Kirjoitan kolme peräkkäistä blogikirjoitusta sovittelusta Mikkelissä ja Etelä-Savossa laajemmin. Kirjoitusten keskiössä on aihevideo. Tai oikeammin kaksi sellaista.

Videoilla, jotka kestävät muutaman minuutin, pyrin antamaan impulssit, joita tekstissä hiukan laajennan. Saat infoa sovittelusta työssä ja kotona. Sinuiksi sovittelun kanssa puolestaan tullaan, kun henkilökohtaisesti osallistuu sovittelutapahtumaan.

Miksi tällainen aihe?

Oikea-aikainen konfliktien hallinta ja mahdollisesti ulkopuolisen asiantuntijan osuus tilanteen ratkaisussa on nykyaikaa, sanoisinko edistyneillä areenoilla, olipa kyse työpaikan henkilöristiriidoista tai sitten eron uhasta yksilölle tärkeässä parisuhteessa. Tämä on tärkeä tiedostaa.

Valveutunut lukija tietää, että on koko joukko muitakin käyttöalueita, joissa sovittelutoiminta toteutuu tavoitteellisen onnistuneesti: Kansainvälinen sovittelu, oikeudessa Rikos-ja riita-asioiden sovittelu tai Tuomioistuinsovittelu, päiväkoti-, koulu- ja opiskelumaailmassa toteutetaan erilaisia Verso- ja Restosovitteluja. Niin ikään on Ympäristöasioiden sovittelua, ja vieläpä isommissa kaupungeissa Katu- ja Naapurustosovittelua.

Sovittelun kaksi ikkunaa

Blogikirjoituksissani rajaudun vain kahteen, itselleni läheisimpään, perheasioihin ja työelämän työyhteisösovitteluihin. Molempia on tarjolla Mikkelissäkin, mutta niin täällä kuin Suomessa laajemminkin, molemmat sovittelun käyttöalueet ovat alikäytettyjä. Näin siitäkin huolimatta, vaikka molemmilla toimenpiteillä on Suomessa lain yksilölle suoma turva.

Miksiköhän?

 ”Yksin on selvittävä” -asenne, kiireellinen elämäntapa tai tietämättömyys palvelutarjonnasta lienevät yleisimmät selittäjät sille, miksi sovittelutoiminnan ilmeiset ja todistetut hyödyt jäävät käyttämättä.

Erimielisyydet ja konfliktit työtiimeissä tai työporukoiden välillä eivät sinänsä ole kavahdettavia. Välinpitämättömyys tai keinottomuus konfliktien hallinnassa kuitenkin tekee kärpäsestä härkäsen. Ei hyvä!

Jotta tilanne ei ehtisi äityä kohtuuttomaksi, ”tarttis tehdä jotain”, kunnioitettua, edesmennyttä Mauno Henrik Koivistoa lainataksemme.

Toimeen tarttuminen kannattaa. Työpaikalla ja kotona. Kuvittelen, varsinkin jälkimmäiseen liittyvänä, että Sinullakin on muistikuvissa niitä kokemuksia, kun parisuhteessa tai muussa siviilisuhteessa löydettiin rakentava sopu. Tuntemus oli helpottava. Samaa toteutuu työpaikoilla, erimielisyyksien kunniallisessa purkamisessa.

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) ja sovittelutyö tänään

Olen toiminut erilaisissa sovittelutehtävissä jo viime vuosituhannelta, 1990-luvulta alkaen. Aloitin Hämeessä ja jatkoin Etelä-Savossa. Toiminta on ollut ja edelleen on julkisoikeudellisen organisaation (kaupungin) ja oikeuslaitoksen valtuuttamaa. Nämä toimeksiannot liittyvät nimenomaisesti perhe-elämässä esiintyviin kriiseihin ja selvitystöihin.

Millä kompetenssilla toimin? Siitä kirjoitin Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) sivulla, katso sovittelu.

