TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (II)

ÄLYPELIÄ

(B) Pallopelit – ne ovat parhaimmillaan virtaviivaista jatkoa jääkiekolle. Kerroin ”kiekkouraani” koskevat huomiot edellisessä blogitekstini osassa.

 

Koska Oulussa 1970-luvun kiekkokaukaloissa ei ollut jäätä viiteen kuukauteen vuodessa, me monet lätkäjunnut pelasimme pesäpalloa. Itse asiassa pesäpallo oli paikkakunnalla tuolloin jääkiekkoakin suositumpi yleisöpeli . Peräkkäisillä mestaruuksillaan Oulun Lippo sen varmisti. Junnuna pesis joukkuepelinä sopi minulle lätkääkin paremmin. 

 

Myös tässä lajissa oli kaupungin ikätason mukaiset aluesarjat, samoin Oulun Lipolla junioreiden edustusjoukkueet. Pelasin lukkarina ja olin joukkueen ns. kotiutuslyöjä numerolla 4. Näin aikuisena ajattelen, että tässä ”älypeliksi” kutsutussa lajissa luontaiset taipumukseni tulivat paremmin esille, ja koska olin lisäksi ikäisekseni kovin motivoitunut harjoittelemaan — niin yhdessä kuin yksin — ei taitojen karttuminen liene tavaton tieto.

 

Eräänä vuonna olin valtakunnallisella nuorten Suurleirillä Joensuussa; paikalla 30 joukkuetta, 450 osallistujaa. Leirillä järjestettiin myös henkilökohtaiset tekniikkakilpailut viidessä osasuorituksessa (pituus- ja tarkkuuslyönti, pituus- ja tarkkuusheitto sekä nopeusjuoksu). Ikäluokkani sarjassa oli 125 osallistujaa. Tulin jaetulle ykköstilalle Tohmajärven Taiston kanssa; siis jaettu junnupesiksen tekniikan Suomen mestaruus.

 

Iloisena muistona on sekin mainittava, että edellisen johdosta, Yle-urheilu nauhoitti seuraavana talvena  ohjelman pesäpallonuorten talviharjoituksista. Arvatenkin, oli hienoa päästä telkkariin muutamaksi kymmeneksi sekunniksi (!), toisen oululaisen ”tykkilyöjän”, Kari Jalosen kanssa. Tietänet henkilön, joka saa myöhemmin ruutuaikaa satunnaisuutta useammin. Tällä hetkellä ”Kartsu” luotsaa jääkiekon päävalmentajana Suomen miesleijonia kohti kevään 2016 MM-otteluita Pietarissa ja Moskovassa.

 

Mitä pesäpallo opetti?

Minulle lajin parissa oleminen antoi paljon mielekästä ajanvietettä, se antoi myös nuorelle tärkeitä kasvu- ja onnistumiskokemuksia yksilönä ja ryhmässä. Kun aikuisena olen analysoinut oppimiskokemuksia syvällisemmin, olen oivaltanut erään erityisen seikan.

Yksilön luontaisia taipumuksia (tässä lajissa ja kohdallani, harkintakykyä, pelisilmää, paineen sietoa ja vastuullisen luovia ratkaisuja) on helpompi jalostaa entisestään kuin taas ominaisuuksia, jotka eivät ole syystä tai toisesta henkilölle niin ilmeisiä.

 

Työelämässä 2016 kannattaisi hyödyntää työntekijän luontaisia, sisäsyntyisiä voimavaroja ja taipumuksia nykyistä paremmin. Kun usein toistamme sanontaa ”harjoitus tekee mestarin”, voisimme tietoisemmin maksimoida harjoitusajan tuloksen kannalta. Työtehtävässä toistojen määrä korreloi osaamisen kanssa! Omimmalla taipumusalueellaan yksilö on tehokkain suhteessa toimintaan käytettävään aikaan! Nämä molemmat me tunnistamme itsestämme, eikö totta?

 

luontaisten taipumusten analyysi

 

LTA — inhimillistä aineetonta pääomaa 2016

YKSILÖILLE, ESIMIEHILLE, TIIMEILLE

 

Aikuisena olen hyötynyt monesti tästä edellä kuvaamastani oivalluksesta pesiksen parissa. Olen myös tietoisesti perehtynyt tähän ilmiöön kouluttautumisen kautta. 2000-luvulla jaan oppimaani eteenpäin Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) organisoiduissa prosesseissa. Yksilön sisäsyntyisillä, persoonallisilla taipumuksilla ja niiden hyödyntämisellä työelämässä on kiistaton yhteys henkilön kokeman työhyvinvoinnin ja samalla työn ”tuloksellisuuden” välillä.

