Tag Archive for: parisuhdeterapeutti

LÄHEISYYDEN PUUTE avioliitossa

/by

LÄHEISYYDEN PUUTE AVIOLIITOSSA

 

Seksuaalisen läheisyyden myönteinen merkitys turvallisessa parisuhteessa on kiistatonta.

Miksi?

Olemme seksiolentoja miehenä ja naisena. Ajattelen, että Jumala on luonut meidät kaipaamaan kuulumista toiselle myös intiimissä mielessä. Ollen miehiä ja naisia, täydennämme toisiamme molemmin puoleisuudessa, tasa-arvoisuudessa ja oikeudessa.

Parhaimmillaan kaikki mitä teemme, ajattelemme tai tunnemme, saa värinsä ja muotonsa seksuaalisuudestamme. Paljon enemmän kuin yksittäinen akti, seksuaalisuutemme on hienoudessaan luovaa ja läpitunkevaa. Se on niin paljon osa meitä, ettemme usein ole edes tietoisia siitä. Vrt. Joharin ikkunan Tiedostamaton ja Sokeat pisteet, ks. tästä oleva kuva johdantoblogissa >>>.

läheisyyden puute avioliitossa

 

Selittyykö seksuaalisen läheisyyden puute erilaisuudella vuoteessa?

Seksi avaa miehelle mahdollisuuden kokea oman rakkaudentarpeensa, mutta naiselle rakkauden saaminen puolestaan auttaa häntä kokemaan oman seksitarpeensa.

Keskinäinen luottamus on edellytys sille, että nainen voi yhä uudelleen syttyä kumppaninsa kanssa. Pystyäkseen tuntemaan jatkuvasti kiinnostusta ja vetoa naiseensa, miehen täytyy saada yhä uudestaan kokea, että hän pystyy saamaan naisensa onnelliseksi.

Naisen tulisi muistaa, että suora kiihotus tavallisesti tuottaa miehelle kaikkein eniten nautintoa. Miehen opittavana on, että tuottaakseen naiselle enemmän nautintoa, hänen on lykättävä suoraa kiihottamista (”hidaskätinen mies”).

Jälleen erilaiset toiveet ja tarvelähtökohdat! Läheisyyden puute avioliitossa -asiassa, kysymys kuulukin, onko minulla miehenä ja naisena rohkeutta etsiä yhteistä tyytyväisyyttä?

Piirrän usein pariterapian vastaanotolla kuvia. Eräs tällainen on lauseen muodossa seuraava: Sofia tarvitsee rakkautta ja huomatuksi tulemisen tuntemusta avautuakseen seksille, Veeti tarvitsee seksiä avautuakseen rakkaudelle. Tämän jälkeen kysyn parilta silmästä ja korvasta, kummaltakin erikseen: kerro Sinä, kummalla elimellä virityt tai sytyt seksille?

Veetin ikään kuin alituinen seksuaalinen halu on todellisuudessa hänen sielunsa kaipuuta eheyteen, johon kuuluu kosketus omiin rakkauden tunteisiinsa. Yhdynnän aikana hän siirtyy älyllisyytensä valtakunnasta herkkien ja aistillisten tunteiden kosteisiin luoliin.

läheisyyden puute avioliitossa

Kun Veetin äiti aikanaan sanoi tulevalle miniälleen, että tie miehen sydämeen vie vatsan kautta, jäikö sittenkin äidin opetus vajaaksi, osuiko nuoli kaksikymmentä senttiä liian ylös?

Ihmeitä teemme hetkessä,

mahdottomat asiat

vievät hieman enemmän aikaa.

Neljä miestä saunassa

Nuoret miehet keskustelivat keskenään kaikenlaista. Intiimielämästä. Kyvykkyydestä.

Jere sanoi: ”Meillä on seksiä 2-3 kertaa viikossa.” Tähän

Jaakko: ”Meillä se sujuu emännän kanssa aamuin illoin.”

Kolmas, Riku, joka ei ollut vielä kertonut mitään, kysyi itseään selvästi vanhemmalta Lassilta: ”Miten se toimii tuolla iällä?”

Hiljaisuus.

Lassi ravisteli saunavihtaa ja sanoi: ”Kerran keväällä ja toinen kerta sadonkorjuun jälkeen syksyllä.”

Hiljaisuus.

Riku rikkoi hiljaisuuden sanomalla: ”Minä ainakin lähden uimaan!”

 

Vielä tänäkään päivänä en tiedä, mitä tämä miehistä neljäs oikeasti asiasta ajatteli.  

Kysy Sinä (kuvitteellisesti) mieheltäsi, mitä ”Rikullasi” olisi sanottavaa.

 

Rakastelussa puhutaan usein määrästä, kuten tuo saunaepisodikin osoitti, mutta määrän ohessa on aiheellista puhua myös laadusta. Kumman perään Sinä / Te haikailette? Myös rakastelupaikalla tuntuu tutkimuksien mukaan olevan jotakin merkitystä.

Toteutuspaikasta puhuttaessa, me kaipaamme jossakin määrin vaihtelua. Merja mainitsee hotellihuoneen romanttisen miljöön, Isla puolestaan fantasioi merenrannasta ja metsän hämystä. Tiedän sellaisenkin avioparin, jossa molemmat muistelivat ”mahtavimpana” tuokiona rakastelua junan wc:ssä matkalla mummolaan. Ja mikä parasta ”sellainen hassuttelumme ei ole keneltäkään pois”, he jatkoivat. Eli vaihtoehtoja arkeen voi keksiä. Ideoita vain keskusteluun ja kokeiltavaksi!

Tässä kohdassa ilmaisen myös syyn, miksi valitsin tämän blogikirjoituksen ”Läheisyyden puute avioliitossa” kuvaksi hiukan tavallisuudesta poikkeavan. Muistutukseksi vaihtelun kaipuusta, jonka asian lähes aina otan esille periterapiassa, pitkien parisuhteiden ongelmatiikan kohdalla. Mutta palatkaamme vielä määrä / laatu rakastelussa -kysymykseen.

Painottuupa tahtotila Teillä tässä ”kaipauskeskustelussa” tällä hetkellä joko tai-  tai sitten optimaalisesti sekä että -keskusteluksi, seuraavan tehtävän ovat monet rohkaistuneet tekemään. Nyt on Teidän vuoro. Vaikuttakaa itse mahdolliseen läheisyyden puute avioliitossa -ilmiöön.

Tehkää lista toisillenne asioista, jotka vaikuttavat seksuaalielämäänne tällä hetkellä sytyttävästi tai sammuttavasti (esim. paikka, aika, valaistus, päivän muut koetut tapahtumat, parta, pukeutuminen, silmä, korva…)

 

Sytyttävät seikat                                                            Sammuttavat seikat

                                                    ?                                                                                          ?

                                                    ?                                                                                          ?

                                                    ?                                                                                          ?

https://www.timojuutinen.fi/Kesaopas_kahdelle_web.pdf

Viimeinen blogikirjoitus tässä Parisuhteesta Parillisina Päivinä -sarjassa ilmestyy kohta. Laitan siinä suurennuslasin alle kommunikoinnin parisuhde-elämässä. Palataan!

– – – – – – – – –

Tämän Läheisyyden puute avioliitossa -blogitekstin fotojen kuvaajat esiintymisjärjestyksessä: Sweet Ice Cream Photoghraphy ja Timo Juutinen.

 

PUHUMATTOMUUS parisuhteessa

/by

PUHUMATTOMUUS PARISUHTEESSA

 

Aloitetaan musalla! Kuuntele biisi Tuu mun vaimoksein, jonka aikanaan sanoitti ja sävelsi Teppo Nuorva (1982), tässä se Olavi Uusivirran tulkinnalla.

Olen työurani aikana alustanut ja ohjannut monenlaisia erilaisia ryhmiä. Eräässä oli paikalla 8 avioparia, 16 henkilöä. Heitä yhdisti yksi asia: avioliitoa takana yksi vuosi; olkoonkin että pareilla saattoi olla useamman vuoden yhteiselämä, ennen tätä järjestämäämme pumpulihäätilaisuutta. Kysyin osallistujilta monenlaista. Alla on yksi kysymyksistä ja keskeisimmät vastaukset.

Mikä estää puhumasta? 

  • Väsymys
  • Ei viitsi
  • Itsestäänselvyys
  • Epäily siitä, että toista ei kiinnosta
  • Kiukku
  • Negatiiviset tunteet
  • Eri puhetavat
  • Pelko, ettei ymmärretä

Erilaiset minäkuvat ohjaavat

puhumattomuus parisuhteessa

Psykologit jaksavat kirjoittaa kokonaisia kirjoja minäkuvasta ja sen merkityksestä ihmiselle.

Minäkuva – mitä se on?

Minäkuvalla tarkoitetaan yksilön käsitystä omasta itsestään.

Tähän kuuluu esimerkiksi käsitys siitä, miltä näyttää, millainen oma ruumis on, millainen sisäisesti on.

 

Lopetin edellisen ”päiväpäivityksen” ilmaukseen, että juurikin miehelle olisi tärkeä tietää onnistuvansa naisensa kanssa siinä mitä tekee. Kun näin kirjoitan, en tietystikään väitä asian tarpeettomuutta naisellisena kokemuksena. Mutta pointti on siinä, että se on miehelle kokemukseni mukaan selkeästi merkittävämpi seikka. Tässä tiivistetysti, mistä tämä johtuu.

