ARVIOITA JA PALAUTTEITA

ARVIOITA JA PALAUTTEITA

(Johdanto)

Suomi on useissa kansainvälisissä elinolon arvioissa yksi maailman parhaimmista, ellei peräti paras maa ihmisen elää. Suomi on nyt 100-vuotias. Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) on toiminut 10 vuotta. Yrityksen kotipesä on Mikkelissä.

 

Mikkelissä sijaitsee maamme paras ammattikorkeakoulu. Tähän arvioon on päädytty kahdessa eri selvityksessä, niin Opetusministeriön amk-vertailussa kuin myös vuoden 2013 talouselämän teettämässä asiantuntijoiden selonteossa. On kiintoisaa tietää, millaisen `rangin-arvion` mainittu TTT:n yritys saa ansioituneen opinahjon lahjakkailta ulkomaalaisilta. 

 

Arvioijiksi ryhtyvät Mikkelin koulutusyksikön, kansainvälisen Business Management -koulutusohjelman, nettisukupolven nuoret aikuiset. Tämä merkitsee minulle, eri ikäluokkaan kuuluvana yrittäjänä, asettautumista vaativalle maaperälle. Ryhdyn yhteistoimintaan nohevien nuorten kanssa.

 

Tässä prosessissa olleista yhdeksästä opiskelijasta suomalaisia oli ainoastaan kaksi. Minun silmin kaikki yhdeksän edustivat tietyssä mielessä ikäluokkansa loistavaa ryhmää. Millaista sydämentykytystä tulenkaan kokemaan? Tästä syksyllä 2016 toteutuneesta yritysyhteistyöstä on syytä kertoa, kun kerta yrittäjänä pääsen eräänlaiselle näköalapaikalle.

 

Kirjoitan Arvioita ja palautteita otsikolla kolmiosaisen blogisarjan. Etenen kirjoituksessa ikään kuin yleisestä erityiseen ja neutraalin objektiivisestä subjektiivisen kokemukselliseen.

 

Tämä merkitsee sitä, että tämän johdannon jälkeisessä blogitekstissäni ensin yritysarviota tekevät TTT:n toiminnan kannalta ”ulkopuoliset” henkilöt. Heillä (opiskelijoilla + ohjaavalla opettajalla) ei entuudestaan ole mitään omakohtaista tai toiminnallista kontaktia kohdeyrityksen kanssa. Heille ”asiat ovat niin kuin ne näyttävät”. Sarjan viimeisessä blogikirjoituksessa sen sijaan kokemuksensa kertojina ovat ”sisään päässeet”. Tällä ilmauksella tarkoitan Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) varsinaista asiakaskuntaa. Heille ”asiat ovat niin kuin he kokevat”. 

 

Miten yhteistyöprosessiin?

Syksyllä 2016 luin, satojen muiden yrittäjäjärjestön postituslistalla olleiden tavoin, kuinka Liiketalouden yksikössä markkinoinnin lehtori Anne Turunen etsi opiskelijoilleen harjoitustöiden aiheita ja yrityskohteita. Mukaan pääsi pikaisella ilmoituksella ja valinnan perusteella.

 

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tuli valituksi. Kaksi muuta tässä projektissa aloittanutta olivat selkeästi toisenlaiselta toimintasektorilta: luontomatkailun yritys Guide Tiina ja uudenlaiseen alkutuotantoon sijoittuva Stonegg Oy.

 

Projektin prosessi eteni asteittain seuraavasti: Kunkin yrityksen edustaja piti englanniksi noin 20 min esityksen yrityksestään ja toimialansa ajankohtaisista haasteista. Paikalla olivat kaikki Personal Selling -opintojakson opiskelijat. Kolme erilaista esittelyä kuultuaan kukin opiskelija valitsi kohdeyrityksen, johon sitten pienemmässä, 4-5 henkilön ryhmässä perehtyi − yksin ja yhdessä. Työskentelyprosessin aikana opiskelijat hyödynsivät luovaksi katsomallaan tavalla ja määrällä alansa (myynnin ja markkinoinnin) kirjallisuutta.

