Liputan uskollisuutta – autan uskottomuudessa Mikkelissä. Tämä on kesäkuun blogijuttu, jossa artikkelikuva viittaa aihetta käsittelevään e-kirjaan Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT). Se julkaistiin keväällä 2022.

Opas on kiteytys 25 vuoden aikana tehdystä työstä, kun olen auttanut satoja pareja tilanteissa, jossa ollaan uskottomuuden teeman äärellä. Nykyinen vastaanottotila sijaitsee Mikkelin ydinkeskustassa.

MITÄ KOTIMAINEN TUTKIMUS PALJASTAA USKOTTOMUUDESTA?

Uskottomuus ilmiönä on perin monisyinen, yksilöllinen ja aina parikohtainen, parisuhdeterapeuteille kuitenkin kovin tuttu.

Tässä bloggauksessani, kun käytän ilmausta parisuhdeuskollisuus tai -uskottomuus, tarkoitan sillä silloin miehen ja naisen välistä vakavaa seurustelusuhdetta, avo- tai avioliittoa.

Suomalaisten seksuaalikäyttäytymistä on tilastoitu vuosikymmenien ajan, aina 1970-luvulta.

Viimeisin Väestöliiton FINSEX-tutkimus koottiin 6000 miehen ja naisen otannalla vuonna 2015. Tähän tutkimukseen osallistuneet olivat 18–79-vuotiaita.

Seurantatutkimuksissa on käynyt ilmi – toisin kuin `somen mediamaisemassa` erheellisesti saattaisi luulla – uskollisuutta arvostetaan ja siihen pyritään jopa entistä enemmän. Tällainen uskollisuuden lisääntymisen trendi läpäisee koko eletyn 2000-luvun ajan.

Kysymykseen ”tulisiko aviovaimon tai aviomiehen tilapainen syrjähyppy hyväksyä” vastattiin 1970-luvun alussa paljon nykypäivää sallivammin.

Vallinneen kehityssuunnan voisi sanoitta myös näin: suomalaiset pettävät yhä vähemmän. Tämä on todentunut varsinkin avio- ja avoliitoissa. Naimisissa olevista miehistä 22 prosenttia ja naisista 13 prosenttia kertoi pettäneensä kumppaniaan. Avoliitossa olevista miehistä uskottomia oli 13 prosenttia ja naisista 8 prosenttia.

Miten oma uskottomuus sitten ymmärretään?

Uskottomuuteen liittyvät vastaukset kielivät siitä, että miehillä salasuhteiden taustalla ovat enemmän määrälliset, valloittamiseen ja seksiin liittyvät asiat, naisilla puolestaan laadulliset tunnetekijät. Naiset ilmaisevat oikeuttavan uskottomuutensa erityisesti sillä, että nykyinen parisuhde tuntui heistä ”kylmältä ja tunneköyhältä”.

Tiedämme, että miehet ja naiset toivovat vakavaa suhdetta yhtä paljon.

Luotettava tutkimusnäyttö paljastaa, että uskollisuudesta on näin tullut meille yhä tärkeämpi kriteeri yhteiselämässä. Uskollisuus – uskottomuus -vaihtoehdoilla ikään kuin myös halutaan mitata omaa arvoa toisen silmissä: kelpaanko, riitänkö, rakastaako hän ja haluaako vain ja ainoastaan minua. Sanomattakin on selvää, että ”haluamme olla toiselle erityisiä ja arvokkaita”.

Minä liputan uskollisuudelle. Mitä Sinä ajattelet uskollisuudesta, ja toisaalta sen rikkoutumisesta?

 PETTÄMINEN – MISSÄ RAJANNE KULKEE?

Pettämisen raja vaihtelee parisuhteissa. Joillakin raja menee mediapornon katselussa, toisilla intiimissä suutelemisessa ja kolmannet vastaavat, että ”vasta yhdyntä on pettämistä”. Yleisesti voinemme kuitenkin todeta: kaikki sellainen, mikä rikkoo yhteistä sopimusta parisuhteesta ja uskollisuudesta, on uskottomuutta.

Kokemus uskottomuudesta on usein hyvin kivuliasta ja rikkovaa molemmille osapuolille. Rajalinjan näkemyksestä riippumatta.

Oletteko keskenään keskustelleet uskollisuuden ja uskottomuuden käytännön rajamerkeistä?

USKOTTOMUUDEN KIPUA MOLEMMILLA – PETETYN JA PETTÄJÄN ASEMASSA

Massiivisia tunteita. Molemmat parisuhteen osapuolet kokevat tapahtuneesta vahvoja ja vaikeita tunteita. Mutta eri tavoin.

Petetylle luottamuksen rikkoutuminen sekä oman kelpaamattomuuden ja arvottomuuden tunne ovat todella raastavia. Hän tuntee oikeutetusti vihaa tapahtuneesta, pelkoa tulevasta ja surua suhteensa puolesta. Kaikki yhteiset hyvät kokemukset tuntuvat kertaheitolla menettävän merkitystään.

Terapeutillekin kuvataan toistuvasti tämä kodin kokemus siitä, kuinka toinen kävelee pettäjän perässä ja vaatii kuulla kaikki yksityiskohdat sekä erityisesti vastauksen ”miksi” kysymykseen. ”Muuten en voi elää!” on ahdistuneen, vereslihalla sanottua.

Ei ole helppoa pettäjälläkään.

Pettäjän on vaikea kestää omaa syyllisyyttään ja nähdä aiheuttamaansa kipua toisessa. Hän tuntee syyllisyyttä, häpeää ja pelkoa siitä, että josko toinen ei kykene antamaan anteeksi. Yhdessä olon ilmanala täyttyy ikävien ja raskaiden tunteiden painosta, sillä pettäjällä on harvoin sellaisia vastauksia, jotka torppaisivat kyselyn. Hän ei ymmärrä itsekään tapahtunutta.

Tässä tilanteessa uskottomaksi paljastunut kyllästyy puhumaan samasta asiasta ja kokemaan syyllisyyden koko ajan uudestaan; joskin neutraalin ja luotettavan parisuhdeterapeutin luona monet kertovat päässeensä ”yhteiselle alustalle”.

Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) asiakastyössä, kuten kaikessa ammatillisessa parisuhdeterapiassa, painopiste kohdistuu juuri siihen intiimiin suhteeseen, jossa uskollisuuden raja on rikkoutunut. Ei suhteen ulkopuoliseen.

Keskiössä on sen ymmärtäminen, mitä tässä omimmassa suhteessa on uudelleen nähtävää. Mitä toinen (pettäjä) on läheiseltään, ehkä pitkäänkin kaivannut? Millä sektorilla ja missä asioissa vajekokemukset ovat ilmenneet? – puolin ja toisin. Ovatko halut ja toiveet tulleet riittävästi kerrotuiksi? Mitä muita seikkoja en ole voinut, kyennyt tai kehdannut tuoda asuinkumppanilleni tiettäväksi?

Elämä kutsuu muutokseen joskus hiljaa kuiskaillen, joskus taas rajusti huutaen!

Pitkä työkokemukseni parisuhde-elämän erilaisten todellisten kysymysten äärellä on osoittanut, kuinka henkilöt oivaltavat ja saavat uutta ymmärrystä kaikesta siitä, mitä ovat suhteessa kokeneet tai jonka eteen joutuneet. Kivutta se ei tapahdu, mutta mikäpä muukaan muutos ihmisen elämässä ja parisuhde-elämässä tapahtuisi ilman sitä.

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) avoinna

Aloitusaikoja (esim.) tästä

Laita viestiä – otan yhteyttä!