Miehen minäkuvan keskeinen tekijä on kyky saavuttaa tuloksia

Naisen minäkuvan määrääviä tekijöitä ovat tunteet ja ihmissuhteiden laatu

Testaa väitteet kumppanisi kanssa!

 

Tämä edellä esitetty, minun mielestäni, heijastuu monessa arkielämän tilanteessa. Otan tässä esimerkiksi kuvauksen siitä, miksi toisen hyvää tarkoittava auttaminen usein ´tökkii´, ja yleensäkin tuen pyytäminen on vähän konstikas asia miehen ja naisen välisessä parisuhteessa.

Seuraavassa tilannekuvauksessa henkilöiden tiedetään olevan hiukan stressaantuneita. Sellainen ei liene tavatonta kotioloissa – teilläkään?

Kun Jussi-Joonatan joutuu pulaan tai tuntee olevansa ongelman ympäröimä, mitä hän tuolloin vähiten Ella-Eveliinaltaan odottaa?  − neuvomista pyytämättä! Miksi näin?

Miehen neuvominen pyytämättä on samaa kuin olettaisi, ettei hän osaa toimia tulokseen tähtäävästi. Näin Jussi-Joonatan helposti ajattelee itsestään. Siksi sellainen naisen tapa ”auttaa” tuntuu miehestä arvostelevalta ja perin tylyltä.

Oman henkisen stressin ja mieltä askarruttavan ongelman ratkaisussa, miehen tyypillinen taipumus ja tarve on vetäytyä pähkäilemään ”yksinäisyyteen”, ”metsään”, ”luolaansa tai ”kammioonsa”. Yksin, puhumattomana! Ja kun mies on vaiti, nainen pelkää helposti pahinta.

Huomatkaamme! Jussi-Joonatanin ongelma harvoin liittyy parisuhdeasiaan tai naiseen, minkä tulkinnan kumppani usein erheellisesti tekee, koskapa juuri oltiin keskenään tekemisissä ja kenties puhuttiin molempia koskettavista asioista.

Jos siis miehesi vastaa vointia koskevaan kysymykseesi ”ettei mikään vaivaa” tai ”kaikki on hyvin”, pyri ymmärtämään kuulemasi totena, ainakin siinä mielessä, että sinun suhteen tilanne on OK.

Anna hänelle tilaisuus vetäytyä. Viisas nainen luopuu seuraamasta jälkiä, ja luottaa miehensä paluuseen kammiosta, kun tämä on saanut ongelmansa riittävästi haltuun tai ratkaissut sen kokonaan. Tässä on siis eräs näkökulma kysymykseen puhumattomuus parisuhteessa.

Erilaisuus − se ihan(an) kamala!

Kun taas Ella-Eveliina on stressaantunut, hänellä ei ole välitöntä tarvetta löytää ongelmiinsa ratkaisua, vaan hän pikemminkin etsii helpotusta juuri itseilmaisun ja ymmärretyksi tulemisen avulla.

Mies yleensä toimii parhaiten tässä tilanteessa, kun jaksaa vain kuunnella.

Naiselle ongelma tuntuu ratkeavan kertomisen kautta.

Toinen tavallinen esimerkki arkipäivästä.

Töiden jälkeen kotona Carita haluaa kertoa päivästään, sen erilaisista vaiheista ja käänteistä, sillä ajatuksella, millaiselta päivä on hänestä tuntunut. Kerronta ei välttämättä sisällä jotakin erityistä naisella olevaa ongelmaa, olkoonkin, että se saattaa alkaa toteamuksella ”olipa kamala päivä!”

Kun tässä miehen mielestä vuolaassa kerronnassa on pulmiin tai ongelmiin liittyviä vivahteita, Kim helposti keskeyttää hänet ja tarjoilee tasaiseen tahtiin joitakin luovia tai loogisia ratkaisu- ja parannusehdotuksia. Miksi? Koska hänessä kerronnan aikana aktivoituu se sisin mies, joka tahtoisi toimia tuloksellisesti ja ratkoa rakkaansa elinpiirissä ”kuulemiaan” ongelmia.

Mitä huomaamme?

Mies ja nainen puhuvat kyllä samaa kieltä − sanojen merkitys vain vaihtelee! Kumpikaan ei tahtomattaan tee pahaa tai mitätöi toista. Kummankin oma taipumus vain ohjaa ja ”lyö läpi” kotoisessa puhekulttuurissamme.

Haastelkaa keskenään, mitä se puhumattomuus parisuhteessa pitää sisällään teidän tilanteissa.

Voisiko ymmärryksemme miehenä ja naisena laajeta myös tällä kommunikoinnin alueella? Ja niin uskoakseni myös tapahtuu, jos rohkenemme pysähtyä yhdessä keskustelemaan parisuhteemme parhaaksi.

Seuraava ilmestyvä Parisuhteesta Parillisina Päivinä -blogi keskittyy parisuhteen seksielämään. Palataan!

puhumattomuus parisuhteessa

Olemme lähtökohtaisesti kuvan harmaavarpusia viisaampia. Kuvatekstissä on kuitenkin jotakin ihmisten kesken koettua. Parisuhdeilmiöiden ihmettely jatkuu parin päivän päästä siitä, miten ihan(an) kamala erilaisuus näkyy parivuoteessa.

Read more

ERILAISUUS parisuhteessa

/by

PARISUHTEESTA PARILLISINA PÄIVINÄ

ERILAISUUS PARISUHTEESSA

Kysymys ihmisten erilaisuudesta on erityisen mielenkiintoinen asia. Erilaisuutta on monenlaista, esimerkiksi erilainen ulkomuoto, erilaiset arvot, erilaiset kulttuuritaustat ja ajattelutyylien erilaisuus. Tässä kirjoituksessa painopiste sivuaa ehkä eniten listan viimeistä eli ajattelutyylien erilaisuutta, ja nimenomaisesti parisuhde-elämässä. Mitä on erilaisuus parisuhteessa?

MIKÄ MIESTÄ MOTIVOI?

MIKÄ NAISTA KANNUSTAA?

Miestä motivoi ja kannustaa, kun hän tuntee olevansa kumppanilleen tarpeellinen. Ja jotta hänen henkinen kiinnostus naiseensa säilyy, miehen on saatava yhä uudestaan kokea pystyvänsä saamaan kumppaninsa onnelliseksi. Näin arvelen miehen ajattelevan. Ainakin minä tiedostan tuolla tavoin tuntevani, kun olen nyt puolisoni kanssa elänyt kohta kolme vuosikymmentä aviosuhteessa.

 

Naista puolestaan motivoi ja kannustaa, kun hän tuntee olevansa rakastettu. Hän tarvitsee rakkauden tunnetta.  Naisen kiinnostus miestä kohtaan säilyy ja vahvistuu aina kun hän tuntee tulevansa miehen silmin huomatuksi.

 

Tunnistatteko erilaisuuden osapuolina? olipa parisuhteenne juridisesti tuo tai tämä,  jos `mittatikkuna` on edellä kuvattu (ehkä hiukan kärjistettykin) linjaus. Jatkan erilaisuudesta parisuhteessa muutamalla esimerkillä.

 

Tilannekuvaukset:

Pinja ja Pena ovat jo kohtuullisen kauan eläneet yhdessä. Pyysin Pinjaa kertomaan yhden asian, jolloin hänestä tuntuu miehen toiminta kotoisen kivalta. ”Penalla on tapana laittaa fillarini valmiiksi ulko-ovelle, kun lähden aamuisin (usein viime tipassa) töihin”.

Tytti kertoo tyttöporukan tapaamisessa, ”laitoin tämän päälleni… Jerekin tykkää tästä… sanoo sen korostavan naisellisuuttani”. Jeren ja Tytin aviosuhde on selvästi edellisiä nuorempi. Tein tämän havainnon, kun kuuntelin heitä nettiterapiassa.

 

Miten meillä?

Mieti ensin omalla kohdallasi väitteitäni siitä, mikä miestä motivoi ja toisaalta naista kannustaa. Meneekö tämä mielestäsi samansuuntaisesti teillä? Löytyykö erilaisuus parisuhteessanne?

Sen jälkeen synnytä ajatusten vaihto kumppanisi kanssa. Miksi? Jotta varmistut, onko tulkintasi oikea myös hänen mielestään.

Kysykää toisiltanne samalla tavalla kuin kysyin Pinjalta.

 

On tärkeää – ainakin aviomiehelle – kuulla ja tietää missä jutussa hän on onnistunut! Sillä (hiipivä) tarpeettomuuden tunne miehisessä roolissaan on miehelle kuin hidas kuolema. Aika rankasti sanottu, vai mitä?

 

Seuraavana parillisena päivänä kuvaan, miksi se juuri näin on. Sivuan puhumattomuutta parisuhteessa. Pysy ”Parisuhteesta Parillisina Päivinä” -linjoilla! Johdantona tulevasta voit kuunnella ja katsella Jenni Vartiaisen Missä muruseni on -lauluvideon.

 

https://www.timojuutinen.fi/Kesaopas_kahdelle_web.pdf

– – – – –

Tähän blogitekstiin Erilaisuus parisuhteessa liittyvän kuvan on ottanut Alyse Bajenary ja työstänyt Joel Juutinen. Jälkimmäinen oli myös Joharin ikkunan työstäjä (ks. Johdanto PPP -kirjoituksiin).