 

Timon Työnohjaus ja Terapian yritystoimintaan halusi perehtyä yhteensä yhdeksän opiskelijaa, jotka jakaantuivat kahteen ryhmää. Tähän urakkaan ryhtyneet ryhmät tulivat tuottaneeksi opettajansa ja yrittäjän arvioitavaksi yhteensä yli 30 liuskaa englanninkielistä materiaalia. Opettaja oli antanut kurssityötään tekeville kysymyspatteriston etukäteen.

 

Se sisälsi noin 10 kysymyksen kokonaisuuden, joiden varaan kirjalliset analyysit tuli tällä kurssilla rakentaa. Kysymykset käsittelivät mm. palvelutuotantoa, yrityksen markkinointistrategiaa, tarjottujen palveluiden erottumista suhteessa kilpaileviin yrityksiin sekä myyntiprosessia ylipäätänsä. Tässä joitakin mainitakseni.

 

Syksyisten yksilö- ja ryhmätyöskentelyjen lopuksi molemmat analyysiryhmät vielä esittivät tekemänsä kirjallisen tuotoksensa. Näitä suullisia esityksiä, jotka he olivat rakentaneet dialogisiksi ja luoviksi, kuuntelin kohderyhmän yritysedustajana, yhdessä kurssitöitä arvioivan opettajan kanssa. Molemmat kestivät englanninkielisinä n. ½ tuntia.

 

Minun kannaltani niin kirjalliset kuin suulliset esitykset olivat upeita − mainittavan virkistäviä (!)

Entäpä opiskelijat? Heille prosessi oli vähintäänkin vaativan haasteellinen. On nimittäin muistettava, että jo tehtävänanto oli sellainen; kaikki netissä löytyvä kohdeyritysaineisto on suomenkielistä. Lisäksi ajankohta, jolloin harjoitustöiden tuotokset esitettiin, oli joulukuun 2016 loppupuolella; juuri heidän Personal Sellingin kirjatenttiä edeltävänä päivänä. Epäilemättä tämän jälkeen opiskelija oli lomansa ansainnut.

 

Minulla on useita syitä kiittää heitä kaikkia yhdeksää sekä opettajaa Anne Turusta. Thanks for the wonderful work Clémence B, Kateřina J, Matti M, Anastasia T, Sophie B, Jelizaveta D,Natalia V, Anastasiia L, Jaakko R.

Kirjoitan seuraavassa blogikirjoituksessa siitä, millaisia olivat harjoitustöissä kahden opiskelijaryhmän tekemät tutkimuslöydöt. Miten he arvioivat Timon Työnohjaus ja Terapiaa (TTT) palvelun tarjoajana, kun he tekivät kilpailutilanteen neutraalia ja vertailevaa yritysanalyysiä nimenomaisesti myynnin ja markkinoinnin näkökulmasta. Pysytään linjoilla!

 

Jos olet lukija, joka kaipaat lisätietoa koulutuksemme erinomaisesta tasosta, tässä on ”hirveän näköinen”, mutta kuvaava 2 minuutin tiivistys.                                What´s our secret?   

https://www.google.fi/url?sa=t&rct=j&q=&esrc=s&source=web&cd=&cad=rja&uact=8&ved=0ahUKEwidn8SZrtrRAhWJ1SwKHUz_AfgQFggXMAA&url=http%3A%2F%2Fflik.fi%2Fcase%2Fvideo-suomi100-koulutus%2F&usg=AFQjCNHq5-WFcsjL4L8jOvJG41xS82r9gg&sig2=vwqDfDCw2-nTDAPAYn0oYA

 

Jos taas olet surffaaja, joka haluaisit syventää tietämystäsi laadukkaasta ammattikorkeakoulusta, silloin ”Mikkeli 360” toimii `sisäänheittolinkkinä´. 1.1.2017 aloitti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu (Xamk), joka sanoo pitävänsä maailmaa kampuksenaan.

http://360.xamk.fi/mikkelin-kampus/mikkelin-kampus/?h=72.18&v=51.68&f=84 

 

 

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2017

Olen kirjoittanut tästä aiheesta useasti aiemminkin. Neljän blogitekstin sarja viime vuonna siitä sain kiitettävästi palautetta. Silloisista viesteistä kymmenkunta julkaistiin verkkosivuillani sellaisinaan, ja keskustelu työelämästämme näin laajeni. Se oli hyvä se.

