Lapsen maailma – voimaa siitä saa!

Voiko otsikon tavoin sanoa? Eikö ole härskiä vielä peukuttaa värikuvin (x)… varsinkin kun katselen maailmalle, sen erilaisiin kriisipesäkkeisiin tai kuuntelen uutisia terrori-iskuista… Oikeutettu huomio. Kertakaikkisen oikeutettu. Tässä kuluvan vuoden viimeisessä, jouluajan blogipäivityksessäni otan kuitenkin oikeudekseni  näin ilmaista, sanoin ja kuvin.

 

En viittaa ainoastaan lapseen ja jouluun. En myöskään nyt kirjoita pitkästi. Rakennan viestini linkki-vinkkien varaan. Toivon niiden sisältöjen suuntaavan mietteemme paitsi lapsuuden takamaille myös aikuisen vastuuseen. Ajattelen, että voima on kenties (tälläkin hetkellä) lähempänä kuin arvaammekaan. 

 

Ensimmäinen linkki oli luettavissa jo edellisenä vuonna.  Miksi valitsin Kodin kuvalehden 12/2015? En siksi, että olisin lehden asiamies. En ole edes lehden säännöllinen lukija. Syyt ovat toisaalla.

 

Tekstissä avainhenkilönä on vanginvartija, jolla on ainakin neljä etunimeä, ja vielä enemmän sanottavaa. Tutustuin tähän ”toisenlaiseen Kylli-tätiin” monen muun, kaltereiden ulkopuolella eläneiden hämeenlinnalaisten tavoin. Se oli silloin, kun perheenä asuimme Hämeenlinnassa.

 

Kyllin haastattelulle linkkivalintana on erilaisia syitä. Erityisesti kuitenkin syystä, että lapsen maailma – valitettavasti tänäkin vuonna – voi olla samanlainen kuten haastateltu muistelee. Lasisen lapsuuden kohtaan liian usein myös työni arjessa, pari- ja perheterapian kysymysten äärellä.

 

Pariterapian tiukoissa paikoissa nykyäänkin joutuu ajoittain tavailemaan samaa kuin Kylli kertoo yrittäjäisästään. Hänenkin kerrotaan hyräilleen Veikko Lavin laulua: Jokainen ihminen on laulun arvoinen, jokainen elämä on tärkeä. Kykenetkö Sinä juuri nyt tuolla tavoin kokemaan?

 

”Meissä kaikissa on pimeyttä ja varjoa”…

”En ole voinut antaa kaikkea anteeksi isälle ja äidille”…

Minulle on vähän kysymysmerkki, että mitä se äitiys on”…

 

Lue lisää

 

Toinen linkkivalinta kytkeytyy niin ikään historiaan, ajallisesti samoihin Hämeenlinnan vuosiini. Vuoden 1992 Tenavatähti Ella viihdyttää, mutta saa kuulijansa myös ´sisäisesti kuulolle´.  ”Silmiisi katson ja koukkuun jään…”

 

Tämä ajatus sanotaan työni arjessa usein imperfektissä: ”Silmiisi katsoin ja koukkuun jäin…” Parhaimmillaan se on rakastuneen lumoa tai aikuisen kokemusta, olipa kohteena sitten lapsi tai toinen aikuinen. Kuulen työhuoneessani näitä viimeksi siteeraamiani sanoja; eniten silloin kun henkilöt vuorovaikutusongelmiensa ajamana tulevat parisuhdeterapiaan, jossa sitten muistelevat rakkaussuhteensa ihania alkuaikoja.

 

Sekin on sanottava, että avio- tai avokriisin jälkeisessä toimivassa ja tuloksellisessa pariterapiassa ei ole tavatonta, että työskentelyn lopussa todetaan aikuisen tavalla, (mutta hiukan Kyllin sanoja muunneltuna) ”menetetyn rakkauden voi elää uudelleen”. Tarpeellinen – ja joskus yksilön paras mahdollinen tulos on menneestä ikävästä irrottautuminen ja uuden tien löytyminen. Kivun kautta vapauteen!… Mutta nyt on lapsen aika!

—————

(x) Tiedoksi:

Tämän blogitekstin artikkelikuva on vastikään julkaistun ”Hyvinvoinnin ykköset” -verkkosivujen yleisfoto. Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) esiintyy sivuilla eräänä Etelä-Savon hyvinvointipalvelujen tuottajana, lue lisää linkillä: Hyvinvoinnin ykköset

 

PUHUMATTOMUUS parisuhteessa

PUHUMATTOMUUS PARISUHTEESSA

 

Aloitetaan musalla! Kuuntele biisi Tuu mun vaimoksein, jonka aikanaan sanoitti ja sävelsi Teppo Nuorva (1982), tässä se Olavi Uusivirran tulkinnalla.

Olen työurani aikana alustanut ja ohjannut monenlaisia erilaisia ryhmiä. Eräässä oli paikalla 8 avioparia, 16 henkilöä. Heitä yhdisti yksi asia: avioliitoa takana yksi vuosi; olkoonkin että pareilla saattoi olla useamman vuoden yhteiselämä, ennen tätä järjestämäämme pumpulihäätilaisuutta. Kysyin osallistujilta monenlaista. Alla on yksi kysymyksistä ja keskeisimmät vastaukset.

Mikä estää puhumasta? 

  • Väsymys
  • Ei viitsi
  • Itsestäänselvyys
  • Epäily siitä, että toista ei kiinnosta
  • Kiukku
  • Negatiiviset tunteet
  • Eri puhetavat
  • Pelko, ettei ymmärretä

Erilaiset minäkuvat ohjaavat

puhumattomuus parisuhteessa

Psykologit jaksavat kirjoittaa kokonaisia kirjoja minäkuvasta ja sen merkityksestä ihmiselle.

Minäkuva – mitä se on?

Minäkuvalla tarkoitetaan yksilön käsitystä omasta itsestään.

Tähän kuuluu esimerkiksi käsitys siitä, miltä näyttää, millainen oma ruumis on, millainen sisäisesti on.

 

Lopetin edellisen ”päiväpäivityksen” ilmaukseen, että juurikin miehelle olisi tärkeä tietää onnistuvansa naisensa kanssa siinä mitä tekee. Kun näin kirjoitan, en tietystikään väitä asian tarpeettomuutta naisellisena kokemuksena. Mutta pointti on siinä, että se on miehelle kokemukseni mukaan selkeästi merkittävämpi seikka. Tässä tiivistetysti, mistä tämä johtuu.