Onko pariterapiasta hyötyä?

/by

Tämä on varsinainen blogiteksti otsikon aiheessa. Jos et ole vielä lukenut johdanto-osaa, suosittelen! Pääset kivasti vauhtiin. Löydät sen kuvan perusteella  https://www.timojuutinen.fi/ajankohtaista

 

Mikä auttaa eniten?

Tutkijoiden mukaan vaikuttavuudeltaan parhaiksi todettuja parisuhdeterapioita yhdistää kourallinen asioita, viisi periaatetta. Nämä ovat keskeisiä hoitotuloksen kannalta, silloinkin kun pariterapiassa jostakin syystä tavataan vain toista henkilöä (tai osaa perheenjäsenistä) kumppania useammin.

onko pariterapiasta hyötyä

 

Mukiinmenevä ja muutoshaluinen kohtaavat

Yhteinen ymmärrys ja muutoshalu – molempia tarvitaan. Jotta terapia olisi tuloksellista, syntyy jo aika varhaisessa vaiheessa osapuolille heitä yhdistävä kokemus. Mistä? Siitä, että asiakas kokee pariterapeutin taitavaksi ja ymmärtäväksi, puolueettomaksi ja tasapuoliseksi. Samoin terapeutin tulee kokea tykönänsä, että hän voi auttaa juuri näitä luokseen tulleita ihmisiä, joko yksilöinä, parina tai perheenä.

 

Tästä syystä esimerkiksi minulla on käytössä ns. arviokäynnit (1 – 3 krt) ennen varsinaista päätöstä työskentelyn aloittamisesta. Kysymme yhdessä, onko pariterapiasta hyötyä juuri heidän tilanteessa?  Arviossa toteutuu asiakkaan vapaaehtoisuus ja vastuullisuus sekä ammattilaisen kokonaisnäkemys tuen tarpeesta. Arviokäynnillä korostan, ettei tarvitse olla kummallekaan osapuolelle noloa tai häpeällistä, jos tässä ”keskinäisten kemioiden toimivassa tunnustelussa” päädytäänkin muuhun lopputulokseen kuin työskentelyn aloittamiseen tässä ja nyt Mikkelissä.

 

Riippumatta siitä mikä on varsinainen tulosyy keskusteluterapiaan hakeutumisessa, tuloksellisen työskentelyn perusedellytys on siis molempien puolisoiden riittävän hyvä yhteistyösuhde terapeuttiin. Sinun on tunnettava tulevasi tasapuolisesti kuulluksi ja ymmärretyksi, olipa terapeutti samaa tai eri sukupuolta kanssasi. Tämän saman, arvostetuksi ja kuulluksi tulemisen sallit myös kumppanillesi.

 

Me ihmiset sanomme kaipaavamme muutosta, silloin kun omat olosuhteet ja henkinen tila suhteessa käyvät sietämättömäksi. Parisuhdeterapiassa tämä muutos − ulkopuolisen ammattilaisen avulla − on sitä todennäköisempi, mitä innokkaammin ja toiveikkaammin molemmat suhtautuvat esiintyneiden ongelmien selättämiseen. Jälleen korostan: riippumatta ongelman alkuperästä sekä siitä, kumpaan tai kehen nimenomaiseen henkilöön perhesysteemissä ongelmat ensi kuulemalta tuntuisivat kiertyvän.

 

Totuutta salatuimpaan saakka

 

Jokaisella meillä on kokemuksia siitä, kuinka puhuminen mieltä painavasta asiasta toisen kanssa on helpottanut oloa. Tällaista tapahtuu ystävyyssuhteissa hyvien ystävien kesken. Terapiassa usein mennään vielä syvemmälle ja henkilökohtaisemmille vesille, sillä esimerkiksi kauan vaiettujen salaisuuksien taakka on usein raskas. Tämän me tiedämme. Traumaattisista kokemuksista voidaan vapautua vasta, kun niitä kohdataan ja käsitellään henkilölle turvallisessa ympäristössä.

onko pariterapiasta hyötyä

Joku ilmaisee saamassani pariterapian palautteessaan yksiselitteisen lyhyesti, ”puhuminen helpotti ja läheisyys lisääntyi”. Mistä silloin on saattanut olla kysymys?

Tutkimuksien mukaan tehokkaissa pariterapioissa tuetaan osapuolia haavoittuvuuden tunteiden, heidän erilaisten tarpeiden ja pelkojen ilmaisussa. Pariterapeutti kysymyksillään ja ehdotuksillaan ohjaa puolisoita olemaan avoimia puolisolleen rakentavalla tavalla. Keskinäisessä vuoropuhelussa kumppaneita autetaan antamaan toiselle ymmärrystä, tukea ja hyväksyntää toisella tavalla kuin kotona on totuttu toimimaan.

 

Kun tällaisen ilmapiirin luomisessa yhdessä onnistutaan, huomataankin, että pariterapiassa puhutaan auki monia historian traumakokemuksia ensimmäistä kertaa. Jos/kun historian ikävät muistot ajoittuvat (ensisijaisesti) yhteiselon ajanjaksolle, anteeksipyytämiselle ja -antamiselle puolisoiden kesken avautuu aivan uudenlainen tilaisuus ja kantava mahdollisuus. Parhaimmillaan koetuista vastoinkäymistä löydetään myös suhdetta vahvistava vaikutus.

 

Helpottavalla puhumisella luodaan korjaavia kokemuksen hetkiä. Tämä puolestaan lisää läheisyyden tunnetta kumppaneiden kesken. Läheisyyden lisääntyminen on usein sekä henkistä että fyysistä. Pariterapiaan hakeutumisen syytutkimukset osoittavatkin toistuvan selvästi, että juuri läheisyyden tunteen puuttuminen on yleisimpiä syitä pariterapiaan hakeutumisessa, eri ikäluokissakin tarkasteltuna. Muita yleisesti esiintyviä ovat kommunikaatio-ongelmat riitoineen, uskottomuus, mustasukkaisuus, ero ja uusperheen haasteet.

 

Suupesu ja toisenlaiset toteumat

Vaikuttavissa terapioissa autetaan paria keskustelemaan paremmin. Prosessin aikana opetellaan pois toisiaan etäännyttävästä ja loukkaavasta puhetavasta. ”Senkin lehmä”, ”tumpelo oli taas töissä”, ”et koskaan”, ”aina minä”… Nämä ovat esimerkkejä sellaisesta pariviestinnästä, joka ei kannusta toista pyrkimään parempaan tai välttämään taisteluun asettumista. Tiedämme hyvin, ettei kukaan nainen toivo olevansa ulkoiselta viehätykseltään lehmän kaltainen, eikä kukaan mies ilahdu toistuvasta tumpelon määritelmästä.

 

Mikä ilmaus tai määritelmä sinusta on tuhoava toisen sanomana? Tietääkö kumppanisi todella, että käyttäessään tuota kyseistä ilmausta hän samalla sahaa suhteenne yhteistä oksaa? Entä itse, missä kerronnan kohdassa olisi Sinulla suupesun paikka?

 

Hyvässä parisuhdeterapiassa opitaan näkemään viestinnän huonot ja hyvät vaikutukset. Siellä opetellaan kannustavampaan, rohkaisevampaan ja arvostavampaan lähestymisotteeseen olla keskenään. Oikeaan aikaan lausuttu hyvä sana rohkaisee, kannustaa ja ilahduttaa. Kuinka hyvältä tuntuukaan, kun joku antaa kiitosta tai myönteistä palautetta. Tai kuinka rohkaisevaa on saada tukea, myötätuntoa ja kannustusta vaikeuksien keskellä.

 

Tämä lääke puree: Kumpikin puoliso saa ymmärrystä ja työkaluja rajoittaakseen hyvinvointia uhkaavaa käytöstä, olipa tämä sitten sanallista tai ruumiillista. Jos kyse on erityisesti jälkimmäisestä (fyysisesti uhkaavasta käytöksestä), on tärkeää, että turvallisuuden rajoja sanotetaan ja käytännössä asetetaan, niin kotona kuin kaikessa läheisessä kanssakäymisessä. Turvallisuuden tunnetta ja selkeämpää viestintää oikealla kohdennuksella!

 

Jatkona edelliseen ja johdantona seuraavaan, kuuntele Jouko Mäki-Lohiluoman Valokuvaaja.

Meissä onkin potentiaalia

Onko pariterapiasta hyötyä? − eteenkin silloin kun toista tai molempia suhteen osapuolia piinaa taipumus vähätellä itseään ja torjua myönteiset asiat elämässä. Tällainen itsensä väheksyminen ei näet ole aivan tavatonta. Itse asiassa itsensä perusteeton vähättely on ollut aiemmin varsin tyypillistä meidän suomalaisessa kasvatusilmapiirissä. Hyvään pyrkien, meillä on oltu varsin varoivaisia lastemme kehumisessa ja tunnustuksen antamisessa, silloinkin kun sellaiseen olisi ollut selkeät perusteet.

