Tag Archive for: Timo Juutinen

PARISUHDEUSKOTTOMUUS JA KATKERUUDEN HAASTE

/by

Parisuhdeuskottomuus ja katkeruuden haaste. Tervetuloa jatkamaan Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) aloittamaa blogijuttujen sarjaa, kovin kivuliaasta parisuhde-elämän ilmiöstä. 

Edellisessä, kostoa käsittelevässä blogijutussa viitattiin Acting out -toimintaan; siihen, että ryntäämme toimintaan harkitsematta lainkaan mahdollisia seurauksia.

Silloin kun puhumme ”uskottomuuden kostossa”, tällaisen Acting out -toiminnan taustalta löydämme monenlaisia tekijöitä. Ei vähiten ihmisen vaikeutta ilmaista alkukantaisia tunteita inhimillisesti rakentavalla tavalla.

Tässä nyt esillä olevassa blogikirjoituksessa on kyse hiukan samanlaisesta tunne-elämän haasteesta elää ja toimia, silloin kun kokemuksena on ”petettynä avo- tai aviosuhteessa”.

Kirjoitan katkeruuden mielenmaisemasta, samalla kertaa ilmeisenä, arveluttavana ja haastavana asiana. Otsikko bloggaukselle voisi olla toinenkin, vaikkapa muotoa ”tunteiden tukahduttaminen polkuna katkeruuden tiellä”. 

Sade – Suru – Kaipaus

KATKERUUS EI KAUNISTA

Se, että tulen seksuaaliseroottisesti petetyksi kumppanin taholta, jonka kanssa olen kokenut paljon hyviäkin aikoja, on karmeaa kalkkia! Tätä ei kukaan kiellä, terapeutti varsinkaan.

Joskus ja joillakin meistä on aivan tavallista sellainen taipumus, että ”unohdetaan asia”.

Tarkoitan: Ei tunneta tunteita, ei muistella menneitä. Surulle ei ole sijaa. Tässä strategiassa on kuitenkin sudenkuoppansa. Kuvaan sitä lyhyesti. Sovella, jos sopii, ja ota esitettävästä koppia, kun tulee kohti.

Siteeraan lähes sanasta sanaan eräältä taannoiselta asiakkaaltani tullutta, joka vuosia uskottomuuskriisin selvittelyn jälkeen kirjoitti minulle; alkuperäisen kirjoittajan luvalla.

Kaipaan kumppania, mutta samalla syytän häntä ja olen vihainen. Sen sijaan, että antaisin itselleni luvan olla vihainen, ajattelen, kenties vanhempieni opettamana, että yleensäkin vääryyksien edessä meidän kuuluisi korkeintaan olla vain surullisia. Niinpä tukahdutan tämän vihatunteeni. En kerro peloistanikaan kenellekään toiselle, koska en halua olla taakkana muille. Pidän mölyt mahassa. Olen tällä tavoin vahva, ajattelen.

Niinpä… mutta!

Mikäli edellä kuvattu strategia on – Sinullekin lukija – vahvana sisäistynyt, ja samalla kohtaat syvän ja omakohtaisen, ns. narsistisen loukkauksen, jollainen uskottomuus kokemuksena tiedetään olevan, on kehityskululle olemassa vaaran merkit. 

UHRIUTUMISEN VAARA

Oletko joskus kuullut tämän psykologisfilosofisen tiivistyksen?

Katkeruus kiinnittää huomiomme siihen, mitä meiltä puuttuu. Kateus kiinnittyy siihen, mitä toisilla on. Niistä versovat masennus ja vihan filosofiat. Teoriassa ja inhimillisen usein käytännössä.

Ellemme pysty luottavaisesti kertomaan kaikenlaisista tunteistamme toiselle ihmiselle, purkamattomat syytöksemme jäävät seuraamaan meitä kaikkialle.

”Saatamme lopun ikämme tuntea olevamme uhreja”, tietää psykologia kertoa. Ilmeinen vaara on, että kuljemme päivästä toiseen ”ei-rakastavaisina”, vihan ja syytöksen tunteita hautoen. Samalla alamme kasvattaa myös oman syyllisyytemme taakkaa, itse sitä havaitsematta.

Uskottomuuden kokeneen on vaikea olla myötätuntoinen kumppanilleen, koskapa samalla tuntee aitoa vihaa.

Tunnetko Sinäkin kuten monet kaltaisesi sanovat: ”Vaikka kuinka yrittäisin löytää helliä ja rakastavia tunteita, lopulta tunnen vain ärtymystä tai täydellistä turtumusta”.

Tämä ristiriitainen olotila ilmenee varsinkin makuuhuoneessa, juuri siellä missä kumppani kertoi tunteneensa hullaantumisen hetkiä. Epäilemättä mielenmaisema makkarissa muodostuu petetyksi tulleelle ristiriitaiseksi. Minäkin tahtoisin olla haluttava, vieläkin!

Tässä kohden valistunut arvaukseni kuitenkin on, että ristiriitaiset ajatukset kiertävät useamman kuin vain yhden ihmisen pääkopassa, ja kuka ties vielä sillä poissa olevalla kolmannellakin.

TILA, AIKA JA AMMATTI-IHMINEN – APUA TARJOLLA – LÄMMÖLLÄ JA LUOTTAMUKSELLA!

Parisuhdeterapia toteutetaan yhteisenä parisuhdeterapiana tai yksilökäynteinä. Sama asetelma koskee sovittelutyöskentelynä sovittuja tapaamisia. Olen kirjoittanut sovittelusta aiemmissa blogeissani videon kera. Kirjoituksen lopussa linkki TTT:n Sovitteluvideoon.

Tietäisin, neljännesvuosisadan kokemuksen läpäisemänä, kertoa monista, aivan tavallisista työikäisistä, jotka ovat tätä pettäjän ja/tai petetyn yksilöllistä ja/tai yhteistä sisäistä tunneristiriitaa ratkaisseet toisin, elämänsä kannalta rakentavalla tavalla.

He ovat yksilöinä paljastaneet salaiset vihan ja pelon tunteensa. Henkilö on pystynyt tuntemaan ja purkamaan myös surunsa ja todellisen haavoitetun kaipauksensa.

Esimerkin tarjoaa henkilö, jonka vuosia myöhemmin tullutta tekstiä aiemmin siteerasin. Hän nimittäin kertoi pitkän kirjeensä lopussa kiitollisena:

Sydän, sivistys ja suhdeseksi, kaikki nämä ovat meillä tänään balanssissa. Saimme elämänjärjestystä palauttavaa apua.

Apua lämmöllä ja luottamuksella. Parhaimmillaan uskottomuuden kokeneen henkilön perusteeton ja kohtuuton syyllisyys ei näin ota niskalenkkiä. Hän alkaa suhtautua paljon tyytyväisemmin itseensä ja toiveikkaammin kykyynsä huolehtia tarpeellisista asioista kriisissään.

Osa pariskunnista käy yhteisen elämänsä rehellisimmät keskustelunsa uskottomuuden jälkeen. Sekin tiedetään, että pettäminen nostaa pintaan kaikki tunteet vihasta täyttymättömiin odotuksiin ja pelkoon toisen menettämisestä.

Mutta kumma kyllä, juuri näiden tuntemusten käsittely yhdessä (tai kolmisin pariterapeutin avittamana) voi parhaimmillaan avata parille portit läheisyyteen, joka on vuosissa väljähtynyt.

Huomaa, se mitä totesin edellä `portista ja läheisyydestä`, en lainkaan pyri himmentämään uskottomuuden kipeää ja suhdetta rikki repivää kokemusta.

 

… ALOITA SOVELLETULLA TEHTÄVÄLLÄ!

Kun aiemmin tässä blogikirjoituksessa viitattiin katkeruuden, kateuden ja toisaalta masennuksen ja vihan filosofiskäytännölliseen logiikkaan, on sen täydennykseksi todettava myös tämä:

Kiitollisuus on vastamyrkkyä edellisille: se auttaa kiinnittämään huomioni siihen, mitä minulla jo on ja jopa iloitsemaan siitä.

Voisiko tämä toteutua myös lukijan kohdalla?

Kannustan Sinua eteenpäin seuraavan kotitehtävän avulla. Se on hyväksi havaittu nimenomaisesti tällä ei-katkeruuden tiellä. Tehtävässä on kysymys ns. tunnekirjeestä.

Voit tehdä tehtävän tismalleen ohjeiden mukaan tai Sinulle sopivalla sovelluksella. Tärkeää kuitenkin on, että annat aikaasi asialle. Kyyniseksi ja katkeraksihan Sinä et tahdo tulla, ethän?

Tässä rakennetta avuksesi:

Rakas _______

Kirjoitan Sinulle, koska haluan kertoa tuskastani tällä hetkellä. Etsin omissa mietteissäni myös tapahtuneen kokonaisuutta. Kaipaan itseni suhteen oikeaa anteeksiantoa ja rakkauden tunteita. 

(1) Olen vihainen siitä, että…

Olen vihainen, koska…

Minua suututtaa, kun…

En pidä siitä, että…

Toivoisin, että…

 

(2) Olen surullinen siitä, että…

Olen surullinen, koska…

Minua surettaa, kun…

Olisin halunnut…

Odotin, että…

 

(3) Pelkään, että…

Minua pelottaa, koska…

Pelkään myös…

En halua…

Tarvitsen…

 

(4) Olen pahoillani, että…

Olen pahoillani, koska…

Suren sitä, että…

Haluaisin…

Toivoisin…

 

(5) On minulla kiitettävääkin tänä minulle inhottavana aikana.

Kiitos että kuuntelit silloin, kun…

 

Seuraava bloggaukseni suuntaa anteeksiantamisen kipeään kysymykseen,

sinne klikillä tästä.

Lupamaani TTT:n sovitteluvideoon suoraan tästä.

Tämän blogikirjoituksen kuvat löytyvät Pixabay ja Timo Juutinen fotogalleriasta.

 

 

 

 

 

APUA PARISUHTEISIIMME AIKUISEN OIKEASTI! – Arvioita Mikkelissä

/by

Apua parisuhteisiimme aikuisen oikeasti!… Se on sutunnainen kommentti eräässä hankintaillan infotilaisuudessa Etelä-Savon Mikkelissä talvella 2023.

Satunnaista sanailua – hämmentävästi!

En tunne lausahduksen esittänyttä kuin etäältä; tiedän ainoastaan henkilön edistävän Mikkelin kaupungin seutukuntien, julkisen ja yrityselämän yhteistyötä Itä-Suomessa ja laajemminkin ulkomaita myöten. Toimenkuvaan kuuluvana monisektorimaisesti.

Kommentti oli ”yllättävä veto” myös siksi, että mainittu tilaisuus ei millään muotoa liittynyt perheiden tai parisuhde-elämän palveluiden hankintaan.

Tilaisuuden jälkeen juttelin muutaman paikalla olleen kanssa. Sain kuulla yhdeltä heistä, että ”olisin toivonut Sinun kertovan enemmän erikoisesta palvelutarjonnastasi”… kun siihen hänen mukaansa ”tuli yllättävä ja selkeä tilaisuus”. Mielipiteen esittäjä mainitsi itse käyttäneensä sekä yksin että yhdessä kumppaninsa kanssa avun lähteitä oman avioliittonsa eheyttämisessä onnistuneesti.

Niin se vaan tämä tilaisuus meni. Tällä kertaa.

Apua parisuhteisiimme aikuisen oikeasti! -lausahdus pysyi mielessäni…

Jäin myöhemmin tuumailemaan tilannekohtaista ja asiayhteyteen sopivaa, ns. ”oikeanlaista infoa ja markkinointia”. Kokemuksesta tiedän, kuinka joku toinen – ja varsinkin muun palvelutarjonnan edustaja – olisi rohkeasti pyytänyt puheenvuoron kertoakseen toiminnastaan ja sen hyödyistä käyttäjälleen. Vähän kuin tilaisuusriippumattomasti.

Samalla samainen kokemustieto muistuttaa tämän: kovin henkilökohtaisen ja intiimin palvelutarjonnan piiriin hakeutumisessa koetaan maassamme edelleen turhaa arkuutta. ”Yksin on kyettävä ongelmat ja kriisit selättämään” -asenne elää, vaikkakin avun lähteille ensiaskelien ottaminen on jo kohtuullisen luontevaa nykyisten keski-ikäisten keskuudessa.

Tutkimustiedon perusteella tiedämme, että erilaisten elämänkriisien ja henkilökohtaisten pari- tai perhekriisien kohdalla on erityisen tavallista lukea tai kuulla samaa kokeneiden kokemuksia siitä, miten he puolestaan ovat selviytyneet ja mikä on akuutissa tilanteessa auttanut eteenpäin.

Kyse on siitä, että aidot asiakasarviot ja käyttäjäkokemukset toimivat eräänlaisena peilipintana, eräänlaisena vertaistietona. Asiakaspalautteet rohkaisevat empivää ihmistä ensiaskelissa avun ja tuen piiriin.

Johtopäätös

Näillä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) verkkosivuilla on tämän kesäisen blogijututun  kirjoitusajankohtana (7/2023) julkisesti luettavissa yhteensä 260 erilaista arviota. Kirjoittajina ovat olleet yksityiset henkilöt, yritysasiakkaat, blogien lukijat tai muutoin allekirjoittaneen palvelutarjontaa käyttäneet henkilöt.