LUONTAISET TAIPUMUKSET + HANKITUT TAIDOT = KYVYKKYYS

Tätä kyvykkyyden kaavaa ei havaintojeni mukaan hyödynnetä työyhteisöissämme lainkaan optimaalisesti, siinä määrin kuin voitaisiin ja kannattaisi. Toki valveutuneet työyksiköt meilläkin tekevät tässä poikkeuksen. Olemmeko urheilussa kuitenkin reilusti edellä? Ainakin yksilölajien huippuurheilussa huomioidaan urheilijan taipumuspiirteet ja siihen kytkeytyvä mentaalipuoli.  Nykyurheilussa mentaalivalmennus on ollut kasvava trendi myös joukkueiden valmennuksessa. Tästä raportoitiin myös voittaneen nuorten leijonien kohdalla MM-kaukalossa 2015-2016. Päävalmentaja Jukka Jalonen kertoilee asiasta seuraavassa videossa.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/jukka-jalonen-mentaalivalmennuksesta-hyotya-yrityselamassakin/MdDktH6e?ref=facebook%3A09ab

 

Niissä työyhteisöjen tiimeissä, joiden sparrauksessa, valmennuksessa tai työnohjauksissa olen käyttänyt LTA:n eri ulottuvuushyötyjä, on jokaisessa niissä keskinäinen ”yhteen hiileen puhaltaminen” lisääntynyt selvästi. Miten se on mahdollista? usein pomot kysyvät. Selitykseni on, että usein toistettu “erilaisuus on rikkautta” saa tässä valmennuksessa faktaa – hienotunteisesti ja yksilökohtaisesti!

luontaisten taipumusten analyysiLuontaisten Taipumusten Analyysissä (olipa se yksilö-, esimies- tai tiimikartoitus) emme edes lähtökohtaisesti etsi vikoja vaan haluamme ottaa erilaisuudet käyttöön. Malli ei luokittele ihmisiä hyviin ja huonoihin. Tämä on yksi syy, miksi taipumusmalleista on tullut suosittuja tiimityön, vuorovaikutuksen ja johtamisen kehittämisvälineenä.

Tässä kotimaisessa, verkossa tehtävässä, analyysissa erilaisuuden jäsentämisvälineenä käytetään kansainvälistä MBTI-kysymyspatteristoa. MBTI-mallin mukaisen analyysin ovat tehneet kymmenet miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa, ja siitä on julkaistu tuhansia kirjoja ja tutkimuksia. Molemmissa kuvataan ihmisen ajattelun neljää ulottuvuutta:

(a) tietoisuuden suuntaa (sisään- tai ulospäin),

(b) tiedon hankinnan pääasiallista tapaa (fakta- tai mielikuvaperusteinen),

(c) päätöksenteon painotusta (rationaalisuus tai arvoempaattisuus) ja

(d) elämäntyyliä (järjestelmällinen tai spontaani).

 

Jokaisessa ulottuvuudessa kun on kaksi vaihtoehtoista taipumusta, niiden yhdistelmistä muodostuu 16 erilaista taipumustyyppiä. Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA:n) innovaattori ja kehittäjä Kari Helin on kirjoittanut kirjan Ihmisten erilaisuus 16 tyyppiä työelämässä.

Ihmisten erilaisuus (Kovakantinen)

Vahvistetaan toimivia vuorovaikutuskuviota!

siis vuorotellen — vaikuttamisen — systeemiä

 

Asialle vihkiytyneen LTA-kouluttautuneen prosessit antavat analyysin tehneelle vihjeitä ja vastauksia ainakin seuraaviin: luontaiset vahvuudet, luontaiset työt, roolitaipumukset työryhmissä ja tiimeissä, stressaavat työtehtävät ja -tilanteet, haastavat (vaikeat) yhteistyökumppanit, mahdollinen stressikäyttäytyminen, johtamistyyli (taipumus).

 

Kiintoisaa on ollut huomata, kuinka oman henkilökohtaisen analyysin saaneena henkilöillä herää aivan uusi mielekkyys miettiä tiimien kokonpanoja erilaisissa tuotannon ja tekemisen vaiheissa. Kyse on vuorovaikutuksesta. Samalla johtajat ja esimiehet ovat saaneet uutta ymmärrystä siihen, miten säännöstellä muutosprosesseissa erilaisia ajattelutyylejä ja roolitaipumuksia, vaikkapa toteuttajan-, kehittäjän-, tukijan-, inspiroijan- “luonteita” ja rooleja.