 

Vaikuttavissa ja näyttöön perustuneissa terapioissa on ominaista se, että paria on autettu löytämään suhteensa vahvuudet ja voimavarat. Miten voimavarojen ja vahvuuksien hyötykäyttöön sitten päästään, riippuu jossakin määrin pariterapeutinkin työkalupakin laajuudesta. Onnistumisessa on kuitenkin kyse kuvainnollisesti vähän samasta kuin Valokuvaajan kiteytyksessä

mitä rajaa pois ja mihin tarkentaa – ken oppii sen, se täällä onnen saavuttaa

 

Tarina elää! mystiselläkin tavalla vaikuttaen

Ihminen on tarinoita kertova ja niistä oivalluksia tekevä olento. Tämä lajityypillinen ominaisuus ei ole menettänyt tehoaan ihmisen sivistyksen lisäännyttyä, päinvastoin.

 

Terapiassa asiakkaan ja asiakasperheen tarina kerrottuna elää ja vaikuttaa. Taitava pariterapeutti osaa lisäksi hyödyntää muualta kuulleita ihmisen elämään liittyviä tarinoita ja kertomuksia. Oikein annostellen yleisinhimillinen tarina tai kertomus avaa terapiahuoneessakin yllättävällä tavalla asiakkaiden visusti varjelemia ”lukittuja ovia”.

 

Hyödyllinen, henkevä ja hoitava tarina – sellaisen kertomisesta olen joskus saanut vaikuttavimmat kiitokset omilta parisuhdeasiakkailtani, jopa vuosia myöhemmin työskentelyjakson päättymisestä. Tämä todistaa, kuinka toimiva tarina saattaa elää mystisesti ja muutosvoimaisesti. Hyödynnän terapiatyössäni myös tätä toimivan tarinan hoitavaa elementtiä. Tässä eräs tarina, jota kylläkin sovellan useammin työpaikan ja tiimien työnohjauskuvioissa.

 

Kauan sitten eräällä kuninkaalla oli ongelma: hänen alamaisensa olivat likaista väkeä. Tarkastusmatkoilla hänen eteensä tuli jatkuvasti naamaltaan sotkuista sakkia. Ratkaistakseen ongelman kuningas julisti suuren kasvojenpesukilpailun.

Määräaikana paikalle kuninkaan palatsiin saapui kaikenlaista yrittäjää kuka minkäkinlaisen ihmeaineen tai vekottimen kanssa. Viimeisenä paikalle tuli hieman myöhästyneenä likainen ja rähjäinen resupekka mukanaan ämpärillinen tervaa.

Ennen kuin kukaan ennätti tajuta mitään, ukkorähjä otti sudin ja sotki muiden kilpailijoiden kasvot tervalla. Kun toisten kasvot olivat tervan peitossa, niin omat näyttivät kaikessa likaisuudessaan muita puhtaammilta.

Perhe-elämässäkin toisen synneistä on aina helpompi tehdä parannusta kuin omista. Mutta edistyykö parannuksen teko toisen virheiden esiin tuomisella? Vaikuttavassa ja muutosvoimaisessa pariterapiassa yksilö on itse oivaltanut, ettei mustamaalaaminen oikeasti kirkasta omia kasvojamme.

 

—-

Jos tämän blogikirjoituksen aihe kiinnostaa vielä enemmän sekä varsinkin kysymys, mikä pariterapiassa erityisesti ja yhteisesti auttaa, voit lukea lisää esim. seuraavasta ammattijulkaisusta: Benson, L.A., McGinn M. & Christenssen, A. (2012). Common Principles of Couple Terapy. Behavior Terapy. 43, 25-35.

Käsittelen terapiaa verkkosivujen ao kohdassa palvelut; siellä löydät myös julkaistun ammattiartikkelini suurryhmän kokemuksistani, nimenomaisesti sen hoitavuuden näkökulmasta. ks. www.timojuutinen.fi/terapia

Blogikirjoituksen kuvien takana olivat tällä kertaa (järjestyksessä) Gregoine Sitter, Felix Russel-Saw ja Charlie Foster.

 

 

 

Onko pariterapiasta hyötyä? (johdanto-osa)

/by

Olen tehnyt (supportiivistä) pariterapiaa yli 25 vuoden ajan, tavannut tällöin vastaanotolla 2 000 asiakasta pareina, yksilöinä tai perheenä.

Läpi työvuosieni olen auliisti antanut tekemäni työn toisten (ammattilaisten ja asiakkaiden) arvioitavaksi. Miksikö? Se on minulle ollut ainoa todella luotettava ikkuna kehittyä työssä ja jalostaa luontaisia, terapeuttisia taitojani. Minua on alituisesti kiinnostanut kysymys siitä, ”mikä ihmisiä erityisesti auttaa perhe-elämässään”. Seuraan alan tutkimusta ja pidän henkilökohtaista kirjanpitoa palautteista ja havainnoista sen suhteen, onko pariterapiasta hyötyä. Mitkä lääkkeet purevat parisuhteessa?

onko pariterapiasta hyötyä

Tässä blogitekstissäni piirrän kuvaa edellä kerrotun pohjalta. Tätä on kovasti toivottu. Lukijakuntana ajattelen nimenomaisesti maallikoita (ei-ammattilaisia), ja siksi pyrin minimoimaan alan erityisen terminologian. Lukijana voit miettiä, voisiko pariterapia tämän kuvauksen perusteella olla varteenotettava vaihtoehto omassa parisuhdepulmassasi, joita meillä kaikilla taatusti esiintyy jossakin elämämme vaiheessa. Tulisitko sinä/te autetuksi avo- ja aviokriisissä ulkopuolisen ammattilaisen avustamana?

Maailmalla on, laskutavasta riippuen yli 500 erilaista terapeuttista, hoidolliseksi kuvattua menetelmää; tässä luvussa laskentaan otetaan mukaan myös yksilöterapeuttinen auttamistyö. Tuo kerrottu vaihtoehtojen valtava määrä merkitsee valitettavasti myös sitä, että joukossa on tarjolla monenlaista rohtoa ja arveluttavia poppaskonsteja.

Aikojen saatossa on muodostunut erilaisia terapiasuuntauksia, brändejä. Pariterapiassa voitaisiin tässä kohdassa puhua (näyttöön perustuneina) vaikkapa tunne-, kognitiivis-käyttäytymis- tai systeemiskeskeisistä suuntauksista. Olen vakuuttunut, että kaikissa näissä painotuksissa saadaan asiakasta auttavaa tulosta aikaiseksi, kunhan henkilön kouluttautuminen ja praktiikan määrä on riittävä. Sen objektiivinen vaikuttavuustutkimus todistaa.

Mikä auttaa eniten?

Tähän pureudun tarjoamalla kourallisen näkökohtia. Nämä seikat eivät silti ole  aivan tuulesta temmattuja, vaan asiakaskokemukseen ja alan tutkimukseen perustuvia. Sinun tehtävä lukijana on arvioida, pelittävätkö tai ovatko ne uskottavia.

Siirry tästä varsinaiseen blogitekstiosaan: https://www.timojuutinen.fi/ajankohtaista

Ennen sitä voit halutessasi kuunnella (tähän kirjoitusajankohtaani sopivan) lyyrisen 4 minuuttisen. Tämä Juha Tapion Sateinen aamu saa minut ainakin, näin syysiltojen viiletessä kyselemään, voisimmeko (todellakin) vielä parsia kiinni saumoja, eri tavoin pettäneitä. Onko se mahdollista?

 

 

JOHDA!

/by

WP_20160729_001

”Suomessakin viime viikolla julkaistu älypuhelimella pelattava Pokémon Go -peli kuljettaa ihmisiä maailmalla tosielämän ongelmien äärelle”. Näin kuvailee päivän media (LS 250716).

 

En ole (vielä) tutustunut tähän innovaatioon, muuta kuin seuraamalla peliin innostuneiden iloa ja kulkemisen riemua. Minua kuljettivat viime päivinä toisenlaiset tapahtumat tosielämän ´tolpille´. Viimeinen rasti toi mieleen myös aiemmat.

 

Kirjoituksen otsikko ei tällä kertaa liity suoranaisesti organisaatioelämään ja työrooleihin siellä. Elämä on kuitenkin pelissä, kesäisen henkilökohtaisena. Perustelut fotovalinnoilleni kerron lopussa.

 

Lähi-ihmissuhteet ja hetkistä koostuva rikkaus!

Phaser_6121MFP_000101000333_0001 (2)

Äidin ja lapsen suhde – se ensimmäinen ja kauaskantoisin, psykologisilta vaikutuksiltaan eräs keskeisin. Olin onnekas voidessani vierailla hauraan äitini vuoteen vierellä Oulussa, ja sitten vielä siunata hänet perheen ja lähiomaisten saattelemana kesällä 2007.

 

Äitini synnytti viisi jälkeläistä. Esikouluiässä hukkunutta siskoani, nuorimmaista ennen minua, olen nähnyt vain valokuvista. Olen ja pysyin perheen kuopuksena.

Sisarukset – jos niitä suotu – ovat parhaimmillaan vankkoja tukipylväitä elämän eri vaiheissa.

 

DSC_0081

Tässä kuvassa esikoinen ja kuopus ovat silmitysten kuoleman kanssa. Arvannet, että kirkollinen toimitus on papillekin emotionaalisesti toisenlainen, silloin kun tämä saattelee perheenjäsentä omiensa kanssa. Olen kuitenkin kiitollinen, kun hankkimani koulutus mahdollisti tämänkin mieleenpainuvan erikoistilanteen tammikuussa 2013.