Kokemusta on karttunut. Yhtenevästi ja ’laveasti´ voi kuitenkin todeta: vuosituhannet vaihtuvat, mutta ihmisten keskinäiset suhteet pitävät pintansa. Ne ovat mielenkiintoinen haaste ja kehityksen potentiaali niin työssä kuin kotona.

2010-luvulla sovittelupyyntöjen tarve on hiukan muuttanut työni sisäistä painopistettä. Viimeisen viiden vuoden aikana sovittelutyöhän käyttämäni työtunnit ovat lisääntyneet erityisesti yrityksissä ja työyhteisöissä. Toimin erilaisten yhteisöjen ja siellä mitä erilaisimpien tapahtumakriisien ulkopuolisena ja tasapuolisena fasilitaattorina. Fasilitaattori on koulutettu henkilönä, joka auttaa konfliktin osapuolia asiassa eteenpäin. Restoratiivinen työyhteisösovittelu on nykypäivää Suomessa, ja kokemuksesta tiedän, jalkautunut Mikkeliinkin.

Restoratiivinen – mitä se on?

Ihmettelet ehkä sovittelun edellä olevaa, alkujuuriltaan latinalaisperäistä sanaa `restoratiivinen`. Vaikka varsinaisesti ei kysymys ole rakennuksesta, voit tässäkin yhteydessä ajatella rakennuksen restaurointia, entisöintiä; sellaista remppaa ja kunnostusta, jossa palautetaan alkuperäinen muoto.

Restoratiivisen sovittelun työotteessa on varsin arvokasta se kuninkuusajatus, että sovittelussa oleva yksilö tai porukka ryhmänä säilyttää kasvonsa. Kunniallisesti. Tämä siitäkin syystä tai juuri siksi, että työskentelyssä kohdataan avoimen rohkeasti työmaailman arjessa tapahtunutta toimintaa ja tekosia − aina juurisyihin saakka. Näin tapahtuneesta oppiminen mahdollistuu kestävällä ja kantavalla tavalla.

Ymmärrät varmaan, että katsomalla ahdistavia asioita silmästä silmään, ja saattamalla ihmiset nokatusten näkemään tuntemusten taustalla olevia juurisyitä, toimimme viisaasti ja nykyaikaisesti. Erilaisuuksien kohtaaminen lisää itsetuntemusta.

Verrattain paljon tätä työtä tehneenä ja myös työnohjaten toisia kollegoja Suomessa, voimme kokemusperäisesti vielä lisätä: Jotta toiminnan tuloksellisuus varmistetaan, on restoratiivisessä sovittelussa kyettävä tarjoamaan eri osapuolille erittäin turvallinen työskentelyasetelma. Silloin on kyse sekä rauhallisesta fyysisestä tilasta, ajasta ja ohjaajasta. Työporukka rekisteröi nopeasti omassa mielessään, täyttyvätkö kaikki nämä lähtökohdat.

Tämä oli johdanto-osa. Jatkan seuraavassa kirjoituksessa keskittymällä perhe-elämän ikkunaan. Näen sen ikkunan äärellä viisi teesiä, joita käsittelen, jotta tämä toinen sovittelun ikkuna tulisi Sinulle lukijana tutummaksi.

Kolmas blogiteksti, joka sekin liittyy Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) Teemaklinikan aihevideoon, porautuu sitten videota enemmän työyhteisösovitteluun. Rohkenen tämän osion rakenteesta ja sisällöstä ajatella tyylillä, ”kysy mitä haluat, minä vastaan, mitä haluan”. Asia edellä tietystikin.

Löydät molemmat blogikirjoituksen osat kohta näiltä samoilta TTT:n verkkosivuilta. Ennen perhe-elämän sovitteluteeseihin siirtymistäsi, voit kuunnella Samuli Edelmannia. Hän tulkitsee vanhaa virttä. Hienosti. Sillä onhan elämästä ja tulevaisuudesta kysymys meillä kaikilla 24*7.

Tavataan kohta TTT:n Teemaklinikan videoilla ja tuumataan tärkeitä teemoja!

Huom! Etusivulta pääset katsomaan kaikki tähän mennessä julkaisemani videot.