Coaching

Coaching ja sen hyödyistä

Coaching voidaan määritellä useammalla tavalla. Tässä sillä tarkoitan lyhyesti tuloshakuista valmennusta, joka kumpuaa käytännönläheisestä työotteesta. Coaching-tutkimusta löytyy maailmalta ja myös meiltä Suomesta.

Suomessa Ria Parppei ja Eija Mäkirintala olivat ensimmäiset coachingista väitelleet tutkijat vuonna 2008. Heidän ansiokkaisiin teksteihin voi perehtyä, ja niin huomaa myös tämän työtavan havaitut hyödyt.

Kotimaassamme HRM Partnersin, vuonna 2013 tekemä tutkimus totesi seuraavanlaisia tuloksia, nimenomaisesti esimiesten ryhmäcoachingista:

Lyhyellä aikavälillä ryhmäcoaching vaikuttaa positiivisesti erityisesti itsevarmuuteen esimiehenä, vastuunoton kasvamiseen ja vuorovaikutuksen paranemiseen. Verkostoituminen yrityksen sisällä vahvistui välittömästi ryhmäcoachingin ansiosta. Nämä hyödyt myös säilyivät pitkällä aikavälillä tarkasteltuina.

Lisäksi ryhmäcoachingilla on pitkävaikutteisia hyötyjä muun muassa tiimin yhteistyöhön ja ongelmanratkaisukykyyn sekä muutostilanteiden hallintaan.

Uudet neurotieteistä saatavat tutkimustulokset vahvistavat osaltaan jo aiempaa kokemusperäistä tietoa siitä, että parhaimmillaan coaching saa aikaan todellisia muutoksia ihmisen ajattelutavoissa ja sitä kautta myös toiminnassa.

Pitkään Coachingia on totuttu pitämään enemmän asiantuntijaorganisaatioiden kehittymisen välineenä. Sitä se on määrällisesti edelleen, mutta myös tehdasympäristössä on coachingia käytetty, ja myös sen vaikuttavuutta tutkittu.

Adidaksen kenkiä valmistavassa tehtaassa Slovakiassa puolen vuoden ryhmäcoaching nosti tuotantolinjan tuottavuutta 15 prosenttia. Projektissa coachattiin sekä esimiehiä että työntekijöitä kaksituntisissa istunnoissa kahden viikon välein. Tuottavuuden nousun lisäksi poissaolot vähenivät ja työturvallisuus, koneiden kunnossapito sekä työilmapiiri paranivat.

… Entä yksilö ja henkilöstö?

Coaching -palvelut ja yksilöllinen valmennus ovat olleet arvonsa mukaisessa kasvussa jo vuosia. Tästä seikasta kertoi keskitetysti jo Johtamistaidon Opiston (JTO) julkaisema Henkilöstöjohtamisen Trendit 2007. Tässä empiirisessä raportissa päättäjätason henkilöstöammattilaiset (155) rankkasivat coaching-työn kiinnostavimmaksi ja potentiaalisimmaksi henkilöstön kehittämisen menetelmäksi Suomessa tällä hetkellä.

Olen nähnyt ja kohdannut muutossuunnan sisältä.

Kasvun taustalta löytyy useita tekijöitä. Organisaatiot muuttuvat nopeasti. Henkilöstöltä vaaditaan entistä enemmän henkilökohtaista vastuunkantoa ja oman itsen hallintaa kaikilla organisaatioiden tasoilla. Onnistuessaan tämä näkyy elämän tasapainona ja hyvinä työsuorituksina. Nämä ovat ratkaisevan tärkeitä asioita yhteisön toiminnallisen tulevaisuuden kannalta.Yritysimago ei ole vähäinen seikka rekrytoinnissa.

Yrityselämän johdossa puhutaan maineriskin hallinnasta. Henkilöstö puolestaan perää työn osaamisen ja hyvän työympäristön lisäksi mielekkäitä työtehtäviä, toimivia ihmissuhteita ja osaavaa johtamista. Suotta ei ole sanottu, että Coaching-palvelujen tarkoituksenmukainen käyttäminen rakentaa kilpailuetua; henkilöstön työhyvinvointi kasvaa ja aineeton pääoma tuottaa kaivattua lisäarvoa. Työssä viihdytään riittävän hyvin.

Kotimaassamme puhutaan tällä hetkellä lisääntyvästi henkistötuottavuudesta. Taustalla on vastikään meillä tehty jättitutkimus, jossa henkilöstökyselyiden tulokset yhdistettiin liiketoiminnan tunnuslukuihin. Ossi Aura, Tomi Hussi ja Guy Ahosen (2015) tutkimuksessa 10 000 vastaajan tietokannasta saatua aineistoa verrattiin yritysten julkisiin tilinpäätöstietoihin. Syventävänä aineistona oli mm. rakennusalalta 33 toimialan yritystä. “Kun yrityksiä vertailtiin, selvisi, että ero heikoimman ja parhaimman henkilöstötuottavuuden luokkaan sijoittuvien yritysten välillä oli käyttökatteessa peräti 11 000 euroa henkilöä kohden vuodessa”.

Tutkijoiden yksiselitteisen selvä johtopäätös oli, että työhyvinvoinnin tietoinen kehittäminen parantaa yrityksen liiketoimintaedellytyksiä – “lisää tehoja ja euroja saadaan, kun ihmisten motivaatiosta, työkyvystä ja osaamisesta pidetään huolta”. Henkilöä huomioivalle työotteelle on käyttöä toimialoista riippumatta.