Coachilla ja esimiehellä on helpompaa, kun tietää millaista yksilöiden joukkoa valmentaa ja vie eteenpäin
Henkilö asemasta ja arvosta riippumatta tuntee työnanatajansa osoittavan arvostusta, kun tämän mahdollistamana saa yksilöllisesti palautetta hienotunteisella tavalla

 

Lue lisää Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA:sta) Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) palveluna. Sekin on hyvä tiedostaa, että parisuhdeterapeuttina olen käyttänyt tätä työmenetelmää myös parien keskinäisten suhteiden ´tsekkaamiseen´ asiakkaiden pyynnöstä, näiden vuorovaikutuskuvioiden ja hankaumien hoitamiseksi. Asiakaspalautteet ovat kaiken aikaa olleet kannustavia. Linkki- ja kirjamateriaaliehdotukset tämän blogitekstin lopussa.

 

Tätä ennen kuitenkin esitän Sinulle työhyvinvointia luotaavan tehtävän. Tämä on näkökulmaltaan enemmän yhteisö kuin yksilötason ´sfäärejä´ arvioiva. Jos olet työssäsi johtaja tai selkeästi esimiesasemassa, tietänet nämä alla olevat, oikeana pidetyt ja yleisesti hyväksytyt hyvän ja toimivan työyhteisön toimintaperiaatteet.

 

Tsekkaus- ja kotitehtävä

 

Olitpa tehtäväsi puolesta työpaikallasi johtamis-, esimies- tai toteutusvastuussa, voit arvioida nykyistä johtamistoiminnan tasoa. Alla on 10 työhyvinvointiin vaikuttavaa toimintaperiaatetta tai perusoletusta. Pisteytä jokainen kohta vaihtoehdoilla:

0 = ei pidä paikkaansa tällä hetkellä
1 = pitää paikkansa tällä hetkellä

 

Minusta meillä on

(1) kannustava työkulttuuri

(2) avoin toimintailmapiiri

(3) läpinäkyvä päätöksenteko

(4) tiimityöhön kannustava henki

(5) tehtävien selkeät vastuualueet

(6) virheiden ja epäonnistumisen sietämistä

(7) kannustamista riskinottoon

(8) virheistä oppimista

(9) työntekijöiden autonomia tehtävien hoidossa

(10) hyvät tiimien kokoonpanot ja niissä toimiva ryhmädynamiikka

 

Laske yhteenlaskettu pistemäärä (min 0 – max 10 pist).
Jos yhteenlaskettu tuloksesi on 0 – 3, tilanne on ehdottomasti toimenpiteitä vaativa. Mitä teet asialle? Mikä on ensimmäinen askeleesi muutoksen mahdollistumisessa?
Jos yhteenlaskettu tuloksesi on 9 – 10, rehellisyyskin on kunnioitettava hyve. Sitä tarvitaan työelämässä 2016. Mikä on oma osuutesi?

 

Lisätietoa:

Kirjallisuudesta, esim. Pauli Juuti (2015) Johda henkilöstö asiakaskeskeisyyteen tai Hannele Seeck (2012) Johtamisopit Suomessa.

Blogikirjoittajan verkkosivuilta, esim.

https://www.timojuutinen.fi/mita-se-minua-hyodyttaa/ tai

https://www.timojuutinen.fi/hybridi/

 

 

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (I)

Hurmoshetkiä

Vuoden 2015 – 2016 taitteessa kotimaassamme pidettiin kahdet nuorten MM-kisat. Miehet pelasivat jääkiekon ja naiset ringetin maailmanmestaruudesta. Ringetin tulokset eivät synnytä spekulaatioita. Suomen naiset maailmanmestareiksi jo viidennen kerran peräkkäin. Piste.
Valopilkku! Ilopilleri! Jännitysnäytelmä! Tätä kaikkea sen sijaan nuoret miesleijonat järjestivät toistuvasti täpötäydelle Areenalle sekä meille muille, yli 2,5 miljoonalle suomalaiselle muualla. Hurmoshetket ja riemunkiljahdukset mahdollistuivat monelle.
En suoranaisesti nyt kajoa edellä mainittuihin kisatapahtumiin, muuta kuin toteamalla, että ne ovat blogikirjoitukseni pontena kahdesta syystä: (1) Antti Pennanen, voittaneen nuorisotiimin toinen päävalmentaja, varsinaisten luotsien, Grand Old Manien, Vellu Ketolan ja Jukka Jalosen rinnalla, tulee Mikkelistä. Mikkeli on nykyinen kotikaupunkini. (2) Keskeiset avainpelaajat (Sebastian Aho, Antti Kalapudas, Jesse Puljujärvi) tulevat Oulusta, kaupungista ja seurasta, johon itsellänikin on poikavuosien siteitä. Kerron tarkemmin.

