Artikkelit

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2017

Olen kirjoittanut tästä aiheesta useasti aiemminkin. Neljän blogitekstin sarja viime vuonna siitä sain kiitettävästi palautetta. Silloisista viesteistä kymmenkunta julkaistiin verkkosivuillani sellaisinaan, ja keskustelu työelämästämme näin laajeni. Se oli hyvä se.

Edellisen vuoden Tukea työelämään 2016 kirjoitukset löydät näillä suorilla linkeillä;

kun klikkaat kuvan päältä

 

”Omaperäisesti”…, ”henkilökohtaisesti”…, ”oivaltavasti ja innostavasti”… Tällaiset lukijoiden lähettämät arviot rohkaisevat minua jatkamaan.

Tällä kertaa näkökulmani aiheeseen on edellisiä (2016) kohdennetumpi, samalla myös tuotteistetumpi. Olen edelleen vuonna 2017 aiheen äärellä vastuuntuntoisen tosissani. Työelämään on löydettävä työhyvinvoinnin näkökulmasta sellaisia malleja, jotka ovat aidolla tavalla sekä yksilöllisiä että kustannustehokkaita.

 

HYÖDY HYBRIDISTÄ

Mikä ihmeen hybridi!? Saatat tietää ammattisi tai kiinnostuksesi perusteella jotakin kemiassa käytetyistä hybridipinnoitteista. Olet ehkä kuullut TV-toimittajan selontekoa hybridisodankäynnistä. Itse olen ajanut tyytyväisenä yli 40 000 km hybridiautolla, jossa on kaksi rinnakkaista voimanlähdettä. Hybridi siis merkitsee yhdistelmää. Viisaasti käytettynä se hyödyttää.

 

Olisiko hybridiajattelulla ja -teoilla laajemminkin hyötyä työhyvinvoinnin kannalta? Hyötyisikö siitä yksilö tai tiimi? Itse vastaan: lisääntyvässä määrin, parhaimmillaan `ylävitonen`! Perustelen näkemystäni ihmissuhdetyön työvuosillani ja asiakaskuntani määrällä. 25 vuotta ja 2 000 ”normaalia” terapian ja työelämän asiakasta Hämeessä ja Etelä-Savossa antavat mielestäni varsin luotettavan havainnon asioiden tilasta.

 

Kohdennettuja hyötyjä  

Läpi tuon neljännesvuosisadan ovat henkilöt yksilöinä, parina tai työyhteisön tiiminä kipuilleet erilaisten arjen aikataulupaineiden kanssa. Mitä lähemmäksi nykyaikaa olemme tulleet, sitä enemmän ovat työikäiset myös täällä Etelä-Savossa kaivanneet täsmäapua, mitä erilaisimpiin henkisiin kitka- ja kipukohtiinsa. Kohdennetusti, nopeasti ja modernin sähköisesti.

 

Henkilön kuvaamat erilaiset jumit, jarrut ja hidasteet työssä tai perhe-elämässä ovat minusta olleet, paitsi uskottavia, yllättävän usein myös ns. paralleelisia. Tällä tarkoitan sitä, että työelämän arjessa ´junnaava´ vaikeus säteilee voimakkaasti kotiin. Ja toisaalta kotona ja siviilissä koetut huolet, riidat tai muut henkiset taakat kulkeutuvat kokijan työelämän arkeen. Tällöin työntekijä ei kykene työpaikallaan optimaalisesti ´loistamaan´. Työnantajakaan ei voi riemuita, kun ”sorvi pyörii, mutta tuottavuus kärsii”.

 

Tämä työelämässä kuvattu ´henkinen´ ja ilmeinen vajaatehoisuus ei ole pelkästään ilmapiiriasia. Ilmiöllä on epäilemättä myös merkittävä eurojen ulottuvuutensa. Se, missä suurusluokassa kulloinkin liikutaan, riippuu tietenkin siitä, fokusoituvatko toimintajumit ja lukot yksilö- tiimi- tai osastotasolla. Kohdistuksesta riippumatta ja hyvän työelämän kannalta, esimies ja/tai hänen rinnallaan henkilöstöhallinto joutuvat paikantamaan todelliset lukot, mutta ennen kaikkea löytämään sopivat avaimet lukkojen avaamiseksi.