Miehen minäkuvan keskeinen tekijä on kyky saavuttaa tuloksia

Naisen minäkuvan määrääviä tekijöitä ovat tunteet ja ihmissuhteiden laatu

Testaa väitteet kumppanisi kanssa!

 

Tämä edellä esitetty, minun mielestäni, heijastuu monessa arkielämän tilanteessa. Otan tässä esimerkiksi kuvauksen siitä, miksi toisen hyvää tarkoittava auttaminen usein ´tökkii´, ja yleensäkin tuen pyytäminen on vähän konstikas asia miehen ja naisen välisessä parisuhteessa.

Seuraavassa tilannekuvauksessa henkilöiden tiedetään olevan hiukan stressaantuneita. Sellainen ei liene tavatonta kotioloissa – teilläkään?

Kun Jussi-Joonatan joutuu pulaan tai tuntee olevansa ongelman ympäröimä, mitä hän tuolloin vähiten Ella-Eveliinaltaan odottaa?  − neuvomista pyytämättä! Miksi näin?

Miehen neuvominen pyytämättä on samaa kuin olettaisi, ettei hän osaa toimia tulokseen tähtäävästi. Näin Jussi-Joonatan helposti ajattelee itsestään. Siksi sellainen naisen tapa ”auttaa” tuntuu miehestä arvostelevalta ja perin tylyltä.

Oman henkisen stressin ja mieltä askarruttavan ongelman ratkaisussa, miehen tyypillinen taipumus ja tarve on vetäytyä pähkäilemään ”yksinäisyyteen”, ”metsään”, ”luolaansa tai ”kammioonsa”. Yksin, puhumattomana! Ja kun mies on vaiti, nainen pelkää helposti pahinta.

Huomatkaamme! Jussi-Joonatanin ongelma harvoin liittyy parisuhdeasiaan tai naiseen, minkä tulkinnan kumppani usein erheellisesti tekee, koskapa juuri oltiin keskenään tekemisissä ja kenties puhuttiin molempia koskettavista asioista.

Jos siis miehesi vastaa vointia koskevaan kysymykseesi ”ettei mikään vaivaa” tai ”kaikki on hyvin”, pyri ymmärtämään kuulemasi totena, ainakin siinä mielessä, että sinun suhteen tilanne on OK.

Anna hänelle tilaisuus vetäytyä. Viisas nainen luopuu seuraamasta jälkiä, ja luottaa miehensä paluuseen kammiosta, kun tämä on saanut ongelmansa riittävästi haltuun tai ratkaissut sen kokonaan. Tässä on siis eräs näkökulma kysymykseen puhumattomuus parisuhteessa.

Erilaisuus − se ihan(an) kamala!

Kun taas Ella-Eveliina on stressaantunut, hänellä ei ole välitöntä tarvetta löytää ongelmiinsa ratkaisua, vaan hän pikemminkin etsii helpotusta juuri itseilmaisun ja ymmärretyksi tulemisen avulla.

Mies yleensä toimii parhaiten tässä tilanteessa, kun jaksaa vain kuunnella.

Naiselle ongelma tuntuu ratkeavan kertomisen kautta.

Toinen tavallinen esimerkki arkipäivästä.

Töiden jälkeen kotona Carita haluaa kertoa päivästään, sen erilaisista vaiheista ja käänteistä, sillä ajatuksella, millaiselta päivä on hänestä tuntunut. Kerronta ei välttämättä sisällä jotakin erityistä naisella olevaa ongelmaa, olkoonkin, että se saattaa alkaa toteamuksella ”olipa kamala päivä!”

Kun tässä miehen mielestä vuolaassa kerronnassa on pulmiin tai ongelmiin liittyviä vivahteita, Kim helposti keskeyttää hänet ja tarjoilee tasaiseen tahtiin joitakin luovia tai loogisia ratkaisu- ja parannusehdotuksia. Miksi? Koska hänessä kerronnan aikana aktivoituu se sisin mies, joka tahtoisi toimia tuloksellisesti ja ratkoa rakkaansa elinpiirissä ”kuulemiaan” ongelmia.

Mitä huomaamme?

Mies ja nainen puhuvat kyllä samaa kieltä − sanojen merkitys vain vaihtelee! Kumpikaan ei tahtomattaan tee pahaa tai mitätöi toista. Kummankin oma taipumus vain ohjaa ja ”lyö läpi” kotoisessa puhekulttuurissamme.

Haastelkaa keskenään, mitä se puhumattomuus parisuhteessa pitää sisällään teidän tilanteissa.

Voisiko ymmärryksemme miehenä ja naisena laajeta myös tällä kommunikoinnin alueella? Ja niin uskoakseni myös tapahtuu, jos rohkenemme pysähtyä yhdessä keskustelemaan parisuhteemme parhaaksi.

Seuraava ilmestyvä Parisuhteesta Parillisina Päivinä -blogi keskittyy parisuhteen seksielämään. Palataan!

puhumattomuus parisuhteessa

Olemme lähtökohtaisesti kuvan harmaavarpusia viisaampia. Kuvatekstissä on kuitenkin jotakin ihmisten kesken koettua. Parisuhdeilmiöiden ihmettely jatkuu parin päivän päästä siitä, miten ihan(an) kamala erilaisuus näkyy parivuoteessa.

Read more

Onko pariterapiasta hyötyä? (johdanto-osa)

Olen tehnyt (supportiivistä) pariterapiaa yli 25 vuoden ajan, tavannut tällöin vastaanotolla 2 000 asiakasta pareina, yksilöinä tai perheenä.

