PARISUHTEEN ja PERHE-ELÄMÄN SOVITTELU … 5 TEESIÄ TUUMATTAVAKSI

/by

Parisuhteen ja perhe-elämän sovittelu. Tämä on johdannon jälkeinen blogikirjoitus sovittelusta. Polttopisteessä on parisuhde- ja perhe-elämä, ja nimenomaisesti ajankohtana, kun siinä elävillä eroajatukset valtaavat alaa. Kirjoitan Mikkelissä, katselen asiaa avarammin.

Olethan katsonut tähän liittyvän videoni!

 

 

En ollut lukemassa Aamulehteä, kun oheinen ilmoitus (19.11.1944) siinä julkaistiin.

 

Pastori Matti Joensuu ei voinut vain katsoa sivusta, kun avioerot sotavuosina (ajalla 1938-1945) kolminkertaistuivat Suomessa, ja Tampereella muutos oli 12-kertainen.

Hän keräsi rahaa toiminnalleen kaupungin tehdaspatruunoilta, joista joku totesi: kerrankin pappi on oikealla asialla. Siitä alkoi työ ”avioliittokurjuuden lieventämiseksi” kirkossa. 75 vuotta myöhemmin voimme todeta, että perheneuvonta Suomessa on eräs kirkollisen työn lippulaiva. Parhaimmillaan arjen Ilosanomaa, olkoonkin että kirkon ensisijainen kutsumus on sielun pelastussanoman julistaminen Jeesuksen viitoittamana (Matt. 28:18-20).

Itsekin olen toiminut tuon lippulaivan miehistössä (1995-2000) ja johtajana (2000-2007). Tuona aikana tein säännöllisesti pyydettyä parisuhteen ja perhe-elämän sovittelua.

Yksityispuolelle siirryin keskuksen johtajan virasta vuoden 2008 alussa. Virkatyöaikana ja samoin nykyisissä tehtävissäni Mikkelissä minua sisäisesti ohjaa se ajatus, joka oli pastori Joensuulla: evankeliumin innoittamana tosiasiat tunnustamalla!

 

Eroaminen ei pieni juttu 

Eroasia on tärkeä, rohkenen väittää, edelleen. Samoin uskallan vankan työkokemukseni perusteella esittää, että parisuhteessa elävälle (miehelle tai naiselle) eroaminen emotionaalisesti ei ole ”suit sait” -juttu.

Varsinkin avioliitossa ero ei ole kuin kuuden kuukauden harkinta-aika ja sen jälkeen ero on sillä selvä. Ei todellakaan. Eroa tehdään ja erosta toivutaan jo kauan ennen eroa ja kauan eron jälkeen. Meneekö kukaan avioon erotakseen?

Lähestyn eroasiaa ja sen ympärillä tehtävää työtä viiden teesin avulla. Suosittelen ennen niihin perehtymistä katsomaan virikevideon ja lukemaan johdannon sovittelusta, mikäli et vielä ole niihin törmännyt. 

 

Teesit – mitä ne ovat? 

Teesit ovat halki vuosituhansien palvelleet impulsseina jonkin kulloinkin tärkeäksi koetun asian tuumailussa, keskustelussa ja väittelyssä. Kun tässä rakennan viisi teesiä, pointtia tai ikkunaa, ei kyse ole tällä kertaa mistään ohjelmajulistuksesta, jolle odotan lukijalta antiteesejä. En pyri nostattamaan väittelyä, vaan pikemminkin jakamaan perusinfoa asiasta yksilöllisen pohdinnan tueksi.

Kirjoitan siinä toivossa, että jokin ikkunoista avartaisi asiaa, tarjoaisi väläyksen, vilauksen tai vahvistavan totuuden. Jos kirjoitus kolahtaa henkilökohtaisesti, kysele itseltäsi — pitääkö kuvattuun asiaan puuttua ja ryhtyä tilannetta jotenkin muuttamaan? Tulevaisuutta tehdään tänään!