Tähän väliin voit vilkaista uusimman videoni. Sivuan tätä asiaa. Viesti on katseltavissa YouTubessa; nyt ´humoristisen vakavana´ –  sijoitettuna 3K Savon, muiden konsulttikaverieni joukkoon. Tällä suoralla kuvalinkillä uusimpaani…

Coaching apuna itsensä johtamisessa

Valmennettavan kehittäminen kohdistetaan tehokkaasti erityisesti hänen kannaltaan ja hänen yksilöllisessä tilanteessaan keskeisiin asioihin. Näin valmennus on tarkoituksenmukaista myös ajankäytön kannalta. Valmennus tukee käsiteltävien asioiden uutta ja syvempää ymmärrystä, itsetuntemuksen laajentamista ja oivallusten soveltamista arjessa. Se auttaa henkilöä oivalluksen ja käytäntöön vievän valmennuksen kautta rakentamaan itselleen parempia tavoitteita ja johtamaan itseään niiden saavuttamiseksi.

Yksilölliset voimavarat käyttöön

Coaching -käytännöissä eli yksilöllisessä valmennuksessa on kysymys prosessista, jossa yksilön voimavarat saadaan aiempaa paremmin käyttöön strategialähtöisesti tai erityistarpeiden ja/tai -tilanteiden mukaisesti. Organisaatioiden kehittämisyhteyksissä käytetään usein nimitystä Business Coaching tai ylimpään johtoon kohdistettuna erikoispalveluna Executive Coaching. Edellisten lisäksi puhutaan myös syväcoachauksesta.

Lähtökohta ja tavoitteet jäsennetään yhteistyössä ja luodaan selkeä konkreettinen kehittämissuunnitelma. Prosessi voi vaihdella lyhytaikaisesta ja intensiivisestä erityistilannevalmennuksesta pitkäkestoiseen ja laaja-alaiseen kehittämisvalmennukseen.

Coaching vastaa moniin tarpeisiin ja tilanteisiin

Tarve voi liittyä esimerkiksi esimiestyön kehittämiseen, ympäristön muutostilanteisiin, yksilöllisiin siirtymätilanteisin, erityistaitojen kehittämiseen, erityisongelmien käsittelyyn tai osaksi strategiaperustaista kehittämisohjelmaa. Ihmissuhteissa eteen tulevat vuorovaikutussuhteet haasteineen ja sudenkuoppineen ovat niin ikään aivan tavallista aineistoa coachauksessa.

Business Coaching soveltuu hyvin etenkin johdon ja esimiesten kehittämiseen. Se voi olla erittäin käyttökelpoinen myös muissa avainhenkilöryhmissä ja erityistapauksissa.

Executive Coaching kohdentuu yrityksen ylimmälle johdolle henkilökohtaisesti. Tälle ryhmälle on harvoin tarjolla vertaisryhmää (liikesalaisuudet). Kenen kanssa yrityksen ylin johto käy kehityskeskustelunsa? Kenen kanssa voisi turvallisesti jakaa henkilön kokeman syvän yksinäisyyden?

Yksilöllisen valmennuksen voi luontevasti liittää osaksi erilaisia kehittämisohjelmia. Sen lisäksi se voi hedelmällisesti laajentaa ja syventää normaaleja fasilitointi- ja palauteprosesseja. Näiden yhteydessä käytetään hyväksi erilaisia tutkimusvälineitä kuten ympäristöpalautteita ja henkilöarvioinnin erityisosaamista. Mielestäni olennaista olisi päästä saadun tiedon hyödyntämiseen, siitä oppimiseen ja sen soveltamiseen. Prosessiin kannattaa varata riittävästi aikaa, jotta toivottavat myönteiset muutokset eivät jäisi vain raketeiksi tai tähdenlennoiksi.

Syväcoachauksesta puhutaan silloin, kun työskentelyssä pureudutaan myös työhön vaikuttaviin henkilökohtaisiin arvoihin ja asioihin, kuten motivaatioon, henkilön elintapoihin tai perhe-elämään.

Coaching edellyttää valmentajalta erityisosaamista ja kokemusta

Yksilöllinen valmennus on vaativa kokonaisvaltainen prosessi. Valmentajalta edellytetään sekä laaja-alaista organisaation toiminnan että ihmisen toiminnan ymmärrystä ja kokeneisuutta.

Timo Juutinen on viimeisen 25 vuoden aikana hankkinut laaja-alaista osaamista tilaajan käyttöön. Hänen praktiikkaansa ovat seuranneet ja arvioineet oman erityisalueensa kokeneet ja arvostetut kouluttajat, konsultit, terapeutit ja työnohjaajat. Kirjalliset arviot henkilön ammatillisuudesta erilaisissa ammattirooleissa ja useammassa toimintaympäristössä ovat kymmeneltä eri henkilöltä Suomessa (ks. CV-osio).

Näissä lausunnoissa, jotka sijoittuvat viidentoista vuoden aikajänteelle, esiintyvät toistuvina sellaiset ilmaukset kuin ammatillinen kypsyneisyys, tutkiva työote, luova ongelman ratkaisutaito sekä kokonaispersoonallisuuden tarkoituksenmukainen käyttö erilaisissa ohjaus- ja konsultaatiotilanteissa. Henkilön on todettu työskentelevän vaativien / erittäin vaativien tapausten parissa.

Lisäksi Timo Juutinen on osallistunut kolmesti kolmen eri autorisoidun soveltuvuustestaustoimiston järjestämiin, kulloinkin päivän kestäviin ja moni-ilmeisiin kartoituksiin Helsingissä. Viimeisin henkilön työpersoonaa luotaava analyysi oli WOPI-testi laajennettuna vuonna 2010. Näiden, eri testausyksiöiden, taustalta löytyy yksitoista itsenäistä henkilötestaattoria. Ensimmäisen ja neljännen testauksen välinen aika on 27 vuotta. Ammatilliset laatuarviot ovat olleet korkealla tai erittäin korkealla tasolla (ks. Timo Juutinen osio).