Tag Archive for: sparraus

TYÖNOHJAUSTA VAHVUUKSIEN VALOSSA MIKKELISSÄ – TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT) TÄNÄÄN!

/by

Työnohjausta vahvuuksien valossa Mikkelissä – Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tänään! on otsikon mukainen varsinainen blogikirjoitus. Osaltaan on kysymys työhyvinvoinnista.

Jutun johdanto saattaa olla Sinulle tarpeellisen tärkeä. Lukaise se, varsinkin jos työnohjaus sisältönsä puolesta on jokseenkin vierasta. Teemajohdantoon pääset klikkaamalla tästä.

Ovatko asiakasmäärät ja toisaalta työnohjauksen tilatut asetelmat, joita ovat yksilö-, pari- tai ryhmämuotoinen, jotenkin muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana?

Kokemamme globaali pandemia säikäytti!

Kuten muistamme, korona-aikaan liittyivät laaja-alaiset ja tiukat kokoontumis- ja työskentelyrajoitteet, vapaalla ja työssä. Kaikkialla.

Tekivätkö nämä monet uudelleenjärjestelyt myös pysyvän loven työnohjaustyölle Etelä-Savossa ja Mikkelissä?

Kykenen vastaamaan riittävän tarkasti omaa toimintaani tilastoiden.

Huomautus lukijalle: 

Käsittelen nimenomaisesti työnohjauksen merkeissä tapahtuvaa palvelutoimintaa. Jätän lukujen ja referoinnin ulkopuolelle kaiken muun ammatillisen toiminnan: mm. ELY-keskuksien tilaamat ja pk-yrityksissä toteutuneet kehittämiskonsultoinnit, samoin julkisyhteisöissä muutoin tekemäni kehittämis-, sovittelu- ja konsultointityö. Niin ikään erilainen terapiana tapahtunut on luonnollisesti tässä esitettävien asiakas- ja työtuntilukujen ulkopuolella.

 

TOIMIVAA TYÖNOHJAUSTA MIKKELISSÄ  –  TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA

VUOSINA 2019 ja 2022?   

Seuraavat kaksi grafiikkaa sisältävät työnohjaustyön vertailevat jakaumat Timon Työnohjaus ja Terapiassa (vuosikuukaudet 1.1. – 30.11). Valotus ennen ja jälkeen koronarajoitevuosiemme. Työnohjaaja Timo Juutinen on vastannut kaikista mainittujen vuosien työnohjauksien toimeksiannoista.

Ensimmäisenä esillä olevassa kuvassa ilmaistaan havainnollisena se tilastotieto, että Mikkelissä kotipesää pitävässä TTT:ssä annetun työnohjauksen määrä on palautunut koronaa edeltävälle vuositasolle. Tunneissa ilmaisten jopa kasvanut.

Kun vuonna 2019 (yksilöille, pareille ja tiimiryhmille) annettu yhteenlaskettu tuntimäärä oli 165 tuntia, on vastaava luku vuonna 2022 yhteensä 221 tuntia.

Montako yksilöä, paria tai ryhmää oli toiminnan piirissä? Tähän keskityn jälkimmäisessä tulostekuvassa.

Kun vertaamme osallistujalukuja kahdelta eri vuodelta, lukijan on hyvä tiedostaa, että tiimi- tai ryhmämuotoiseen työskentelyyn osallistui prosessin aikana eri määrä läsnä olevaa henkilöstöä. Tilaajan työyhteisön akuutit työtilanteet ja osallistujan ajankohtaiset vapaat huomioidaan. Näin on tapahtunut molempina vuosina. Niinpä, toisin kuin yksilö- ja parityönohjauksessa, tilastoitu nuppiluku ja vaihteluväli ryhmien osalta on 3–15 henkilöä / toteutunut työohjausistunto.

Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) työnohjaustyön piirissä oli vuonna 2022 yhteensä 115 työikäistä. Kolme vuotta aiemmin, vuonna 2019 heitä oli 109 henkilöä.

Moniko henkilö esiintyy tilastolukuna ennen ja jälkeen korona-ajan rajoitevuosien?

Erityisen tarkan silmä- ja tilastohavainnon mukaan heitä on vain kourallinen (5 henkilöä).

Summaten voimme ilmaista. Vaikka koronarajoitevuodet vaikuttivat myös työnohjauksen toteumiin, kuukausitasolla varsin merkittävänä ´niiauksena´, silti nämä vuodet eivät kuolettaneet toimintaa! Myös uusia toimeksiantoja käynnistyi vuosina 2020–21.

 

MONTAKO ASIAKASTA YHTEENSÄ?

Kun kysytään yhteenlaskettuja työnohjauksen asiakasmääriä TTT:ssä, voidaan kohtuullisen tarkasti todeta, että neljän viimeisen vuoden aikana työnohjaaja Timo Juutinen on työskennellyt reilut 250 työikäisen kanssa. Työnohjaus on ollut olemukseltaan joko yksilö-, pari-, tiimi- tai ryhmämuotoista.

TTT:ssä palvelutoiminta on vuosikymmenen ajan perustunut systemaattiseen tilastointiin ja niiden transparenttiseen raportointiin, samoin kuin lukuisat käyttäjäpalautteet. Määrät ja arviot ovat osoittautuneet julkisissa ostopalvelukilpailuissa Suomessa siinä määrin huomattaviksi, että kärki- tai piikkipaikoille päätymiset ovat palkinneet niin tilaajaa kuin toteuttajaa.

 

MILLAISIA TOIMENKUVIA TAI AMMATTINIMIKKEITÄ OSALLISTUNEILLA?

Aiemmin kirjoitetun perusteella näyttää ilmeiseltä, että ostettu työnohjaustoiminta on vakiinnuttanut asemansa, osana työhyvinvointipalvelua Mikkelissä ja Etelä-Savossa. Edes laaja-alaiset toimintaympäristön kokoontumisrajoitteet eivät tyrehdyttäneet toimintaa.

Nyt voimme sitten kysyä sitä, millaiset ammattialat käyttävät tätä ammatillista ostopalvelua. Millaisia ammattinimikkeitä tai toimenkuvia työnohjaukseen hakeutuneilla on ollut 2020-luvulla?

Otsikon kysymykseen vastaaminen Timon Työnohjauksen ja Terapia (TTT) osalta on helppoa.

Pelkistetysti ne ovat monenlaisia!

Aakkostan.

** Asentajia – Asiakaspalvelijoita – Asiantuntijoita – Avustajia – Esihenkilöitä – Hoitajia – Johtajia – Kasvattajia – Koodareita – Lääkäreitä – Pastoreita – Ohjaajia – Opettajia – Sovittelijoita – Työnjohtajia – Viljelijöitä – Yrittäjiä.

Huom! Edellisessä listauksessa koonti koski vain sellaisia ammattiryhmiä, joita ryhmänsä edustajina kaksi tai enemmän henkilöä / työnohjaussopimus.

Kaikkia heitä yhdistivät nämä kaksi, tosiasiallinen halu jaksaa sekä menestyä työtehtävässään. 

 

MIHIN KESKITYTTIIN? 

Alla olevat kuvat sisältävät vihjeitä, joskin varsin laaja-alaisena osviittana esitettyyn kysymykseen.

 

 

 

 

 

 

 

Yleisesti voimme mainita, että työnohjausprosessit rakentuivat osallistujan vahvuuksien varaan eri kestoisina. Yhdessä määritelty tavoite mielessä – tapauskohtaisena!

Timo Juutinen työnohjaajana on huolehtinut ja varmistanut sen, että yksilöt ja tiimit lähestyivät työssään olevia haasteita vahvuuksiensa valossa.

Tähän kokeneella työnohjaajalla on perusteensa, eikä vähäisenä se info, joka on sisältynyt osallistujan saamaan Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA) kansioituun tulosteeseen. Näitä analyysejä yksilöt tai tiimit ovat toivoneet kanssani toteutettavaksi.

Tässä kohden on aiheellista lukijalle muistuttaa, että allekirjoittanut liputtaa kokonaishyvinvoinnin puolesta.

Työnohjauksen tulokulmasta tämä merkitsee erilaisia ´työhyvinvoinnin ikkunoita´. Luonteenvahvuuksien (character strengths) lisäksi henkilön tai yhteisön vallitsevia arvoja (values), sellaisina joina ne tosiasiallisesti toteutuvat sekä muita resursseja (resources, supports), kun tähtäyspiste on henkilön kyvykkyyksien (talents, abilities) esiin nostamisessa osaamisen ja työtaitojen (skills) näkökulmasta. Viimeistään työnohjaaja on hän, joka kysyy sparrattavaltaan  tämän todellisten kiinnostuksen kohteiden (interests, passions) perään, ehkä piilevienkin.

Yhdessä edelliset kuusi tulokulmaa muodostavat ns. Voimakehä-kokonaisuuden, josta tehdään tällä hetkellä kotimaassammekin mielenkiintoista vaikuttavuustutkimusta.

 

MIKSI JUURI VAHVUUDET? 

Viimevuosien, ja jo varsin kattavan tutkimustiedon mukaan seuraavat havainnot näyttäytyvät aina vain ilmeisimmiltä.

  1. Toimintaympäristön kiireisyys lisännyt huolestuttavasti ns. eettistä stressiä eli sitä, että ”en pysty tekemään työtäni niin vastuullisesti, tasokkaasti ja huolellisesti kuin haluaisin”.
  2. Hektinen ja samanaikainen henkilöresursseja karsiva työelämä ´tuottaa´ varjonsa; henkilöitä, jotka liian pitkään kipuilevat jaksamisensa äärirajoilla. Tällöin kyse ei ole ainoastaan johonkin tiettyyn työ- tai vuosiperiodiin rajautuvasta, vaan kokijan tuntemasta pitkäkestoisesta ja palautumattomasta henkisestä ylirasituksesta, joka ilmenee työtehon laskuna.
  3. Yritykset ja työyhteisöt ovat havahtuneet sairauspoissaolojen aiheuttamiin kasvavan kalliisiin kustannuseriin.