 

Sain käydä tarpeellista vuoropuhelua työelämän, perhe-elämän ja lähi-ihmissuhteiden merkityksestä, mainitun siskoni kanssa. Hän oli lääkäri, mutta ei voinut parantaa omaa, jo työelämävuosina puhjennutta (Parkinson plus) sairauttaan. Sairausvuosina käymämme sielunhoidolliset keskustelut olivat molemminpuolisesti merkittäviä.

 

Olipa Sinun elämäntilanteesi tällä hetkellä mikä tahansa, haastan Sinua pysähtymään hetkeksi, tuumaamaan perheesi ihmissuhdeverkostoa. Muistatko sisarustesi arvon! Aistiiko ajatustesi kohde sen toiminnastasi? Sanotaan, että Jumalan almanakassa varmaa on vain tämä päivä.

 

Sitoutumisen vankka pylväs

parisuhteeseen sitoutuminen

Rakkaus toista kohtaan näkyy sitoutumisena.

Sitoutumista lähi-ihmissuhteiden onnistumisessa ei alleviivata liikaa! Aviorakkaudessa tämä sitoutumisen tahtominen julkistetaan oikein todistajien kuullen.

 

Parisuhteessa sitoutuminen ilmenee osapuolten kokemana luottamuksen tunteena ja uskona suhteen kantamiseen perhe-elämän eri vaiheissa. Tämä lähtökohta on tärkeä siitä syystä, koska pitkäkestoiseen yhteiseloon kuuluu väistämättömänä tosiasiana läheisyyden ja etäisyyden kokemusten vuorottelut.

 

Parisuhteeseen sitoutuminen on konkreettista huolenpitoa ja ajan antamista toiselle. Tässä kohdassa miesten ja naisten odotukset ja painotukset tuntuvat tutkimusten mukaan vähän eroavan keskenään.

 

Naiset odottavat yleensä miehiä enemmän yhteistä aikaa kumppaninsa kanssa; sellaista jossa on läheisyyttä ja keskustelua, syventymistä yhteisiin asioihin. Meitä miehiä taas motivoi omat ja yhteiset päämäärät sekä unelma niiden saavuttamisesta, sen enempää tai erityisesti niistä toiselle tiedottamatta. Naiset kaipaavat että puhuisimme ja jutustelisimme enemmän. Me puolestaan hiljaa toivomme toisen lojaalisuutta sille toiminnalle, jossa askaroimme (yhteisten) päämäärien puolesta työssä, kotona ja vapaalla.   

 

Sitoutumiseen liittyy myös ajatus, että ”on asioita, joita ei voi itse hallita” − vaikka niin toivoisi. Rehellisyyden nimissä, tällaisia seikkoja löytyy niin omasta kuin toisen henkilöhistoriasta. Osaltaan juuri henkilöhistoriasta johtuvana sama sitaattiviisaus joudutaan tavalla tai toisella kohtaamaan myös yhteiselämän kasvukohdissa. Mies- ja naisyksilöinä me kasvamme ja muutumme eri ikäkausilla. Yhteiselämä sisältää samoja syklisiä vaiheita. Tämä on hyvä pitää mielessä.

 

Eteen tulevissa elämänvaihe- ja tapahtumakriiseissä toisen rakastaminen ja sitoutumisen aste vasta sitten varsinaisesti punnitaan. Työni opettamana, avioliittoneuvojana ja pariterapeuttina, näen joka viikko, kuinka isokin kriisi on kokijoilleen ´kahtalainen kattaus´: sekä suhteen suuri vaara että keskinäistä rakkautta eheyttävä, rakentava tai syventävä mahdollisuus.

 

Ajattelevalle aikuiselle alttarilla ilmaistu ”tahdon” sisältää siis sekä tunnetta että järkeä, lisäksi kykyä sietää ja sopeutua yllätysten äärellä, arvaamattomuuden käännekohdissa.

 

Sitoutuminen aktivoi hyviä hetkiä

Suhdetta on hoidettava! Tällaisen ohjeen arjessa muistavat henkilöt ovat onnellisia. Parisuhdetyytyväisyydellä on monella tavalla yksilön (henkistä ja fyysistä) hyvinvointia edistävä merkitys. Parisuhteen toimivuus heijastuu vanhemmuuteen ja lasten hyvinvointiin. Tämä tiedetään empiirisistä tutkimuksista meillä ja maailmalla – yksiselitteisen selvänä. Hoidettu parisuhde on perillisen paras koti!

 

Mikä on Sinun ja Teidän toimivaksi löytämänne tapa hoitaa sitä suhdetta, johon olette yksilöinä sitoutuneet? Haastan jatkamaan hyväksi havaituilla tavoilla ja mielellään vielä jalostamaan löytämäänne.

 

Jos sen sijaan nyt tunnet pistoa suhteenne puutteellisesta hoidosta, ja jos koet, että hyvän ja mukavan hetken järjestämisestä toiselle on kulunut aivan liian kauan, topakoidu! Anna itsellesi mahdollisuus tarkistaa kurssia ja aktivoitua. Meillä oli kalenterissamme varmana ainoastaan tämä päivä.

 

WP_20160723_028 (2)

Olin kesällä 2013 alttarilla silmitysten tyttäreni ja tämän sulhon kanssa. Kolme vuotta myöhemmin kokoonnuimme perhejuhlaan. Ajattelen, että perilliseen on saajilleen sisällytetty ehtymätön ilo. Uudessa perheenjäsenessä alkaa vanhemmilleen erilainen aikakausi – mutta ei vain heille.

 

Sain siis tänä kesänä ukkina saapua, tälle tähän mennessä viimeiselle rastille, ikään kuin Pokémon Go -tolpalle. Luin kastetilaisuudessa, nämä kirkkokäsikirjassa tuolle päivälle annetut Pyhän Raamatun sanat, (Hebr. 10:24):

”Pitäkää huolta toisistanne ja kannustakaa toisianne rakkauteen ja hyviin tekoihin.”

Onnettomuus alkaa siitä, missä me kadotamme kosketuksen siihen lahjaan, jonka Luoja on pakannut päiviimme antaessaan meidät toisillemme. Arki on elämän päänäyttämö. Juhlat ovat hetkiä lämpiössä. Näitä lämpiöitä tietysti vaeltava kristitty kaipaa, jotta olisi mistä arjessa ammentaa.

 

Lainaa vain

Jälkiruoka – ruotsalaisittain ”livets efterrätt” – on nyt katettu. Maukkaalta maistuu. Millaiset opin ja kasvun paikat avautuvat minulle ukkina, se jää nähtäväksi. Tahtoisin, että varttuva esikoinen näkisi myös isovanhemman silmistä, kuinka arvokas lahja hän on. Miespuolisena minulla on jo yhteiseen toimintaan liittyviä unelmia ja haaveita, mutta ei miehenä niistä sen enempää. Naisellani on puolestaan sellaista lapsenlapsen synnyttämää nostetta, joka pääsi valloilleen oikopäätä ja kainostelemattomana.

 

parisuhteeseen sitoutuminen

 

Ennen kuin mainitsen tämän blogikirjoituksen taustavirikkeet ja lupaamani fotovalintaperustelun, tarjoan vielä tuokiokuvauksen Juha Tapion tulkitsemana. Luullakseni nämä Lainaa vain -tekstin sanoitukset tavoittavat monia säätyyn tai elämäntilanteeseen katsomatta. Kuuntele − elämä on pelissä!

PS. Lupasin perustelle, miksikö tämä blogikirjoitus tällaisine fotovalintoineen?

  1. Lomajakso toi eteeni henkilökohtaisesti uusia ja erityisen merkityksellisiä asioita, jotka samalla aktivoi muistelemaan menneitä tärkeitä.
  2. Menneiden reflektoinneissani tunsin kiitollisuutta kouluttautumisen mahdollisuuksistani. Kiitos Helsingin yliopiston kahdelle tiedekunnalle ja kirkon koulutuskeskukselle – sillä molemmat yhdessä tarjosivat laaja-alaisen ja tukevan peruskoulutuksen, jolta oli luontevaa sitten erikoistua syvällisempään ihmissuhdetyöhön.
  3. Ajankohtainen Pokémon Go ja sen joissakin lomalaisissa herättämä ihastus inspiroi myös minua – toisella tavoin.
  4. Kuluneella viikolla somessa kannustettiin pappeja pukeutumaan virkapaitaan solidaarisuuseleenä Isä Jacques Hamelin kirkkosurman johdosta. Isä J Hamelin oli toimittamassa arkipäivän messua Saint-Etienne-du-Rouvrayn kirkossa Ranskassa, kun kirkkoon iskeneet terroristit viilsivät papin kurkun auki kirkon alttarilla. Nyt tekemilläni fotovalinnoilla tahdon liittyä tähän (#minäolenpappi) osanottovetoomukseen.

  5. Luontoloma 2016 on lopuillaan… On aika ottaa koordinaatit Mikkeliin, tärkeään arkeen. ”Totuuden Henki johda sinä meitä, etsiessämme valkeuden teitä. Työtämme ohjaa, meitä älä heitä, tietomme siunaa…”

    parisuhteeseen sitoutuminen

 

 

Parisuhde kesällä16…

/by

Kesä16 kauneimmillaan…

ainakin luonnon puutarhassa, mutta…!

Mättääkö parisuhde? Onko sietokyky ja suhde katkeamassa? Eikö kipu- ja kitkakohtaan löydy ratkaisua?

 

Parisuhde paremmaksi

  • askelmerkit verkossa ja vastaanotolla

Videoista näet kuka tarjoaa kokemukseen perustuvia uusia askelmerkkejä valintasi mukaan.