Otan tästä runsaasta kommentti- ja palautemäärästä seitsemän satunnaisen otoksen. 

Käytän kahta lastenlastani, ekaluokkaista ja esikoululaista avustavina henkilöinä. Pyydän heitä sanomaan kuusi numeroa välillä 2-100.  

Julkaisen kirjoitushetkellä (28.7.2023) viimeisimmän asiakaspalautteen, ja siitä taaksepäin laskien kuusi poikien kertomien numeroiden mukaan . He sanoivat numerot 8,9,30, 38,42 ja 99.

Toisin sanoen tässä blogikirjoituksessa (nro 97) lukijalle on koottuna satunnaiset seitsemän arviota, niistä sadasta ajallisesti viimeisimmästä käyttäjäpalutteesta, joita henkilöt ovat Timon Työnohjaus ja Terapiaan lähettäneet. Joitakin niistä selvennykseksi kommentoin; alleviivattua sanaa klikkaamalla lukija löytää vielä lisäinfoa asiassa.

Näin voit muodostaa asiakaspalautteiden perusteella kuvaa eräästä Mikkelissä vastaanottoaan pitävästä palveluntarjoajasta, muun muassa silloin kun parisuhde-elämän haasteiden ja ongelmien painolasti on akuutti ja ilmeinen. Apua parisuhteisiimme kannattaa hakea!

Verkkosivujeni ”uudelle lukijallekin” vielä tiedoksi: Aina kun olen saanut postina asiakaskommentin tai muun julkaistavaksi tulleen arviopalautteen, olen vielä kertaalleen lähettäjältä varmistanut, että hän todellakin tarkoitti sanomisensa julkiseksi.

Aloitamme siis (kirjoitushetkellä) tuoreimmasta, nimimerkillä kirjoittaneella ”Einari ja Veivari”.

Näillä siellä luonasi humoristisesti keksityillä nimillä Sinulle palaute! (ei-humoristisesta asiasta).
Ilman Sinun ymmärtävää pettämisen käsittelyä emme antaisi (näin vuoden päästä) tätä kiittävää palautetta.
Eihän se kivutonta ole ollut tuona väliaikanakaan, mutta aivan toisenlaista: uskaltavaa, kokeilevaa ja nautittavaa. Keskenään! Ei tähän omin avuin olisi päästy. Siis tuhannet kiitokset ”Edenin puutarhasta”! Ja hyvää kesän jatkoa Mikkeliin! ”Einari ja ”Veivari” / 3.7.2023

Tästä palautekommentista laskien taaksepäin poikien numerot 8 ja 9 ovat sitten seuraavina.

Minä sain suositukset työterveyslääkäriltä, että parisuhde-elämämme juttuja kannattaisi käsitellä asiantuntijan kanssa rauhassa. Sinut sanottiin erityisen kokeneena vaihtoehtona. Nyt kun tiedämme kuka ja miten, suosittelemme lämmöllä toisille. Ja Tuhannet kiitokset Timo saamastamme avusta!!!
Hyvää jatkoa Sinulle tässä työelämän ja yksityiselämän leikkauspisteen toiminnassasi – olet mies paikallaan! Tolonen-Seppänen pari / 24.2.2023

 

Merkityksellistä ja merkittävää!
Näin sanoisimme, ja siitä on nyt se pari vuotta aikaa – Timo – kun tartuimme tähän tilaisuuteen. Omaksi parhaaksemme. Se kannatti, koska asiat sujuvat keskenään nyt paremmassa hengessä.
Silloisia vinkkejäsi on ”testattu” nämä vuodet. Myös näiden bloggaustesi avulla. Suuret kiitokset avusta ja tuestasi! Anniina ja Jarkko / 3.1.2023

Seuraavassa ”näyttessä” tunnuttiin viitatun johonkin aiempaan asiakkaan arvioon. Samalla se kertoo sen tosiasian, että parisuhdeasiakkaita ja muita ratkaisukeskeisiä toimeksiantoja saan Mikkelin ulkopuolelta. 

Savossa – Suomen kesämökkimaisemissa kun ollaan, olen vuosien varrella havainnut, kuinka tällä seudulla lomailevat parit ja perheet ovat lisääntyvästi löytäneet tiensä vastaanotolleni. Joillekin tulijoista juuri tämä etäisyys oman asuinpaikkakuntansa kuvioista tai henkilöistä muodostaa erään keskeisimmän tuloseikan. ”Käsitellä henkilökohtaisia parisuhdeasioita täysin ulkopuolisen kanssa”, näin on sanottu. Ja hyvä niin!

”Samat sävelet” meillä sillä erotuksella, että ei 9 v vaan 9 kk.
Lääkäri-suosituksella Savon suvessa me saimme käynnistää tämän ”uuden liiton”.
Talven erovaihe päättyi ja avioeron harkinta-aika vedettiin pois. Ero olisi toteutunut virheellisin perustein. Kiitos Timo kaikesta avustasi. Toiveikkaina kohti 9 v:tä! Åberit Vantaalta / 29.6.2022

Tämä seuraava satunnaisotos epäilemättä tuo mieliimme maailmamme odottamattomana `yhdistäneen´ Covid-19 pandemian.  

Kävin Timon vastaanotolla ensin kahdella arviokäynnillä ja tämän jälkeen kymmenellä terapiaistunnolla. Kokemukseni Timon terapiasta olivat hyvät ja turvalliset korona-aikana jolloin kävin A1:ssä. Haluankin kiittää Timoa avustaan ja neuvoistaan. Sain paljon uusia näkökulmia asioihin ja osaan nyt katsoa asioita eri tavalla kuin ennen. Suosittelen kaikille lämpimästi. Timo osaa asiansa! Mies Mikkelistä /4.1.2022

Edellisessä palautteessa henkilö mainitsi ”ensin kahdella arviokäynnillä”… 

Todellakin aina uusien yhteydenottajien kohdalla käytössäni on ns. Arviokäyntitapaaminen. Ja A1 viittaa vastaanottotilaani Mikkelissä.

Ensimmäisessä kohtaamisessamme ”tunnustellaan” puolin ja toisin tulijan tarpeita, toiveita ja toimivan terapian edellytyksiä. Arviokäynti on monenlaisissa tilanteissa hyvä paikka miettiä sitä, miten saataisiin apua parisuhteeseen ns. aikuisen oikeasti. Ja jos  apua ja tuki ei A1:ssä jostakin syystä tuntuisi mahdolliselta, niin mikä ja missä voisi sijaita suotuisampi paikka.

Mies Mikkelistä mainitsi terapiatapaamisten määränä kymmenen. Se oli hänen tilanteessaan ilmeisesti tarpeellinen ja toimiva, mutta luonnollisestikaan ei mikään ainoa vakiomäärä.

”Kuinka monta kertaa tarvitaan” -kysymys esitetään toistuvasti. Siihen on kuitenkin problemaattista täsmällisesti vastata. Tapauskohtainen määrä ja tiheys riippuu kovin monesta tekijästä; paitsi vallitsevasta pulmasta, onko se odottamaton vai kenties pitkäänkin hiertänyt, niin ikään henkilön motivaatiosta ja ulkoisista mahdollisuuksista, ja tietysti terapeutinkin taidoista. 

Pitkän linjan kokemuksella voin todeta, että joskus muutama tapaaminen luotettavan ammatti-ihmisen kanssa on aivan passeli ja sinä hetkenä riittävä mahdollinen. Samalla lienee lukijallekin ymmärrettävää, että joskus tilanne, olosuhteen ja asioiden moninaisuus vaatii perustellusti pitemmän työskentelyjakson, ollakseen vaikuttavaa lyhytterapiaa.

OHO!
Nimeni on Olli Nieminen, eikä OHO. Mutta kun tämä bloggaus rävähti eilen silmilleni, juuri ”sana” kuvaa kokemustani.
Tiedän kyllä ei-mikkeliläisenä Timon olevan taustaltaan pappi. Juurikin tästä syystä olen kohtuullisella mielenkiinnolla seurannut kirjoituksiasi, pitkäänkin.
No tämä OHO ja isolla sitten kertoo siitä, miten syvällinen oli elämän kuvauksesi Isoon kirjaan perustuvana. Tällaistä teologilta minun, lääketieteen maailmassa, tietysti sopisi toisaalta odottaakin. Ymmärrän käytettävissä olevan ajan rajallisuuden. Johonkin sitä on focusoiduttava, sinunkin arjessa. Kirjoituksesi merkitsi minulle paljon. Kiitos, pastori TJ! OHO! / 16.11.2021

Saamani palaute, kuten tekstistä ilmenee, liittyy Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) nimissä julkaisemiini blogikirjoituksiin. Näillä TTT:n nykyisillä verkkosivuilla niitä löytyy tällä hetkellä lähemmäs sata erilaista juttua.

Kirjoitukset käsittelevät ihmisen eri elämänpiirejä kotona ja työssä. Pyrin saamaan kulloiseenkin teemaan sellaista tulokulmaa, joka mahdollisesti ravitsisi lukijaa tämän omassa todellisuudessaan edes jollakin tavoin.

OHO-kirjoittajan mukaan olen tavoitteessani onnistunut. Hänelle pastoraalinen koulutustaustani näytti merkitsevän paljon. Itsekin olen tyytyväinen siihen, että minulla on ollut suotuisat mahdollisuudet kouluttautua laaja-alaisesti, ja sitten työskennellä itselleni elävästä kristillisestä toivosta käsin. Virkatyövuosieni jälkeenkin olen ammatinharjoittajana ja yrittäjänä kutsumustyössäni.  

Minusta nämä videot täällä eivät ole aivan tavallisia. Ja siksipä juurikin hyviä. Niissä on asia ja ’mesitsi’ paketoitu niin, että joutuu miettimään omalle kohdalle.

Suhdesovittelun otos kolahti minuun (tai ensin a-kumppaniin) jo aikoja sitten. Tuo video sai minut todellakin heräämään parielämän suhteen.

Löysimme sovitteluun A1:een. Ja nyt kaks kautta myöhemmin sanottava, että viimeisellä hetkellä. Muutto olisi muutoin toteutettu. Meidän kohdalla tarpeettomana, äkkikiireessä! kun isosta kokonaisuudesta olisi ollut kyse.

Tiedän ja puoliso myös, että kannattaa kriisissä pyytää Timoa mukaan. Hänellä on pitkä praktiikka taustanaan. Hän on ihmisenä turvallinen ja toimissaan kokonaisuuden hahmottava. Kehotamme tutustumaan henkilöön.

Kiitoksemme! Sampsa / 2.11.2020

Tässä seitsemännessä satunnaisesti valitussa käyttäjä- tai asiakaspalautteessa viitataan videoihin. Olen tuottanut tällaisia teemavideoita toistakymmentä erilaista. Omilla verkkosivuillani niistä esillä on kymmenen. Muualta löytyvistä suosittelen klikkaamaan 3K Savon suoralinkkiä.

Mainitun yrityksen partneri-konsulttina olen voinut hyödyntää ammattitaitoani varsinkin yrityselämän kentässä. Niinpä erilaiset johtajien ja avainhenkilöiden sparraukset ovat viime vuosina tulleet pyydettyinä tehtävinä kohtuullisen tutuiksi.

Parisuhdeasioiden hoitaminen, perhe-elämästä huolehtiminen sekä laajemminkin henkinen työkunnon ylläpitäminen ovat nykyään aivan toisella `arvostuksen levelillä` yrityselämässä; myös meillä Suomessa, kun arvostusta verrataan pari vuosikymmentä aiemmin vallitsevaan tilanteeseen. Tarkastelimmepa asiaa niin aika- kuin euroinvestoinnin näkökulmasta.

Tiivistetysti: olemme tulleet tietämään kokonaisuuden näkökulmasta, kuinka ”hyvin voiva ihminen on toimelias ja tuottava henkilö”!  

Tässä vielä suoralinkki Suhdesovittelun otos, jonka Sampsa palautteessaan mainitsi.

Aiemmin esillä olleessa Mies Mikkelissä kirjoituksessa oli puhetta arviokäynneistä. Siitä ehkäpä katsotuin videokooste on nimellä Väläyksiä Timon vastaanotolla. YouTubessä se löytyy tällä suoralinkillä.

Videossa mainitusta Hybridi-palvelusta on oma tiivistysotoksensa tubessa ja verkkosivujeni video-osiossa. Tässä kuitenkin vielä laajempi tulokulma allekirjoittaneen palvelutarjonnan keskiöön, Etelä-Savon Mikkelissä majapaikkaa pitävään Timon Työnohjaus ja Terapiaan (TTT); klikkaa silloin tästä.

TAPAAMISIIN – ETELÄ-SAVON MIKKELISSÄ!

Lopuksi musaa. Valintani YouTubesta tämän blogikirjoituksen sisältöön mielestäni liittyy aiemmin kirjoittamaani, sanoisinko ”suopealla tavalla”. ”Harmaita enkeleitä” puhukoon puolestaan!

Mikäli ei avaudu suoraan kuvasta, kopio seuraava linkkiosoite ja avaa sillä:  https://youtu.be/wJ6qKX1UT8s?t=16.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

RIITELE RAKENTAVASTI – Peruspalikat käyttöön!