Havaittuihin häiriötekijöihin ratkaisuja ja korjausliikkeitä on haettu muun muassa

  1. rakenteisiin puuttumalla
  2. yksilöllisen luovia työaikamalleja etsimällä
  3. ennakoivan tuen hyveeksi nostamisella positiivisen psykologian hengessä

Korjausliikkeiden tuloksellisuustarkasteluissa merkille pantavina onnistumisina usein mainitaan:

  1. yksilön tarpeita ja elämäntilannetta huomioivat toteutukset
  2. jo olemassa olevat luontaiset taipumukset, erityisesti henkiset vahvuudet kyetty hyödyntämään – yksilövahvuudet edellä! 
  3. ulkopuolinen asiantuntijaresurssi toiminut kaivattuna impulssina ja henkisenä katalysaattorina myönteisen muutosvaiheen synnyssä.

Joidenkin työyhteisöjen tuloksellisuustarkasteluissa kernaasti lisätään maininta toteutuneen työnohjaustoiminnan kustannustehokkuudesta työnantajalle. Vertailevaan talousanalyysiin perustuneena on saatettu todeta tulevalle työkaudelle: ”kahden viikon sairausloman kustannuksilla yksilö kävisi vuoden yksilötyönohjauksessa!”

Kerroin tästä seikasta TTT:n työhyvinvoinnin teemavideolla.

 

TYÖNOHJAAJAN OMA TYÖHYVINVOINTI TASALAATUISUUDEN VARMISTAJANA

Kaikessa palvelutoiminnassa ostajan kannalta tuotteen tai toiminnan tasalaatuisuus on eräs kriittisen tärkeä menestystekijä. Myös työnohjausta hankittaessa ostajan tulee voida varmistua toteuttajan sekä ammattipätevyydestä että tämän tehtävävireydestä. ”Sokea voi harvoin sokeaa taluttaa”.

Miten voit? on työhyvinvointikysymys.

Liitän blogikirjoitukseni loppuun työhyvinvointitestin. Siinä lukija voi testata tilaansa Työterveyslaitoksen laatimien kuvausten avulla. Vastaaminen vie aikaa 5 min. Halutessaan vastaaja saa maksutta arvion antamaansa sähköpostiin.

Työhyvinvointi, innovatiivisuus, työnimu, työkunto, työvireys… ja toisaalta työuupumus, työssä tylsistyminen, työriippuvuus, työstressistä palautumattomuus… luetteloa voisimme jatkaa.

Mitä olisi kerrottavissa työnohjaaja Timo Juutisen tämänhetkisestä työkyvystä ja -vireydestä?

Työkyvyssä on kyse ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyn perustana ovat ihmisen fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky, ja lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi sosiaalinen toimintakyky, osaaminen sekä työtä koskevat arvot, asenteet ja motivaatio. Myös työolot, työyhteisö ja johtaminen vaikuttavat työkykyyn.

Siteeraan työhyvinvointitestissä (10/2022) saamiani loppuarvioita.

”Timo Juutinen. Kaikkien edellä läpikäytyjen vastaustesi perusteella: Hyvä tulos! Tuloksesi perusteella työkykysi on korkeampi kuin suomalaisilla keskimäärin.”

Raskaan työn jälkeen raskaat huvit! näinkö tapaamme sanoa. Minä puolestani vaihdan vapaalle liittämällä lauseeseen sanan ”kevyet”. Kuvat ilmentävät allekirjoittaneen huvia, iloa ja sisäistettyä työhyvinvoinnin lähdettä.

Menestystä vahvuuksia etsimällä, löytämällä ja viisaasti hyödyntällä!

Lisäinfoa asioista, jotka mainittiin blogijutussa

** Työterveyslaitoksen työhyvinvointitestiin pääset linkillä tästä.

** Eettisestä stressistä ”kysymyksiä ja vastauksia” voit lukea erään tiivistyksen tästä.

** Sairauspoissaolojen ”Menetetyn työpanoksen kustannuksista” esim. STM:n dokumentista, tästä.

** Luonteenvahvuuksiin lukija voi tutustua puolueettomasti mm. VIA-instituutin maksuttoman kartoituksen kautta siirtymällä tästä.

 

 

 

 

 

 

 

 

TYÖNOHJAUS – kokemuksia ja jälkimaininkeja

/by

Työnohjaus – kokemuksia ja jälkimaininkeja. Tämä on vuoden 2022 ensimmäinen bloggaus Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) alustalla. Aihe on ajankohtainen useammalla työelämän toimialalla korona-ajan kurimuksen vain jatkuessa.

Yritykseni nimi ilmaisee selkeästi työtoimintani kaksi painopistettä alkaneena vuonna, sinänsä ei siis mitään uutta auringon alla…

Olen kirjoittanut työnohjauksesta, tästä palvelutuotantoni toisesta kärjestä useita blogikirjoituksia, mutta vieläkin enemmän toteuttanut sitä, työnohjaajana ja työnohjaajiksi kouluttaneiden sparraajana.

Liitän loppuun linkin, josta selviää, missä määrin vein toimeksiantoja maaliin, eräänä aivan tavallisena toimintavuonna.

Onko työnohjaus turhuutta ja tuulen tavoittelua?

Näiltä TTT:n verkkosivuilta löydät eri työelämän sektoreilla työskentelevien henkilöiden monenkirjavia käyttäjäpalautteita. He kukin, tulkintani mukaan vastaisivat kielteisesti otsikon kysymykseen.

Tätä bloggausta miettiessäni ja nyt kirjoittaessani elämme Suomessa kiivaan keskustelun aikaa sen suhteen, pitäisikö meillä koululaisten ja opiskelijoiden suoraan jäädä etäopetukseen, nyt kun kevätlukukausi 2022 alkoi. Syyn väittelyyn kaikki tiedämme: ”koronaviruksen omikronmuunnos leviää räjähdysmäisesti, laittaako se meidät väistämättä polvilleen?”

Tämä, yhteiskunnan toimintojen erään arkivyöhykkeen, koulumaailman todellisuus inspiroi tällä kertaa keskittämään tulokulman asiaan juuri opettajan ja muiden koulun henkilökunnan näkökulmasta. Annan puheenvuoron henkilölle, jonka mielipide julkaistiin Helsingin Sanomissa 16.1.2022.  

Huom! Siteeraan mielipidekirjoituksen kokonaisuudessaan; ainoastaan pilkkomalla kappaleita editoin sen mobiililta ja tabletilta hiukan helpommin luettavammaksi.

Minusta mielipiteen kirjoittajan ja toimituksen laatima otsikko viitannee myös sekä työhyvinvointiin että pitovoimaan alalla, jolle on saanut koulutuksen. Työnohjaus tiedetään tutkimusnäytöin toimivaksi työkaluksi, kun etsitään työhyvinvointipanostuksia yrityksissä ja yhteisöissä.

En tiedä, olisinko enää opettaja, jos en olisi saanut paljon tukea ja hyviä vinkkejä 

Siirtyminen harjoittelusta oikeasti opettamaan on kuin joutuisi uimataidottomana aloittamaan altaan syvästä päästä.

Kun aloitin opettajanurani kaksikymmentä vuotta sitten pienessä itäsuomalaisessa kunnassa, olin huolissani siitä, tuleeko minusta koskaan hyvää opettajaa.

Vaikka lohduttauduin professori Kari Uusikylän sanoilla siitä, että monenlaisista ihmisistä voi tulla hyviä opettajia, tiesin, että hyvän opettajan vaatimuslista on pitkä: opettajan pitää olla samaan aikaan tiukka kurinpitäjä ja rento, huumorintajuinen ja ymmärtäväinen ohjaaja. Hyvä opettaja löytää keinot opettaa niin heikkoja kuin taitaviakin oppilaita, hän on luova ja kekseliäs, hallitsee niin digi- kuin vuorovaikutustaidotkin ja kouluttaa ja kehittää itseään jatkuvasti.

Olin huolissani, sillä tiesin, että vaikka jotkin listan ominaisuuksista itseeni sopivatkin ja ennen kaikkea olin valmis kehittämään itseäni, monessa asiassa lähtötasoni ei ollut kauhean kehuttava ja edistyin tuskastuttavan hitaasti.

Harjoitteluvuoden aikana yhtä näytetuntia sai valmistella useita päiviä ja sen piti olla minuutintarkka ja sisältää muun muassa motivointia, opetuskeskustelua ja yhteistoiminnallista oppimista. Luokassa oli työrauha, koska arvioiva opettaja istui takana.

Siirtyminen harjoittelusta oikeasti opettamaan on kuin joutuisi uimataidottomana aloittamaan altaan syvästä päästä. Voi vain toivoa, että kollegat ja rehtori kannattelevat, jotta pää pysyisi pinnalla.

Minulla on ollut onnea. En tiedä, olisinko enää opettaja, jos en olisi saanut kollegoilta ja rehtoreilta tukea ja paljon hyviä vinkkejä. Toisena työvuotenani olin myös mukana ryhmätyönohjauksessa ja vuosia myöhemmin vaikeassa tilanteessa pääsin rehtorin avulla yksilötyönohjaukseen.

Mielestäni opettajan pitäisikin päästä työnohjaukseen nykyistä paljon helpommin.

Uskon, että kaikki opettajat haluavat olla hyviä opettajia. Yksi ratkaisu huonojen opettajien ongelmaan on, että kouluihin palautetaan tarkastajat ja huonot opettajat (ehkä myös minut) irtisanotaan. Voisi toki käydä niin, että huomattaisiin, ettei hyviä ole riittävästi. Silloin toisena ratkaisuna ehdotan täydennyskoulutusta, säännöllistä työnohjausta ja kehityskeskusteluita rehtorin ja kollegoiden kanssa ja lopulta myös epätäydellisyyden hyväksymistä.