Läpi työvuosieni olen auliisti antanut tekemäni työn toisten (ammattilaisten ja asiakkaiden) arvioitavaksi. Miksikö? Se on minulle ollut ainoa todella luotettava ikkuna kehittyä työssä ja jalostaa luontaisia, terapeuttisia taitojani. Minua on alituisesti kiinnostanut kysymys siitä, ”mikä ihmisiä erityisesti auttaa perhe-elämässään”. Seuraan alan tutkimusta ja pidän henkilökohtaista kirjanpitoa palautteista ja havainnoista sen suhteen, onko pariterapiasta hyötyä. Mitkä lääkkeet purevat parisuhteessa?

onko pariterapiasta hyötyä

Tässä blogitekstissäni piirrän kuvaa edellä kerrotun pohjalta. Tätä on kovasti toivottu. Lukijakuntana ajattelen nimenomaisesti maallikoita (ei-ammattilaisia), ja siksi pyrin minimoimaan alan erityisen terminologian. Lukijana voit miettiä, voisiko pariterapia tämän kuvauksen perusteella olla varteenotettava vaihtoehto omassa parisuhdepulmassasi, joita meillä kaikilla taatusti esiintyy jossakin elämämme vaiheessa. Tulisitko sinä/te autetuksi avo- ja aviokriisissä ulkopuolisen ammattilaisen avustamana?

Maailmalla on, laskutavasta riippuen yli 500 erilaista terapeuttista, hoidolliseksi kuvattua menetelmää; tässä luvussa laskentaan otetaan mukaan myös yksilöterapeuttinen auttamistyö. Tuo kerrottu vaihtoehtojen valtava määrä merkitsee valitettavasti myös sitä, että joukossa on tarjolla monenlaista rohtoa ja arveluttavia poppaskonsteja.

Aikojen saatossa on muodostunut erilaisia terapiasuuntauksia, brändejä. Pariterapiassa voitaisiin tässä kohdassa puhua (näyttöön perustuneina) vaikkapa tunne-, kognitiivis-käyttäytymis- tai systeemiskeskeisistä suuntauksista. Olen vakuuttunut, että kaikissa näissä painotuksissa saadaan asiakasta auttavaa tulosta aikaiseksi, kunhan henkilön kouluttautuminen ja praktiikan määrä on riittävä. Sen objektiivinen vaikuttavuustutkimus todistaa.

Mikä auttaa eniten?

Tähän pureudun tarjoamalla kourallisen näkökohtia. Nämä seikat eivät silti ole  aivan tuulesta temmattuja, vaan asiakaskokemukseen ja alan tutkimukseen perustuvia. Sinun tehtävä lukijana on arvioida, pelittävätkö tai ovatko ne uskottavia.

Siirry tästä varsinaiseen blogitekstiosaan: https://www.timojuutinen.fi/ajankohtaista

Ennen sitä voit halutessasi kuunnella (tähän kirjoitusajankohtaani sopivan) lyyrisen 4 minuuttisen. Tämä Juha Tapion Sateinen aamu saa minut ainakin, näin syysiltojen viiletessä kyselemään, voisimmeko (todellakin) vielä parsia kiinni saumoja, eri tavoin pettäneitä. Onko se mahdollista?

 

 

JOHDA!

WP_20160729_001

”Suomessakin viime viikolla julkaistu älypuhelimella pelattava Pokémon Go -peli kuljettaa ihmisiä maailmalla tosielämän ongelmien äärelle”. Näin kuvailee päivän media (LS 250716).

 

En ole (vielä) tutustunut tähän innovaatioon, muuta kuin seuraamalla peliin innostuneiden iloa ja kulkemisen riemua. Minua kuljettivat viime päivinä toisenlaiset tapahtumat tosielämän ´tolpille´. Viimeinen rasti toi mieleen myös aiemmat.

 

Kirjoituksen otsikko ei tällä kertaa liity suoranaisesti organisaatioelämään ja työrooleihin siellä. Elämä on kuitenkin pelissä, kesäisen henkilökohtaisena. Perustelut fotovalinnoilleni kerron lopussa.

 

Lähi-ihmissuhteet ja hetkistä koostuva rikkaus!

Phaser_6121MFP_000101000333_0001 (2)

Äidin ja lapsen suhde – se ensimmäinen ja kauaskantoisin, psykologisilta vaikutuksiltaan eräs keskeisin. Olin onnekas voidessani vierailla hauraan äitini vuoteen vierellä Oulussa, ja sitten vielä siunata hänet perheen ja lähiomaisten saattelemana kesällä 2007.

 

Äitini synnytti viisi jälkeläistä. Esikouluiässä hukkunutta siskoani, nuorimmaista ennen minua, olen nähnyt vain valokuvista. Olen ja pysyin perheen kuopuksena.

Sisarukset – jos niitä suotu – ovat parhaimmillaan vankkoja tukipylväitä elämän eri vaiheissa.

 

DSC_0081

Tässä kuvassa esikoinen ja kuopus ovat silmitysten kuoleman kanssa. Arvannet, että kirkollinen toimitus on papillekin emotionaalisesti toisenlainen, silloin kun tämä saattelee perheenjäsentä omiensa kanssa. Olen kuitenkin kiitollinen, kun hankkimani koulutus mahdollisti tämänkin mieleenpainuvan erikoistilanteen tammikuussa 2013.

 

Sain käydä tarpeellista vuoropuhelua työelämän, perhe-elämän ja lähi-ihmissuhteiden merkityksestä, mainitun siskoni kanssa. Hän oli lääkäri, mutta ei voinut parantaa omaa, jo työelämävuosina puhjennutta (Parkinson plus) sairauttaan. Sairausvuosina käymämme sielunhoidolliset keskustelut olivat molemminpuolisesti merkittäviä.

 

Olipa Sinun elämäntilanteesi tällä hetkellä mikä tahansa, haastan Sinua pysähtymään hetkeksi, tuumaamaan perheesi ihmissuhdeverkostoa. Muistatko sisarustesi arvon! Aistiiko ajatustesi kohde sen toiminnastasi? Sanotaan, että Jumalan almanakassa varmaa on vain tämä päivä.

 

Sitoutumisen vankka pylväs

parisuhteeseen sitoutuminen

Rakkaus toista kohtaan näkyy sitoutumisena.

Sitoutumista lähi-ihmissuhteiden onnistumisessa ei alleviivata liikaa! Aviorakkaudessa tämä sitoutumisen tahtominen julkistetaan oikein todistajien kuullen.

 

Parisuhteessa sitoutuminen ilmenee osapuolten kokemana luottamuksen tunteena ja uskona suhteen kantamiseen perhe-elämän eri vaiheissa. Tämä lähtökohta on tärkeä siitä syystä, koska pitkäkestoiseen yhteiseloon kuuluu väistämättömänä tosiasiana läheisyyden ja etäisyyden kokemusten vuorottelut.