Kenellä on vastuu paremmasta työelämästä ja toimivammasta perhe-elämästä? Siteeraan tässä kunnioitettua ex-presidenttiä. Rauhan nobelistimme Martti Ahtisaari oli tunnettu konfliktien selvittäjä maailmalla. Lukuisia kertoja hän sanoi: ”Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa”… ja jatkoi ”kun ne ovat ihmisten aikaansaamia, he myös ne ratkaisevat.”

 

Teesit pari- ja perhe-elämän erosovittelusta  

A)     Perheasioiden sovittelu on lakisääteistä mutta alikäytetty tukimuoto! 

”Yksin on selvittävä” -asenne, kiireellinen elämäntapa tai tietämättömyys palvelutarjonnasta lienevät yleisimmät selittäjät sille, miksi liian moni keski-ikäinen jättää tämän palvelukortin kääntämättä. Tuen lähteistä huolimatta. Ammatillista tukea ja apua näissä kysymyksissä ovat perinteisesti tarjonneet kaupunkien sosiaalitoimi ja kirkon perheasiain neuvottelukeskukset. Myös jotkut yksityiset palvelutuottajat toimivat aktiivisesti tällä sektorilla.

Perheasioiden sovittelusta säädetään avioliittolain 5 luvussa ja sosiaalihuoltolain 17 §:ssä. Avioliittolain mukaan perheessä esiintyvät ristiriidat ja oikeudelliset asiat on ensisijassa pyrittävä ratkaisemaan perheenjäsenten keskinäisissä neuvotteluissa ja sopimuksella.  Sovittelijan tehtävänä on kiinnittää erityistä huomiota lapsen aseman turvaamiseen. Suomessa myös avoliiton ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat käyttää perheasioiden sovittelua. Parisuhteen ja perhe-elämän sovittelu, siihen voi  hakeutua myös tilanteessa, jossa vanhemmat ovat jo eronneet ja perhe pyrkii sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. On tärkeä löytää uutta, kiinteää maata jalkojen alle.   

B)    Reunalla pelottaa! 

Tällaiset tuntemukset ovat tuiki tavallisia ihmiselle, joka syystä tai toisesta on parisuhdekriisissä. Tätä kokemusta ei ikä määritä: ”loukattu lapsi vihaa ja vapisee”. Suhdekriisi odottamattomana puristaa, ja kaiken keskellä pitäisi löytää vakautta tulevaisuuteen. Samuli Edelmannin Reunalla biisi on paljon puhuva. Emme ohita sitä ennen kuin siirryn tähdellä *** merkittyyn reunahuomautukseen ja seuraavaan teesiin. 

*** Myös mieheen sattuu. Ehkä tuntemusten ilmiasu saattaa miehillä olla kovinkin erilainen verrattuna naisen vastaavaan. Jos en osaa / kykene ilmaisemaan sanoilla tätä itseeni liittyvää pettymyksen kokemusta, teen sen toiminnan kautta: peräännyn, pakenen ja menen luolaani. Moni nielee asian liuottamalla, turruttamalla päänsä ja pakenemalla näin tilanteesta. Pakoni saattaa näyttää toisille välinpitämättömyytenä, todellisuudessa kyse on tilannepelosta ja puutteellisesta kyvykkyydestäni käsitellä tätä emotionaalisesti koskettavaa tapahtumaa. Toinen suojautumissävytteinen reagointitapa on ”raivokas toisen syyttäminen”. Olipa sitten kyse miehestä tai naisesta, myös tämä ilmentää samaa psykologista hätää ja keinottomuutta.

C)     Perheasioiden sovittelu on luottamuksellista! 

Sovittelijaa koskee tavanomaista tiukempi salassapitovelvoite, mikä erottaa sovittelun muusta sosiaalitoimen neuvonta- ja auttamistyöstä. Sovittelija ei saa ilmaista sovittelussa saamiaan tietoja kenellekään ulkopuoliselle, ei edes tuomioistuimelle, vaikka häntä haluttaisiin kuulla todistajana oikeudenkäynnissä. Sovittelijalla ei ole oikeutta oma-aloitteisesti hankkia perheestä tietoja muilta viranomaisilta. Salassapitovelvoite ei kuitenkaan sido sovittelijaa, jos sovittelussa ilmenee lastensuojelun tarve. Tällöin sovittelijalla on velvollisuus tehdä ilmoitus lastensuojeluviranomaisille.