 

Kuva2kaappaus_VideoKuvakaappaus_Video_Esittely2

Uusin askelin ihmissuhteissa – nyt Hybridipalveluna – vastaanotolla ja nettiterapiana

Hybridi merkitsee yhdistelmää. Kemiassa puhutaan hybridipinnoitteista. On autoja, joissa yhdistetään kahta eri voimanlähdettä.

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) kehitti tähän yhdistelmän ideaan nykyaikaisen Hybridipalvelun, jossa asiakkaan tarve ja tavoite ohjaavat ratkaisukeskeistä täsmätyötä. Halutessasi yhdistelet paitsi vastaanottoa ja nettiä myös palvelupakettien eri sisältöjä. Aloitamme arviokäynnillä. Tulla voi yksin tai yhdessä. Sen jälkeen olennaista on, että saat/saatte avun tärkeiden ihmissuhteiden kipu- ja kitkakohtiin – vahvuuksien kautta.

 

Hybridi Base

Keskitymme yhteen Sinun ”polttavimmista asioista”. Tähän sovellamme kolmen tapaamiskerran (a´1,5 h) aikana yhtä, yhdessä valitsemaamme ja mielekästä testiä. Oivallat, mitä juuri nyt Sinun kannattasi tehdä!

 

Hybridi Plus

Keskitymme parisuhteen kysymyksiin, sen moninaisiin haasteisiin ja mahdollisuuksiin juurikin Sinun tämän hetkisessä tilanteessasi. Viisi tapaamiskertaa (a´ 1,5 h) mahdollistaa jo kolme Sinulle hyödyllistä testiä, kuten esim. vuorovaikutus- tai ristiriitatilanteiden kartoituksen ja parempien hallintakeinojen löytämisen. Löydät parisuhde- /perhe-elämäsi todelliset ansat ja aarteet tällä hetkellä! ”Kadotetun hyvän löytyminen vahvisti itsetuntoa kummasti”, ovat monet ennen Sinua sanoneet.

 

Hybridi Extra

Keskitymme työelämän ja perhe-elämän leikkauspisteeseen. Tapaamiskertoja on seitsemän (a´1,5 h). Extra sisältää Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA), joka täydentää Base– ja Plus -ohjelmia. Se tehdään weppiversiona. Analyysissa saat itsestäsi 12 sivuisen raportin omaan käyttöösi. Yksityiskohtainen purku tapahtuu Hybriditapaamisessa – luontaisia vahvuuksiasi jalostamalla. Analyysi (+ henkilökohtainen purku) on tilattavissa myös yksittäisenä palvelupakettina. Huomaa, että LTA:n on tehnyt jo 25 000 suomalaista.

 

Hybridin hyödyt

Hybridivalmennettavat TTT:ssä ovat todenneet tuen tulokselliseksi, sillä perussisällöt kehitettiin yhteistyössä pariterapian tutkimustiedon ja Timon aiempien asiakkaiden kanssa. Netti mahdollisti matkakustannus- ja aikasäästöjä silloin kun kasvotusten tapaaminen tuntui syystä ylivoimaiselta. Hybridipalvelusta hyötyy yksilöllisesti!

 

Arviokäynnillä (60 €) tiedostat asiassasi parhaan polun ja oikeat askelmerkit! Siispä kilauta kaverille tai lähesty ´lomakkeella´ – kuitenkin itsesi/itsenne kannalta ajoissa!

Kesä 2016 – Tarkista tilasi – lue vielä alussa esittämäni kysymykset – arvioi palvelutarjoajan ammatillisuus. Tämän jälkeen voitkin viritellä ajatuksiasi (yksin ja yhdessä) ilmaisen e-oppaani ympärillä.

 

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) on mikkeliläinen, asiakkaittensa kokonaishyvinvointia työelämässä ja lähi-ihmissuhteissa edistävä yritys. Monipuolisen kattava koulutus sekä Timon 25 vuoden perheneuvonnan ja terapiatyön kokemus ovat taanneet osaamisen ja toimivan praktiikan: 2 000 pari- ja perhe-elämän henkilöasiakasta Itä-Suomessa. Suositukset neljästä eri psykologisesta testausyksiköstä ja 11 työtä pitkään seuranneelta asiantuntijalta Suomessa. Asiakkaat kirjoittaneet kokemistaan myönteisistä muutoksista useassa paikassa, mm. Suomi24:ssä, Fb:ssä, toimialaluetteloissa, Google+:ssa, yrityksen aiemmilla www-sivuilla 176 kokemuspalautetta. Timon vastaanottotila sijaitsee Mikkelin ydinkeskustassa, uuden karheassa työtilassa, josta väläyksiä Timon Työnohjaus ja Terapian esittelyvideoista (2) YouTubessa.

Timo Juutinen – p. 0440 177 432 – www.timojuutinen.fi – E-mail: ttt@timojuutinen.fi

TM, perheneuvoja, terapeutti, työnohjaaja (ET), pastori, sovittelija, konsultti, kouluttaja ja Business Mentor

 

opas

Lataa kirjanen itsellesi – löydät sen muiden blogikirjoitusteni joukosta – www.timojuutinen.fi/ajankohtaista

Aloita! / ottakaa maksuttomat ensi askeleet.  Löydät parisuhteeseen ja perhe-elämän ”keskustelua virittävät” teesini Kesäopas kahdelle oppaasta. Laadin tämän e-kirjasen, jotta löytyisi ”uusia ja toisenlaisia värejä” meidän monenlaisiin pari- ja perhe-elämän haasteisiin. Olen – kriisielämää operoidessani – kyllä monella tavoin realisti, mutta matkallani myös riittävästi myönteisiä muutoksia nähnyt. Ajattelen: kimuranteillakin asioilla on myös aurinkoinen puolensa!

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (II)

/by

ÄLYPELIÄ

(B) Pallopelit – ne ovat parhaimmillaan virtaviivaista jatkoa jääkiekolle. Kerroin ”kiekkouraani” koskevat huomiot edellisessä blogitekstini osassa.

 

Koska Oulussa 1970-luvun kiekkokaukaloissa ei ollut jäätä viiteen kuukauteen vuodessa, me monet lätkäjunnut pelasimme pesäpalloa. Itse asiassa pesäpallo oli paikkakunnalla tuolloin jääkiekkoakin suositumpi yleisöpeli . Peräkkäisillä mestaruuksillaan Oulun Lippo sen varmisti. Junnuna pesis joukkuepelinä sopi minulle lätkääkin paremmin. 

 

Myös tässä lajissa oli kaupungin ikätason mukaiset aluesarjat, samoin Oulun Lipolla junioreiden edustusjoukkueet. Pelasin lukkarina ja olin joukkueen ns. kotiutuslyöjä numerolla 4. Näin aikuisena ajattelen, että tässä ”älypeliksi” kutsutussa lajissa luontaiset taipumukseni tulivat paremmin esille, ja koska olin lisäksi ikäisekseni kovin motivoitunut harjoittelemaan — niin yhdessä kuin yksin — ei taitojen karttuminen liene tavaton tieto.

 

Eräänä vuonna olin valtakunnallisella nuorten Suurleirillä Joensuussa; paikalla 30 joukkuetta, 450 osallistujaa. Leirillä järjestettiin myös henkilökohtaiset tekniikkakilpailut viidessä osasuorituksessa (pituus- ja tarkkuuslyönti, pituus- ja tarkkuusheitto sekä nopeusjuoksu). Ikäluokkani sarjassa oli 125 osallistujaa. Tulin jaetulle ykköstilalle Tohmajärven Taiston kanssa; siis jaettu junnupesiksen tekniikan Suomen mestaruus.

 

Iloisena muistona on sekin mainittava, että edellisen johdosta, Yle-urheilu nauhoitti seuraavana talvena  ohjelman pesäpallonuorten talviharjoituksista. Arvatenkin, oli hienoa päästä telkkariin muutamaksi kymmeneksi sekunniksi (!), toisen oululaisen ”tykkilyöjän”, Kari Jalosen kanssa. Tietänet henkilön, joka saa myöhemmin ruutuaikaa satunnaisuutta useammin. Tällä hetkellä ”Kartsu” luotsaa jääkiekon päävalmentajana Suomen miesleijonia kohti kevään 2016 MM-otteluita Pietarissa ja Moskovassa.

 

Mitä pesäpallo opetti?

Minulle lajin parissa oleminen antoi paljon mielekästä ajanvietettä, se antoi myös nuorelle tärkeitä kasvu- ja onnistumiskokemuksia yksilönä ja ryhmässä. Kun aikuisena olen analysoinut oppimiskokemuksia syvällisemmin, olen oivaltanut erään erityisen seikan.

Yksilön luontaisia taipumuksia (tässä lajissa ja kohdallani, harkintakykyä, pelisilmää, paineen sietoa ja vastuullisen luovia ratkaisuja) on helpompi jalostaa entisestään kuin taas ominaisuuksia, jotka eivät ole syystä tai toisesta henkilölle niin ilmeisiä.

 

Työelämässä 2016 kannattaisi hyödyntää työntekijän luontaisia, sisäsyntyisiä voimavaroja ja taipumuksia nykyistä paremmin. Kun usein toistamme sanontaa ”harjoitus tekee mestarin”, voisimme tietoisemmin maksimoida harjoitusajan tuloksen kannalta. Työtehtävässä toistojen määrä korreloi osaamisen kanssa! Omimmalla taipumusalueellaan yksilö on tehokkain suhteessa toimintaan käytettävään aikaan! Nämä molemmat me tunnistamme itsestämme, eikö totta?