 

Parisuhteeseen sitoutuminen on konkreettista huolenpitoa ja ajan antamista toiselle. Tässä kohdassa miesten ja naisten odotukset ja painotukset tuntuvat tutkimusten mukaan vähän eroavan keskenään.

 

Naiset odottavat yleensä miehiä enemmän yhteistä aikaa kumppaninsa kanssa; sellaista jossa on läheisyyttä ja keskustelua, syventymistä yhteisiin asioihin. Meitä miehiä taas motivoi omat ja yhteiset päämäärät sekä unelma niiden saavuttamisesta, sen enempää tai erityisesti niistä toiselle tiedottamatta. Naiset kaipaavat että puhuisimme ja jutustelisimme enemmän. Me puolestaan hiljaa toivomme toisen lojaalisuutta sille toiminnalle, jossa askaroimme (yhteisten) päämäärien puolesta työssä, kotona ja vapaalla.   

 

Sitoutumiseen liittyy myös ajatus, että ”on asioita, joita ei voi itse hallita” − vaikka niin toivoisi. Rehellisyyden nimissä, tällaisia seikkoja löytyy niin omasta kuin toisen henkilöhistoriasta. Osaltaan juuri henkilöhistoriasta johtuvana sama sitaattiviisaus joudutaan tavalla tai toisella kohtaamaan myös yhteiselämän kasvukohdissa. Mies- ja naisyksilöinä me kasvamme ja muutumme eri ikäkausilla. Yhteiselämä sisältää samoja syklisiä vaiheita. Tämä on hyvä pitää mielessä.

 

Eteen tulevissa elämänvaihe- ja tapahtumakriiseissä toisen rakastaminen ja sitoutumisen aste vasta sitten varsinaisesti punnitaan. Työni opettamana, avioliittoneuvojana ja pariterapeuttina, näen joka viikko, kuinka isokin kriisi on kokijoilleen ´kahtalainen kattaus´: sekä suhteen suuri vaara että keskinäistä rakkautta eheyttävä, rakentava tai syventävä mahdollisuus.

 

Ajattelevalle aikuiselle alttarilla ilmaistu ”tahdon” sisältää siis sekä tunnetta että järkeä, lisäksi kykyä sietää ja sopeutua yllätysten äärellä, arvaamattomuuden käännekohdissa.

 

Sitoutuminen aktivoi hyviä hetkiä

Suhdetta on hoidettava! Tällaisen ohjeen arjessa muistavat henkilöt ovat onnellisia. Parisuhdetyytyväisyydellä on monella tavalla yksilön (henkistä ja fyysistä) hyvinvointia edistävä merkitys. Parisuhteen toimivuus heijastuu vanhemmuuteen ja lasten hyvinvointiin. Tämä tiedetään empiirisistä tutkimuksista meillä ja maailmalla – yksiselitteisen selvänä. Hoidettu parisuhde on perillisen paras koti!

 

Mikä on Sinun ja Teidän toimivaksi löytämänne tapa hoitaa sitä suhdetta, johon olette yksilöinä sitoutuneet? Haastan jatkamaan hyväksi havaituilla tavoilla ja mielellään vielä jalostamaan löytämäänne.

 

Jos sen sijaan nyt tunnet pistoa suhteenne puutteellisesta hoidosta, ja jos koet, että hyvän ja mukavan hetken järjestämisestä toiselle on kulunut aivan liian kauan, topakoidu! Anna itsellesi mahdollisuus tarkistaa kurssia ja aktivoitua. Meillä oli kalenterissamme varmana ainoastaan tämä päivä.

 

WP_20160723_028 (2)

Olin kesällä 2013 alttarilla silmitysten tyttäreni ja tämän sulhon kanssa. Kolme vuotta myöhemmin kokoonnuimme perhejuhlaan. Ajattelen, että perilliseen on saajilleen sisällytetty ehtymätön ilo. Uudessa perheenjäsenessä alkaa vanhemmilleen erilainen aikakausi – mutta ei vain heille.

 

Sain siis tänä kesänä ukkina saapua, tälle tähän mennessä viimeiselle rastille, ikään kuin Pokémon Go -tolpalle. Luin kastetilaisuudessa, nämä kirkkokäsikirjassa tuolle päivälle annetut Pyhän Raamatun sanat, (Hebr. 10:24):

”Pitäkää huolta toisistanne ja kannustakaa toisianne rakkauteen ja hyviin tekoihin.”

Onnettomuus alkaa siitä, missä me kadotamme kosketuksen siihen lahjaan, jonka Luoja on pakannut päiviimme antaessaan meidät toisillemme. Arki on elämän päänäyttämö. Juhlat ovat hetkiä lämpiössä. Näitä lämpiöitä tietysti vaeltava kristitty kaipaa, jotta olisi mistä arjessa ammentaa.

 

Lainaa vain

Jälkiruoka – ruotsalaisittain ”livets efterrätt” – on nyt katettu. Maukkaalta maistuu. Millaiset opin ja kasvun paikat avautuvat minulle ukkina, se jää nähtäväksi. Tahtoisin, että varttuva esikoinen näkisi myös isovanhemman silmistä, kuinka arvokas lahja hän on. Miespuolisena minulla on jo yhteiseen toimintaan liittyviä unelmia ja haaveita, mutta ei miehenä niistä sen enempää. Naisellani on puolestaan sellaista lapsenlapsen synnyttämää nostetta, joka pääsi valloilleen oikopäätä ja kainostelemattomana.

 

parisuhteeseen sitoutuminen

 

Ennen kuin mainitsen tämän blogikirjoituksen taustavirikkeet ja lupaamani fotovalintaperustelun, tarjoan vielä tuokiokuvauksen Juha Tapion tulkitsemana. Luullakseni nämä Lainaa vain -tekstin sanoitukset tavoittavat monia säätyyn tai elämäntilanteeseen katsomatta. Kuuntele − elämä on pelissä!

PS. Lupasin perustelle, miksikö tämä blogikirjoitus tällaisine fotovalintoineen?