D)     Tarvitaan kaksi hattua! 

Sovittelijalla ei ole ainoastaan yhtä hattua hyllyllä. Tällä vähän ammattilaisten kielenkäyttöön liittyvällä kielikuvalla kahdesta hatusta tahdotaan ilmaista seuraavaa: sovittelija ei sovitteluprosessissa suostu tai kieltäydy käsittelemästä ainoastaan toista, eron tai yhdessä jatkamisen polkua, ainoana vaihtoehtona.

Miksi?

Se olisi epärehellistä ja vaillinaista ammattikokemuksen jakamista perheen kriisitilanteessa. Sillä yksilöt väistämättä pohtivat itse tykönään molempia valinnan vaihtoehtoja sekä näiden eri polkujen tuomia uusia kasvuhaasteita ja mahdollisuuksia. Kokeneella ammattilaisella on pelisilmää siinä, milloin henkilöiden ajatusta selkeyttää ´mutkat suoriksi` -vetäminen, ja keiden kanssa mutkista muistuttaminen on juurikin tarpeellisen tähdellistä.  

E)     Asiakaspalaute paljastaa! 

Lähi-ihmissuhteisiin liittyvä ja huolella hoidettu sovitteluprosessi vaikuttaa myönteisesti asianosaisten kanssakäymiseen. Tämä näkyy rakentavamman vuorovaikutuksen lisääntymisenä ja luottamuksen palautumisena. Se, että kommunikointi vilkastuu ja sen laatu paranee, yleensä vähentää riitelyn määrää ja kestoa minuuteissa.

Eräs tässä siteeraamani otos kuvaa hyvin sovitteluasiakkaiden yleisimmät palautteet, kun tätä palvelua käyttäneiltä kysyttiin sovittelun hyödyistä ja vaikutuksista. (Lähdekoonti: Marina Bergman-Pyykkönen Fasper-hanke / Suomen sovittelufoorumi 2013)

Ryhmittelen palautteet ”täplällä”  merkityiksi nipuiksi. Jokaisen täplän alla on siis useita samaa asiaa/kokemusta kuvanneita henkilöitä ja palautekirjoituksia.

  • Mahdollisuus / turvallinen paikka puhua (itseisarvo)
  • Vuorovaikutuksen paraneminen; uusien riitojen välttäminen
  • Omaan käytökseen kohdistuvan pohdinnan herääminen (mm. provosoinnin välttäminen / sen huomaaminen, ettei avoin puhuminen ole itsellekään helppoa, vaikka vaatii sitä toiselta)
  • Oman tunnetilan rauhoittuminen
  • Asioiden tarkastelu lapsen tarpeiden näkökulmasta
  • Sopiminen lapsen elämään liittyvistä asioista (huolto, asuminen, tapaamiset, jaetun vanhemmuuden käytännöt) 
  • Usko tulevaisuuteen vahvistui

 

Mikäli olet parhaillaan parisuhdekriisissä tai muutoin tunnet pohtivasi eroa häiritsevän usein, ehdotan uuden ja rohkean askeleen ottamista ammattilaisen suuntaa. Saatat yllättyä myönteisesti, kun kipu- ja kitkakysymyksiä ei tarvitse tuunata ainoastaan omin voimin. 

Parisuhteen ja perhe-elämän sovittelu on Sinuakin varten.

Pysy linjoilla!

Seuraavassa – Timon Työnohjaus ja Terapia  Teemaklinikan – blogikirjoituksessa kohdistan katseet työelämän asioihin ja siellä etsittäviin sovinnollisiin ratkaisuihin.