Ennenkin oli kivaa!

(A) 1970-luvulla me monet oululaiset pojat pelasimme jääkiekkoa. Tuolloin paikkakunnalla ei ollut ainuttakaan jäähallia, ainoastaan yksi tekojääkaukalo. Se ei kuitenkaan menoa hidastanut. Lumessa, kentän laidalla kyllä pystyi varusteet vaihtamaan! Joka vuosi pyöri kaupungin sisäiset keskinäiset aluesarjat, korttelikiekkomeiningillä. Kauden päätyttyä Kärpät sitten palkitsi kunkin joukkueen parhaat pelaajat ja tietysti valitsi All Stars kokoonpanon. Eräänä vuonna minut valittiin tämän ”tähdistön” toiseksi puolustajaksi. Valinta oli minulle jokseenkin odottamaton; eihän tuolloin ollut otteluiden verkkokirjauksia tai somejakoja, joista me kersat olisimme tehneet vertailuja.

 

150316_klassikko.jpg__863x516_q85_box-0,0,1200,717_crop_detail_subsampling-2

Näin aikuisena pidän tuota tähdistövalintaani jossakin määrin jopa vitsinä, niin huima oli meidän kahden pakin keskinäinen tasoero. Tämä toinen oli nimittäin henkilö, jonka pelipaita on vielä tälläkin hetkellä jäädytettynä, ainoana sellaisena Raksilan jäähallin katossa. ”Reksan” kymppipaita! Miksi? Reijo Ruotsalainen oli jo tuolloin ”luisteluvirtuoosi”, joka luisteli takaperin nopeammin kuin me muut junnut etuperin. Reksa eteni aikuisten NHL-kaukaloihin ensimmäisten suomalaisten joukossa, pelasi siellä 446 sarjapeliä ja on voittanut Stanley-cupin kahdesti Edmontonin paidassa.

 

Jääkiekko joukkuepelinä opetti minulle kuin ”varkain” tiimitaitoja. Roolin ja vastuun ottamista omasta tontista porukan yhteisen tavoitteen lunastajana – tätä tarvitaan työelämässä 2016.

 Tiimitaitoja tänään?

Monien mielestä tiimityö vuonna 2016 tuntuu yhä edelleen muotisanalta; sehän ei `sloganina` suinkaan ole kuluvan vuosikymmenen keksintö. Lisäksi tiimityön mainostamisessa sanaa käytetään useissa yhteyksissä mielestäni väärin, joko tietoisesti tai epähuomiossa. En lähde tässä raportoimaan ryhmätyön ja tiimityön, tai toisaalta työryhmien samanlaisuutta tai erilaisuutta keskenään. Senkin linjaan, että tässä tekstissä tiimityöllä en tarkoita vapaaehtoista talkootyötä työelämässä; joka toki sekin voi luonnollisesti, parhaimmillaan täyttää useat tiimitoiminnan peruskriteerit.

team-1028829_640

Tiimityö on ytimeltään tekemisen menetelmä. Se liittyy ammatilliseen toimintaan, ja on organisaatiossa valittua, oikeutettua toimintaa. Sillä on sääntönsä ja toimintatapansa ja vain näiden sääntöjen kohtuullisella noudattamisella saavutetaan toivottuja tuloksia. Tiimin toimintatavoite ei voi koskaan olla ristiriidassa organisaation asettaman kokonaistavoitteen kanssa, vaan on juurikin sen suuntainen ´vähemmän vartioituna´. Ammattislangin termein tiimi keskittyy työn tekemisen ‘mielekkyyteen, palkitsevuuteen ja omaehtoisuuteen’. Mitenkö tähän sitten päästään?