  1. Lomajakso toi eteeni henkilökohtaisesti uusia ja erityisen merkityksellisiä asioita, jotka samalla aktivoi muistelemaan menneitä tärkeitä.
  2. Menneiden reflektoinneissani tunsin kiitollisuutta kouluttautumisen mahdollisuuksistani. Kiitos Helsingin yliopiston kahdelle tiedekunnalle ja kirkon koulutuskeskukselle – sillä molemmat yhdessä tarjosivat laaja-alaisen ja tukevan peruskoulutuksen, jolta oli luontevaa sitten erikoistua syvällisempään ihmissuhdetyöhön.
  3. Ajankohtainen Pokémon Go ja sen joissakin lomalaisissa herättämä ihastus inspiroi myös minua – toisella tavoin.
  4. Kuluneella viikolla somessa kannustettiin pappeja pukeutumaan virkapaitaan solidaarisuuseleenä Isä Jacques Hamelin kirkkosurman johdosta. Isä J Hamelin oli toimittamassa arkipäivän messua Saint-Etienne-du-Rouvrayn kirkossa Ranskassa, kun kirkkoon iskeneet terroristit viilsivät papin kurkun auki kirkon alttarilla. Nyt tekemilläni fotovalinnoilla tahdon liittyä tähän (#minäolenpappi) osanottovetoomukseen.
  5. Luontoloma 2016 on lopuillaan… On aika ottaa koordinaatit Mikkeliin, tärkeään arkeen. ”Totuuden Henki johda sinä meitä, etsiessämme valkeuden teitä. Työtämme ohjaa, meitä älä heitä, tietomme siunaa…”

    parisuhteeseen sitoutuminen

 

 

Miksi avioliitto purkautuu?

Osa III

Ero – Miksi avioliitto purkautuu?

Pirkko Saision palkittu teos Voimattomuus (2005) on myös tämän kolmannen blogitekstini ponnin.

läheisyyden puute parisuhteessa

Kirjan juonta paljastamatta, mietin kanssasi parisuhteen pysyvyyttä. Tuumailen tässä asiaa käänteisenä. Kysyn, miksi avioliitto purkautuu? Tukeudun kahteen arvostamaani tutkijaan, toinen heistä tuo tutkimushavaintonsa maailmalta, toinen on kaksi väitöskirjaa tehnyt ”maakunnan poika”, entinen juvalainen.

Steve Duck on pitkään askaroinut parisuhdepysyvyyden ja toisaalta erotutkimuksen parissa. Hän luokittelee moniin empiiriisiin selvityksiin perustuneena neljä yleisintä eron syytä. Tiivistän Duckin viestiä.

Miksi parisuhde päättyy?

  1. Suhde on alusta alkaen tuomittu epäonnistumaan, jos puolisoiden arvot tai persoonallisuudet ovat liian erilaiset. Empiiriset havainnot tukevat sellaista näkemystä, että usein nämä liitot solmitaan hyvin nuorina joko vanhempien painostuksesta tai mielenosoituksellisesti heidän käsitysten vastaisesti. Myös yllättävä, odottamaton raskaus saattaa löytyä merkittävänä taustatekijänä
  2. Avioliitto hajoaa, koska sitä ei hoideta. Keskinäinen vuorovaikutus ei toimi, tasa-arvo ontuu. Nainen saattaa olla erityisen tyytymätön perinteen mukaiseen roolimalliin ja siitä johdettuun elämäntapaan, joutuessaan vielä kodin ulkopuolisen työn ohella vastaamaan kodinhoidosta ja lapsista ilman miehen apua. Ennen pitkää suhteen tunnesuhde kuihtuu, koska virta puolisoiden välillä on ehtynyt
  3. Puolisot muuttuvat ja kehittyvät eri tahtiin ja eroon toisistaan. Kummankin muuttuminen ja yksilöllinen kehittyminen on sinänsä normaalia, varmaa ja väistämätöntä. Kysymys onkin siitä, että he suhtautuvat elämässä eteen tuleviin haasteisiin tavalla, joka saa heidät loittonemaan toisistaan. Henkilökohtaiset muutokset eivät kanna yhteiseen pesään! Toinen voi joutua työttömäksi toisen menestyessä urallaan. Elämä kodin ulkopuolella on monin verroin innostavampaa kuin yhteinen elämä perheessä. Jos puoliso kokee itsensä toteuttamisen uhatuksi tai jos hän on jatkuvan halveksunnan ja kritiikin kohde
  4. Suhde katkeaa äkillisesti, kun puolisosta paljastuu jotakin, mitä on mahdotonta hyväksyä, esimerkiksi uskottomuus, petos tai rikos

pettaminen_2

 

Amerikkalaisissa tutkimuksissa useimmin toistuva avioeron syy on uskottomuus. Tämä mainitaan eron perusteeksi lähes kaikissa selvityksissä. Toisena kärkisyynä esitetään yhteen sopimattomat persoonallisuudet ja taloudelliset ongelmat. Muita yleisiä avioliiton hajoamisen syitä ovat kommunikaation ja rakkauden puute perhe-elämässä. Samalla on syytä muistaa, että tosiasiassa eron syitä on runsaasti, eikä mikään niistä ole yksistään selittävä tai ratkaisevasti muita yleisempi. Yleensä kokonaisuus koostuu osista.

 

Suomalainen avioero 2000-luvun alussa oli Jouko Kiisken väitöstutkimuksen aihe, alakysymyksillä
Miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään?

Jouko Kiisken (Diss 2011) kotimainen  tutkimusjoukko valittiin Väestörekisterikeskuksen tilastokannasta satunnaisotannalla Manner-Suomesta. Otantaan tuli mukaan 800 miestä, jotka olivat syntyneet vuosina 1967–1976 ja eronneet vuosina 2004–2007. Lisäksi otantaan valittiin mukaan miesten entiset aviopuolisot. Tutkimukseen saatiin mukaan 224 miehen ja 311 naisen vastaukset, mikä oli 33,4 % koko otoksesta.

Yleisimmät eromotiivit olivat

  1. läheisyyden puute, jollaisina kuvattiin kommunikaatiovaikeudet, suhteen hoitamattomuus, rakkauden ja intohimon puute sekä seksiongelma
  2. erilleen kasvu, jotka tässä tutkimuksessa tarkoittivat puolisoiden erilaisia elämän tavoitteita ja elämän pyrkimyksiä sekä sitä, että ”puoliso ei ymmärrä unelmiani ja en ymmärrä puolisoni pyrkimyksiä”
  3. toisen puolison itsenäistyminen, joka voi ilmetä selkeänä pyrkimyksenä päästä pois avioliitosta, jotta voisi aloittaa itsenäisen elämän. Itsenäistymishalu voi ilmetä myös epäsuorasti esimerkiksi uskottomuutena

Jonkin verran harvinaisempia eron syitä olivat oma itsenäistyminen, puolison ongelmallinen käytös ja oma ongelmakäyttäytyminen.