 

luontaisten taipumusten analyysi

 

LTA — inhimillistä aineetonta pääomaa 2016

YKSILÖILLE, ESIMIEHILLE, TIIMEILLE

 

Aikuisena olen hyötynyt monesti tästä edellä kuvaamastani oivalluksesta pesiksen parissa. Olen myös tietoisesti perehtynyt tähän ilmiöön kouluttautumisen kautta. 2000-luvulla jaan oppimaani eteenpäin Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) organisoiduissa prosesseissa. Yksilön sisäsyntyisillä, persoonallisilla taipumuksilla ja niiden hyödyntämisellä työelämässä on kiistaton yhteys henkilön kokeman työhyvinvoinnin ja samalla työn ”tuloksellisuuden” välillä.

LUONTAISET TAIPUMUKSET + HANKITUT TAIDOT = KYVYKKYYS

Tätä kyvykkyyden kaavaa ei havaintojeni mukaan hyödynnetä työyhteisöissämme lainkaan optimaalisesti, siinä määrin kuin voitaisiin ja kannattaisi. Toki valveutuneet työyksiköt meilläkin tekevät tässä poikkeuksen. Olemmeko urheilussa kuitenkin reilusti edellä? Ainakin yksilölajien huippuurheilussa huomioidaan urheilijan taipumuspiirteet ja siihen kytkeytyvä mentaalipuoli.  Nykyurheilussa mentaalivalmennus on ollut kasvava trendi myös joukkueiden valmennuksessa. Tästä raportoitiin myös voittaneen nuorten leijonien kohdalla MM-kaukalossa 2015-2016. Päävalmentaja Jukka Jalonen kertoilee asiasta seuraavassa videossa.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/jukka-jalonen-mentaalivalmennuksesta-hyotya-yrityselamassakin/MdDktH6e?ref=facebook%3A09ab

 

Niissä työyhteisöjen tiimeissä, joiden sparrauksessa, valmennuksessa tai työnohjauksissa olen käyttänyt LTA:n eri ulottuvuushyötyjä, on jokaisessa niissä keskinäinen ”yhteen hiileen puhaltaminen” lisääntynyt selvästi. Miten se on mahdollista? usein pomot kysyvät. Selitykseni on, että usein toistettu ”erilaisuus on rikkautta” saa tässä valmennuksessa faktaa – hienotunteisesti ja yksilökohtaisesti!

luontaisten taipumusten analyysiLuontaisten Taipumusten Analyysissä (olipa se yksilö-, esimies- tai tiimikartoitus) emme edes lähtökohtaisesti etsi vikoja vaan haluamme ottaa erilaisuudet käyttöön. Malli ei luokittele ihmisiä hyviin ja huonoihin. Tämä on yksi syy, miksi taipumusmalleista on tullut suosittuja tiimityön, vuorovaikutuksen ja johtamisen kehittämisvälineenä.

Tässä kotimaisessa, verkossa tehtävässä, analyysissa erilaisuuden jäsentämisvälineenä käytetään kansainvälistä MBTI-kysymyspatteristoa. MBTI-mallin mukaisen analyysin ovat tehneet kymmenet miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa, ja siitä on julkaistu tuhansia kirjoja ja tutkimuksia. Molemmissa kuvataan ihmisen ajattelun neljää ulottuvuutta:

(a) tietoisuuden suuntaa (sisään- tai ulospäin),

(b) tiedon hankinnan pääasiallista tapaa (fakta- tai mielikuvaperusteinen),

(c) päätöksenteon painotusta (rationaalisuus tai arvoempaattisuus) ja

(d) elämäntyyliä (järjestelmällinen tai spontaani).

 

Jokaisessa ulottuvuudessa kun on kaksi vaihtoehtoista taipumusta, niiden yhdistelmistä muodostuu 16 erilaista taipumustyyppiä. Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA:n) innovaattori ja kehittäjä Kari Helin on kirjoittanut kirjan Ihmisten erilaisuus 16 tyyppiä työelämässä.

Ihmisten erilaisuus (Kovakantinen)

Vahvistetaan toimivia vuorovaikutuskuviota!

siis vuorotellen — vaikuttamisen — systeemiä

 

Asialle vihkiytyneen LTA-kouluttautuneen prosessit antavat analyysin tehneelle vihjeitä ja vastauksia ainakin seuraaviin: luontaiset vahvuudet, luontaiset työt, roolitaipumukset työryhmissä ja tiimeissä, stressaavat työtehtävät ja -tilanteet, haastavat (vaikeat) yhteistyökumppanit, mahdollinen stressikäyttäytyminen, johtamistyyli (taipumus).

 

Kiintoisaa on ollut huomata, kuinka oman henkilökohtaisen analyysin saaneena henkilöillä herää aivan uusi mielekkyys miettiä tiimien kokonpanoja erilaisissa tuotannon ja tekemisen vaiheissa. Kyse on vuorovaikutuksesta. Samalla johtajat ja esimiehet ovat saaneet uutta ymmärrystä siihen, miten säännöstellä muutosprosesseissa erilaisia ajattelutyylejä ja roolitaipumuksia, vaikkapa toteuttajan-, kehittäjän-, tukijan-, inspiroijan- ”luonteita” ja rooleja.

Coachilla ja esimiehellä on helpompaa, kun tietää millaista yksilöiden joukkoa valmentaa ja vie eteenpäin
Henkilö asemasta ja arvosta riippumatta tuntee työnanatajansa osoittavan arvostusta, kun tämän mahdollistamana saa yksilöllisesti palautetta hienotunteisella tavalla

 

Lue lisää Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA:sta) Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) palveluna. Sekin on hyvä tiedostaa, että parisuhdeterapeuttina olen käyttänyt tätä työmenetelmää myös parien keskinäisten suhteiden ´tsekkaamiseen´ asiakkaiden pyynnöstä, näiden vuorovaikutuskuvioiden ja hankaumien hoitamiseksi. Asiakaspalautteet ovat kaiken aikaa olleet kannustavia. Linkki- ja kirjamateriaaliehdotukset tämän blogitekstin lopussa.

 

Tätä ennen kuitenkin esitän Sinulle työhyvinvointia luotaavan tehtävän. Tämä on näkökulmaltaan enemmän yhteisö kuin yksilötason ´sfäärejä´ arvioiva. Jos olet työssäsi johtaja tai selkeästi esimiesasemassa, tietänet nämä alla olevat, oikeana pidetyt ja yleisesti hyväksytyt hyvän ja toimivan työyhteisön toimintaperiaatteet.

 

Tsekkaus- ja kotitehtävä

 

Olitpa tehtäväsi puolesta työpaikallasi johtamis-, esimies- tai toteutusvastuussa, voit arvioida nykyistä johtamistoiminnan tasoa. Alla on 10 työhyvinvointiin vaikuttavaa toimintaperiaatetta tai perusoletusta. Pisteytä jokainen kohta vaihtoehdoilla:

0 = ei pidä paikkaansa tällä hetkellä
1 = pitää paikkansa tällä hetkellä

 

Minusta meillä on

(1) kannustava työkulttuuri

(2) avoin toimintailmapiiri

(3) läpinäkyvä päätöksenteko

(4) tiimityöhön kannustava henki

(5) tehtävien selkeät vastuualueet

(6) virheiden ja epäonnistumisen sietämistä

(7) kannustamista riskinottoon

(8) virheistä oppimista

(9) työntekijöiden autonomia tehtävien hoidossa

(10) hyvät tiimien kokoonpanot ja niissä toimiva ryhmädynamiikka

 

Laske yhteenlaskettu pistemäärä (min 0 – max 10 pist).
Jos yhteenlaskettu tuloksesi on 0 – 3, tilanne on ehdottomasti toimenpiteitä vaativa. Mitä teet asialle? Mikä on ensimmäinen askeleesi muutoksen mahdollistumisessa?
Jos yhteenlaskettu tuloksesi on 9 – 10, rehellisyyskin on kunnioitettava hyve. Sitä tarvitaan työelämässä 2016. Mikä on oma osuutesi?

Tukea työelämään… osaan III pääset tästä.

Lisätietoa:

Kirjallisuudesta, esim. Pauli Juuti (2015) Johda henkilöstö asiakaskeskeisyyteen tai Hannele Seeck (2012) Johtamisopit Suomessa.

Blogikirjoittajan verkkosivuilta, esim.

https://www.timojuutinen.fi/mita-se-minua-hyodyttaa/ tai

https://www.timojuutinen.fi/hybridi/

 

 

Miksi avioliitto purkautuu?

/by

Osa III

Ero – Miksi avioliitto purkautuu?

Pirkko Saision palkittu teos Voimattomuus (2005) on myös tämän kolmannen blogitekstini ponnin.

läheisyyden puute parisuhteessa

Kirjan juonta paljastamatta, mietin kanssasi parisuhteen pysyvyyttä. Tuumailen tässä asiaa käänteisenä. Kysyn, miksi avioliitto purkautuu? Tukeudun kahteen arvostamaani tutkijaan, toinen heistä tuo tutkimushavaintonsa maailmalta, toinen on kaksi väitöskirjaa tehnyt ”maakunnan poika”, entinen juvalainen.