Anna Heinonen

Tampere

 

Tällä linkillä Hesarissa 16.1.2022 mielipidekirjoitukseen ja sen synnyttämään kommenttipuheenvuoroihin.  > https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008541843.html 

Tällä linkillä puolestaan pääset lukemaan lisää työnohjauksesta ja sen toteutumasta allekirjoittaneen tehtäväkentässä. > TYÖNOHJAUS 2019 ja TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT) MIKKELI

KONSULTOINNISTA NIPOTTAMATTA JA HUUTAMATTA

/by

Konsultoinnista nipottamatta ja huutamatta. Miksi tällainen otsikko? Olenhan kirjoittanut konsultointityöstä useita kertoja. Lopussa myös linkkejä näihin aiemmin julkaisemiini.

En tiedä ajatteletko, kuten kuudesluokkalaiset ilmaisivat näkemyksiään opettajan sukupuolen merkityksestä koulutyössä: ”Naiset nipottaa ja miehet huutaa”. Näin todettiin Olli Helamaan, reilut vuosikymmen sitten tekemässä, haastatteluihin perustuvassa pro gradu -tutkielmassa Jyväskylän yliopistossa.

En ole opettaja. Tiedän myös sukupuoleni. Pyrin tässä lyhyessä blogipäivityksessä välttämään jonkin seikan erityistä painottamista huutamalla, mutta myös sortumatta jonkin toisen nipottamiseen. Pikemminkin infoan. Jätän täkyä seuraajalle.

Tämä tuokiokuvaus konsultoinnista korona-aikana kiinnittyy uuteen 3K Savon työvideoon. Se julkaistiin Ystävänpäiväksi 2021.

Kokoan videosta vain joitakin ajankohtaisia näköaloja. Kirjoitin vastikään mainitun yrityksen verkkosivulle blogikirjoituksen otsikolla ”Konsultointi kannatti korona-aikanakin”. Linkki sinne.

Tasapainottamista. Sellaista me kaipaamme, koska me tarvitsemme…

Jokainen ihminen tasapainoilee elämässään eri asioiden ja ilmiöiden kesken. On talous-, ihmissuhde- ja terveysasioita. Arjen aikatauluissa haemme tasapainoa; sellaista, jonka kanssa kykenisi elämään identiteettiään ja elämäänsä menettämättä…

Elämäntilanne vaikuttaa tasapainotteluun. Työelämässä on omat yksilön kohtaamat voimatekijät, jossa muun muassa vallitsevalla asemalla ja henkilön työroolilla on merkityksensä.

Tässä päivityksessä muutama sana johtajuudesta, koska linkitetyssä videossakin esiintyy ainakin kaksi eri johtajaa. Molemmat konsultoinnin merkeissä.

Kun luen nykyistä johtajakirjallisuutta, törmään toistuvasti esiintyviin `luetteloihin`, joissa kuvataan hyvän johtajan ominaisuuksia.

Näiden tiivistysten mukaan johtajalla tulisi olla näkemystä, taitoa laatia visioita. Hän valtuuttaa rohkeasti toisia toimimaan, koskapa kunnioittaa heitä niin ihmisinä kuin ammattilaisina. Esimerkillinen johtaja jopa toistuvasti nostaa yhteisönsä tai yrityksensä muita toimijoita myönteisen huomion keskiöön. 

Vuosia on puhuttu lisääntyvästä itseohjautuvuudesta työelämässä. Tulevaisuudessa johtajia ja esimiehiä, alasta riippumatta, haastaa monenlaiset digi- ja tekoälyyn kiinnittyvät taito-odotukset. Emme täysin tiedä, mitä kaikkea, tällä hetkellä vielä tuntematonta tulevaisuuden työelämä pitää sisällään… Mutta arvatenkin johtajalta odotamme resilienssiä, lisääntyvää mukautumiskykyä.

Tulevaisuuden johtajuutta ei mielestäni kuitenkaan tulisi liikaa mystifioida. Johtaja on tulevaisuudessakin ennen muuta ihminen. 

Hän kaipaa luotettavaa sparrauskumppania. Painopiste sanalla luotettava. Sillä johtajan ja esimiehen rooliin liittyy jatkossakin esimerkillisyys, edellä oleminen, joukoilleen suunnan näyttäminen ja tuloksellisen toiminnan valvominen. Tällainen työrooli on yksinäinen. Jatkossakin. Tämän jokainen, pitemmän aikaa johtajana toiminut on tunnistanut ja tunnustanut.

Seuraavassa videossa annetaan välyksiä siihen, että työelämän todellisuudellesi on olemassa kelvollisia tukitoimia; sellaisia, joita myös kehtaat käyttää.     

Jos ennen tai jälkeen videon tahdot vielä kurkata kirjoituksia, joissa käsittelen konsultointia erilaista tulokulmista:

LINKIT

Tällä linkillä pääset kolmiosaiseen sarjan Salamointia ja sydänääniä -alkuun:

Tällä puolestaan konsultointiin Tehkäämme yhdessä parempaa -kirjoitukseen (3K Savon partnereiden silmin)

Täältä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) teemavideoihin, joista löydät lisävirikkeitä mm. sovittelutyöhön ja työssä jaksamisen kysymyksiin.

Ja siis tässä on uusin konsutoinnin video – ystävänpäivänä 2021.

Huom! Kohta ilmestyy Timon Työnohjaus ja Terapialla ajankohtainen video nimellä Väläyksiä Timon vastaanotolla…

SALAMOINTIA JA SYDÄNÄÄNIÄ (osa III)

/by

TYÖELÄMÄ JA KOKEMUKSIA TYÖKOKOUKSESSA

KOKOUSTILANNE JA YKSILÖIDEN KOKEMUKSIA HEIJASTUKSINEEN

 

MILLAISTA VIESTINTÄÄ?

Tämä esimerkkikuvaus tapahtui Vipu Nakkilan työkokouksessa 15.9.2020. Kokous pystyttiin tällä kertaa toteuttamaan kasvotusten isossa työtilassa.

Läsnä oli koko vakituinen henkilöstö, paitsi Controller-Liliana ja logistiikkavastaava Onerva. Edellinen oli parhaillaan kuukauden työtapaturmalomallaan, jälkimmäinen puolestaan ylityövapailla. Toimitusjohtajalla oli samanaikaisesti toinen tärkeä verkkoneuvottelu.

Tämän työkokouksen puheenjohtajana toimii esimies Ville, josta kirjoitin edellisessä osassa. Hänestä linkillä tästä.

Mainitun päivän työkokouksessa operatiivinen esimies Ville ilmoittaa kuudelle paikalla olleelle tiukkasävyisesti ja arkailematta:

Olen todella pettynyt projektin aikataulun viivästymiseen… Hyvät herrat ja rouvat, olisin minä nyt odottanut koronan avittavan teitä. Aikaa olisi ollut. Mihin se on oikein huvennut. Ei hyvät hetket. Perkele – sanon minä.  Anteeksi! Mutta mikä tässä maksaa?… Onko tavoitetasossa jotakin epäselvää…

 

MILLAISIN VAIKUTUKSIN?

Mitä tiedämme kuulolla olleista? Mitä Ville-esimiehen avautuminen sai aikaiseksi?

Tiedän luvanvaraisena kertoa kolmen henkilön, Seijan, Jaken ja Juliuksen työelämä ja kokemuksia työkokouksessa –tuntemuksista. He kuvasivat minulle henkilökohtaisia sydänääniään ja syntyneitä reaktioita tässä työkokouksessa.

 

Aloitan luettelon viimeisestä, Juliuksesta. Hän kertoi, kuinka sydän alkoi tykyttää ja kädet kostua. Julius katseli ympärilleen, sanooko kukaan mitään… Hän mietti, ketä sanoja halusi epäsuorasti muistuttaa. Olisiko juuri hänen pitänyt perua futiskentän iltamenoja ja poikien harkoissa olemisia, vaikka vasta nyt, pitkän koronatauon jälkeen sallittiin paluu harrastuksen pariin…?

Sitten Julius suoristi selkänsä ja sanoi: ”Minkäs teet, kun projektin aikataulu oli tiukka… Sehän oli laadittu toisten toimesta… En ole aikaikkunaan vaikuttanut, en kanna seurauksiakaan. Ainakaan siitä. Tein mitä tehtävissä oli.”

Kun Julius sai tämän sanottua, ja vieläpä aivan kiihkottoman asiallisesti, olo miehen rintakehässä ja käsissä helpotti. Hiukan karvas maku kokouksesta kuitenkin jäi.

Mitä tiedän kertoa Seijan reaktioista? Hän tuntee olevansa paniikissa, mutta miksikö?

Seija muistaa, kuinka esimies oli pari kertaa aiemminkin muistuttanut tämän liian pikkutarkasta ja siksi ehkä hitaasta toiminnasta.

Esimiehen tiukkasävyinen tilitys sai Seijassa välittömiä fysiologisia tuntemuksia – kokijan omin sanoin ”kurkkua kuristi, sydän alkoi hakata ja huimata”. Koska Seija tulkitsi esimiehen syyttävän juuri häntä, hän oikopäätä ehätti ilmoittamaan, ”kyllä minä voin tehdä ylitöitä, vaikka koko ensi viikonlopun”.

Toimin taannoin tämän operatiivisen tiimin työnohjaajana. Tulin aika varhain tietoiseksi siitä, kuinka Seija oli omaksunut tavan venyttää työpäiviään perheensä aikataulujen kustannuksella.

Miten työkokouksen kolmas henkilö, Jake suhtautui kuulemaansa ja näkemäänsä? Tyylilleen uskollisena! Sanoisin. Hän oli tässäkin palaverissa hiljainen ja toisten puheenvuoroille nyökyttävä, joskaan ilmiasu ei kerro koko totuutta.

Itse hän kyllä tunnistaa olevansa jännittynyt. Jalkojen lihakset, jotka ovat pöydän alla, ilmentävät sitä omalla rauhattomuudellaan.

Jaakko eli ”Jake” on kertonut minulle, sparraajalleen, kuinka hän useastikin projektien aikana oli herännyt keskellä yötä hikisenä ja ahdistuneena. ”Projektien jotkut työtilanteet palautuvat mieleen unien kautta tai muutoin… ja sitten kun ei pääse takaisin uneen sitä vatkaa vain tulevia seuraavien päivien yhteistapaamisia”, Jake kuvaa.