Tämä ilmaus puolison itsenäistymisestä eron taustalla on mielenkiintoinen. Tunnetun attribuutioteorian mukaan ihmisillä on taipumusta nähdä negatiivisiksi koettujen asioiden syy itsensä ulkopuolella. Siksi lienee ymmärrettävää, että vastaajat näkevät avioeron syyn mieluummin puolison itsenäistymisessä kuin omassa vapauden kaipuussaan. Sama koskee ongelmakäyttäytymistä. Eli omaa elämäntapaa ei arvioida niin kriittisesti kuin toisen toimintaa.
Jouko Kiisken (2011) väitöstutkimus osoitti, että naiset löysivät kuluvan vuosituhannen alussa miehiä enemmän avioeron syitä. Tämä puolestaan selittää naisten lisääntynyttä aktiivisuutta avioliiton purkamisessa. Kotimaisista selvityksistä muutoinkin selviää, että nykyisin (erityisesti kaupungissa elävät) naiset odottavat parisuhteeltaan aikaisempaa enemmän henkilökohtaista laatusisältöä ja parisuhdeläsnäoloa. Se, miten tämä asia konkretisoituu ja tiedotetaan niin, että vastaanottopäässä syntyy kohtuullinen ymmärrys ja toimintaoivallus, onkin jo oma `farssinsa`.

läheisyyden puute parisuhteessa

Lisäksi meidän on syytä kysyä vastuullisen vakavasti, mitä lapsemme (jos heitä on meille suotu) ajattelevat ja odottavat meiltä aikuisilta. Liitän tähän erään, mielestäni erinomaisesti onnistuneen perhe-elämän todellisuuskuvauksen lapsen kokemusmaailmasta. Vaikka videon fokus on nimenomaisesti työelämän ja perhe-elämän soveliaammassa yhdistämisessä, luulen katselijan tavoittavan ”marraskuisessa menossa” muutakin: varsin hyvä tuokiokuva siitä, miten keskinäisen yhteyden kadottaminen perheessä koetaan.

http://www.youtube.com/watch?v=w52f4sEhV5s

Edellisen laulun sana… ”joten käänny ja kävele, koska me ei olla enää me!”… herättävät minussa mielenkiinnon kirjoittaa omia havantojani 25 vuoden aikajaksolta. Kuvaisin sitä, miten perhe-elämän kriiseistä on selvitty eteenpäin. Näillä kuvauksilla tahtoisin kannustaa henkilöitä luotettavan parisuhdeterapeutin pakeille, ikään kuin ottamaan askeleen selvittelytyöhön asiantuntijan kanssa, jo siinä vaiheessa kun suhdesolmut ovat kohtuudella avattavissa. Mieleni tekisi kirjoittaa perheneuvojana, avioparityön ja parisuhdeterapian näkövinkkelistä.

Ratkaisen kuitenkin tämän kiehtovan haasteen niin, että käsittelen niitä joissakin myöhemmissä blogeissani. Pysy linjoilla!

Nyt on loppuyhteenvedon aika. Se on mielikuvatehtävän muodossa. Kirjoitin siis Pirkko Saision Voimattomuus (2005) teoksen pohjalta johdantoblogin ja sen jälkeen rakkauden olemuksesta, uskottomuudesta ja erosta, kustakin oman erillisen kuvauksen. Sinulle, joka olet lukenut kaikki mainitut osat, esitän seuraavan mielikuvatehtävän:

Mitä Sinulle tulee mieleen tästä kuvasta, jos vaihtoehdot ovat (A) rakkauden olemus (B) uskottomuus (C) ero parisuhteessa? 

läheisyyden puute parisuhteessa

Ehdotan, että se mikä tuli ensimmäisenä  mieleesi noista ”tiukoista” vaihtoehdoista, siitä kertova blogiteksti (osa I, II tai III) sinun kannattaa lukea toistamiseen… ja ehkä vielä kolmannenkin kerran. Arvelen, että erityisesti siinä osiossa olevat virikkeet voivat parhaiten ´ruokkia´ Sinua. Minua kaiken kaikkiaan Pirkko Saision Voimattomuus voimaannutti! Lue siis lisää, hanki sitä kautta enemmän ihmillistä ymmärrystä. Jotakin on tarjolla näilläkin verkkosivuilla, esim. terapiaa käsittelevässä artikkelissa. Niin ikään Hybridi (Hybridi Plus) on kehitetty Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) uusimpana palvelupakettina juurikin mahdollisuudeksi ”sukeltaa suhteen saloihin” ennakoivasti. Hybridiohjauksessa olleet asiakkaat ovat julkisesti suositelleet eri median linkeissä (mm. suomi24:ssä, yrityshakupalvelussa, TTT:n yritysFB:ssä). Tutustu! Myös asiakashyödyt kannattaa ”valistuneen matkaajan” todeta tästä.

 

 

HYÖDY uudesta HYBRIDISTÄ!

lta analyysi

Hyödy Hybridistä matkallasi!

lta analyysi

 

Lue lisää…  perusteellinen kuvaus HYBRIDISTÄ

*** Mitä se on?

*** Kenelle se sopii?

*** Mitä pakettivaihtoehtoja?

*** Mitä ne maksavat?

*** Mitä ensimmäiset 10 asiakasta ovat mm. sanoneet? 

www.timojuutinen.fi/hybridi

Rakkauden olemuksesta

Rakkauden olemuksesta Pirkko Saision Voimattomuus (2005) peilaamalla.

Osa I

Pirkko Saision Voimattomuus (2005) herättää lukijassa monitasoista mietintää rakkauden olemuksesta. En luonnollisestikaan tiedä, mitä kaikkea se voikaan sisältää. Tässä artikkelissa ilmaisen joitakin itselläni heränneitä ajatuksia ja tuumailuja.

 

Ensinnäkin on todettava, että ”Rakkaus” tuottaa ongelmia jo terminologisella tasolla. Syy on siinä, että arkielämässä ihmiset käyttävät termiä monessa yhteydessä: se kuvaa niin kiintymystä omiin lapsiinsa kuin himoa, ihastumista / romanttista rakkautta aikuisten kesken tai pitkäkestoista kiintymystä vastakkaiseen tai samaan sukupuoleen. Rakkaus siis yhdistetään arkipuheessa niin moniin eri asioihin, tuntemuksiin ja tapahtumiin.