/by

Riitele rakentavasti – Peruspalikat käyttöön! on saumatonta jatkoa edelliselle blogikirjoitukselle. Aiemman otsikkona oli Riitele rakentavasti – mutta miten?

Ryyditän molempia juttuja muutamalla tehtävällä. Kannustan niiden avulla vuorovaikutustilanteiden omakohtaiseen arviointiin ja keskinäiseen keskusteluun kumppanisi kanssa.

Kurkkaa vielä, mitä olivat ne tyypilliset viisi ristiriitojen ratkaisutapaa, jotka kuvasin aiemmin. Ja vastaa omalla tavallasi siellä esittämääni tehtävään nro 2. Löydät suoralinkillä, tästä.

Seuraavassa kuvataan muutama peruspalikka otettavaksi käyttöön, kun mietit sitä, miten voisitte yhdessä onnistua parisuhteen ristiriitatilanteissa, jupakoissa ja riitelytaidoissa – aiemmin koettua paremmin.

Kohtuullisena tavoitteena voinemme pitää sitä, että riidasta tulisi aina jäädä jokin parempi ymmärrys toista kohtaan, ja että se avaa silmät jollekin kehitettävälle seikalle kommunikointitavassanne.

Palikat

Paketoin vinkkini lähteä muutoksen ja rakentamisen tielle allegoriseen kuvaukseen. Allegorialla tässä tarkoitetaan vertauskuvallista esitystapaa, jossa alkuperäinen ja monimutkaisempi käsite tai idea korvataan toisella, ehkäpä paremmin lukijan mieleen jäävällä symbolilla. Näin menettelen, sillä tahdon luottaa lukijan omakohtaiseen arviointikykyyn. Voit soveltaa ihka omaan pari- ja perhekohtaiseen todellisuuteesi tässä ja nyt.

JÄITÄ HATTUUN PILLILLÄ!

Riiteleminen parisuhteessa on taitolaji ja monelle varsin vaikeaa. Tilannetietoisuus ja sen mukaan toimiminen on ensiarvoisen tärkeää.

Riidoissa tunteet pulpahtavat pintaan ja ne myös tarttuvat osapuolesta toiseen. Jos toinen teistä meuhkaa yltiöpäisesti ja kiihkeän kuuluvasti, kohta huomataan, että tunteet tarttuvat nopeasti. Ne myös helposti ottavat ylivallan. 

Kiihtyneenä ihminen yleensä sanoo ja toimii epäjärkevästi.

Syntyy hyökkäyksen ja puolustuksen kehä, jossa kumpikaan ei kykene enää oikeasti kuuntelemaan toista. Huutaminen harvoin tuottaa hyvää. Väsyneenä kaikki tuntuu raskaammalta.

Tällöin on tärkeä jommankumman rauhoittaa ja tasapainottaa hallitsematonta tunnetilaa. Aivan kuin pallopeleissä pillin perusteltu käyttö toimii. Ottakaa aikalisä.

Jatkakaa myöhemmin, vasta kun molemmat osapuolet ovat rauhoittuneet, ja järjen ääni taas toimii.

Aikalisä on parikohtainen työkalu, jota jotkut ovat yhteisellä sopimuksella harjoitelleet käyttämään erityisen onnistuneesti. Joskus pillin ja aikalisän käytön voi pukea molempien hyväksymiksi sanoiksi, kuten esimerkiksi ”syön ensin”, ”käyn kävelyllä”, ”anna minun selkiyttää ajatuksia ensin – palataan asiaan sen jälkeen!”

Merkittävää on, että molemmat ymmärtävät näiden ilmausten idean.

Muistutan kuitenkin. Aikalisän jälkeisestä palaamisesta on syytä ottaa yhdessä vastuu, jottei tilanteeseen liittynyt varsinainen asiaa tule lakaistuksi maton alle. Välttämisestä, eräänä kodin perintönä imetystä ratkaisumallista oli puhetta edellisessä Timon Työnohjaus ja Terapian bloggauksessa.

OMAT JA YHTEISET AVAIMET!

Tahtoa rakentaa parisuhteen parempaa huomista, sitähän Sinulta löytyy, eikös juu?

Olennaista on lähteä vaikuttamaan omaan tapaan toimia, vaikka suuri houkutus olisi ”nähdä rikka toisen silmässä kuin malka omassa silmässä”, kuten kuuluisassa sananparressa asia ilmaistaan, vrt. Raamatun Luuk. 6:41-42. 

Pyrkimys toisen muuttamiseen tämän virheistä käsin ei kannata, se ei vaan onnistu. Tällainen aktiviteetti on jo lähtökohtaisesti tuomittu epäonnistumaan. Siihen on syynsä, mutta tämän seikan pohdinnan sivuutamme tällä kertaa.

Sen sijaan, jos tunnet ja tunnustat omat puutteesi ja vajeesi vuorovaikutustyylissäsi, ja samalla objektiivisesti miellät toisessa osapuolessa olevat mahdollisuudet oman kasvun ja kehittymisesi peilinä ja tukena, olet oikealla tiellä. Sellaisille pyrkimyksille on syytä nostaa peukku ylös.

Kutsutelkaa toisenne yhteisiin talkoisiin! Yhdessä te parina voitte ratkaista riitatilanteita rakentavalla tavalla.

Tietoisen harjoittelun avulla edistytte mahdollisista taka-askelista huolimatta. Onnistuneesti koettu konflikti kartuttaa tätä todellisuutta. Yhteinen ylävitonen jokaiselle korvaavalle kokemukselle! 

 

Yhteistyö yhdistää!

 

Tehtävä (3): ”Mieti seuraavia kolmea kysymystä ensin yksin. Tiivistä näkemyksesi muutamalla avainsanalla”

  1. Mitä hyvää näet omassa tavassasi ratkaista ristiriitoja?
  2. Mitä hyvää näet (seurustelu-, avo- tai aviosuhteen) kumppanisi tavassa ratkaista ristiriitoja?
  3. Mihin suuntaan ristiriitojen ratkaisijana toivot voivasi kehittyä, yhdessä toisen kanssa?

Kerro huomioistasi toiselle ja pyydä saada kuulla myös hänen arvionsa asiassa. Kyse on yhteiselämästänne tässä ja nyt.

Nostona voisimme todeta…

Rakentava riitely on ennen kaikkea sitä, miten puhun toiselle, mitä sanoja käytän, millä sävyllä puhun ja onko siinä mukana toisen kunnioittamista.

Taidokas riitelijä puhuu itsestä käsin, kokemuksellista minä-puhetta, ei tulkitse toista eikä heti keskeytä sinä-puheella, toisin sanoen malttaa kuunnella kumppania ja keskittyä siihen, mitä hän tässä samassa tilanteessa sanoo.

Tarpeeksi hyvällä itsetunnolla varustetulle riitelijälle anteeksipyytäminen ei ole häpeällistä, silloin kun puhutaan onnistuneista riitatilanteista.

Taskulampulla kohdevaloa!

 

TÄRKEÄ TASKULAPPU!

Ihmissuhteissa yleensä, ja varsinkin kotona riidat syntyvät hyvin pienistä asioista. Kun tilannetta katsoo tarkemmin, usein riitaudumme siksi, että toiselle osapuolista on syntynyt kokemus ”ettei minua ymmärretä”. Pinna palaa ja se näkyy, tavalla tai toisella. Tässä hetkessä henkilöiden kokemukselliset ääripäät kuvataan usein sanoilla, ylikuumeneminen tai jäätyminen.

Suuntautumisen varsinaiset alkujuuret ovat syvemmällä. Ne liittyvät tässäkin menneisyyteen, lähes poikkeuksetta aina lapsuuden perhekokemuksiin tärkeistä aikuisista; millainen oli heidän tapansa kohdata erimielisyyttä ja ratkaista arjen kiistakysymyksiä.

Luonnollisesti on muitakin ihmissuhdekokemuksia kuin perhetaustassa eletyt. Erään Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) asiakasparin kanssa ”toistuvien riitojen ja toisaalta onnellisuuden -polku” nykyhetkessä hahmottui ”täyttyneiden ja/tai täyttymättömien odotusten” näkökulmana. Lapsena. Aikuisena. Nykyisessä suhteessa.

 

Odotukseni toteumaa...

Odotusten historia, nykyhetki ja tulevan ennuste

 

”Tämä on meillä aivan normaalia” ilmaukset kuulen sekä historian että nykytodellisuuden ilmauksina. Vastaanotollani hekin sanovat kaipaavansa rauhan ajan lisääntymistä nykyiseen parisuhde-elämäänsä.

Runsas riitely lapsuudenperheessä on saattanut vaikuttaa myös siten, että olet tottunut riitoihin, huutamiseen ja siihen, että kaikki on taas kunnossa, kunhan jossakin vaiheessa jotenkin pyydetään anteeksi.

Kumppanisi sen sijaan on saattanut saada lapsuudenkodistaan aivan toisenlaisen mallin. Hän saattaa kokea herkän tulistumisesi, ei ainoastaan hämmentäväksi vaan myös vääräksi, epäoikeudenmukaiseksi ja pelottavaksikin.

Huomaamme, että sisäistyneet kokemukset tuttuudesta ovat keskenään poikkeavat: toinen herkästi ylikuumenee, samalla toinen tuntee kylmiä vilun ja pelon väristyksiä.

Edellinen oli vain esimerkki mahdollisesta parisuhteen asetelmasta. On tietysti muitakin kombinaatioita.

Ammatilliset havainnot kielivät siitä, että riitojen määrällä ja rajuudella arvioiden kaikista riitaisimmissa asetelmissa molemmat osapuolet ovat erityisen impulssiherkkiä ja usein kumpikin kasvaneet kodissa, jossa aikuisten välinen riitely oli ollut arkipäivää. Toistuvat riidat kietoutuivat aikuisten keskinäiseen valtataisteluun. 

Riippumatta siitä, millaisen riitelyn mallin olet oppinut, riitelyn tavastasi kannattaa olla tietoinen!

Valaise lampulla sekä opittua malliasi että nykyhetkeä. Voit muuttaa omaa käytöstäsi, kun tunnistat, miten olet ”mallitettu”, ja miten olet tottunut toimimaan niin kuin toimit.

Nyt kysyt, miten sitten valaista nykyhetkeä ja siis sitä ”ettei minua ymmärretä” tässä ja nyt.

Kun vastaan tähän, tahtoisin ensin kuulla, oletko ns. ”viimeisen pisaran” -tyyppi.

Onko Sinulla taipumus kasata arjen pikkupettymyksiä itseesi ilmaisematta niitä tapahtumahetkellä?

Toisin sanoen, huomaatko kerääväsi päivän tai viikon aikana pieniä kiukun poikasia, jotka sinänsä ovat viattomia, mutta sitten kun ”kuppi” tulee täyteen, niin suuttumus leimahtaa yli äyräiden jonkun aivan pienen asian ollessa se viimeinen pisara.

VALAISE TUNTEMUKSIASI AJOISSA!

Suositeltavaa olisi opetella arjessa ottamaan harmituksia ja pettymyksiä puheeksi ajallaan, näin vähentäisimme paitsi ”viimeisen pisaran” ylilyöntejä myös ylikuumenemisen tai kylmenemisen riskiä itse ristiriitatilanteessa. Tämä ei tarkoita, että joka asiasta pitäisi ärähtää, vaan pikemminkin kertoa puolisolle, millaiset nimenomaiset asiat saavat itsessä ärtymystä aikaan.

 

Tämä blogikirjoitus ”Riitetele rakentavasti – Peruspalikat käyttöön!” jatkuu seuraavassa päivityksessä. Löydät tämän päätösosan ”Riitele rakentavasti – sovintoon!” Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) blogiosastossa. Suoralinkillä  tästä.

Palataan!

————–

Blogitekstissä käytetyt kuvat:

Pixabay linkki: https://pixabay.com/photos/

Timo Juutinen (mediakirjasto).

 

RIITELE RAKENTAVASTI – mutta miten?

/by

Riitele rakentavasti – mutta miten?  Niinpä!… ettei lasi, luottamus tai läheisyys rikkoutuisi. Arkityössäni vastaanotolla kohtaan viikosta ja vuodenajasta riippumatta mitä erilaisimpia parien keskinäisiä erimielisyyksiä.

Tämän teemabloggauksen tarkoituksena on tarjota lukijalle joitakin virikkeitä parisuhde-elämän haastavaan arkeen. Haastan keskinäiseen keskusteluun kumppanisi kanssa! Tarjoan siihen juoksupojaksi muutaman arviointitehtävän.

Kiistaa > riidaksi?

 

MISTÄ RIIDOISSAMME KYSYMYS? 

Riita. Riitely. Ristiriita. Kiista. Jupakka. Erimielisyys. Konflikti… Nämä arjessa käyttämämme sanat kuvaavat tilanteita, joissa ihmisillä on erilaisia näkemyksiä samasta asiasta. Aihe voi olla suuri tai pieni, pinnallinen tai syvällinen. Se voi liittyä asiaan, toimintaan tai suhteeseen.

Näin kuvattuna voinemme todeta, että ristiriidan siemeniä löydämme vaivatta. Yhteiselämän jupakkaan ei niin ikään tarvita paljon. Olemme vain ihmisiä – erilaisia – kaikki taustoinemme.