 

 

 

 

 

SOVITTELU TUTUKSI – SOVITTELULLA SINUIKSI työssä ja kotona (johdanto)

/by

Kirjoitan kolme peräkkäistä blogikirjoitusta sovittelusta Mikkelissä ja Etelä-Savossa laajemmin. Kirjoitusten keskiössä on aihevideo. Tai oikeammin kaksi sellaista.

Videoilla, jotka kestävät muutaman minuutin, pyrin antamaan impulssit, joita tekstissä hiukan laajennan. Saat infoa sovittelusta työssä ja kotona. Sinuiksi sovittelun kanssa puolestaan tullaan, kun henkilökohtaisesti osallistuu sovittelutapahtumaan.

Miksi tällainen aihe?

Oikea-aikainen konfliktien hallinta ja mahdollisesti ulkopuolisen asiantuntijan osuus tilanteen ratkaisussa on nykyaikaa, sanoisinko edistyneillä areenoilla, olipa kyse työpaikan henkilöristiriidoista tai sitten eron uhasta yksilölle tärkeässä parisuhteessa. Tämä on tärkeä tiedostaa.

Valveutunut lukija tietää, että on koko joukko muitakin käyttöalueita, joissa sovittelutoiminta toteutuu tavoitteellisen onnistuneesti: Kansainvälinen sovittelu, oikeudessa Rikos-ja riita-asioiden sovittelu tai Tuomioistuinsovittelu, päiväkoti-, koulu- ja opiskelumaailmassa toteutetaan erilaisia Verso- ja Restosovitteluja. Niin ikään on Ympäristöasioiden sovittelua, ja vieläpä isommissa kaupungeissa Katu- ja Naapurustosovittelua.

Sovittelun kaksi ikkunaa

Blogikirjoituksissani rajaudun vain kahteen, itselleni läheisimpään, perheasioihin ja työelämän työyhteisösovitteluihin. Molempia on tarjolla Mikkelissäkin, mutta niin täällä kuin Suomessa laajemminkin, molemmat sovittelun käyttöalueet ovat alikäytettyjä. Näin siitäkin huolimatta, vaikka molemmilla toimenpiteillä on Suomessa lain yksilölle suoma turva.

Miksiköhän?

 ”Yksin on selvittävä” -asenne, kiireellinen elämäntapa tai tietämättömyys palvelutarjonnasta lienevät yleisimmät selittäjät sille, miksi sovittelutoiminnan ilmeiset ja todistetut hyödyt jäävät käyttämättä.

Erimielisyydet ja konfliktit työtiimeissä tai työporukoiden välillä eivät sinänsä ole kavahdettavia. Välinpitämättömyys tai keinottomuus konfliktien hallinnassa kuitenkin tekee kärpäsestä härkäsen. Ei hyvä!

Jotta tilanne ei ehtisi äityä kohtuuttomaksi, ”tarttis tehdä jotain”, kunnioitettua, edesmennyttä Mauno Henrik Koivistoa lainataksemme.

Toimeen tarttuminen kannattaa. Työpaikalla ja kotona. Kuvittelen, varsinkin jälkimmäiseen liittyvänä, että Sinullakin on muistikuvissa niitä kokemuksia, kun parisuhteessa tai muussa siviilisuhteessa löydettiin rakentava sopu. Tuntemus oli helpottava. Samaa toteutuu työpaikoilla, erimielisyyksien kunniallisessa purkamisessa.

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) ja sovittelutyö tänään

Olen toiminut erilaisissa sovittelutehtävissä jo viime vuosituhannelta, 1990-luvulta alkaen. Aloitin Hämeessä ja jatkoin Etelä-Savossa. Toiminta on ollut ja edelleen on julkisoikeudellisen organisaation (kaupungin) ja oikeuslaitoksen valtuuttamaa. Nämä toimeksiannot liittyvät nimenomaisesti perhe-elämässä esiintyviin kriiseihin ja selvitystöihin.

Millä kompetenssilla toimin? Siitä kirjoitin Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) sivulla, katso sovittelu.