Edellisen vuoden Tukea työelämään 2016 kirjoitukset löydät näillä suorilla linkeillä:

 

”Omaperäisesti”…, ”henkilökohtaisesti”…, ”oivaltavasti ja innostavasti”… Tällaiset lukijoiden lähettämät arviot rohkaisevat minua jatkamaan.

Tällä kertaa näkökulmani aiheeseen on edellisiä (2016) kohdennetumpi, samalla myös tuotteistetumpi. Olen edelleen vuonna 2017 aiheen äärellä vastuuntuntoisen tosissani. Työelämään on löydettävä työhyvinvoinnin näkökulmasta sellaisia malleja, jotka ovat aidolla tavalla sekä yksilöllisiä että kustannustehokkaita.

 

HYÖDY HYBRIDISTÄ

Mikä ihmeen hybridi!? Saatat tietää ammattisi tai kiinnostuksesi perusteella jotakin kemiassa käytetyistä hybridipinnoitteista. Olet ehkä kuullut TV-toimittajan selontekoa hybridisodankäynnistä. Itse olen ajanut tyytyväisenä yli 40 000 km hybridiautolla, jossa on kaksi rinnakkaista voimanlähdettä. Hybridi siis merkitsee yhdistelmää. Viisaasti käytettynä se hyödyttää.

 

Olisiko hybridiajattelulla ja -teoilla laajemminkin hyötyä työhyvinvoinnin kannalta? Hyötyisikö siitä yksilö tai tiimi? Itse vastaan: lisääntyvässä määrin, parhaimmillaan `ylävitonen`! Perustelen näkemystäni ihmissuhdetyön työvuosillani ja asiakaskuntani määrällä. 25 vuotta ja 2 000 ”normaalia” terapian ja työelämän asiakasta Hämeessä ja Etelä-Savossa antavat mielestäni varsin luotettavan havainnon asioiden tilasta.

 

Kohdennettuja hyötyjä  

Läpi tuon neljännesvuosisadan ovat henkilöt yksilöinä, parina tai työyhteisön tiiminä kipuilleet erilaisten arjen aikataulupaineiden kanssa. Mitä lähemmäksi nykyaikaa olemme tulleet, sitä enemmän ovat työikäiset myös täällä Etelä-Savossa kaivanneet täsmäapua, mitä erilaisimpiin henkisiin kitka- ja kipukohtiinsa. Kohdennetusti, nopeasti ja modernin sähköisesti.

 

Henkilön kuvaamat erilaiset jumit, jarrut ja hidasteet työssä tai perhe-elämässä ovat minusta olleet, paitsi uskottavia, yllättävän usein myös ns. paralleelisia. Tällä tarkoitan sitä, että työelämän arjessa ´junnaava´ vaikeus säteilee voimakkaasti kotiin. Ja toisaalta kotona ja siviilissä koetut huolet, riidat tai muut henkiset taakat kulkeutuvat kokijan työelämän arkeen. Tällöin työntekijä ei kykene työpaikallaan optimaalisesti ´loistamaan´. Työnantajakaan ei voi riemuita, kun ”sorvi pyörii, mutta tuottavuus kärsii”.

 

Tämä työelämässä kuvattu ´henkinen´ ja ilmeinen vajaatehoisuus ei ole pelkästään ilmapiiriasia. Ilmiöllä on epäilemättä myös merkittävä eurojen ulottuvuutensa. Se, missä suurusluokassa kulloinkin liikutaan, riippuu tietenkin siitä, fokusoituvatko toimintajumit ja lukot yksilö- tiimi- tai osastotasolla. Kohdistuksesta riippumatta ja hyvän työelämän kannalta, esimies ja/tai hänen rinnallaan henkilöstöhallinto joutuvat paikantamaan todelliset lukot, mutta ennen kaikkea löytämään sopivat avaimet lukkojen avaamiseksi.