Niin kävi tälläkin kerralla: Villen tiukka ilme jäi mieleen. Lisäksi Jakea vaivasi ja harmitti, kun hän ei kyennyt sanomaan mitään omakohtaista. Miehen muistikuviin palautui tämän oma taannoinen tilanne, kun – ”firman avainpelaaja” – jollaisena häntä kutsuttiin, väsyi tiukkatahtisen ja pitkäkestoisen työputken seurauksena. Keskivaikea masennus oli tuolloin Jaken työterveyslääkärin diagnoosi työuupumuksen lopputulemasta.

Olisiko hänen sittenkin pitänyt nyt tässä kokouksessa reagoida esimiehen ripitykseen? Ja miten, sitä hän myöhemmin pohti. Edeskö vain niin, että hän sanoisi: todelliset henkiset voimavarat työelämässä ovat vähissä  – hänelläkin! – koronarajoitteiden seurauksena. Tämä henkilökohtainen info jäi jälleen kerran ainoastaan Jaken pään sisälle, eikä se tullut tiedoksi toisille.

 

TYÖKOKOUKSEN JÄLKEEN

Me työikäiset tiedämme kokemuksesta, että nykyinen työelämä on vaativaa ja stressiherkkää.

Kun työstressi liittyy suoritustilanteisiin liittyviin vaatimuksiin, me suhtaudumme siihen yksilöinä eri tavoin. Myös henkinen palautuminen on yksilökohtaista.

Kun mietimme, miten työkokouksen kolme kuvaamaani henkilöä selviytyvät ja palautuvat kokemastaan, arvelen, tai tässä tapauksessa oikeammin tiedänkin seuraavaa.

Juliuksella on kohtuullisen hyvä hallinnan tunne ja itsetuntemus. Hän pystyy ajattelemaan kokouksessa kohtaamasta salamoinnista selkeästi. Tämän esille otetun projektin suhteen hän kykenee arvioimaan kokonaisuutta ja omaa osuuttaan siinä. Ja kun Julius vielä illalla futiskentän laidalla tapasi luotettavan kaverin, jolle pystyi purkamaan työpainettaan ja osaksi kokemaansa, hän henkisesti irtautuu tapahtuneesta. Miehen vireystila on seuraavana päivänä kokousta edeltäneellä tasolla.

Minusta seuraava kuvatallenne ilmaisee jotakin siitä, mitä liittäisin Juliuksen työelämä ja kokemuksia työkokouksessa -todellisuuteen kokouksen jälkeen. Oletko samoilla linjoilla?

Monessa mielessä totta – Sinustakin?

Seijalla ja Jakella kokouksen jälkeinen aika oli toisenlaista. Molemmilla kokouksen synnyttämästä stressistä palautuminen kestää pitempään. Kummankin on vaikea irrottautua niistä ajatuksista, joiden avulla he yrittävät puolustautua virittynyttä turvattomuuden tunnetta vastaan.

Seija ei puhu työasiasta kotonaan eikä kehtaa kertoa tuntemuksistaan ystävillekään. Huolestuvat suotta henkilön työelämästä! Tämä menettelytapa tosin vain vahvistaa sitä Seijan olotilaa, jossa hän askaroi itsekseen riittämättömyydentunteensa kanssa. Se taas puolestaan edelleen ylläpitää ahdistusta ja kehon jännittyneisyyttä. Kiusallinen kierre jatkuu. Tämän seurauksena työsuoritukset työpaikalla eivät kenties  jatkossakaan parane, keskittymisen osalta.

Perheenäitinä ylitöiden tekeminen on Seijalle kovin vastenmielistä. ”Lisäliksa” ei herätä intohimoja. Kun muutakaan ulospääsyä paniikkitilastaan ei itse keksi, hän ilmoittautuu seitsemän päivän työviikkoon. Ja tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Seija uhraa itsensä ja perheensä työn alttarille. Arvoristiriidastaan hän ei pääse. Jännittyneisyys ei helpota. Tämän kaiken tulin tietämään.

Olisiko seuraava kuva osuva, kun ajattelemme Seijaa työelämä ja kokemuksia työkokouksessa -kuvauksessa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Mutta sopisiko se myös Jaken kuvaukseen? 

K? vai N?

K? vai N?

 Jaakko ”Jake”, kuten tiedettyä, on hänkin Seijan tavoin tunnollinen tekijä, yritysjohdon arvostama työmyyrä.

Avainpelaaja – mutta myös näillä seuraavilla reunahuomioilla.

Jakke käyttää runsaasti työ- ja siviiliaikaansa sen arvioimiseen, mitä toiset ajattelevat hänestä työntekijänä ja ihmisenä.  Tämä sisäinen virittyneisyys saa hänet kiinnittämään huomionsa toisten ilmeisiin ja eleisiin sanojen ohella. Kohtuuttomasti. Ja koska Jakellakaan ei ole lähipiirissä sellaisia ihmisiä, joille voisi peilata kokemaansa, hän helposti harhautuu näkemään itsessään enemmän negatiivisiä kuin postiivisia ominaisuuksia.

Jakke jatkaa oman lapsuuden kasvuperheessä vallinnutta ihannetta: on hyvä olla vaatimaton, ettei ylpisty. Vipu Nakkilan työtehtävissä tämä näkyy siinä, että Jakke ei juuri koskaan ilmaise osaamisensa ja onnistumisensa iloa. Päinvastoin, kun jokin projektin osa ei `mene putkeen` hän sivuuttamalla kokonaisuuden saattaa syyttää ja piiskata itseään.

Tässä mielessä valaisevaa oli minunkin olla tiimitilanteissa, joissa kun toiset kuvasivat Jaken onnistuneen mainiosti, hän itse puolestaan painotti sattumaa, suotuisia olosuhteita tai ”tämän kertaista hyvää onnea”.

Mitä yhteistä näemme Seijassa ja Jakessa?

Seija ja Jakke – molemmat tekevät työtään henkisesti ”harmaalla aluella”. Oletko kanssani samaa mieltä?

Pitemmän päälle molempien ammattilaisten työkyky on vahvasti uhattuna. Molemmilla työenergia ehtyy, koska palautuminen työpäivästä jää toistuvan puutteelliseksi. On vain ajan kysymys, kun ammatillinen uudistuminen ja taitojen päivitys eivät enään kiinnosta entiseen tapaan. Kestoväsymys ja kyynistyminen ottavat niskalenkin yrityksen ahkerina, tarkoina ja luotettavina pidetyistä osaajista.

Tällaiseen päätelmään tuli myös Vipu Nakkilan yritysjohtaja. Hän arvioi olemassa olevan henkilöstön ammatillisen substanssin niin korkealle, että ”ketään heistä ei ole viisasta menettää”. Kuulin nämä toimitusjohtajan sanat painokkaina ja päättäväisinä. Seuraava fototallenne alleviivaa sekä asiaa kuin myös henkilöä, jollaisena opin hänet tuntemaan.

MITÄ NEUVOKSI?

MITEN SINÄ ETENISIT?

Esitän Sinulle nämä otsikon kysymykset. Asemasta ja työroolistasi käsin, etsi ja viitoita hyvää tulevaisuutta! Toimitpa itse tällä hetkellä johto- tai esimiestehtävissä tai sitten eläydyit työkokouksen osallistujan asemaan.

Tämän kolmiosaisen blogikirjoituksen otsikkona on ollut Salamointia ja sydänääniä. Siinä sukellettiin taanoiseen ”Vipu Nakkilan” yrityksessä koettuihin ilmiöhin. Yrityksen nimi oli keksitty, mutta kuvatut henkilöt, ilmiot ja yristyskuvaus todellisia.

Jotta arkisessa työelämässämme ei kävisi kuten oli pupun kohtalo aloitusosassa, viitoita mielessäsi niitä polkuja ja toimenpiteitä, joilla suotuisat sydänäänet turvataan Sinun työyhteisössäsi eri toimijoiden kohdalla.

Ole vastuullinen omasta tilastasi! Ja jos jokin seikka työelämässä ja -työkokouksessa jurppii, olethan päättäväinen pandemia-aikanakin. Asioihin voi vaikuttaa. Työhyvinvointia tulee vaalia.

Tässä tuntemassani työyhteisössä asiantilaan aikoinaan puututtiin. Yrityksessä tehtiin pitkälle kantavia tukitoimia. Bisneksen suotuisat vuodet jatkuivat.

Toimitusjohtajan kirjoittamin sanoin:

Meillä ei ihmistä kone korvaa…teimme toimintatulosta tukevia valintoja, kun tartuimme pitempiaikaisiin sparrauksiin… nyt tarjoamme tämän mahdollisuuden jokaiselle työntekijälle tehtävästä riippumatta… henkinen hyvinvointi ja työssä jaksaminen eivät ole enää vain fraaseja. Tätäkin aluetta tarkastellaan tällä hetkellä jokaisen uuden toimeksiantoprojektin kohdalla, niin valmistelu-, toteutus- ja luovutusvaiheessa… mutta tarvitsemme jatkossakin systeemin ulkopuolista ´hengityskoneistoa´, teitä alanne osaajia.

”Liäkitystä” ensi tilaan! >>> Teemavideo (Pythagoraan maljasta)

Jos toivot lisälukemistoa, ehdotan suosituksin tätä erityisen tuoretta (2020) ilmestynyttä kuvan kirjaa. —-

Tämän blogikirjoituksen kuvalähteinä:

Kuvapankki Pixabay (1,2) ja Timo Juutinen (3-6).

 

 

3K Savo – tehkäämme yhdessä parempaa!

/by

Henkilö huikkasi kesäkadulla – meidän molempien ollessa lomatunnelmissa – että ”et oo muuten aikoihin näppäillyt…”. Hän tarkoitti blogikirjoituksia täällä Ajankohtaista osiossa.

 

Vastasin hänelle… ”katos kun loppukeväällä puuhastelin toisaalla, pyristellen muuta… Kannoin korteni kekoon: syntyi 3K Savo. Koetin kesätunnelmissani kuvata, kuinka viime ajat eivät sisältäneet tylsyyttä. Mikkeliläisen osaamiskeskittymän muodostamisen loppusuora karisti vähäisenkin toimettomuustaipumuksen taka-alalle. Hyvä niin.