Kukaan meistä ei valinnut syntymäpaikkaansa, -ajankohtaa ja -yhteisöä. Meitä yhdistää se, että meiltä kysymättä elimme ”valmiiksi” annetun geeniperinnön, kotikasvatuksen, tapojen ja tottumusten keskellä. Niinpä siellä näkemämme aikuisten väliset suhteet ja vuorovaikutustyylit sekä tietyt tavat ratkaista eteen tulleita vaikeuksia ovat tahtomattakin sisäistyneet itseemme.

Nämä tyylit ja taipumukset ovat edelleen meissä, joko enemmän tietoisina, mutta joskin varsin usein tiedostamattomina. Sama ”ohjelmoituminen” koskee myös kumppaniani. Hänkin tuo mukanaan yhteiseen pesään omat erilaiset sisäistyksensä.

Parisuhde ja laajemmin perhe-elämä on sillä tavoin erityisen mielenkiintoinen systeemi, että nykysuhteisiinkin latautuu aimoannos ylisukupolvista vuorovaikutus- ja ihmissuhdedynamiikkaa. Riitelytapahtumat eivät tee tästä tosiasiasta poikkeusta. Kauan sitten koettu leikkautuu nykyhetkessä!

Ristiriidat ovat luonnollinen seuraus yksilöiden moninaisesta erilaisuudesta!

Mutta tarvitseeko parisuhteessa olevien erimielisyys, konflikti, kina tai näkemyksellinen ristiriita johtaa sellaiseen keskinäiseen riitelyyn, josta osapuolet eivät voi olla ylpeitä – ei tapahtumahetkellä eikä myöhemmin? Ei tarvitse.

Avio- tai avokumppaneiden kokema erimielisyys voidaan käsitellä onnistuneesti. Koska kuitenkin lukuisat henkilöt terapeuttisessa työssäni kertovat kommunikointiongelmistaan sekä sellaisista (toistuvista) riidoista, jotka kokevat ikävän repivinä, lienee aiheellista pysähtyä rakentavan riitelyn äärelle.

TOIMINNALLA ON VÄLIÄ!

Perhe- ja parisuhde-elämässä ehkäpä ilmeisimmät näkemykselliset erimielisyydet liittyvät henkilöiden ajan ja rahan käyttöön, parisuhdeseksiin, toimintatapoihin lasten kasvatuksessa tai muissa arkielämän arvovalinnoissa. Luonnollisesti on vielä koko joukko muita, perhekohtaisia asioita, jotka ovat konfliktiherkkiä.

 Kun keskenään läheisessä suhteessa elävät tulevat tietoiseksi ristiriidan aiheesta, se synnyttää tunnetasolla jännitteisen tilan. Tämä olotila on sellainen, jossa ihminen kokevana osapuolena ei yleensä viihdy kauan. Tapahtuu liikehdintää.

Puolisot liikahtavat suhteessa toiseen jompaankumpaan suuntaan, lähemmäksi tai etäämmälle. Ristiriidan ratkaisutapa, onko se sävyltään rakentava vai ei-rakentava, vaikuttaa keskeisesti siihen, etääntyvätkö vai lähentyvätkö puolisot toisiaan.

Tiedämme, että ristiriidan rakentava käsittely suojaa parisuhdetta ja edistää muutoinkin tyytyväisyyttä yhteiselämässä.

 Vastaanottotyössäni olen päässyt seuraamaan juuri edellä mainitun toteumaa: rakentavasti ratkaistut ongelmatilanteet hitsaavat puolisoita toisiinsa, vahvistavat molempien yksilöidentiteettiä ja parisuhteen tulevaisuususkoa. ”Me yhdessä palautimme elävän toivon tulevaisuuden suhteen”.

Ristiriidan tai konfliktin ei-rakentava käsittely puolestaan satuttaa kumppania, enemmän tai vähemmän. Epäonnistuneet ratkaisutavat vievät puolisoita tunnetasolla kauemmaksi toisistaan, ja näin toistuessaan ne nakertavat aitoa uskoa parempaan huomiseen.

Mikäli yhteiselämässä emme kykene pääsemään kielteisestä, ei-rakentavasta kehästä osapuolia tyydyttävämpään ”riitele rakentavasti” -yhteistyöhön, se muodostaa todellisen riskin kummankin omalle sekä parisuhteen yhteiselle hyvinvoinnille.

RISTIRIIDAN TYYPILLISET RATKAISUVAIHTOEHDOT

– mitä Sinä olet taipuvainen toteuttamaan? 

Näet piirroskuvan, jolle eräs asiakasparini merkitsivät sen vaihtoehdon, jota muistelivat omassa lapsuudenkodissa nähneensä.

Tehtävä (1) kuului: ”Mikä oli lapsuudenkotisi tyypillinen tapa kohdata / ratkaista erilaisia aikuisten välisiä erimielisyyksiä tai riitatilanteita?”

Tämän blogikirjoituksen äärellä myös Sinä voit muistella sitä, mikä näistä viidestä vaihtoehdosta parhaiten kuvaisi kokemustasi lapsuusajan perheessäsi. Kuvan alapuolella tiivistän vaihtoehtojen sisältöä.

Millä tyylillä erimielisyydet ratkottiin?

 

A. Välttäminen

 

Ollaan kuin ristiriitaa ei olisikaan.

Välttäminen on eteen tulleen ristiriidan hiljaista kieltämistä. Asia ilmaistaan pehmeästi tai se sitten sivuutetaan vaihtamalla puheenaihetta. Arkinen ilmaus ”lakaista maton alle” kuvaa osuvasti välttämistä eräänä ristiriitojen ratkaisutapana.

Parisuhteessa ja yleisemminkin ihmisten kesken tiedämme, että kun osapuolet tietoisesti välttävät jostakin erimielisyyden aiheesta puhumista, he silloin usein pelkäävät jotakin. Tällainen kiertely ja välttäminen on tietynlaista suojautumista.

 B. Taivuttelu ja taistelu

 

Oman ratkaisun myyminen toiselle; jossa on erilaisia aste-eroja.

Tätä osapuolten erimielisyyksien ja konfliktien tyypillistä ratkaisutapaa kuvaavat myös seuraavat sanat: suostuttelu tai maanittelu sekä vielä voimakkaammat kuten manipulointi, taivuttelu, painostaminen, jyrääminen tai uhkailu.

Viimeksi mainittujen kohdalla tilanne voi kääntyä taisteluksi, jossa kumpikaan ei anna periksi, tai sitten jyräämisessä ja uhkailussa jompikumpi antautuu alistuen toisen tahtoon, esimerkiksi koetun väkivallan uhan edessä.

C. Kelluttaminen

 

Puhutaan, muttei toimita tai konflikti käsitelty liian pinnallisesti.  

Tällä ratkaisutavalla pari keskustelee ja sopii, miten asia ratkaistaan. Asia ei kuitenkaan koskaan etene puheesta käytännön toiminnaksi. Teot puuttuvat.

Ristiriita voi jäädä kellumaan toisestakin syystä. Ristiriitaa käsitellään ja sovitut asiat laitetaan käytäntöön, mutta tyytymättömyys jatkuu ja asia pulpahtaa pinnalle edelleen. Käsittely on silloin ollut liian pinnallista, eikä sen tähden päästä ristiriidan todelliseen ytimeen. Tämän takia asia jää ratkaisemattomana kellumaan.

D. Kompromissi

 

Kumpikin sekä saa että menettää jotakin haluamaansa.

Kompromissi ristiriidan ratkaisemistapana on varsin yleinen parisuhteessa ja muutoinkin yhteiselämässä.

Etsittäessä tyydyttävää ratkaisua kumpikin on valmis luopumaan jostain oman ratkaisuehdotuksen osasta voidakseen pitää jonkun itselle tärkeän puolen ratkaisusta. Kun päästään neuvotellen sopuun siitä, mistä kumpikin luopuu ja mistä kumpikin voi pitää kiinni, on ratkaisu valmis.

Puolisot kokevat toiset kompromissiratkaisut hyviksi ja toiset tyydyttäviksi. Joskus myöhemmin kompromissi voi näyttäytyä kummankin näkökulmasta vieraalta. Silloin kompromissiratkaisu ei ole ollut optimaalinen. 

E. Yhteistyö 

 

Molemmat voittavat.

Yhteistyö-mallissa tehty ristiriidan ratkaisu pohjautuu ymmärrykselle, yksimielisyydelle ja luovuudelle.

Yhteistyömalli menee pidemmälle kuin kompromissi. Siinä etsitään ”molemmat voittavat” – lopputulosta. Ratkaisua etsittäessä ristiriidasta keskustellaan perusteellisesti, niin että kummallakin on mahdollisuus ymmärtää aihetta myös toisen näkökulmasta.

Yhteistyömalli edellyttää avointa asennetta, jossa kumpikaan ei ole mielessään lyönyt lukkoon sitä,
miten asia tulisi ratkaista. Tahto ja toiminta jäävät vielä taustalle tässä mallissa.

Käytännön toimintatapaa eli ratkaisua etsitään vasta sen jälkeen, kun asiasta on kunnolla keskusteltu ja kummallakin on riittävän hyvä kokemus keskinäisestä ymmärryksestä asiaan liittyen. Kun käytännön ratkaisuista keskustellaan, otetaan luovuus käyttöön.

Siirrytään seuraavaan tehtävään. Sen jälkeen, kun olet miettinyt ”miten asiat olivat kasvuperheessäsi”, voit nyt arvioida tilannetta nykyisen kumppanisi kanssa. Ristiriitojen ratkaisuvaihtoehdot ovat samat kuin edellä.

Tehtävä (2): ”Millä tavalla Sinä ja nykyinen kumppanisi (seurustelu-, avo- tai aviosuhteessa) ratkaisette erimielisyytenne ja erilaiset kohtaamanne riitatilanteet?”

Palikat

Aiheen käsittely jatkuu seuraavassa Riitele rakentavasti -blogikirjoituksessa. Kuvaan siinä, millaisia erilaisia palikoita, ideoita ja menettelytapoja voisitte harkita käyttävänne, varsinkin silloin, kun erimielisyys ja ristiriidat tuntuvat vain johtavan repivään riitelyyn.

Teemabloggauksen jatko-osaan klikillä tästä.

 —-

Blogitekstissä käytetyt kuvat:

Pixabay linkki: https://pixabay.com/photos/

Timo Juutinen (mediakirjasto).

 

 

 

TYÖNOHJAUSTA VAHVUUKSIEN VALOSSA MIKKELISSÄ – TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT) TÄNÄÄN!

/by

Työnohjausta vahvuuksien valossa Mikkelissä – Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tänään! on otsikon mukainen varsinainen blogikirjoitus. Osaltaan on kysymys työhyvinvoinnista.

Jutun johdanto saattaa olla Sinulle tarpeellisen tärkeä. Lukaise se, varsinkin jos työnohjaus sisältönsä puolesta on jokseenkin vierasta. Teemajohdantoon pääset klikkaamalla tästä.

Ovatko asiakasmäärät ja toisaalta työnohjauksen tilatut asetelmat, joita ovat yksilö-, pari- tai ryhmämuotoinen, jotenkin muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana?

Kokemamme globaali pandemia säikäytti!

Kuten muistamme, korona-aikaan liittyivät laaja-alaiset ja tiukat kokoontumis- ja työskentelyrajoitteet, vapaalla ja työssä. Kaikkialla.

Tekivätkö nämä monet uudelleenjärjestelyt myös pysyvän loven työnohjaustyölle Etelä-Savossa ja Mikkelissä?

Kykenen vastaamaan riittävän tarkasti omaa toimintaani tilastoiden.

Huomautus lukijalle: 

Käsittelen nimenomaisesti työnohjauksen merkeissä tapahtuvaa palvelutoimintaa. Jätän lukujen ja referoinnin ulkopuolelle kaiken muun ammatillisen toiminnan: mm. ELY-keskuksien tilaamat ja pk-yrityksissä toteutuneet kehittämiskonsultoinnit, samoin julkisyhteisöissä muutoin tekemäni kehittämis-, sovittelu- ja konsultointityö. Niin ikään erilainen terapiana tapahtunut on luonnollisesti tässä esitettävien asiakas- ja työtuntilukujen ulkopuolella.

 

TOIMIVAA TYÖNOHJAUSTA MIKKELISSÄ  –  TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA

VUOSINA 2019 ja 2022?   

Seuraavat kaksi grafiikkaa sisältävät työnohjaustyön vertailevat jakaumat Timon Työnohjaus ja Terapiassa (vuosikuukaudet 1.1. – 30.11). Valotus ennen ja jälkeen koronarajoitevuosiemme. Työnohjaaja Timo Juutinen on vastannut kaikista mainittujen vuosien työnohjauksien toimeksiannoista.

Ensimmäisenä esillä olevassa kuvassa ilmaistaan havainnollisena se tilastotieto, että Mikkelissä kotipesää pitävässä TTT:ssä annetun työnohjauksen määrä on palautunut koronaa edeltävälle vuositasolle. Tunneissa ilmaisten jopa kasvanut.

Kun vuonna 2019 (yksilöille, pareille ja tiimiryhmille) annettu yhteenlaskettu tuntimäärä oli 165 tuntia, on vastaava luku vuonna 2022 yhteensä 221 tuntia.

Montako yksilöä, paria tai ryhmää oli toiminnan piirissä? Tähän keskityn jälkimmäisessä tulostekuvassa.