Steve Duck on pitkään askaroinut parisuhdepysyvyyden ja toisaalta erotutkimuksen parissa. Hän luokittelee moniin empiiriisiin selvityksiin perustuneena neljä yleisintä eron syytä. Tiivistän Duckin viestiä.

Miksi parisuhde päättyy?

  1. Suhde on alusta alkaen tuomittu epäonnistumaan, jos puolisoiden arvot tai persoonallisuudet ovat liian erilaiset. Empiiriset havainnot tukevat sellaista näkemystä, että usein nämä liitot solmitaan hyvin nuorina joko vanhempien painostuksesta tai mielenosoituksellisesti heidän käsitysten vastaisesti. Myös yllättävä, odottamaton raskaus saattaa löytyä merkittävänä taustatekijänä
  2. Avioliitto hajoaa, koska sitä ei hoideta. Keskinäinen vuorovaikutus ei toimi, tasa-arvo ontuu. Nainen saattaa olla erityisen tyytymätön perinteen mukaiseen roolimalliin ja siitä johdettuun elämäntapaan, joutuessaan vielä kodin ulkopuolisen työn ohella vastaamaan kodinhoidosta ja lapsista ilman miehen apua. Ennen pitkää suhteen tunnesuhde kuihtuu, koska virta puolisoiden välillä on ehtynyt
  3. Puolisot muuttuvat ja kehittyvät eri tahtiin ja eroon toisistaan. Kummankin muuttuminen ja yksilöllinen kehittyminen on sinänsä normaalia, varmaa ja väistämätöntä. Kysymys onkin siitä, että he suhtautuvat elämässä eteen tuleviin haasteisiin tavalla, joka saa heidät loittonemaan toisistaan. Henkilökohtaiset muutokset eivät kanna yhteiseen pesään! Toinen voi joutua työttömäksi toisen menestyessä urallaan. Elämä kodin ulkopuolella on monin verroin innostavampaa kuin yhteinen elämä perheessä. Jos puoliso kokee itsensä toteuttamisen uhatuksi tai jos hän on jatkuvan halveksunnan ja kritiikin kohde
  4. Suhde katkeaa äkillisesti, kun puolisosta paljastuu jotakin, mitä on mahdotonta hyväksyä, esimerkiksi uskottomuus, petos tai rikos

pettaminen_2

 

Amerikkalaisissa tutkimuksissa useimmin toistuva avioeron syy on uskottomuus. Tämä mainitaan eron perusteeksi lähes kaikissa selvityksissä. Toisena kärkisyynä esitetään yhteen sopimattomat persoonallisuudet ja taloudelliset ongelmat. Muita yleisiä avioliiton hajoamisen syitä ovat kommunikaation ja rakkauden puute perhe-elämässä. Samalla on syytä muistaa, että tosiasiassa eron syitä on runsaasti, eikä mikään niistä ole yksistään selittävä tai ratkaisevasti muita yleisempi. Yleensä kokonaisuus koostuu osista.

 

Suomalainen avioero 2000-luvun alussa oli Jouko Kiisken väitöstutkimuksen aihe, alakysymyksillä
Miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään?

Jouko Kiisken (Diss 2011) kotimainen  tutkimusjoukko valittiin Väestörekisterikeskuksen tilastokannasta satunnaisotannalla Manner-Suomesta. Otantaan tuli mukaan 800 miestä, jotka olivat syntyneet vuosina 1967–1976 ja eronneet vuosina 2004–2007. Lisäksi otantaan valittiin mukaan miesten entiset aviopuolisot. Tutkimukseen saatiin mukaan 224 miehen ja 311 naisen vastaukset, mikä oli 33,4 % koko otoksesta.

Yleisimmät eromotiivit olivat

  1. läheisyyden puute, jollaisina kuvattiin kommunikaatiovaikeudet, suhteen hoitamattomuus, rakkauden ja intohimon puute sekä seksiongelma
  2. erilleen kasvu, jotka tässä tutkimuksessa tarkoittivat puolisoiden erilaisia elämän tavoitteita ja elämän pyrkimyksiä sekä sitä, että ”puoliso ei ymmärrä unelmiani ja en ymmärrä puolisoni pyrkimyksiä”
  3. toisen puolison itsenäistyminen, joka voi ilmetä selkeänä pyrkimyksenä päästä pois avioliitosta, jotta voisi aloittaa itsenäisen elämän. Itsenäistymishalu voi ilmetä myös epäsuorasti esimerkiksi uskottomuutena

Jonkin verran harvinaisempia eron syitä olivat oma itsenäistyminen, puolison ongelmallinen käytös ja oma ongelmakäyttäytyminen.

Tämä ilmaus puolison itsenäistymisestä eron taustalla on mielenkiintoinen. Tunnetun attribuutioteorian mukaan ihmisillä on taipumusta nähdä negatiivisiksi koettujen asioiden syy itsensä ulkopuolella. Siksi lienee ymmärrettävää, että vastaajat näkevät avioeron syyn mieluummin puolison itsenäistymisessä kuin omassa vapauden kaipuussaan. Sama koskee ongelmakäyttäytymistä. Eli omaa elämäntapaa ei arvioida niin kriittisesti kuin toisen toimintaa.
Jouko Kiisken (2011) väitöstutkimus osoitti, että naiset löysivät kuluvan vuosituhannen alussa miehiä enemmän avioeron syitä. Tämä puolestaan selittää naisten lisääntynyttä aktiivisuutta avioliiton purkamisessa. Kotimaisista selvityksistä muutoinkin selviää, että nykyisin (erityisesti kaupungissa elävät) naiset odottavat parisuhteeltaan aikaisempaa enemmän henkilökohtaista laatusisältöä ja parisuhdeläsnäoloa. Se, miten tämä asia konkretisoituu ja tiedotetaan niin, että vastaanottopäässä syntyy kohtuullinen ymmärrys ja toimintaoivallus, onkin jo oma `farssinsa`.

läheisyyden puute parisuhteessa

Lisäksi meidän on syytä kysyä vastuullisen vakavasti, mitä lapsemme (jos heitä on meille suotu) ajattelevat ja odottavat meiltä aikuisilta. Liitän tähän erään, mielestäni erinomaisesti onnistuneen perhe-elämän todellisuuskuvauksen lapsen kokemusmaailmasta. Vaikka videon fokus on nimenomaisesti työelämän ja perhe-elämän soveliaammassa yhdistämisessä, luulen katselijan tavoittavan ”marraskuisessa menossa” muutakin: varsin hyvä tuokiokuva siitä, miten keskinäisen yhteyden kadottaminen perheessä koetaan.

http://www.youtube.com/watch?v=w52f4sEhV5s

Edellisen laulun sana… ”joten käänny ja kävele, koska me ei olla enää me!”… herättävät minussa mielenkiinnon kirjoittaa omia havantojani 25 vuoden aikajaksolta. Kuvaisin sitä, miten perhe-elämän kriiseistä on selvitty eteenpäin. Näillä kuvauksilla tahtoisin kannustaa henkilöitä luotettavan parisuhdeterapeutin pakeille, ikään kuin ottamaan askeleen selvittelytyöhön asiantuntijan kanssa, jo siinä vaiheessa kun suhdesolmut ovat kohtuudella avattavissa. Mieleni tekisi kirjoittaa perheneuvojana, avioparityön ja parisuhdeterapian näkövinkkelistä.

Ratkaisen kuitenkin tämän kiehtovan haasteen niin, että käsittelen niitä joissakin myöhemmissä blogeissani. Pysy linjoilla!

Nyt on loppuyhteenvedon aika. Se on mielikuvatehtävän muodossa. Kirjoitin siis Pirkko Saision Voimattomuus (2005) teoksen pohjalta johdantoblogin ja sen jälkeen rakkauden olemuksesta, uskottomuudesta ja erosta, kustakin oman erillisen kuvauksen. Sinulle, joka olet lukenut kaikki mainitut osat, esitän seuraavan mielikuvatehtävän:

Mitä Sinulle tulee mieleen tästä kuvasta, jos vaihtoehdot ovat (A) rakkauden olemus (B) uskottomuus (C) ero parisuhteessa? 

läheisyyden puute parisuhteessa

Ehdotan, että se mikä tuli ensimmäisenä  mieleesi noista ”tiukoista” vaihtoehdoista, siitä kertova blogiteksti (osa I, II tai III) sinun kannattaa lukea toistamiseen… ja ehkä vielä kolmannenkin kerran. Arvelen, että erityisesti siinä osiossa olevat virikkeet voivat parhaiten ´ruokkia´ Sinua. Minua kaiken kaikkiaan Pirkko Saision Voimattomuus voimaannutti! Lue siis lisää, hanki sitä kautta enemmän ihmillistä ymmärrystä. Jotakin on tarjolla näilläkin verkkosivuilla, esim. terapiaa käsittelevässä artikkelissa. Niin ikään Hybridi (Hybridi Plus) on kehitetty Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) uusimpana palvelupakettina juurikin mahdollisuudeksi ”sukeltaa suhteen saloihin” ennakoivasti. Hybridiohjauksessa olleet asiakkaat ovat julkisesti suositelleet eri median linkeissä (mm. suomi24:ssä, yrityshakupalvelussa, TTT:n yritysFB:ssä). Tutustu! Myös asiakashyödyt kannattaa ”valistuneen matkaajan” todeta tästä.