Liian paljon hyvvee on ihanata  

 

Jatkoin kertomalla vähän tarkemmin. Viittasin nyt käsillä olevaan blogipäivityksen otsikkoon ja kerroin mm. kymmenen erilaisen esittelyvideon mahdollisuudesta. Selvitän tässä kirjoituksessani lyhyesti, mistä oikein on kyse, ja linkitän lukijan apajille.

 

3K Savo

 Osaamiskeskittymä partnerin silmälasein

3K Savo on juuri hiljattain muodostettu, vähintäänkin 10 erilaisen konsultin muodostama osaamiskeskittymä. Erilaisiin yrityselämän ja yhteisöjen sisällä ilmenneisiin tarpeisiin on nyt Etelä-Savossa kerätty tämä kokeneiden tekijöiden partnerijoukko. Heidän primäärit työhistoriat ja aikaisemmat toimintasektorit ovat miellyttävän moninaiset. On mistä valita.

 

3K Savo

 

Kuten lukijana varmaankin tiedät, konsulttitoiminnan sisältö vaihtelee paljon sen mukaan, millä alalla toimitaan. Yleisesti konsultaatiolla tarkoitetaan jonkun tiedon, taidon, osaamisen tai arvion tilaamista asiakkaan tai asiakasorganisaation toiminnan ja tuloksen parantamiseksi.

 

3K Savo ilmaisee tämän viimeksi mainitun – toiminnan ja tuloksen parantamisen – kuvainnollisella konsulttityön päämäärällä, ”koilliseen”. Sellainen toteutetaan yhtiön mukaan toimeksiantokohteissa ”kokonaisvaltaisesti” ja ”kotoisasti”.  Uuden yrityksen verkkosivuilla selviää, mitä nämä kolme k-alkuista sanaa sisältävät.

 

Olen ollut 3K Savon -prosessissa mukana sen alkuhenkäyksistä alkaen. Tunnen porukan Miktech Consultingin poolivaiheesta. Tuolloin sisukkaana aktiivivetäjänä toimi tj. Vesa Sorasahi.  Jo kesästä 2012 alkaen on tietty, noin kymmenen valikoituneen konsultin joukko kokoontunut keskustelemaan siitä, mitä yrityselämän eri toimialojen rintamalla kulloinkin on meneillään. Vuoropuhelujen tärkeä toistuva focus on kiertynyt kysymykseen, miten tulisi auttaa eri elinkaarensa vaiheissa olevia yrityksiä ja yhteisöjä organisaation ulkopuolisen tiedon ja taidon avulla?

 

Tarkkakorvaisena tiedän todeta, että käytyjä keskusteluja on aina läpäissyt monenlaisen inhimillisen osaamispotentiaalin kunnioitus; päämääränä kuitenkin kaiken aikaa on ollut monialaisen konsulttitalon perustaminen Etelä-Savoon. Osallistuin tähän dialogiin aktiivin indikatiivin preesensillä. Sinnikkäästi. Miksiköhän?

 

Nostan esille vain kaksi asiaa.

 

Ensinnäkin. Erityisen ilahtunut olen ollut siitä, että eteneminen kohti maalia – 3K Savon perustamista –  on edennyt juurikin kokonaisvaltaisen fundeerauksen ja kotoisan dialogin avulla. Ajattelen, että silloin muodostuneella, moni-ilmeisellä osaamiskeskittymällä on myös sisäiset edellytykset kohdata yrityselämän yleisiä ja erityisiä haasteita sekä välttää vauhtisokeuden usein mukanaan tuomaa toiminnallista poukkoilua.

 

Henkilökohtaisessa konsulttityössäni olen tähän mennessä nähnyt liian monta hyvää alkua, tähdenlentoa tai rakettia – yritystä,  joiden yrityselämän tyrehtymistä edelsivät toimintahurmio ja/tai nopean menestyksen tuomat hallitsemattomat ihmissuhdesotkut. Ihmisten väliset vuorovaikutussuhteet ovat aina businesselämässä mielenkiintoisia ja samalla haasteellisia. Juuri tästä syystä ihmissuhteiden vaalimiseen pitäisi osata myös varautua, viisaasti ja vastuullisesti.

 

Nyt käsittelyssä olevan uuden yrityksen kohdalla ihmissuhteiden arvoperusta on poikkeuksellisen hyvin huomioitu; näin sanon ihmissuhdeammattilaisen arvioina.

 

Toiseksi. Huomionarvoista (kirjoittajan kannalta) on myös se, millaista ammatillista kompetenssia ja toisaalta sukupuolijakauman imagoa osakeyhtiön keskeiset vaikuttajapaikat ilmentävät . Toimitusjohtajana toimii yksimielisen valinnan perustalta Pekko Häklin ja hallituksen puikkoa puolestaan heiluttaa partneri Raija Kallioinen. Näillä valinnoillaan uusi yritys piirtyy minun mieleeni ajassa olevana ja kokonaisvaltaisen sukupuolisena. Hyvä!

 

Ajassa – Sanassa – Kasassa

Arvostan suuresti yhteisöä, joka voisi uskottavasti sanoa itsestään: elämme ajassa, pysymme sanassa ja kasassa.

 

Jatkuvuus on konsultointityössä mielestäni erinomainen edellytys pysyvämpien, joko yksilötason tai yhteisöllisten uudistusten aikaansaamiseksi. Verkkosivuillaan 3K Savo esittää suosivansa kestävän kehityksen partneriyhteistyötä:

3K Savon toimintastrategia on pitkäjänteisten kumppanuuksien rakentaminen asiakkaiden kanssa. Tiedämme, että kannettu vesi ei kaivossa pysy.

 

Luen ja tulkitsen tätä yrityksen ensimmäisessä blogitekstissä kirjoitettua niin, että nyt markkinoille tullut osaamiskeskittymä kykenee tarjoamaan myös ns. ”pintaa syvemmälle luotaavaa” konsulttiapua.

 

Seuraava lainaus yrityksen värikkäiltä verkkosivuilta mielestäni tukee tätä odotusarvoani.

Menestyvä yritys – toimialasta ja toimintaympäristöstä riippumatta – tunnistetaan avainhenkilöiden henkilökohtaisista sparrauksista. 3K Savo tarjoaa käyttöönne vaativan erityistason sparraajat. Henkilö-, tiimi- tai yksikkökohtaiset valmennukset teemme kotoisan kokonaisvaltaisesti. Huomaatte, kuinka oikea-aikaisilla ja kohdennetuilla metodeilla piilossa olevaa tuottavuusreserviänne saadaan yrityksen käyttöön.

 

Arvonantoa – Mieltä  – Merkitystä

Kun kysyt, miten uusi konsulttiyhtiö voisi hyödyttää juuri sinun tilanteessasi, vastaan otsikon monimerkityksellisellä ilmauksella. Näin siksi, että vasta 3K Savon tutkaparin paikalle kutsuessanne asiat alkavat konkretisoitua kokonaisvaltaisesti ja kotoisasti kohti koillista.

 

Nähtäväksemme jää, millaisena nämä hyödyt paikallistuvat kulloisenkin tilaajan todellisuudessa. Tiedän kuitenkin kertoa, että vain asettautumalla yhteistyöhön 3K Savon partnereiden kanssa, löydät heistä jokaisesta sen omimman timantin käyttöösi.

 

Tulevaisuus?

Ei tarvitse olla erityinen selvännäkijä, kun rohkenen esittää konsulttijäsenten määrän lisääntyvän jatkossa, kunhan tämä partneriporukka pääsee toiminnalliseen vauhtiin. Notkeita juniorijäseniä tulee täydentämään senioriosastoa; varsinkin kun nämä kuulevat 3k savolaisten erinomaisesta menestymisestä viimeisessä, kesän korvalla järjestetyssä valtakunnallisessa kilpailutuksessa.

 

3K Savon toimeksiantoyrityksille ja -yhteisöille on näin jatkossa tarjolla entistäkin monipuolisempi partneriverkosto ja laadukas asiantuntijapalvelujen repertuaari. Hyvästä tehdään yhdessä parempaa! Se on meidän kaikkien yhteinen etu.

 

Voit jo nyt tutustua mukana oleviin partnereihin. Teimme porukalla, Groteskin toteuttamana 10 videon otoksen siitä keitä olemme Sinulle! Tämän punapuseroisen ehkä tunnistat välittömimmin, aloita siis siitä. Sitten on jäljellä seuraavat 9.

 

 

Tällaisin, kesän 2017 tuumauksin Sinua tervehtien, partneri Timo Juutinen 3K Savosta.

Linkki uuden yrityksen verkkosivuille:

Etusivu

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2017

/by

Olen kirjoittanut tästä aiheesta useasti aiemminkin. Neljän blogitekstin sarja viime vuonna – siitä sain kiitettävästi palautetta. Silloisista viesteistä kymmenkunta julkaistiin verkkosivuillani sellaisinaan, ja keskustelu työelämästämme näin laajeni. Se oli hyvä se.

Edellisen vuoden Tukea työelämään 2016 kirjoitukset löydät näillä suorilla linkeillä;

kun klikkaat kuvan päältä. 

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (I)

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (II)

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (III)

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (IV)

 

”Omaperäisesti”…, ”henkilökohtaisesti”…, ”oivaltavasti ja innostavasti”… Tällaiset lukijoiden lähettämät arviot rohkaisevat minua jatkamaan.

Tällä kertaa näkökulmani aiheeseen on edellisiä (2016) kohdennetumpi, samalla myös tuotteistetumpi. Olen edelleen vuonna 2017 aiheen äärellä vastuuntuntoisen tosissani. Työelämään on löydettävä työhyvinvoinnin näkökulmasta sellaisia malleja, jotka ovat aidolla tavalla sekä yksilöllisiä että kustannustehokkaita.