Kun vertaamme osallistujalukuja kahdelta eri vuodelta, lukijan on hyvä tiedostaa, että tiimi- tai ryhmämuotoiseen työskentelyyn osallistui prosessin aikana eri määrä läsnä olevaa henkilöstöä. Tilaajan työyhteisön akuutit työtilanteet ja osallistujan ajankohtaiset vapaat huomioidaan. Näin on tapahtunut molempina vuosina. Niinpä, toisin kuin yksilö- ja parityönohjauksessa, tilastoitu nuppiluku ja vaihteluväli ryhmien osalta on 3–15 henkilöä / toteutunut työohjausistunto.

Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) työnohjaustyön piirissä oli vuonna 2022 yhteensä 115 työikäistä. Kolme vuotta aiemmin, vuonna 2019 heitä oli 109 henkilöä.

Moniko henkilö esiintyy tilastolukuna ennen ja jälkeen korona-ajan rajoitevuosien?

Erityisen tarkan silmä- ja tilastohavainnon mukaan heitä on vain kourallinen (5 henkilöä).

Summaten voimme ilmaista. Vaikka koronarajoitevuodet vaikuttivat myös työnohjauksen toteumiin, kuukausitasolla varsin merkittävänä ´niiauksena´, silti nämä vuodet eivät kuolettaneet toimintaa! Myös uusia toimeksiantoja käynnistyi vuosina 2020–21.

 

MONTAKO ASIAKASTA YHTEENSÄ?

Kun kysytään yhteenlaskettuja työnohjauksen asiakasmääriä TTT:ssä, voidaan kohtuullisen tarkasti todeta, että neljän viimeisen vuoden aikana työnohjaaja Timo Juutinen on työskennellyt reilut 250 työikäisen kanssa. Työnohjaus on ollut olemukseltaan joko yksilö-, pari-, tiimi- tai ryhmämuotoista.

TTT:ssä palvelutoiminta on vuosikymmenen ajan perustunut systemaattiseen tilastointiin ja niiden transparenttiseen raportointiin, samoin kuin lukuisat käyttäjäpalautteet. Määrät ja arviot ovat osoittautuneet julkisissa ostopalvelukilpailuissa Suomessa siinä määrin huomattaviksi, että kärki- tai piikkipaikoille päätymiset ovat palkinneet niin tilaajaa kuin toteuttajaa.

 

MILLAISIA TOIMENKUVIA TAI AMMATTINIMIKKEITÄ OSALLISTUNEILLA?

Aiemmin kirjoitetun perusteella näyttää ilmeiseltä, että ostettu työnohjaustoiminta on vakiinnuttanut asemansa, osana työhyvinvointipalvelua Mikkelissä ja Etelä-Savossa. Edes laaja-alaiset toimintaympäristön kokoontumisrajoitteet eivät tyrehdyttäneet toimintaa.

Nyt voimme sitten kysyä sitä, millaiset ammattialat käyttävät tätä ammatillista ostopalvelua. Millaisia ammattinimikkeitä tai toimenkuvia työnohjaukseen hakeutuneilla on ollut 2020-luvulla?

Otsikon kysymykseen vastaaminen Timon Työnohjauksen ja Terapia (TTT) osalta on helppoa.

Pelkistetysti ne ovat monenlaisia!

Aakkostan.

** Asentajia – Asiakaspalvelijoita – Asiantuntijoita – Avustajia – Esihenkilöitä – Hoitajia – Johtajia – Kasvattajia – Koodareita – Lääkäreitä – Pastoreita – Ohjaajia – Opettajia – Sovittelijoita – Työnjohtajia – Viljelijöitä – Yrittäjiä.

Huom! Edellisessä listauksessa koonti koski vain sellaisia ammattiryhmiä, joita ryhmänsä edustajina kaksi tai enemmän henkilöä / työnohjaussopimus.

Kaikkia heitä yhdistivät nämä kaksi, tosiasiallinen halu jaksaa sekä menestyä työtehtävässään. 

 

MIHIN KESKITYTTIIN? 

Alla olevat kuvat sisältävät vihjeitä, joskin varsin laaja-alaisena osviittana esitettyyn kysymykseen.

 

 

 

 

 

 

 

Yleisesti voimme mainita, että työnohjausprosessit rakentuivat osallistujan vahvuuksien varaan eri kestoisina. Yhdessä määritelty tavoite mielessä – tapauskohtaisena!

Timo Juutinen työnohjaajana on huolehtinut ja varmistanut sen, että yksilöt ja tiimit lähestyivät työssään olevia haasteita vahvuuksiensa valossa.

Tähän kokeneella työnohjaajalla on perusteensa, eikä vähäisenä se info, joka on sisältynyt osallistujan saamaan Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA) kansioituun tulosteeseen. Näitä analyysejä yksilöt tai tiimit ovat toivoneet kanssani toteutettavaksi.

Tässä kohden on aiheellista lukijalle muistuttaa, että allekirjoittanut liputtaa kokonaishyvinvoinnin puolesta.

Työnohjauksen tulokulmasta tämä merkitsee erilaisia ´työhyvinvoinnin ikkunoita´. Luonteenvahvuuksien (character strengths) lisäksi henkilön tai yhteisön vallitsevia arvoja (values), sellaisina joina ne tosiasiallisesti toteutuvat sekä muita resursseja (resources, supports), kun tähtäyspiste on henkilön kyvykkyyksien (talents, abilities) esiin nostamisessa osaamisen ja työtaitojen (skills) näkökulmasta. Viimeistään työnohjaaja on hän, joka kysyy sparrattavaltaan  tämän todellisten kiinnostuksen kohteiden (interests, passions) perään, ehkä piilevienkin.

Yhdessä edelliset kuusi tulokulmaa muodostavat ns. Voimakehä-kokonaisuuden, josta tehdään tällä hetkellä kotimaassammekin mielenkiintoista vaikuttavuustutkimusta.

 

MIKSI JUURI VAHVUUDET? 

Viimevuosien, ja jo varsin kattavan tutkimustiedon mukaan seuraavat havainnot näyttäytyvät aina vain ilmeisimmiltä.

  1. Toimintaympäristön kiireisyys lisännyt huolestuttavasti ns. eettistä stressiä eli sitä, että ”en pysty tekemään työtäni niin vastuullisesti, tasokkaasti ja huolellisesti kuin haluaisin”.
  2. Hektinen ja samanaikainen henkilöresursseja karsiva työelämä ´tuottaa´ varjonsa; henkilöitä, jotka liian pitkään kipuilevat jaksamisensa äärirajoilla. Tällöin kyse ei ole ainoastaan johonkin tiettyyn työ- tai vuosiperiodiin rajautuvasta, vaan kokijan tuntemasta pitkäkestoisesta ja palautumattomasta henkisestä ylirasituksesta, joka ilmenee työtehon laskuna.
  3. Yritykset ja työyhteisöt ovat havahtuneet sairauspoissaolojen aiheuttamiin kasvavan kalliisiin kustannuseriin.

Havaittuihin häiriötekijöihin ratkaisuja ja korjausliikkeitä on haettu muun muassa

  1. rakenteisiin puuttumalla
  2. yksilöllisen luovia työaikamalleja etsimällä
  3. ennakoivan tuen hyveeksi nostamisella positiivisen psykologian hengessä

Korjausliikkeiden tuloksellisuustarkasteluissa merkille pantavina onnistumisina usein mainitaan:

  1. yksilön tarpeita ja elämäntilannetta huomioivat toteutukset
  2. jo olemassa olevat luontaiset taipumukset, erityisesti henkiset vahvuudet kyetty hyödyntämään – yksilövahvuudet edellä! 
  3. ulkopuolinen asiantuntijaresurssi toiminut kaivattuna impulssina ja henkisenä katalysaattorina myönteisen muutosvaiheen synnyssä.

Joidenkin työyhteisöjen tuloksellisuustarkasteluissa kernaasti lisätään maininta toteutuneen työnohjaustoiminnan kustannustehokkuudesta työnantajalle. Vertailevaan talousanalyysiin perustuneena on saatettu todeta tulevalle työkaudelle: ”kahden viikon sairausloman kustannuksilla yksilö kävisi vuoden yksilötyönohjauksessa!”

Kerroin tästä seikasta TTT:n työhyvinvoinnin teemavideolla.

 

TYÖNOHJAAJAN OMA TYÖHYVINVOINTI TASALAATUISUUDEN VARMISTAJANA

Kaikessa palvelutoiminnassa ostajan kannalta tuotteen tai toiminnan tasalaatuisuus on eräs kriittisen tärkeä menestystekijä. Myös työnohjausta hankittaessa ostajan tulee voida varmistua toteuttajan sekä ammattipätevyydestä että tämän tehtävävireydestä. ”Sokea voi harvoin sokeaa taluttaa”.

Miten voit? on työhyvinvointikysymys.

Liitän blogikirjoitukseni loppuun työhyvinvointitestin. Siinä lukija voi testata tilaansa Työterveyslaitoksen laatimien kuvausten avulla. Vastaaminen vie aikaa 5 min. Halutessaan vastaaja saa maksutta arvion antamaansa sähköpostiin.

Työhyvinvointi, innovatiivisuus, työnimu, työkunto, työvireys… ja toisaalta työuupumus, työssä tylsistyminen, työriippuvuus, työstressistä palautumattomuus… luetteloa voisimme jatkaa.

Mitä olisi kerrottavissa työnohjaaja Timo Juutisen tämänhetkisestä työkyvystä ja -vireydestä?

Työkyvyssä on kyse ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyn perustana ovat ihmisen fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky, ja lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi sosiaalinen toimintakyky, osaaminen sekä työtä koskevat arvot, asenteet ja motivaatio. Myös työolot, työyhteisö ja johtaminen vaikuttavat työkykyyn.

Siteeraan työhyvinvointitestissä (10/2022) saamiani loppuarvioita.

”Timo Juutinen. Kaikkien edellä läpikäytyjen vastaustesi perusteella: Hyvä tulos! Tuloksesi perusteella työkykysi on korkeampi kuin suomalaisilla keskimäärin.”

Raskaan työn jälkeen raskaat huvit! näinkö tapaamme sanoa. Minä puolestani vaihdan vapaalle liittämällä lauseeseen sanan ”kevyet”. Kuvat ilmentävät allekirjoittaneen huvia, iloa ja sisäistettyä työhyvinvoinnin lähdettä.

Menestystä vahvuuksia etsimällä, löytämällä ja viisaasti hyödyntällä!

Lisäinfoa asioista, jotka mainittiin blogijutussa

** Työterveyslaitoksen työhyvinvointitestiin pääset linkillä tästä.

** Eettisestä stressistä ”kysymyksiä ja vastauksia” voit lukea erään tiivistyksen tästä.

** Sairauspoissaolojen ”Menetetyn työpanoksen kustannuksista” esim. STM:n dokumentista, tästä.

** Luonteenvahvuuksiin lukija voi tutustua puolueettomasti mm. VIA-instituutin maksuttoman kartoituksen kautta siirtymällä tästä.

 

 

 

 

 

 

 

 

YMMÄRRÄ ERILAISUUS – HYÖDYNNÄ VAHVUUDET

/by

Ymmärrä erilaisuus – Hyödynnä vahvuudet. Näin kirjoitettiin otsikko, jolla pienehkö, kolmessa työpisteessä työskentelevä työporukka valmistautuu tulevaan talveen. Olen Luonnollisten Taipumusten Analyysien (LTA) asiantuntijana organisoimassa heille henkilökohtaiset analyysit.

Mistä on kysymys? Miten se toteutetaan? Mitä se hyödyttää?

Vastaan tässä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) blogipäivityksessäni näihin lyhyesti. Linkitän jäljempänä myös videon, jossa 3K Savo asiantuntijakonsulttina esittelen asiaa.

Tahti on tuttua – myös kuluneen kesän jälkeisenä aikana. Pääsen pyydettyjen ajattelu- ja toimintatyylien tsekkaamisen äärelle. Se innostaa. Olen toteuttanut näitä hallittuja ja luotettavia analyyseja työikäisille mitä erilaisimmissa asetelmissa. Ja mikä parasta analyysit ja niiden turvallinen purkaminen ovat (palautteiden perusteella) kerrottu olleen monin tavoin yksilöitä ja erilaisia tiimejä hyödyttäneitä prosesseja.

Parhaillaan minulla on menossa kolmen firman ja työyhteisön analyysit. Kotimaassamme tämän tietokonepohjaisen analyysin on tehnyt jo reilut 40 000 työikäistä.

Todettakoon artikkelikuvasta: kuva ei liity edellä mainitun työporukan taipumusten ilmijakaumaan. Heillä prosessi on vielä kesken. Kuvassa on kyse toisesta, vieläkin pienemmästä työyhteisöstä vastaavassa valmennusprosessissa aiemmin.

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ – jotta ihmisillä on parempi olla itsensä ja toisten kanssa! 

Otsikko lupaa paljon. Lupauksen toteutuma näkyvänä todellisuutena – sellaisena muutoksena, joka havaitaan henkilön omissa työelämän vuorovaikutuskuvioissa, tietystikin edellyttää kyseisen henkilön omakohtaista paneutumista asiaan. On myös sitouduttava omaan toiminnan kehittämiseen.