 

Sama pätee myös tiedemaailmassa, kun eri tieteen edustajat selittävät rakkauden olemusta: käytössä on erilaisia käsitteitä, termejä ja teorioita. Neurotieteilijä, lääkäri, sosiologi, antropologi, psykologi tai vaikkapa evoluutiobiologi, kukin tuo oman ´rokkansa rikkauteen´, ja niin on hyvä.

 

Tämä artikkelini ei tavoittele eri akateemisten tieteenalojen – edes pinnallista – referointia käsiteltävänä olevasta aiheesta. Kirjoittamani teesit pyrkivät sen sijaan olemaan virikkeenä Sinulle ja pienenä mahdollisena sytykkeenä aiheen keskinäisessä keskusteluissanne. Toivon voivani auttaa tätä vuorovaikutusta blogillani. Se motivoisi minua kirjoittamaan.

sydämet lumiKameran takana Liliana Ledesma Alvarado

 

Mikä ajatuksellisesti vahvistui rakkauden olemuksesta, kun luin Pirkko Saision teoksen?

 

RAKKAUTTA ON MAHDOTONTA TYHJENTÄVÄSTI MÄÄRITELLÄ JA ERITELLÄ

On sanottu, että ”rakkautta selittäessä kadotat sen”. Näin esitettäessä, ymmärtääkseni on myönnetty ilmiön ´moninaisuus´. Tarkastelipa ihmisen tuntemaa parisuhderakkautta, sen heräämistä, syntymistä ja aikaansaamaa toimintaa, erilaisista tieteen tulokulmista käsin, toistuvasti tunnun jääväni vähän ymmälle.
Parisuhderakkaudessa on aina jotakin selittämätöntä, tavoittamatonta, mystistä ja taivaallista. Kumppanin valinta perustuu moninaisiin sekä tiedostettuihin että tiedostamattomiin vaikutustekijöihin. Suhteen säilymistä ei voi täysin ennustaa siitä tavasta, jolla suhde on muodostettu, vaikka luotettavaa tilastollista ja tutkimuksellista näyttöä onkin olemassa eroa edistävistä ja ehkäisevistä taustatekijöistä.
Mitä Sinulla tulee mieleen rakkauden alaotsikkosta ”parisuhderakkaus”? … Tunteita? Romantiikkaa? Lapset? Huolenpitoa? Luottamusta? … Viritä keskustelu kumppanisi kanssa. Kysy, mitä hän puolestaan asiasta tuumaa. Antakaa ajatuksenvaihdoille aikaa!

 

AVIOLIITON ONNELLISUUS EI OLE SATTUMANVARAISTA

Hyvä avioliitto täytyy luoda. Tämä luomistyö on pitkällistä ja vaivalloista. Se on elämää kaikilla mausteilla, koska molemmat puolisoista muuttuvat yksilöinä ja yhdessä. Ihminen ei ole aikuisenakaan muuttumattoman valmis, olemukseltaan pysyvä.
Mitä edellä tiivistetty on teillä? Onko rakkautenne ajan mittaan muuttunut? Onnellisuuteni tänään: tiedosta ja tiedota!

WP_20151104_014
ELÄMÄN ARKI RAKENTUU YHTEISELÄMÄSTÄ, JOHON LADATAAN PALJON TOISTA KOSKEVIA ODOTUKSIA JA TOIVEITA 

Meillä kaikilla on sekä tiedostettuja että tiedostamattomia odotuksia, jotka näkyvät parisuhde- ja perhe-elämän arjessa monin eri ravoin. Usein nämä odotukset ovat sitä suuremmat, mitä heikommin omat tarpeet ovat tulleet itselle tiedostuneiksi.
Työkokemukseni perusteella voi todeta yleisellä tasolla, että yhteiselämässä samasta asiasta toistuvat riidat ovat usein merkki siitä, että taustalla vaikuttaa jokin piilo-odotus. Odotusten selvittäminen ja julkituominen vähentävät tällaisia ristiriitatilanteita. Tämän olen pariterapia- tai sovittelujutuissani huomannut. ”Ilman tasapuolista ja ulkopuolista ammattilaista, se ei olisi meillä onnistunut” ovat puolestaan useat minulle sanoneet.
Mitä voi jo kotona tehdä?

Mieti, mitä ajattelet esim. seuraavista: Rakkaus tässä iässä? Sitoutuminen? Tunteet? Parisuhteemme seksi-elämä? Seksuaalinen uskollisuus? Yhdessä viettämämme aika? Anteeksiantaminen? … Voisin jatkaa (tarpeellista) luetteloa, mutta aloita tästä  ja kerro mietteitäsi hänelle, jota ajatuksesi varmaankin kiinnostavat.

Voitte myös yhdessä kuunnella seuraavan Juha Tapion melodisen ja sanomallisen biisin. Anna ”ajatuksen lentää”!

ONNISTUESSAAN YHTEISELÄMÄ EDELLYTTÄÄ TOSIASIALLISTA SISÄISTÄ SITOUTUMISTA, LISÄKSI JATKUVAA SOPEUTUMISTA MINUUTTAAN MENETTÄMÄTTÄ, ERILAISUUDEN SIETÄMISTÄ  JA RIITTÄVÄN KESKINÄISEN AJAN ANTAMISTA SUHTEELLE

Nämä ovat avio-onnen ja syvenevän rakkauden hinta. Kysymys kuuluukin, tahdotko? Elämä on sillä tavoin tasapuolinen, samanlainen ja solidaarinen, että kysymys ei ole kertaluonteinen, vaan toistuva. Elämä itse pitää siitä huolen.