 

HYÖDY HYBRIDISTÄ

Mikä ihmeen hybridi!? Saatat tietää ammattisi tai kiinnostuksesi perusteella jotakin kemiassa käytetyistä hybridipinnoitteista. Olet ehkä kuullut TV-toimittajan selontekoa hybridisodankäynnistä. Itse olen ajanut tyytyväisenä yli 40 000 km hybridiautolla, jossa on kaksi rinnakkaista voimanlähdettä. Hybridi siis merkitsee yhdistelmää. Viisaasti käytettynä se hyödyttää.

 

Olisiko hybridiajattelulla ja -teoilla laajemminkin hyötyä työhyvinvoinnin kannalta? Hyötyisikö siitä yksilö tai tiimi? Itse vastaan: lisääntyvässä määrin, parhaimmillaan `ylävitonen`! Perustelen näkemystäni ihmissuhdetyön työvuosillani ja asiakaskuntani määrällä. 25 vuotta ja 2 000 ”normaalia” terapian ja työelämän asiakasta Hämeessä ja Etelä-Savossa antavat mielestäni varsin luotettavan havainnon asioiden tilasta.

 

Kohdennettuja hyötyjä  

Läpi tuon neljännesvuosisadan ovat henkilöt yksilöinä, parina tai työyhteisön tiiminä kipuilleet erilaisten arjen aikataulupaineiden kanssa. Mitä lähemmäksi nykyaikaa olemme tulleet, sitä enemmän ovat työikäiset myös täällä Etelä-Savossa kaivanneet täsmäapua, mitä erilaisimpiin henkisiin kitka- ja kipukohtiinsa. Kohdennetusti, nopeasti ja modernin sähköisesti.

 

Henkilön kuvaamat erilaiset jumit, jarrut ja hidasteet työssä tai perhe-elämässä ovat minusta olleet, paitsi uskottavia, yllättävän usein myös ns. paralleelisia. Tällä tarkoitan sitä, että työelämän arjessa ´junnaava´ vaikeus säteilee voimakkaasti kotiin. Ja toisaalta kotona ja siviilissä koetut huolet, riidat tai muut henkiset taakat kulkeutuvat kokijan työelämän arkeen. Tällöin työntekijä ei kykene työpaikallaan optimaalisesti ´loistamaan´. Työnantajakaan ei voi riemuita, kun ”sorvi pyörii, mutta tuottavuus kärsii”.

 

Tämä työelämässä kuvattu ´henkinen´ ja ilmeinen vajaatehoisuus ei ole pelkästään ilmapiiriasia. Ilmiöllä on epäilemättä myös merkittävä eurojen ulottuvuutensa. Se, missä suurusluokassa kulloinkin liikutaan, riippuu tietenkin siitä, fokusoituvatko toimintajumit ja lukot yksilö- tiimi- tai osastotasolla. Kohdistuksesta riippumatta ja hyvän työelämän kannalta, esimies ja/tai hänen rinnallaan henkilöstöhallinto joutuvat paikantamaan todelliset lukot, mutta ennen kaikkea löytämään sopivat avaimet lukkojen avaamiseksi.

Verkossa ja vastaanotolla

Viimeisen neljän vuoden kehittämistyön tuloksena syntyi Timon Työnohjaus ja Terapiassa hybridinen valmennusohjelma tavallisen työikäisen arjen haasteisiin. Nyt kysymme, mitä voimia silloin yhdistetään, kun polttopisteessä on työhyvinvoinnin yksilöllisten (työntekijä/tiimi) hyötyjen saaminen työantajan euroilla.

 

Työhyvinvoinnin edistämiseen kohdistetussa työskentelyssä yhdistellään tarkoituksenmukaisella tavalla ja määrällä kolmen palvelupaketin (Base, Plus, Extra) eri sisältöjä sekä toteuttamisen tapaa. Näissä ratkaisukeskeisissä valmennuksissa yhdistämme kasvokkain tapaamista ja verkkotyöskentelyä. Lisäksi palvelupakettien eri asiasisällöt itsearviomenetelmineen valitaan niin ikään asiakaslähtöisesti yhdistelemällä. 

 

Luontaisten taipumusten tunnistaminen opettaa itsetuntemusta

Asiakkaiden valittavana on esimerkiksi Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA), jonka verkkoversion on tehnyt jo 25 000 suomalaista. Eräs heistä on mikkeliläinen Pekka Laiho.

Hän on hieronnan ammattilaisena vapauttanut lukemattomia kropassa ilmenneitä jumeja ja jarruja, ja niin muodoin kantanut oman kortensa työhyvinvoinnin edistämisen koriin.

Urheiluhierojanakin tunnettu Laiho kertoo LTA-raportin tuomista hyödyistä: − Sain itseäni hyödyttävää faktatietoa ja hyviä lisäohjeita päivittäisiin vuorovaikutuskuvioihin. Vahvuuksieni edelleen kirkastaminen oli motivoivaa. Kaikkiaan se on ollut palkitsevaa ja vaikutukset pitkäkestoisia.

 

Kehitystyön perusteina asiakaspalaute ja tuorein tutkimustieto

Hybridipakettien rakentaminen – sellaisiksi jollaisena ne tällä hetkellä ovat tarjolla – oli tietoinen vuosien kehittämisprojekti. Kehittämistyö luonnollisesti jatkuu. Arvokasta taustatukea Timon Työnohjaus ja terapia (TTT) sai juuri päättyneestä, Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa -nimisestä, kaksivuotisesta hankkeesta. Se oli Miksei Oy:n organisoima ja maakunnallisesti onnistunut.

 

Tänä aikana TTT:n hybridivalmennusta ja sen sisältöjä kirkastettiin juurikin asiakaskokemuslähtöisenä. Kaiken aikaa tukeuduttiin alan tuoreimpaan tutkimustietoon ja yrityksen paikallistyön asiakaspalautteeseen. Luettu ja kuultu, molemmat inspiroivat minua kehitystyössä.

 

Asiakaspalaute on ollut yhdensuuntaista. − Henkilökohtaiset haasteet ja niihin saatava ammatillinen sparraus kohtasivat tässä luontevalla tavalla, saatettiin sanoa. Sain koeteltuja neuvoja ihmistenkäsittelytaidoissa, oli esimiehen arvio. Organisaation johdossa asia puolestaan summattiin seuraavasti. − On sekä työyhteisön että yksilön edun mukaista, että ongelmiin puututaan ajoissa, ennen niiden paisumista hallitsemattomaksi vyyhdiksi.

Tässä viimeksi siteeratussa ei liene mitään yllättävää, vaikka et vielä olisikaan kokenut hybridisen kasvualustan tuomaa uutta buustia − henkilökohtaisesti.

——

Tämän artikkelin kuvat: Timo Juutinen, Horrex Code, Joona Kotilainen.

Lue lisää      (Kenelle Hybridi sopii? Millaiset ovat Base-, Plus- tai Extrapalvelupaketit? Mitä ne maksavat?…)

www.timojuutinen.fi/hybridi

(Hyödyistä ja arviomenetelmistä kuvan linkillä)

 

“Mitä se minua hyödyttää?”

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (III)

/by

PALLO HALTUUN!

Pingis on enemmän kuin pieni pallo, vähän isompi maila ja verkolla erotettu pöytälevy.

Pingiksestä (C) pidin eniten. Se tuli antamaan tukea työelämään – Pallo haltuun! …

WP_20160106_001

Tässä jo harmaantuneessa lehtikuvassa olen etualalla, nelinpelikaverin Timo Granrothin kanssa. Taustalla  (selin) opettaa pitkäaikainen, oululainen ”pöytätennislegenda” Reijo Hulkko.

 

Kerroin ”Sparraus” videossani, kuinka löysin pingiksen kirkon poikakerhossa, Oulun Tuirassa. (Voit katsoa videon myöhemmin alla olevalla linkillä). Tällä hetkellä pöytätennis on tässä syntymäkaupungissani varsin suosittu pallopeli, isojen urheilulajien jälkeen. Oulun Pingis on kivunnut ylimmän sarjatason seurajoukkueeksi. Muutos ei kuitenkaan tapahtunut hetkessä.

Määrätietoinen juniorityö ja monet aikaansa uhraavat vanhemmat ansaitsevat tästä suuret kiitokset. Jos kehityksen historiateos kirjoitettaisiin tänä vuonna, siinä ehdottomasti tulisi mainita ainakin seuraavat vuosikymmenien ajan toimineet henkilöt: Reijo Hulkko, Seppo Hiltunen, Antti Juutinen ja Pekka Ågren.

”Pellavapää kahmi mestaruuksia”… ”Timo Juutinen rikkoi Lapin rintaman”… ”voitti kahden junioriluokan (14- ja 17-v.) sekä B-luokan lisäksi miesten pääluokan”…

Näin kirjoitti Pohjois-Suomen päälehti Kaleva. Pingiksessä olin todellakin alle 14-vuotiaana suhteellisesti parhaimmillaan. Nousin tuolloin kisamenestyksen perusteella miesten A-luokkalaiseksi. Junnujen Pohjois-Suomen Mestarina olin myös maajoukkuekarsinnoissa. En kuitenkaan yltänyt niiden viiden junnuvalitun joukkoon. Kaikki valitut tulivat pääkaupunkiseudulta.

Tässä kuvassa on puolestaan kyse koulujen välisisestä kisamenestyksestä. Myllytullin I:n (Timo ja Juha) toi koulun palkintokaappiin tämän upean, pankin lahjoittaman kiertopalkinnon.

WP_20160106_009

 

Eräs toinen kiertopalkinto on astetta kirkkaampana muistoissani. Olin nimittäin ollut piirin paras myös miehissä kahtena peräkkäisenä vuonna, ja siten kolmantena pokaali oli katkolla; pojan silmin valtavan hieno ja näyttävä pääluokan kiertopalkinto. Katselin edelliset vuodet tätä huoneeni hyllyllä ollutta pystiä jokseenkin suurella tyytyväisyydellä.

Kohtasin loppuottelussa Mika Pyykön, vieläpä itseäni nuoremman Vaalasta. Hän voitti tämän pitkiä palloralleja sisältäneen ottelun, viimeisen erän jatkopalloilla. Kiertopalkinto jäi saamatta omaksi.