Tiimityössä jokaisen tiimin jäsenen kaikki, muille tiimin jäsenille ja ehkä itselleenkin tuntemattomat kyvyt pyritään ottamaan käyttöön. Koska tiimityö on (ryhmätyöstä poiketen) jatkuva eikä tilapäinen työn tekemisen järjestelmä,
tiimin jäsenet oppivat myös toisiltaan. Todellisessa ammatillisessa tiimissä ja varsinkin ns. korkeatason tiimissä yksittäisen osaajan taidot näyttäytyvät ja kasvavat korkoa toisten osaamisen kautta. Lopputulos on yhteinen eikä siinä välttämättä erotu ja palkita yksittäisen tiimin jäsenen suoritusta. Tiimi on mielissään saavutetuista tuloksista mutta pohtii samalla jo uusia mahdollisuuksia. Katse on eteenpäin.

Edellä kirjoitetussa on kysymys myös yksilön taipumusten hyödyntämisestä. Kirjoitan Luontaisten Taipumusten Analyysistä (LTA) enemmän blogitekstini seuraavassa osassa. Analyysissä on erilaisia vaihtoehtoja, 16 tyyppiä työelämässä.

Edelleen huomion arvoista

Jos tiimityötä työyhteisössäsi ei ole vielä riittävästi hyödynnetty tai tällä tiellä ollaan vasta alussa, on syytä muistaa — myös tässä pyrkimyksessä — työtapojen ja -asetelmien muuttamiseen liittyvä, ymmärrettävä vastarinta. Tästä perin inhimillisestä seikasta johtuen, muutosvaiheelle on annettava aikaa. Olennaista on, että pidämme kuitenkin erityisen määrätietoisesti, jopa itsepintaisesti kiinni tietynlaisesta hengestä eri organisaation tasoilla — tästä: ”Tiimityössä työntekijöitä rohkaistaan lisääntyvään, yrittäjämäiseen ajatteluun. ”Saa kokeilla, saa epäonnistua, eikä kaikkeen tarvita lupaa”. Peliä työpaikalla siivittää Albert Einsteinin kokeilevan esimerkin ihanne, ”ellei mitään kokeilla, ei mitään saavutetakaan”.

Kova työ paljastaa ihmisen luonteen: jotkut nostavat hihansa, jotkut nostavat nenänsä ja jotkut eivät nosta yhtikäs mitään. — Sam Ewing

Jos lähdet / lähdette tiimityön ja siinä toimivien henkilöiden työtaitojen kirkastamisen tielle vuonna 2016, kysy vielä itseltäsi muutosmotivaation ja ihmisten erilaisuuden, aidon arvostamisen perään. Asenneilmasto on onnistumisen kannalta erinomaisen keskeistä. Olet ja olette erityisesti vain omien asenteiden arvioija, vaalija ja muuttaja.

faces-426077_640

Kysymys on pääosin siitä, että tiimin työporukassa pystytään oikeasti antamaan apua toisille, korostamatta omaa erinomaisuutta, ja toisaalta siitä, että hyväksytään toisten apu osana parempaan pyrkimistä. Kokemusperäisesti on havaittu, että muutosvastarinta vähenee tiimien päästyä alkuun.

 

Testikysymykset – – – anna arvio tänään!

Tiimityön muutoksen onnistuminen ja samalla tiimitaitojen karttuminen riippuu lopulta tietyistä seikoista, jotka esitän tässä kysymyksenä lukijalle.

Olenko / olemmeko nykyiseen tilanteeseen tyytymättömiä?

Houkuttelevatko tulevaisuuden näkymät meitä?

Miten turvataan tiimin työtovereiden tuki muutokselle?

Onko yksilön tai tiimin menestyksestä asetettu kaikille ymmärrettävä ja yhdenmukainen palkkio?

Miten arvioit asioita kohdallasi? Millainen on tilanteesi työyhteisössäsi? Mitä asian tilalle tulisi seuraavaksi tehdä?

 

Sinun ei tarvitse olla loistava voidaksesi aloittaa, mutta sinun on aloitettava voidaksesi olla loistava. — Les Brow

 

Syventävää aineistoa on tarjolla runsaasti. Etsivä löytää, melkeinpä työalasta riippumatta, yleisteemalla `työhyvinvointia ja tuloksia tiimityöstä` vinon pinon kotimaistakin kirjallisuutta. Voin suositella paria seuraavaa e-kirjasta. Ne ovat täyttä asiaa mutta humoristisemmalla otteella:
Karl-Magnus Spiik, Tiimitaitoja Uunoille (2014) ja Neuvottelutaitoja Uunoille (2015).

 

Lopuksi: fiilistelyä sillä mistä aloitin U20 2015. Blogitekstini II osa ilmestyy kohta.