Kun organisoin näitä analyysejä, kaino henkilökohtainen tavoitteeni on, että työskentelyyn osallistunut voi paremmin ja on innostuneempi työssään myös tsekkaussyksyn jälkeisenä aikana. Kantava muutos mielessä!

Tiedämme tavallisten ihmisten kertomuksin ja neutraalien tutkimusnäytöin, että kun ihminen – työalasta riippumatta – saa toteuttaa tehtäviään omia luonnollisia taipumuksiaan hyödyntämällä, hän tekee työnsä tuottavasti. Hän väsyy ja turhautuu selvästi epätodennäköisemmin kuin vastaava henkilö, joka joutuu uurastamaan taipumuksiaan hyödyntämättä.

Nykyisessä hektisessä, alati uudistuvassa työelämässä, on selvää, että sekä tekijän että tahtipuikkoaan heiluttavan johdon ilmeinen ja yhteinen pyrkimys on saada lisättyä työhyvinvointia; perustehtävään sitoutumista ja sen hoitamisessa jaksamista.

Kun puhutaan työhyvinvoinnista, on syytä tässäkin kohden muistuttaa, että ilmiötä ja käsitettä lähestytään ammattikirjallisuudessa yleensä neljästä eri osatekijästä tai tulokulmasta käsin. Nämä ovat fyysinen hyvinvointi, psykologinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi ja organisaatiotason hyvinvointi. Tässä blogiartikkelissa emme kuitenkaan paneudu tarkemmin näihin, usein myös limittyviin työhyvinvoinnin osa-alueisiin.

SISÄISIÄ SANKAREITA LISÄÄ!

 Eräänä keskeisenä kehittymisen ja uudistumisen moottorina, joka koskee sekä yksilöä että koko työyhteisöä, nähdään ihmisen kokonaisvaltainen itsetuntemus ja -ohjautuvuus. Työtehtävien ja vastuiden rajat hälvenevät. Myös tiukkarajaisuus työn ja vapaa-ajan välillä on tullut uudelleen tuunatuksi, jolloin työ- ja siviilielämä limittyvät.

”Kokonaisina työssä ja vapaalla!” 

Tämä on ideana minulle terapeuttina ja työnohjaajana päivänselvää. Kyse on eräänlaisesta hybridiajattelusta, jollaiseen ”filosofiaan” miellyin jo aiemmin. Hybridisyys, joka tässä tarkoittaa energisyyden turvaamista sekä työ- että siviilielämässä. Tämä idea siivittää minua praktikkona päivittäisessä työssäni Timon Työnohjaus ja Terapiassa kuin myös 3K Savon asiantuntijakonsulttina.

Ks. lisää Hybridisestä palvelukonseptista yksilöllisessä vastaanottotyössäni, tekstinä tästä. Videoklippinä puolestaan tästä.

Analyysin ensisijainen tavoite on itsetuntemuksen lisääminen. Toissijainen tavoite on oppia ymmärtämään ja hyväksymään omaa ja muiden ihmisten erilaisuutta. Työn äärellä!

TAIPUMUSANALYYSI – ”ei eilisen teeren poika”

Taipumusanalyysit, joista tässä bloggauksessa kirjoitan, perustuvat pitkää kehitystyöhön.

Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) juuret ulottuvat aina sveitsiläiseen psykiatri Carl Gustav Jung, joka julkaisi teoriansa ajattelutyyleistä 1920-luvulla.

Toinen suuri vaikuttaja on ollut amerikkalainen äidin ja tyttären työpari, Katharine Briggs ja Isabel Briggs Myers. He kansantajuistivat Jungin teoriaa ja kehittivät ensimmäisen työkalun (MBTI-indikaattorin) ajattelutyylien tunnistamiseen.

Nyt keskiössä olevan, suomalaisen version kehittäjänä on uurastanut FM Kari Helin. Hänen opissaan mm. alleirjoittanut on aikoinaan ollut, vuosina 2010-2011 ja 2015.

Luontaiset Taipumukset

Ihmisten erilaisuutta työelämässä luotaavia ja käyttökelpoisia menetelmiä on toki muitakin. Menetelmiin tarkemmin perehtyneet tietävät vaihtoehtoihin sisältyvät plussat ja miinukset. Osa työelämässä käytettävistä erilaisuusanalyyseistä, kuten esimerkkinä DiSC, Thomas ja Insights Discovery, jäsentävät ihmisten toimintatyylejä (erityisesti työtyylit). Thomas on suosittu työväline rekrytoinneissa.

Havaittavaa kuitenkin on, että niissä on selvästi erilainen (yksinkertaisempi) taustateoria kuin ajattelutyylianalyyseissä.

LTA:n verrattomana etuna on niin ikään sen käytettävyyteen panostaminen, nimenomaisesti supisuomalaisessa työelämässä. Osallistujan on  helppo ja nopea toteuttaa sähköinen versio paikasta riippumattomana. Analyysitulos tulee toivotulla tavalla kansoidussa ja ulkoisesti raikkaassa muodossa. Perusskaalausta on mahdollista syventää mm. esimies- ja asiantuntityön versiolla ja vaikka tiimikohtaisen kehittämistyön matriisina. Kehitystehtäviä ja kirjoja aiheesta on myös saatavilla.

Tämäkin on huomionarvoisena merkittävää: Kerrottua Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) prosessia organisoi, toteuttaa ja järjestää purkutilaisuuden vain ja ainoastaan tähän työmenetelmään kouluttautunut analyytikko ja valmentaja.

Purkutilaisuus analyysituloksen/-tuloksien osalta on yhteinen tai henkilökohtainen. Ja viimeistään tällöin selviää osallistujan oma nelikirjaiminen tulos, olipa se sitten ESTJ tai INFP, kun matriisivaihtoehtoina on ”16 tyyppiä työelämässä”. Allekirjoittaneen kohdalla purkutilaisuuteen varataan osallistujamäärästä riippuen,  yleensä 2 – 4 tuntia. 

Kerrottakoon tässä, että Timo Juutinen mainitaan Taipumusanalyytikkojen ja valmentajien valtakunnallisella sivulla kuvauksella

Stoalaisella tyyneydellä tapauksittain neuvonantaja (INFJ) ja huolehtija (ISFJ)…  Taipumusanalyysit, vahvuusvalmennukset ja erityistilanteet ovat Timon bravuurit tässä kymmenen konsultin tiimissä…

Mitä tuohon voisi sitten blogijutussa sanoa? Bingo! Jep!

MIHIN TAIPUMUKSEMME työelämässä VAIKUTTAVAT?

Vastaan otsikon kysymykseen luettelonomaisesti, mutta ei kattavana.

¤ Millaisten ihmisten kanssa meidän on helppo tai vaikea tulla toimeen

¤ Millaisesta työstä me eniten pidämme ja millaisessa työssä jaksamme parhaiten 

¤ Millainen on luontainen johtamistyylimme

¤ Miten me opimme parhaiten (oppimistyyli)

¤ Miten me toimimme palavereissa

¤ Miten me reagoimme muutoksiin

VASTAUKSIA ITSETUNTEMUKSEN LISÄÄNTYMISENÄ

Analyysin tehnyt saa itselleen vastauksia, mm. seuraavissa:

* Vuorovaikutus-energiasi pääsuunta (kumpi se on: ulos vai sisään?)

* Luontainen tapasi hankkia infoa päätöksentekosi pohjaksi (aisteilla vai intuitiolla?)

* Toistuva tapasi tehdä johtopäätöksiä (looginen vai arvoista kiinni pitävä?)

* Millainen ulkoinen elämäntyyli, jota toteutat arjessasi luonnollisena itsellesi (liittykö siihen järjestelmällisyys vai spontaanius?)

KESKELLÄ ELÄMÄÄ!

12 sivuisessa ja henkilökohtaisessa analyysikoosteessa on taipumustesi sovellutukset 10:een eri tilannetekijään/olosuhteisiin työelämässä.

Kukapa ei tahtoisi enemmän päästä perille työikäisenä omasta stressitaipuksestaan, todellisesta vuorovaikutustaipumuksestansa, suosimastaan palautetyylistä tai vaikka saada ideoita itselleen haastavien henkilöiden kohtaamisessa nykyistä jouhevammin.

Tapaamisiin!

Videolla lisää asiasta ja tekijästä: klikkaa kuvasta

YHDESSÄ – TYÖ TEKIJÄÄNSÄ KIITTÄÄ!

/by

Yhdessä – Työ tekijäänsä kiittää. Tämä blogijuttu on kiinteää jatkokuvausta aiemmin julkaistulle Yhdessä – Vieläkin! -blogipäivitykselle. Mikäli et ole tullut tietoiseksi, miksi kirjoitan juuri tällaisin otsikoin, on ensiarvoisen tärkeää pistäytyä alkutilanteen `kirjeen vaihdossa`. Klikkaa tästä.

Tässä Yhdessä – Työ tekijäänsä kiittää -osassa esitän kaksi piirrosta, joihin eräs Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) asiakastyössä tapaamani pariskunta kertoi kiintyneen aivan erityisellä tavalla. Tavatessamme, liki kymmenen vuotta sitten, tämä aviopari kertoi olevansa ”eron partaalla”… ”pönttö sekaisin” ja eläneensä juridisen avioeron harkinta-ajan loppuaikoja.

He eivät kuitenkaan eronneet. He lähestyivät minua nyt vuosikymmen myöhemmin, pitkällä Yhdessä Vieläkin! -kirjeellään. Yllättäen. Iloa kirjeen saajallekin tuottamalla.

Kirjeessä nostetaan keskiöön henkisen kasvamisen ja yhdessä elämisen laadun kohoaminen. Kirjoittajien mielestä ”pariterapiaan uskaltautuminen” ja ”yhdessä yhteiseen kiintopisteeseen pyrkiminen” ovat palkinneet heitä tavalla, jonka ”sukulaiset ja ystävätkin ovat huomanneet”.

Tässä taannoisessa pariterapiaprosessissa oli käytössä kaksi kuvaa, jotka tässä nyt – heiltä saamani palautteen innoittamana ja luvalla – julkaisen.

Hyödynnä Sinäkin tallenteisiin sisällytettyä viisautta. Tee se kuvan virikkeiden synnyttämiin ja omiin ajatuksiisi pysähtymällä. Keskustele asiasta mahdollisen kumppanisi kanssa, tai jos niin tahdot, vieläkin perusteellisemmin yksilö- tai parisuhdeterapeutin kanssa.

 

Ihmisen elämänkaari – Missä ikävaiheessa olet?

Ihmisen elämänkaari kulkee varsin samanlaisia kehityksellisiä perusvaiheita. Mutta silloin kun oma pitempikestoinen ja epämääräinen ahdistus hallitsee mielialaamme, meidän on varsin vaikea mieltää kokonaisuutta. Emme näe riittävästi sitä elämänkaaren vaihetta, johon osaltaan ehkä yksilöllinen sisäinen kipumme liittyy.

Lukuisat Timon Työnohjaus ja Terapian yksilöasiakkaat ovat kertoneet minulle, kuinka he ovat terapeuttisissa ja tukea antavissa keskusteluissaan saaneet itselleen tarvittavaa ymmärrystä. Näissä A1:n tapaamisissamme visuaalinen materiaali tukee rakentavalla tavalla henkilökohtaisten oivallusten ja uuden ymmärryksen syntymistä. Ohessa julkaistava mustavalko kuva on siis eräs `todistettu` esimerkki sellaisesta.

Ihmisen elämänkaari...

Voit lukea, tulkita ja soveltaa piirrosta omaan nykyiseen elämäntilanteeseesi, kun kuvaan ihmisen elämänkaarta seuraavasti; joskin tässä kovin pelkistävästi.

Kehityksen perusvaiheen jälkeen, jokseenkin noin 28-vuotiaana ihminen kulkee eräänlaisesta elämänsä ”portista”. Tällöin hän kenties ensimmäisen kerran elämässään pysähtyy miettimään elämänsä suuntaa. 

Milloin Sinä olet miettien navigoinut elämäsi suuntaa?

Noin 35 ikävuoden nurkilla ihminen tulee ”risteykseen”, jolloin hän katselee erityisen kriittisesti elämäänsä; saatamme tällöin kyseenalaistaa kaiken näkemämme ja aiemmin valitsemamme. Vaiheelle tyypillistä on itsenäisen omatunnon kehittyminen.

Välitilinpäätös.

Tuskien ja ilojen kautta ihminen nousee kuin ”kukkulalle”, saa ilmaa siipiensä alle ja jatkaa matkaa yksilöllisetkin päämäärät mielessään.

Viisissäkymmenissä sukupuolisuuteen kohdistuu uudenlaista ihmettelyä; miehet ja naiset kohtaavat itsessään olevan vastakkaisen sukupuolen. 

Mitä tämä sitten voisi olla? Ehkäpä sitä, että opimme katsomaan asioita laajemmin ja eri puolilta. Se tuo elämään uudenlaista suvaitsevaisuutta ja nöyryyttä. 

Edellä kuvattu tiivistys oli näkökulmaltaan yksilökeskeinen. Olisi kovin mielenkiintoista kuulla, millaisia huomioita teit omalla kohdallasi?

Jos elät tällä hetkellä pitempikestoisessa parisuhteessa, avo- tai aviosuhteessa, voimme myös siinä koettavia eri vaiheita kuvata piirroksen ja kehitysvaiheiden avulla.