Parempi voitti! Rehellisesti! Hävinneelläkin omanarvontunto vahvistui!

Tämä loppuottelu lieneekin pingisurani ehkä mieleenpainuvin kisapäivä ja samalla opettavin; historian jatkumolla ja yksilön henkilökohtaisen kasvun kannalta sykähdyttävin! Lajin parissa olleet hyvin muistavat, että muutama vuosi myöhemmin Mika pelasi siniristilippu rinnassaan Suomen miesten pöytätenniksen maajoukkueessa.

https://www.facebook.com/ping.pong.tennis2table/videos/10153200656312420/

Kun olen oheista videota (hiukan nostalgisena) katsellut, olen humoristisesti ajatellut, ”mitähän tuunaisinkaan tänään”, jos olosuhteet ja ympäristön imu / työntö pöytätenniksen pariin olisi Suomessa ja kohdallani ollut kuten Aasiassa. Nykytiedon (yleinen valmennusoppi) mukaan uuden taidon (täydellinen) oppiminen vaatii taitolajeissa n. 10 000 toistoa vakio-olosuhteissa. Tiedän olevani joissakin asioissa sangen sinnikäs persoona.

Palkintoihin, lehtijuttuihin tai tv-esiintymisiin liittyneenä on ehdottomasti vielä todettava, että en ollut kasvuperheessäni ainoa urheilija. Pekka Juutisen nimi esiintyi huomattavasti useammin. Yhdeksän vuotta minua vanhempi ”Pätkä” oli Oulun Pyrinnön kasvattina yksi maamme edustusvoimistelijoista. Hänen saama julkisuus noteerattiin myös ikäisteni, latenssi-ikäisten kaveripiirissä. Kuvat kertovat, miksi!

12227044_980054112054737_1905981759578411955_n 12186474_980219142038234_1731340754338746229_o

 

Olin ylpeä pikkuveljen asemassa. Samalla tämäkin urheilun juonne sisälsi – minun sitä silloin tiedostamatta – erään tarpeellisen kasvualustan. Kyse on kilpailusta ja sisarkateudesta, ja sellaisten tunteiden käsittelystä.

 

Pingiksen antia – Tukea työelämään?

Löytämästäni pöytätenniksestä olen monella tasolla suuresti kiitollinen. Laji merkitsi ja opetti kasvavalle paljon:

(1) Se toi murrosikäisen ajankäyttöön jäntevyyttä ja terveen rakenteen (Ajankäytön rakenne tukee toimintaa!)
(2) Se opetti työnteon, vaivan näkemisen ja menestyksen yhteyttä (Harjoitus tekee mestareita!)
(3) Seuratoiminnassa havaitsin toiminnan suunnittelun ja organisoinnin merkitystä (Hyvä suunnitelma ohjaa!)
(4) Tapasin pingiksen parissa luonteeltaan kovinkin erilaisia ihmisiä, ja samalla opin näkemään — omalla nuoruuden ihmettelevällä kiinnostuksella — mitä moninaisempia aikuisten keskinäisiä ihmissuhdekuvioita (Työelämässä tarvitaan pelisilmää ihmissuhteissa!)

Tätä taustaa vasten ei ole mitenkään kummallista, että nykyisessä coaching-, työnohjaus- ja terapiatyössä olen ollut erityisen kiinnostunut ilmiöistä, jotka syntyvät työyhteisöissä ja erilaisissa muissa vapaa-ajan vuorovaikutuskokoonpanoissa. Olen hyötynyt näistä pingismaailman siemenistä myös konsultin ja sovittelijan toimeksiannoissa täällä Etelä-Savossa ja Mikkelissä.

Yhteenvetona

Pingis tarjosi minulle useita kilpailumatkoja. Sain lajin kautta ihmissuhteita, ja vieläpä eri ilmansuunnilta. Jotkut niistä ovat kantaneet läpi aikuisen työhistorian. Lehtikirjoitukset valokuvineen, ja kisoista kotiin tuotavat palkinnot – eivät nekään olleet pojille pikkujuttuja; sen moni poikaurheilussa mukana oleva tietänee.

Vieläkin merkittävämpänä oppina pidän henkisiä oppimiskokemuksiani. Tällä tarkoitan kaikkea sitä, mitä voittaminen uutteran harjoittelun jälkeen ja sitten toisaalta ennakkosuosikin epäonnistuminen tai alisuorittaminen merkitsevät ihmisen kasvun kannalta. Lukuisia kertoja tulin huonon arpaonnen tai itselleni epäedullisen lohkosijoittelun jälkeen voittajaksi; sisulla, vaikeimman kautta. Samoina kasvuvuosina sain maistaa suosikin karvasta tappiota. Kiitos.

Työelämässä tarvitaan sisua ja sinnikkyyttä. Parhaimmillaan yksilön tai tiimin epätoivottava lähtöasetelma voi olla tavoitteen saavuttamisessa ainoastaan hidaste ei este.

Miten näemme asetelmat työpaikalla vuonna 2016?

Kilpailu ja kateus. Sisarkateus ja mustasukkaisuus.

Nämä ovat ihmisen elämässä koettavia yleisinhimillisiä tuntemuksia ja ilmiöitä. Lisäksi ne kukin voivat olla joko hyvän tai pahan palveluksessa.

Milloin sisarusten välinen normaali kiusoittelu muuttuu kiroukseksi? Miksi emme voisi kilpailla rehellisin ja avoimin kortein? Mitä tehdä häiritsevälle, sukupuolirajat ylittävälle mustasukkaisuudelle?

Nämä kysymykset – eivät ole vain yksityisiä tai perhekohtaisia − vaan myös työelämässä esiintyviä. Monilla meistä lienee tuntumaa työpaikoilla esiintyvästä epäterveestä kilpailusta tai työtulosta lopulta tuhoavasta kateudesta. Miten me saisimmekaan nämä ilmiöt valjastettua hyvän palvelukseen, niin että yksilöiden onnistumiskokemukset lisääntyisivät ja työtyytyväisyys kokoasi! Sisarkateus ja mustasukkaisuus työpaikaikalla ovat hiukan vaikeammin tunnistettavia seikkoja. Silti niidenkin ”lonkerot”, juurisyineen ulottuvat kodin kasvukokemusten, kouluvaiheiden kautta työmailmaan asti. Kirjoitan näistä enemmän toisessa blogikirjoituksessani.

Mitä uutta meidän tulisi tänä vuonna oppia tai oivaltaa näistä asioista omissa työyhteisöissämme? 

Olen ollut etuoikeutettu, kun olen saanut kouluttautua näiden ilmiöiden parissa. Nuoruuden urheiluvuodet Oulussa eivät minun kohdalla olleet lainkaan yhdentekeviä. Ne tulivat tarjoamaan oivallista henkistä kasvumateriaalia. Sekä koulutuksen että oman yksilö- ja koulutusterapioiden avulla olen päässyt hyödyntämään ja syventämään tätä aitoa, elettyä kokemusmaailmaa. Kun nyt toimin ihmisten ja työyhteisöjen työnohjaajana ja valmentajana, tämä eletty historia on ollut siunaukseksi, paitsi itselleni, välillisesti monelle muullekin. Heitä on varsin paljon.

Elämää — myös työssä 2016 — voi elää vain eteenpäin, mutta sen merkityksen voi ymmärtää vain katsomalla taaksepäin!

Tähän mottooni päätän Tukea työelämään – Pallo haltuun! tämän blogikirjoitukseni. Jatkan samalla teemalla. Tuon luettavaksesi erään, todella mieleenpainuvan tapahtuman vuodelta 2000.

Ennen siirtymistäsi kirjoitussarjani päätösosaan (IV) voit katsoa lupaamani videon. Tällä ”Sparraus” videolla lapsuus ja nykyisyys kättelevät kuvainnollisesti toisiaan.

Tukea työelämään… tämän kirjoitussarjan viimeiseen pääset tästä.

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (II)

/by

ÄLYPELIÄ

(B) Pallopelit – ne ovat parhaimmillaan virtaviivaista jatkoa jääkiekolle. Kerroin ”kiekkouraani” koskevat huomiot edellisessä blogitekstini osassa.

 

Koska Oulussa 1970-luvun kiekkokaukaloissa ei ollut jäätä viiteen kuukauteen vuodessa, me monet lätkäjunnut pelasimme pesäpalloa. Itse asiassa pesäpallo oli paikkakunnalla tuolloin jääkiekkoakin suositumpi yleisöpeli . Peräkkäisillä mestaruuksillaan Oulun Lippo sen varmisti. Junnuna pesis joukkuepelinä sopi minulle lätkääkin paremmin. 

 

Myös tässä lajissa oli kaupungin ikätason mukaiset aluesarjat, samoin Oulun Lipolla junioreiden edustusjoukkueet. Pelasin lukkarina ja olin joukkueen ns. kotiutuslyöjä numerolla 4. Näin aikuisena ajattelen, että tässä ”älypeliksi” kutsutussa lajissa luontaiset taipumukseni tulivat paremmin esille, ja koska olin lisäksi ikäisekseni kovin motivoitunut harjoittelemaan — niin yhdessä kuin yksin — ei taitojen karttuminen liene tavaton tieto.

 

Eräänä vuonna olin valtakunnallisella nuorten Suurleirillä Joensuussa; paikalla 30 joukkuetta, 450 osallistujaa. Leirillä järjestettiin myös henkilökohtaiset tekniikkakilpailut viidessä osasuorituksessa (pituus- ja tarkkuuslyönti, pituus- ja tarkkuusheitto sekä nopeusjuoksu). Ikäluokkani sarjassa oli 125 osallistujaa. Tulin jaetulle ykköstilalle Tohmajärven Taiston kanssa; siis jaettu junnupesiksen tekniikan Suomen mestaruus.