Kokemusta on karttunut. Yhtenevästi ja ’laveasti´ voi kuitenkin todeta: vuosituhannet vaihtuvat, mutta ihmisten keskinäiset suhteet pitävät pintansa. Ne ovat mielenkiintoinen haaste ja kehityksen potentiaali niin työssä kuin kotona.

2010-luvulla sovittelupyyntöjen tarve on hiukan muuttanut työni sisäistä painopistettä. Viimeisen viiden vuoden aikana sovittelutyöhän käyttämäni työtunnit ovat lisääntyneet erityisesti yrityksissä ja työyhteisöissä. Toimin erilaisten yhteisöjen ja siellä mitä erilaisimpien tapahtumakriisien ulkopuolisena ja tasapuolisena fasilitaattorina. Fasilitaattori on koulutettu henkilönä, joka auttaa konfliktin osapuolia asiassa eteenpäin. Restoratiivinen työyhteisösovittelu on nykypäivää Suomessa, ja kokemuksesta tiedän, jalkautunut Mikkeliinkin.

Restoratiivinen – mitä se on?

Ihmettelet ehkä sovittelun edellä olevaa, alkujuuriltaan latinalaisperäistä sanaa `restoratiivinen`. Vaikka varsinaisesti ei kysymys ole rakennuksesta, voit tässäkin yhteydessä ajatella rakennuksen restaurointia, entisöintiä; sellaista remppaa ja kunnostusta, jossa palautetaan alkuperäinen muoto.

Restoratiivisen sovittelun työotteessa on varsin arvokasta se kuninkuusajatus, että sovittelussa oleva yksilö tai porukka ryhmänä säilyttää kasvonsa. Kunniallisesti. Tämä siitäkin syystä tai juuri siksi, että työskentelyssä kohdataan avoimen rohkeasti työmaailman arjessa tapahtunutta toimintaa ja tekosia − aina juurisyihin saakka. Näin tapahtuneesta oppiminen mahdollistuu kestävällä ja kantavalla tavalla.

Ymmärrät varmaan, että katsomalla ahdistavia asioita silmästä silmään, ja saattamalla ihmiset nokatusten näkemään tuntemusten taustalla olevia juurisyitä, toimimme viisaasti ja nykyaikaisesti. Erilaisuuksien kohtaaminen lisää itsetuntemusta.

Verrattain paljon tätä työtä tehneenä ja myös työnohjaten toisia kollegoja Suomessa, voimme kokemusperäisesti vielä lisätä: Jotta toiminnan tuloksellisuus varmistetaan, on restoratiivisessä sovittelussa kyettävä tarjoamaan eri osapuolille erittäin turvallinen työskentelyasetelma. Silloin on kyse sekä rauhallisesta fyysisestä tilasta, ajasta ja ohjaajasta. Työporukka rekisteröi nopeasti omassa mielessään, täyttyvätkö kaikki nämä lähtökohdat.

Tämä oli johdanto-osa. Jatkan seuraavassa kirjoituksessa keskittymällä perhe-elämän ikkunaan. Näen sen ikkunan äärellä viisi teesiä, joita käsittelen, jotta tämä toinen sovittelun ikkuna tulisi Sinulle lukijana tutummaksi.

Kolmas blogiteksti, joka sekin liittyy Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) Teemaklinikan aihevideoon, porautuu sitten videota enemmän työyhteisösovitteluun. Rohkenen tämän osion rakenteesta ja sisällöstä ajatella tyylillä, ”kysy mitä haluat, minä vastaan, mitä haluan”. Asia edellä tietystikin.

Löydät molemmat blogikirjoituksen osat kohta näiltä samoilta TTT:n verkkosivuilta. Ennen perhe-elämän sovitteluteeseihin siirtymistäsi, voit kuunnella Samuli Edelmannia. Hän tulkitsee vanhaa virttä. Hienosti. Sillä onhan elämästä ja tulevaisuudesta kysymys meillä kaikilla 24*7.

Tavataan kohta TTT:n Teemaklinikan videoilla ja tuumataan tärkeitä teemoja!

Huom! Etusivulta pääset katsomaan kaikki tähän mennessä julkaisemani videot.