 

Parisuhteen kehitysvaiheet – Missä vaiheessa tunnistat olevasi?

Tässä esitettävä perisuhteiden kehitysvaihe on kuvattu ydinperheen asetelmassa, vaikka toki tiedämme nykyperheiden moninaisuuden.

Kuvavalinta on erityisen perusteltu blogikirjoitukseni alkuperällä. Juuri tämä kuva oli keskeistä sille parille ja perheelle, josta tässä ja edellisessä blogikirjoituksessani olen heidän luvallaan kirjoittanut.  

Ota kuvasta kiinni (kuvainnollisesti). Tuumaa omaan elämänvaiheeseesi!

Oletko kenties juuri tällä hetkellä keskellä parisuhteen ja perhe-elämän kriittisiä vuosia? Ei ole pahitteeksi, jos/kun keskustelet mahdollisen elämänkumppanisi kanssa.

Kontaktoi rohkeasti asiantuntijaa, silloin kun omat sanat loppuvat tai yhteiselämä ahdistaa pakahduttavan kuolettavalla tavalla. Apua on tarjolla kriisinsä keskellä elävälle!  Mikkelissäkin.

Parisuhde ja perhe eri vaiheissaan

Mikä tilanne parisuhteessa tällä hetkellä?

Otsikon kysymykseen voit tehdä tilannekatsauksen yksin tai yhdessä kumppanisi kanssa. Tässä voitte käyttää apuna vaikkapa taannoista blogitekstiäni, jossa kysytään ”Mikä on tilanne ja tarve parisuhteessa? Linkillä suoraan sinne tästä.

Artikkelikuva:

Angelica Bacirtzis (Åre, Ruotsi)

Lisälukemista:

esim. L.Uuusitalo-Arola & K. Kanninen Terapian tarpeessa? Lyhytterapeuttinen itsehoito

teksti- tai äänikirjana, kirjaesittelyyn linkillä tästä.

 

LIHA vai HENKI? – – Johdantoa – –

/by

LIHA vai HENKI? – – Johdantoa – – toimii alkuinfona varsinaiselle kirjoitukselle.

Todellakin, tällä kertaa pyrin lunastamaan sen useampana vuonna kuulemani toiveen ”miksi et pappismiehenä käsittelisi joitakin Raamatun tekstejä”…

Ja kun olen kyseisten ehdotuksien äärellä perännyt tarkennusta, ”kuten mitä tai millaisia asioita siitä Pyhästä kirjakokoelmasta voisi meikäläisen kohdalla tulla kyseeseen, vastaukset ovat liikkuneet aviosuhteen, seksuaalisuuden ja laajemmin pari- ja perhe-elämän ympärillä.

Miten meidän pitäisi elää! ”Uskiksena” on vielä joku lisännyt.

Käsittelen Uuden testamentin kohtaa Gal. 5:16-26. Se on kokonaisuudessaan luettavissa seuraavassa kuvassa. Suomeksi. Teksti ei jätä minua kylmäksi. Suorastaan punastuttaa… Miten oikeasti elän kun peilaan todellisia tuntemuksiani lukemaani? Onko Paavalin tässä kohdassa kirjoittamat ohjeet todellisuutta kohdallani? Näkyvätkö arvostamani ihanteet oikeasti arkielämässäni?

Samalla mieleeni nousee kysymyksiä, joita arvelen Sinunkin miettivän mainitun Jumalan Sanan suhteen.

Päätän (kiusallista kiinnostusta tuntevana) pureutua lukemaani – ja koettaa (kansantajuisesti) hiukan selittää Kreikan alkukielestä kumpuavia käsitteitä, joihin kyseisessä Raamatun jakeissa väistämättä törmäämme. Ei vähiten jo alussa käännösilmaukseen lihasta ja sen himoista sekä toisaalta vastakohdastaan, Hengen hedelmistä.

Gal. 5:16-26

Gal. 5:16-26

 

TÄRKEITÄ TAUSTAHUOMIOITA

* Tekstiotos on maailman tunnetuimmasta, tutkituimmasta ja käännetyimmästä kirjasta, Pyhästä raamatusta. Sillä kristinuskon kannattajia on kaikista maailman uskonnoista eniten (n. 32.5 %); kun tällöin uskonnottomatkin lasketaan mukaan tilastoon.

Osia tästä kristittyjen merkkiteoksesta on käännetty useimmille kielille kuin mitään muuta kirjallista dokumenttia;

  • ** Vuonna 2020: Koko Raamattu saatavissa 704 kielellä. Uusi testamentti käännetty 1 571 kielelle ja yksittäinen raamatunkirja luettavissa 1 160 eri kielellä; kaikkien maailmassa esiintyvien kielten lukumääräksi on arvioitu yli 7 000. Universumimme väkiluku yli 7,7 miljardia.

Maailman uskonto- ja katsomustilanne tänään – ”lättynä” – on tällainen.

Jos tahdot syventää tietouttasi nykyisestä Raamatun käännöstyöstä, linkitä tätä:

* Pyhän kirjan kansien väliin mahtuu monenlaista: kertomuksia, rukouksia, profetioita, sukuluetteloita, myyttejä, kehotuspuhetta, lakia, lupauksia ja hengellisiä lauluja. Onhan Raamattu 66 kirjan kokoelma. Erilaiset tekstit muodostavat pyhien kirjoitusten kokoelman eli kaanonin.

* Uusi testamentti kirjoitetiin n. vuosina 50 – 150. Se sisältää 27 eri kirjaa, ja alkuperäisinä ne dokumentoitiin koinee-kreikaksi, ajan ja tavan mukaisena.

* Sekä Vanha että Uusi testamentti sisältävät kertomuksia ja kehotuksia, joiden taustalla olevaa maailmankuvaa tai arvoja ei voi ongelmitta siirtää nykyaikaan. Raamatun kuvaukset sodista, väkivallasta ja toisen ihmisen alistamisesta Jumalan nimissä ovat saaneet aikaan paljon pahaa, kun niitä on kritiikittä sovellettu tulkitsijan omaan aikaan.

* Kotimainen digiversio UT2020-käännös, jolla on tällä hetkellä noin puoli miljoonaa käyttäjää löydät klikkauksella.

* Kristillisissä kirkoissa tämä kirjoitettu teksti mielletään Jumalan sanana, jonka varsinainen Jumalan itseilmoitus ilmenee Jeesuksessa Kristuksessa. Tällöin myös ajattelemme, että Raamatun tekstit, kun niitä luetaan ja tulkitaan, kutsuvat tavalla tai toisella lukijansa kosketukseen Jumalan Sanan eli Kristuksen kanssa. 

* Henkilö nimeltä Paavali oli fariseus ja hän tunsi Vanhan testamentin kirjoitukset läpikotaisin. Ennen kääntymystään kristityksi hän oli nimeltään Saul, kiihkeä juutalaisuuden puolustaja, joka osallistui kristittyjen vainoamiseen. Saulin suhtautuminen kristittyjä kohtaan muuttui, kun hän koki Damaskoksen tiellä näyn, jossa Kristus ilmestyi ja kutsui hänet apostolikseen. Näyn vaikutuksesta Saul kääntyi kristityksi ja muutti nimensä Paavaliksi. Paavalin uskotaan kuolleen keisari Neron vainoissa noin 62–65 jKr.

* Galatalaiskirje luetaan yhdessä Roomalaiskirjeen ja Korinttilaiskirjeiden ohella Paavalin pääkirjeisiin. Galatalaiskirje on apostoli Paavalin kirjeistä vanhimpia. Todistettavasti ehkä ainoastaan kirjeet Tessalonikalaisille ovat syntyneet aikaisemmin; 1. Tess. hän kirjoitti noin vuonna 50 jKr.

* Paavalilla on tässä Galatalaiskirjeen kirjoittamisessa eräs pääpyrkimys, joka läpäisee koko kirjettä.  Hän haluaa osoittaa Galatian pakanakristityille – toisin kuin eräät olivat väittäneet – heidän ei tarvitse noudattaa juutalaisia tapoja ollakseen oikeita kristittyjä ja Aabrahamin lapsia.

* Tämän teesin teoreettinen ja Raamattuteologinen argumentointi esitetään jaksossa Gal. 2:15 – 4:31. Kehotusjaksossaan 5:13 – 6:10 hän haluaa – ikään kuin rivien välissä – torjua sen hänen perusteesinsä mahdollisesti herättämän vastalauseen, että lain eli juutalaisten tapojen hylkääminen saattaa johtaa eettiseen hällävälismiin (autonomismiin).

Tämän hän tekee osoittamalla, että vapaus laista on vapautta, joka kutsuu palvelemaan rakkaudessa. Vapaus ei johda lihalliseen elämään! Vapaus laista johtaa kristityn tuottamaan Hengen hedelmiä!

*** Mutta

Mitä on lihallinen ja hengellinen?

Jatkan siitä varsinaisessa tekstikappaleen tutkailussa, seuraavassa blogijuttupäivityksessä.

* Ennen sinne siirtymistä / pääsemistä, voit katsoa ajallisesti ensimmäisen kymmenestä videostani. Sen nähtyäsi ehkä hiffaat, kun Facessa mainitsin loppuvuoden kiinnostukseni – isoilla kirjaimilla: Biblia ja Pingis!

… Tämän blogijutun Liha vai Henki johdantoa … jatko julkaistaan kohta… Pääset suoraan sinne tästä.

HYÖDYTTÄISIKÖ – AUTTAISIKO PARISUHDETERAPIA?

/by

Hyödyttäisikö – auttaisiko parisuhdeterapia? Tämä on jatkoa edelliselle, niin ikään kysymyksellä varustetulle blogitekstilleni parisuhdeterapia hyödyttää? Se taas syntyi soittajasta ja hänen hävinneestä ´haamusta´.

Kuvaan mobiili-tapahtuman ja siten myös tämän Hyödyttäisikö – auttaisiko perisuhdeterapia? artikkelin aivan alkuperäisen ´sysäyksen´ klikkaamalla tätä  Parisuhdeterapia Mikkeli konfliktien jälkeen.

Somat 10 varpasta

 

Viisi varvasta jäljellä, `katselematta`. On siis kyse parisuhdeterapian hyödyistä – millaisia vielä?

 

VAHVISTAVA HARJOITUS

Parisuhteen muodostavat kaksi henkilöä, joilla molemmilla on omanlaisensa taustaperhe ja yksilöllinen elämänhistoria.

Ei ole lainkaan tavatonta, että yhteiselämän arjessa (yllätyksenä) havaitaan, että toiselta heistä tuntuisi, kumppaniaan enemmän, puuttuvan taitoa tai uskallusta kohdata pelottavaksi tai ahdistavaksi kokemiaan tilanteita. Sellainen väistämättä rajoittaa ´optimaalista yhteistä hyvää´.

Nämä taito- tai uskallusvajeet ovat varsin usein perheriitojen taustalla, ja havaintojeni mukaan yleensä vielä tiedostamattomina ja salakavalina.

Miksiköhän? 

Ehkäpä syystä, että ihmiselle lajityypillinen ominaisuus on vertailla itseään ”parempi – huonompi” -akselilla. Ja usein sitten ”puolustautua” toisen arvion ja arvostelun edessä ”vastahyökkäyksellä”.

Parisuhdeterapiassa on mahdollista kuulla ja kohdata tällaisten rajoitteiden juurisyitä – sekä turvallisesti että rakentavasti. Prosessin aikana saatavalla tuella ja avulla sitten harjoitellaan toisenlaista ja toivottavampaa lähestymistapaa.

Harjoituksia löytyy kirjoista. Eräs sellainen (yksilölle ja yhdessä) suositeltava tietokirja on Maaret Kallion Lujasti lempeä, löydät myös äänikirjana tästä.

 

VASTUUN OTTAMINEN

Muutosta ei missään terapian muodossa tapahdu ilman asianomaisen omaa panosta muutosprosessissa. Silti meissä elää itsepintaisena se lapsenomainen toive ja odotus, että joku toinen tekee psyykkisen työn puolestamme. Näin on myös parisuhdeterapian kohdalla. Vastuullisen ja ammattitaitoisen parisuhdeterapeutin eräänä tehtävänä on torjua tällaista illuusiota. Henkilön parhaaksi.

Miksi?

Jotta asianomaiset pääsisivät nauttimaan parisuhdeterapian omakohtaisista hyödyistä; sellaisista, jotka kantavat terapiaprosessin päätyttyäkin. Sillä näin se on tälläkin saralla: itse tuunattuun  ja perustellun sisäistettyyn ihminen sitoutuu!

 

PUHDISTAVA TUNNE

Tämäkin on mainittava silloin kun käsittelemme terapiatyön hyötyjä. Ihminen on nimittäin tarinoita kertova ja niistä oivalluksia tekevä olento, aina ihmiskunnan aamusta alkaen. Tämä lajityypillinen ominaisuus ei ole menettänyt tehoaan ihmisen sivistyksen lisäännyttyä, pikemminkin päinvastoin.

Taitavasti annostellen, tarina tai kertomus avaa terapiahuoneessakin yllättävällä tavalla henkilön visusti varjelemia ”lukittuja ovia”. Tiedän sen. Siitä ovat asiakkaat palautelomakkeissaan kertoneet.