Tämän teesin kolmesta asiasta olen kehitellyt – Hybridi ohjelmissani – käyttämääni perhepöytä piirrosta. Siinä on noiden mainittujen lisäksi yksi erinomaisen välttämätön, neljäs jalka, silloin kun työskentelen lapsiperheiden vanhempien kanssa. Pöytä pysyessään tukevasti, tarvitsee neljä, hyvin kiinnitettyä jalkaa.
TYYLI, TAVAT JA APUVÄLINEET MUUTTUVAT – TERVE TARVE ON IKIAIKAINEN – ENNEN AVIOLIITTOA, SITOUTUNEEN SUHTEEN AIKANA JA MAHDOLLISEN HAAKSIRIKON JÄLKEEN
Pirkko Saision Voimattomuus, tutustuminen tutkimuksiin ja vastaanottotyöni, kukin nämä tukevat yhdensuuntaisesti käsitystä ihmisen ikiaikaisesta kaipuusta toisen luo. ”Ihmisen ikävä”, kuten laulussa sanotaan. Läheisyyden kaipuu. Uskoutuminen… ovat edelleen vahvasti voimissaan.

WP_20151021_021

Nykyinen digi- ja virtuaalimaailma ja sen monenlaiset viestintälaitteet ovat muuttaneet parisuhde- ja perhe-elämäämme. Ulkoiset mahdollisuudet suhteiden luomiselle ja ylläpitämiselle ovat digimaailman myötä radikaalisti toiset kuin edellisillä sukupolvilla. Silti pysyvää ja muuttumatonta on sisäinen ihmiskaipuumme olla jollekin jotakin.
Kenen luo on Sinun kaipuusi? Kerro se hänelle. Sellainen osoittaa sekä rakkautta että rohkeutta! Henkisen ensiaskeleen ottava se vasta rohkea onkin.
INTIIMISSÄ PARISUHTEESSA KOETTU, OMA TAI TOISEN USKOTTOMUUS EI OLE MERKITYKSELTÄÄN VÄHÄINEN 
Saisio saa lukijansa näkemään sekä uskottomuuden kiehtovuuden että kivun. Lukija joutuu arvioimaan avainhenkilöiden onnea.

Kotitehtäväkysymys Sinulle voisi olla: onko sekstailu ja rakastelu teistä sama asia?

Tämän blogitekstin, jokseenkin pitkähkön kirjoitusprosessin aikana mielessäni on pyörinyt Simojoen Pekan biisi majatalosta. Se on puhutellut myös minua monessa kohdassa elämän varrella. Elämä on nääs jo tähän mennessä opettanut, että aidossa maailman majatalossa vierailijoita on moneksi. Siellä käyvät pettäjät ja petetyt, auttajat ja autettavat, onnelliset onnistujat tai itseään vähemmän kunnioittavat. Yhteistä on ihmisyys, ei niinkään siinä onnistuminen. Laulu Särkyneiden majatalosta huokuu minulle syvää, suurinta solidaarisuutta tässä ihmisen osassa, siksi se kannattaa liittää tähän.

Seuraavassa osassa II kirjoitan uskottomuudesta parisuhteessa.

Muistathan mahdollisuutesi antaa vapaamuotoista palautetta lukemastasi, vaikkapa alla olevalla lomakelinkillä.

 

Kiitos!

WP_20151021_004

Julkaisin kesällä 2015 Kesäopas kahdelle – 10 parisuhdeteesiä keskusteltavaksi. Teesien lopussa kannustin antamaan palautetta ilmaisemalla ”Mikä teeseistä oli paras? Mitkä niistä koskettivat niin, että kaipaavat syventämistä?”

 

Sain odotukseeni nähden reilusti enemmän palautetta, suullista ja kirjallista. Kymmenet, eri elämänvaiheessa olevat  ihmiset halusivat kiittää näkemästään ja lukemastaan. Suullisten lisäksi sain kirjallisesti palautetta  yhteensä 31 henkilöltä. Olin yllättynyt sekä palautteiden määrään että sisältöön. Joukossa oli pitkiäkin, usean liuskan mittaista kerrontaa. Koskettavaa. Suuret kiitokset  (!) teille kaikille, vaivaa nähdeille ja palautetta minulle antaneille.

 

Kysyin, mikä teeseistä oli paras? Kysymykseen liittyi lisäksi vivahde lukijan toiveesta teesissä olevan asian syventämisestä. Sain melkein jokaisesta teesistä maininnan. Jakauma oli laaja. Mutta jos olen tiukan numerinen, silloin mustasukkaisuuteen liittyvä teesi (nro 3) sai ”ääniä” eniten. Lähes tasavahvana tuli miehen ja naisen erilaisuutta kuvaava teesi (nro 2). Kolmanneksi eniten mainintoja sai pienten lasten perhearkea tavoitellut kuvaus (nro 8). Tämä teesi sai eniten mainintoja, jos analysoin teesien ulkoiseen toteutukseen, koskettavaan tunnelmaan,  liittyvät kaikki maininnat.

 

Lupasin Kessäopas kahdelle e-kirjasessa tekeväni jatkokertomuksen saamieni palautteiden / toiveiden  perusteella. Lupauksen lunastaminen ei ollutkaan aivan yksinkertaista. Moniulotteisia toiveita. Voin kuitenkin jo tässä, yleisellä tasolla todeta , että syventämistoiveet liikkuivat seuraavankaltaisessa maastossa: ”parisuhdetta monelta kannalta”, ”avioliitosta”, ”pariterapian hyödyistä”, ”mustasukkaisuudesta”, ”riidoista” ja ”uskollisuudesta/uskottomuudesta”.

 

Kaikki nämä mainitut aiheet ovat minusta pysähtymisen arvoisia. Mieltäni jäi kuitenkin erityisesti askarruttamaan erään henkilön ehdotus, jossa hän toivoi syvällistä ja ammattitaitoista kirjoitusta parisuhde-elämän  alkuvaiheen haasteista, ”rakastumisesta sen ensimmäiseen väljähtymisvaiheeseen”. Lisäksi toiveena oli kirjoittamisesta ”tavalliselle ihmiselle”. Luullakseni esitetty haaste ei jätä minua rauhaan. Tahdon tulevaisuudessa koota tuosta teemasta ajatuksia blogiini.

 

Tässä vaiheessa ratkaisen asian niin, että kirjoitan rakkauden olemuksesta ja uskollisuudesta sekä niissä tavallisesti eteen tulevista haasteista. Nämä aiheet sisällytän Voimattomuus nimiseen (2-3) blogikirjoitussarjaan. Löydät nämä keskusteluihin kannustavat artikkelit verkkosivuni Ajankohtaista osastosta. Myös näiden kirjoitusosien lopussa on lomake vapaamuotoista palautteen antamista varten. Löydä ja lähesty!

 

logo-310