 

Iloisena muistona on sekin mainittava, että edellisen johdosta, Yle-urheilu nauhoitti seuraavana talvena  ohjelman pesäpallonuorten talviharjoituksista. Arvatenkin, oli hienoa päästä telkkariin muutamaksi kymmeneksi sekunniksi (!), toisen oululaisen ”tykkilyöjän”, Kari Jalosen kanssa. Tietänet henkilön, joka saa myöhemmin ruutuaikaa satunnaisuutta useammin. Tällä hetkellä ”Kartsu” luotsaa jääkiekon päävalmentajana Suomen miesleijonia kohti kevään 2016 MM-otteluita Pietarissa ja Moskovassa.

 

Mitä pesäpallo opetti?

Minulle lajin parissa oleminen antoi paljon mielekästä ajanvietettä, se antoi myös nuorelle tärkeitä kasvu- ja onnistumiskokemuksia yksilönä ja ryhmässä. Kun aikuisena olen analysoinut oppimiskokemuksia syvällisemmin, olen oivaltanut erään erityisen seikan.

Yksilön luontaisia taipumuksia (tässä lajissa ja kohdallani, harkintakykyä, pelisilmää, paineen sietoa ja vastuullisen luovia ratkaisuja) on helpompi jalostaa entisestään kuin taas ominaisuuksia, jotka eivät ole syystä tai toisesta henkilölle niin ilmeisiä.

 

Työelämässä 2016 kannattaisi hyödyntää työntekijän luontaisia, sisäsyntyisiä voimavaroja ja taipumuksia nykyistä paremmin. Kun usein toistamme sanontaa ”harjoitus tekee mestarin”, voisimme tietoisemmin maksimoida harjoitusajan tuloksen kannalta. Työtehtävässä toistojen määrä korreloi osaamisen kanssa! Omimmalla taipumusalueellaan yksilö on tehokkain suhteessa toimintaan käytettävään aikaan! Nämä molemmat me tunnistamme itsestämme, eikö totta?

 

luontaisten taipumusten analyysi

 

LTA — inhimillistä aineetonta pääomaa 2016

YKSILÖILLE, ESIMIEHILLE, TIIMEILLE

 

Aikuisena olen hyötynyt monesti tästä edellä kuvaamastani oivalluksesta pesiksen parissa. Olen myös tietoisesti perehtynyt tähän ilmiöön kouluttautumisen kautta. 2000-luvulla jaan oppimaani eteenpäin Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) organisoiduissa prosesseissa. Yksilön sisäsyntyisillä, persoonallisilla taipumuksilla ja niiden hyödyntämisellä työelämässä on kiistaton yhteys henkilön kokeman työhyvinvoinnin ja samalla työn ”tuloksellisuuden” välillä.

LUONTAISET TAIPUMUKSET + HANKITUT TAIDOT = KYVYKKYYS

Tätä kyvykkyyden kaavaa ei havaintojeni mukaan hyödynnetä työyhteisöissämme lainkaan optimaalisesti, siinä määrin kuin voitaisiin ja kannattaisi. Toki valveutuneet työyksiköt meilläkin tekevät tässä poikkeuksen. Olemmeko urheilussa kuitenkin reilusti edellä? Ainakin yksilölajien huippuurheilussa huomioidaan urheilijan taipumuspiirteet ja siihen kytkeytyvä mentaalipuoli.  Nykyurheilussa mentaalivalmennus on ollut kasvava trendi myös joukkueiden valmennuksessa. Tästä raportoitiin myös voittaneen nuorten leijonien kohdalla MM-kaukalossa 2015-2016. Päävalmentaja Jukka Jalonen kertoilee asiasta seuraavassa videossa.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/jukka-jalonen-mentaalivalmennuksesta-hyotya-yrityselamassakin/MdDktH6e?ref=facebook%3A09ab

 

Niissä työyhteisöjen tiimeissä, joiden sparrauksessa, valmennuksessa tai työnohjauksissa olen käyttänyt LTA:n eri ulottuvuushyötyjä, on jokaisessa niissä keskinäinen ”yhteen hiileen puhaltaminen” lisääntynyt selvästi. Miten se on mahdollista? usein pomot kysyvät. Selitykseni on, että usein toistettu ”erilaisuus on rikkautta” saa tässä valmennuksessa faktaa – hienotunteisesti ja yksilökohtaisesti!

luontaisten taipumusten analyysiLuontaisten Taipumusten Analyysissä (olipa se yksilö-, esimies- tai tiimikartoitus) emme edes lähtökohtaisesti etsi vikoja vaan haluamme ottaa erilaisuudet käyttöön. Malli ei luokittele ihmisiä hyviin ja huonoihin. Tämä on yksi syy, miksi taipumusmalleista on tullut suosittuja tiimityön, vuorovaikutuksen ja johtamisen kehittämisvälineenä.

Tässä kotimaisessa, verkossa tehtävässä, analyysissa erilaisuuden jäsentämisvälineenä käytetään kansainvälistä MBTI-kysymyspatteristoa. MBTI-mallin mukaisen analyysin ovat tehneet kymmenet miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa, ja siitä on julkaistu tuhansia kirjoja ja tutkimuksia. Molemmissa kuvataan ihmisen ajattelun neljää ulottuvuutta:

(a) tietoisuuden suuntaa (sisään- tai ulospäin),

(b) tiedon hankinnan pääasiallista tapaa (fakta- tai mielikuvaperusteinen),

(c) päätöksenteon painotusta (rationaalisuus tai arvoempaattisuus) ja

(d) elämäntyyliä (järjestelmällinen tai spontaani).

 

Jokaisessa ulottuvuudessa kun on kaksi vaihtoehtoista taipumusta, niiden yhdistelmistä muodostuu 16 erilaista taipumustyyppiä. Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA:n) innovaattori ja kehittäjä Kari Helin on kirjoittanut kirjan Ihmisten erilaisuus 16 tyyppiä työelämässä.

Ihmisten erilaisuus (Kovakantinen)

Vahvistetaan toimivia vuorovaikutuskuviota!

siis vuorotellen — vaikuttamisen — systeemiä

 

Asialle vihkiytyneen LTA-kouluttautuneen prosessit antavat analyysin tehneelle vihjeitä ja vastauksia ainakin seuraaviin: luontaiset vahvuudet, luontaiset työt, roolitaipumukset työryhmissä ja tiimeissä, stressaavat työtehtävät ja -tilanteet, haastavat (vaikeat) yhteistyökumppanit, mahdollinen stressikäyttäytyminen, johtamistyyli (taipumus).

 

Kiintoisaa on ollut huomata, kuinka oman henkilökohtaisen analyysin saaneena henkilöillä herää aivan uusi mielekkyys miettiä tiimien kokonpanoja erilaisissa tuotannon ja tekemisen vaiheissa. Kyse on vuorovaikutuksesta. Samalla johtajat ja esimiehet ovat saaneet uutta ymmärrystä siihen, miten säännöstellä muutosprosesseissa erilaisia ajattelutyylejä ja roolitaipumuksia, vaikkapa toteuttajan-, kehittäjän-, tukijan-, inspiroijan- ”luonteita” ja rooleja.

Coachilla ja esimiehellä on helpompaa, kun tietää millaista yksilöiden joukkoa valmentaa ja vie eteenpäin
Henkilö asemasta ja arvosta riippumatta tuntee työnanatajansa osoittavan arvostusta, kun tämän mahdollistamana saa yksilöllisesti palautetta hienotunteisella tavalla

 

Lue lisää Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA:sta) Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) palveluna. Sekin on hyvä tiedostaa, että parisuhdeterapeuttina olen käyttänyt tätä työmenetelmää myös parien keskinäisten suhteiden ´tsekkaamiseen´ asiakkaiden pyynnöstä, näiden vuorovaikutuskuvioiden ja hankaumien hoitamiseksi. Asiakaspalautteet ovat kaiken aikaa olleet kannustavia. Linkki- ja kirjamateriaaliehdotukset tämän blogitekstin lopussa.

 

Tätä ennen kuitenkin esitän Sinulle työhyvinvointia luotaavan tehtävän. Tämä on näkökulmaltaan enemmän yhteisö kuin yksilötason ´sfäärejä´ arvioiva. Jos olet työssäsi johtaja tai selkeästi esimiesasemassa, tietänet nämä alla olevat, oikeana pidetyt ja yleisesti hyväksytyt hyvän ja toimivan työyhteisön toimintaperiaatteet.

 

Tsekkaus- ja kotitehtävä

 

Olitpa tehtäväsi puolesta työpaikallasi johtamis-, esimies- tai toteutusvastuussa, voit arvioida nykyistä johtamistoiminnan tasoa. Alla on 10 työhyvinvointiin vaikuttavaa toimintaperiaatetta tai perusoletusta. Pisteytä jokainen kohta vaihtoehdoilla:

0 = ei pidä paikkaansa tällä hetkellä
1 = pitää paikkansa tällä hetkellä

 

Minusta meillä on

(1) kannustava työkulttuuri

(2) avoin toimintailmapiiri

(3) läpinäkyvä päätöksenteko

(4) tiimityöhön kannustava henki

(5) tehtävien selkeät vastuualueet

(6) virheiden ja epäonnistumisen sietämistä

(7) kannustamista riskinottoon

(8) virheistä oppimista

(9) työntekijöiden autonomia tehtävien hoidossa

(10) hyvät tiimien kokoonpanot ja niissä toimiva ryhmädynamiikka

 

Laske yhteenlaskettu pistemäärä (min 0 – max 10 pist).
Jos yhteenlaskettu tuloksesi on 0 – 3, tilanne on ehdottomasti toimenpiteitä vaativa. Mitä teet asialle? Mikä on ensimmäinen askeleesi muutoksen mahdollistumisessa?
Jos yhteenlaskettu tuloksesi on 9 – 10, rehellisyyskin on kunnioitettava hyve. Sitä tarvitaan työelämässä 2016. Mikä on oma osuutesi?

Tukea työelämään… osaan III pääset tästä.

Lisätietoa:

Kirjallisuudesta, esim. Pauli Juuti (2015) Johda henkilöstö asiakaskeskeisyyteen tai Hannele Seeck (2012) Johtamisopit Suomessa.

Blogikirjoittajan verkkosivuilta, esim.

https://www.timojuutinen.fi/mita-se-minua-hyodyttaa/ tai

https://www.timojuutinen.fi/hybridi/