Eri sisältöisiä asiakas- ja käyttäjäpalautteita on näillä Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) sivuilla julkaistu yhteensä 212 kpl. Tämä kuriositeettinä. Eräänlaisena satunnaisotoksena voit halutessasi lukaista niistä 2 %, kun klikkaat kesällä 2017 kirjoittamaani tästä.

YHTEISÖLLISET HYÖDYT

Hyödyttäisikö – auttaisiko parisuhdeterapia? Tähän otsikkomme kysymykseen lyhyt listaus hyödyistä, joita asiakasta auttavasta pariterapiasta on todettu erilaisin tutkimusnäytöin.

Viittaan tässä tutkijalääkärin ja -psykologin Pekka Borchers ja Ilpo Kuhlman tekemään katsaukseen alan kotimaisessa Duodecimissä vuonna 2018.

  • Länsimaissa suurin osa elää avioliitossa tai avioliiton kaltaisissa suhteissa, ja perhe on meilläkin yhteiskunnan perussolu. Tiedämme, että molemminpuolinen tyydyttävä parisuhde ennustaa hyvää terveyttä ja hyvinvointia sekä puolisoille että heidän lapsilleen. Yhteiskunnallisesti monitasoinen hyöty?
  • Pariterapiasta voi olla hyötyä parisuhteen vaikeuksien lisäksi useiden psyykkisten ongelmien ja fyysisten sairauksienkin yhteydessä. Kuntoutuksessa. Yksilöllinen ja kansanterveydellinen hyöty?
  • Parisuhdeongelmien onnistunut hoito vähentää erojen tuomia kustannuksia. Yksilön, perheen ja yhteiskunnan taloudellinen hyöty?
  • Alustavan näytön mukaan pariterapia on kustannusvaikuttava masennuksen hoito- ja kuntoutusmuoto. Lääketieteellinen terveyshyöty? 
  • Useat ammatilliset pariterapiamenetelmät näyttävät olevan yhtä vaikuttavia, ja tämä vaikutus perustuu yleisiin tekijöihin kuten erityisesti yhteistyösuhteeseen asiakkaan ja terapeutin välillä.

Viimeisen ? merkin vuoro.

Hyödyttäisikö – auttaisiko parisuhdeterapia? … Ja juuri Sinua elämäntilanteessasi, jollaisessa parhaillaan elät, yksin tai ympärilläsi olevien kanssa? 

Pysähtykäämme vielä sointujen ja sanoituksen vietäväksi: Juha Tapio Päivät ilman sinua (4 min).

*** Olen näissä Parisuhdeterapian hyödyt? -artikkeleissani viitannut muutamia kertoja yksilöterapiaan. Yksilöllinen psykoterapia voidaan erään katsannon mukaan ja määritelmänä mieltää eräänlaiseksi altistushoidoksi, jossa vaikeita tunteita opitaan käsittelemään vähitellen etenevän siedätyksen avulla.

Voit tahtoessasi lukea siitä ja sen hyödyllisyydestä lisää esimerkiksi Sanna Eronen & Paula Lahti-Nuuttila (toim.) kirjasta Mikä psykoterapiassa auttaa? Integratiivisen lähestymistavan perusteita. Edita (2012). Kirjaesittelyyn tästä.

*** Tämän blogijutun artikkelikuvan kuvaajana Engin Akyurt (Pixabay).

PARISUHDETERAPIA MIKKELI KONFLIKTIEN JÄLKEEN

/by

Parisuhdeterapia Mikkeli konfliktien jälkeen on minulle soittaneen henkilön ilmaus. Tai vielä tarkemmin siteeraten kysymyksenä:

”Pääsiskö Mikkelissä parisuhdeterapiaan tällä hetkellä, ja josko se auttaisi… kun on noita uusiutuvia konflikteja?”

Siinä kaikki! Henkilö nimittäin kontaktoi hetkenä, jolloin olin salaattilounaalla, ja tilannesidonnaisesti en voinut jatkaa puhelua yleisellä paikalla. ”Jatkan mielelläni puhelua, kun pääsen lautaselta parempaan tilaan”, totesin.

Sovimme soittajan esityksestä, että hän soittaa uudelleen tuntia myöhemmin. Tätä puhelua ei tullut, enkä itse kyennyt salaiseen Prepaidiin soittamaan. Että näin kävi, lieneekö tuona ajankohtana vallinneilla koronarajoitteilla osuutta asiassa, mene ja tiedä.

Asia jäi vaivaamaan.

En ole tänäkään päivänä tietoinen, millaisista ongelmista, riidoista tai konflikteista soittajan parisuhde-elämässä mahtoi olla kysymys. Parisuhdeterapia hänellä oli kuitenkin mielessä. Ja konflikti-sanaa hän käytti monikossa.

Tässä kirjoituksessani en ryhdy nyt arvuuttelemaan soittajan kokemien ristiriitojen, konfliktien tai ongelmien sisältöä. Valitsen tämän menettelytavan tietoisesti. Jätän asiasisällön avoimeksi. Tällöin lukija voi avoimemmin pohtia ja peilata omaa kokemusmaailmaansa siihen, mitä jäljempänä kirjoitan konflikteihin suhtautumisesta, olivatpa nämä sitten yhdenlaisia tai toisenlaisia. Ja mietittiinpä apua parisuhteeseen Mikkelissä tai muualla.

 

Miten suhtaudut parisuhteessasi koettuihin konflikteihin ja mahdollisiin ongelmiin?

 

Esitän tässä blogitekstissä neljä erilaista vaihtoehtoa sen suhteen, mitä yleisesti tiedämme ihmisten erilaisista tavoista suhtautua yhteiselämässä eteen tuleviin ja koettaviin haasteisiin. Miten silloin reagoidaan? Tiivistän nämä tavat neljään ryhmään.

Neljään puristetut vaihtoehdot ovat tietysti moni-ilmeistä todellisuuttamme hiukan pelkistävää.  Silti väitän, että niissä erottuvat neljä erilaista tapaa kohdata vaikeita ja kiusalliseksi koettuja vuorovaikutusongelmia, olivatpa nämä sitten enemmän yksilöllisiä tai toisaalta parina koettavia.

Tietämättä Sinun/teidän erilaisista yhteiselämänne ajankohtaisista haasteista, vaikeuksista tai ongelmista, pyydän Sinua ensin arvioimaan itseäsi seuraavien kahden kysymyksen äärellä.

  1. Onko näkemyksesi nykyisestä parisuhteestasi sellainen, että se on (suurenkin) keskinäisen vaikeuden äärellä pelastettavissa? 
  2. Millainen ongelmanratkaisija olet omasta mielestäsi? Oletko yleensä, vaikeuden kuin vaikeuden eteen tullessa, ratkaisijana aktiivinen vai passiivinen – luovuttaja vai taistelija?

Neljä tapaa käyttäytyä vaikeassa konfliktitilanteessa  

Mikä on Sinun tapasi suhtautua silloin kun parisuhteenne rakoilee tai yhteiselämän haasteet näyttäytyvät toistuvina riitoina ja rajuina konflikteina?

Kun parisuhde ei tunnu toimivalta, oletko taipuvainen käyttämään puheessasi useastikin ilmauksia ”erotaan”, ”muutan erilleen”, ”ei sinun kanssasi enää kannata yrittää”… tai jotakin muuta vastaavaa; sellaista joka heijastelee, kenties jo pitemmältä ajalta ajatuksenjuoksuasi eroamisesta ja yhteiselämän lopettamisesta. Miltä Sinusta kuulostaa parisuhde-elämän tutkijoiden tässä kohdassa käyttämä termi ”Parisuhteesta irrottautuminen”.

 

Parisuhteesta irrottautuminen on yksi neljästä käyttäytymistavasta silloin kun koettuja ja toistuvia keskinäisiä riitoja ja konflikteja ei syystä tai toisesta saada oikenemaan.

Irrottautuminen olemassa olevasta suhteesta tapahtuu sekä henkisesti että konkreettisesti. Tällä maaperällä operoivat voivat toimia kahdella tavalla: aktiivisesti suhdetta vahingoittamalla tai ikään kuin hiukan passiivisemmin, uhkailupuhetta viljelemällä. Molemmilla ’tyyleillä´ konkreettinenkin eroaminen lähenee.

On olemassa vielä laaja-alaisempaa passiivisuutta.

Toisenlainen passiivisuus on ilmeistä käyttäytymisvaihtoehdossa, josta parisuhdetutkimuksessa käytetään nimitystä ”Laiminlyönti”.

Tästä on kysymys silloin kun puolisot eivät tee mitään olemassa olevan parisuhteensa hyvinvoinnin eteen. Suhde annetaan väljähtyä ja lakastua, vaikka apua parisuhdeterapiastakin olisi saatavilla.

Tyypillisiä ovat esimerkiksi seuraavat: toinen jätetään arjessa huomioimatta, yhdessä tekeminen on unohtunut, keskinäinen parisuhdeseksi sivuutetaan, keskustelu kumppanin kanssa ei kiinnosta, kritisointia toisesta löytyy joka rintamalla.

Laiminlyöjien ilmapiirissä vallitsee krooninen tyytymättömyys, ilman että suhteen osapuolet hakisivat koettuihin ongelmiin ratkaisuja.

”Lojaalisuus” – mitä ja millaista se on?

Olemmeko samoilla jäljillä, kun minulle lojaalisuus-sanasta yleisellä tasolla tulee mieleen ihminen, jolle säädettyjen lakien ja ohjeiden noudattaminen on tärkeää. Hän on uskollinen, pyrkii olemaan luotettava ja rehellinen, niin työssä kuin kotona.

Lojaalisuuden voidaan nähdä myös eräänä puolisoiden vaihtoehtotapana edetä parisuhdevaikeuksiensa kanssa. Tästä prof. Caryl E. Rusbult kirjoitti ennen syöpään menehtymistään useasta näkökulmasta.

Lojaalit puolisot eivät varsinaisesti tee mitään erityisiä toimenpiteitä. He ovat uskollisia muodostamalleen aviosuhteelle. He ikään kuin uskovat vallitsevan vaikean vaiheen kuuluvan yhteiselämään.  He tahtovat vakaasti, toivovat ja kenties rukoilevat suhteensa puolesta.

Tämä uskollisuuden puoli näkyy siinä, että parisuhdevaikeuksissaan he aidosti pyrkivät tukemaan toisiaan. Kritiikinkin keskellä. Ja sellainen mielestäni vaatii sekä yksilöllistä kypsyyttä että tervettä, oikeasuhtaista suhteellisuudentajua.

Neljäs tapa käyttäytyä vaikeiden parisuhdekonfliktien pyörteessä on ”Ratkaisuhakuisuus”.

Jos tällainen termi tuntuisi istuvan Sinun ja kumppanisi kohdalla, arvelen toistenkin teitä tuntevien näkevän teissä siihen viittaavia seikkoja ja toimintatapoja, kuten seuraavia.

Puolisot ilmaisevat tyytymättömyytensä, mutta molemmat toisiaan kuulostellen ja kuunnellen. He keskustelevat ongelmistaan, pettymyksistään ja ajankohtaisista tarpeistaan. Ratkaisuhakuisilla on vara kompromisseihin, ja he myös tekevät sellaisia.

 

 

Itse kuulen vastaanottotyössäni – varsinkin arviokäynnillä – toisen osapuolen, `sen varauksellisemman` ilmaisevan jotenkin tähän tapaan: ”lähdin tänne parisuhdeterapiaan, kun tuo toinen sellaista toistuvasti toivoi ja pyysi”. Eikö siinä Sinustakin ole kysymys vastuullisen aikuisen kyvystä ja halusta tehdä kompromisseja ja etsiä ratkaisuvaihtoehtoja ulkopuolisen avittamana.

Parisuhdeterapia, silloin kun siihen sitoudutaan, tarjoaa parhaimmillaan molemmille parisuhteen osapuolille tasapuolisen ja turvallisen keskustelufoorumin. Monipuolisen `peilauspinnan`.

Sellainen mahdollistaa yhteiselämän mustista hetkistä, kivuista ja hankauskohdista puhumisen tavalla, joka motivoi myös kotioloissa laadukkaampaan kanssakäymiseen. Tällaisessa prosessissa tapahtuu suhteen aitoa, sisäistä ja dynaamista kasvua. Tapauskohtaisena.

Apua parisuhdeterapiasta Mikkelissä  

Olen kirjoittanut kymmeniä blogijuttuja otsikon aiheen ympärillä. Verkkosivun etulehdeltä pääset näihin ja e-kirjoihin sekä kymmeneen teemavideooni.

Edellä kirjoitin eri tavoista suhtautua vallitsevaan tilanteeseen, silloin kun toistuvat riidat tai muu  epäsopu ahdistaa parisuhde-elämässä. Kutistin neljään tapaan edetä. Teen samoin lisälukemisehdotusteni suhteen.

Tässä esillä olevassa PARISUHDETERAPIA MIKKELI … –blogijutussani olen tällä kertaa käyttänyt useita Pixabay kuvapankin kuvia.

Kiitokset seuraaville kuvaajille: Artikkelikuva Gert Altman ja siitä järjestyksessä Pixapay_eyes-5374227_1280, Engin Akyurt, mikegi by pixabay, Gerd Altman, S.Herman ja F.Richter.

Tag Archive for: Timo Juutinen

Nothing Found

Sorry, no posts matched your criteria