Verkossa ja vastaanotolla

Viimeisen neljän vuoden kehittämistyön tuloksena syntyi Timon Työnohjaus ja Terapiassa hybridinen valmennusohjelma tavallisen työikäisen arjen haasteisiin. Nyt kysymme, mitä voimia silloin yhdistetään, kun polttopisteessä on työhyvinvoinnin yksilöllisten (työntekijä/tiimi) hyötyjen saaminen työantajan euroilla.

 

Työhyvinvoinnin edistämiseen kohdistetussa työskentelyssä yhdistellään tarkoituksenmukaisella tavalla ja määrällä kolmen palvelupaketin (Base, Plus, Extra) eri sisältöjä sekä toteuttamisen tapaa. Näissä ratkaisukeskeisissä valmennuksissa yhdistämme kasvokkain tapaamista ja verkkotyöskentelyä. Lisäksi palvelupakettien eri asiasisällöt itsearviomenetelmineen valitaan niin ikään asiakaslähtöisesti yhdistelemällä. 

 

Luontaisten taipumusten tunnistaminen opettaa itsetuntemusta

Asiakkaiden valittavana on esimerkiksi Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA), jonka verkkoversion on tehnyt jo 25 000 suomalaista. Eräs heistä on mikkeliläinen Pekka Laiho.

Hän on hieronnan ammattilaisena vapauttanut lukemattomia kropassa ilmenneitä jumeja ja jarruja, ja niin muodoin kantanut oman kortensa työhyvinvoinnin edistämisen koriin.

Urheiluhierojanakin tunnettu Laiho kertoo LTA-raportin tuomista hyödyistä: Sain itseäni hyödyttävää faktatietoa ja hyviä lisäohjeita päivittäisiin vuorovaikutuskuvioihin. Vahvuuksieni edelleen kirkastaminen oli motivoivaa. Kaikkiaan se on ollut palkitsevaa ja vaikutukset pitkäkestoisia.

 

Kehitystyön perusteina asiakaspalaute ja tuorein tutkimustieto

Hybridipakettien rakentaminen – sellaisiksi jollaisena ne tällä hetkellä ovat tarjolla – oli tietoinen vuosien kehittämisprojekti. Kehittämistyö luonnollisesti jatkuu. Arvokasta taustatukea Timon Työnohjaus ja terapia (TTT) sai juuri päättyneestä, Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa -nimisestä, kaksivuotisesta hankkeesta. Se oli Miksei Oy:n organisoima ja maakunnallisesti onnistunut.

 

Tänä aikana TTT:n hybridivalmennusta ja sen sisältöjä kirkastettiin juurikin asiakaskokemuslähtöisenä. Kaiken aikaa tukeuduttiin alan tuoreimpaan tutkimustietoon ja yrityksen paikallistyön asiakaspalautteeseen. Luettu ja kuultu, molemmat inspiroivat minua kehitystyössä.

 

Asiakaspalaute on ollut yhdensuuntaista. Henkilökohtaiset haasteet ja niihin saatava ammatillinen sparraus kohtasivat tässä luontevalla tavalla, saatettiin sanoa. Sain koeteltuja neuvoja ihmistenkäsittelytaidoissa, oli esimiehen arvio. Organisaation johdossa asia puolestaan summattiin seuraavasti. On sekä työyhteisön että yksilön edun mukaista, että ongelmiin puututaan ajoissa, ennen niiden paisumista hallitsemattomaksi vyyhdiksi.

Tässä viimeksi siteeratussa ei liene mitään yllättävää, vaikka et vielä olisikaan kokenut hybridisen kasvualustan tuomaa uutta buustia henkilökohtaisesti.

——

Tämän artikkelin kuvat: Timo Juutinen, Horrex Code, Joona Kotilainen.

Lue lisää      (Kenelle Hybridi sopii? Millaiset ovat Base-, Plus- tai Extrapalvelupaketit? Mitä ne maksavat?…)

www.timojuutinen.fi/hybridi

(Hyödyistä ja arviomenetelmistä kuvan linkillä)