Verkossa ja vastaanotolla

Viimeisen neljän vuoden kehittämistyön tuloksena syntyi Timon Työnohjaus ja Terapiassa hybridinen valmennusohjelma tavallisen työikäisen arjen haasteisiin. Nyt kysymme, mitä voimia silloin yhdistetään, kun polttopisteessä on työhyvinvoinnin yksilöllisten (työntekijä/tiimi) hyötyjen saaminen työantajan euroilla.

 

Työhyvinvoinnin edistämiseen kohdistetussa työskentelyssä yhdistellään tarkoituksenmukaisella tavalla ja määrällä kolmen palvelupaketin (Base, Plus, Extra) eri sisältöjä sekä toteuttamisen tapaa. Näissä ratkaisukeskeisissä valmennuksissa yhdistämme kasvokkain tapaamista ja verkkotyöskentelyä. Lisäksi palvelupakettien eri asiasisällöt itsearviomenetelmineen valitaan niin ikään asiakaslähtöisesti yhdistelemällä. 

 

Luontaisten taipumusten tunnistaminen opettaa itsetuntemusta

Asiakkaiden valittavana on esimerkiksi Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA), jonka verkkoversion on tehnyt jo 25 000 suomalaista. Eräs heistä on mikkeliläinen Pekka Laiho.

Hän on hieronnan ammattilaisena vapauttanut lukemattomia kropassa ilmenneitä jumeja ja jarruja, ja niin muodoin kantanut oman kortensa työhyvinvoinnin edistämisen koriin.

Urheiluhierojanakin tunnettu Laiho kertoo LTA-raportin tuomista hyödyistä: Sain itseäni hyödyttävää faktatietoa ja hyviä lisäohjeita päivittäisiin vuorovaikutuskuvioihin. Vahvuuksieni edelleen kirkastaminen oli motivoivaa. Kaikkiaan se on ollut palkitsevaa ja vaikutukset pitkäkestoisia.

 

Kehitystyön perusteina asiakaspalaute ja tuorein tutkimustieto

Hybridipakettien rakentaminen – sellaisiksi jollaisena ne tällä hetkellä ovat tarjolla – oli tietoinen vuosien kehittämisprojekti. Kehittämistyö luonnollisesti jatkuu. Arvokasta taustatukea Timon Työnohjaus ja terapia (TTT) sai juuri päättyneestä, Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa -nimisestä, kaksivuotisesta hankkeesta. Se oli Miksei Oy:n organisoima ja maakunnallisesti onnistunut.

 

Tänä aikana TTT:n hybridivalmennusta ja sen sisältöjä kirkastettiin juurikin asiakaskokemuslähtöisenä. Kaiken aikaa tukeuduttiin alan tuoreimpaan tutkimustietoon ja yrityksen paikallistyön asiakaspalautteeseen. Luettu ja kuultu, molemmat inspiroivat minua kehitystyössä.

 

Asiakaspalaute on ollut yhdensuuntaista. Henkilökohtaiset haasteet ja niihin saatava ammatillinen sparraus kohtasivat tässä luontevalla tavalla, saatettiin sanoa. Sain koeteltuja neuvoja ihmistenkäsittelytaidoissa, oli esimiehen arvio. Organisaation johdossa asia puolestaan summattiin seuraavasti. On sekä työyhteisön että yksilön edun mukaista, että ongelmiin puututaan ajoissa, ennen niiden paisumista hallitsemattomaksi vyyhdiksi.

Tässä viimeksi siteeratussa ei liene mitään yllättävää, vaikka et vielä olisikaan kokenut hybridisen kasvualustan tuomaa uutta buustia henkilökohtaisesti.

——

Tämän artikkelin kuvat: Timo Juutinen, Horrex Code, Joona Kotilainen.

Lue lisää      (Kenelle Hybridi sopii? Millaiset ovat Base-, Plus- tai Extrapalvelupaketit? Mitä ne maksavat?…)

www.timojuutinen.fi/hybridi

(Hyödyistä ja arviomenetelmistä kuvan linkillä)

 

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (II)

ÄLYPELIÄ

(B) Pallopelit – ne ovat parhaimmillaan virtaviivaista jatkoa jääkiekolle. Kerroin ”kiekkouraani” koskevat huomiot edellisessä blogitekstini osassa.

 

Koska Oulussa 1970-luvun kiekkokaukaloissa ei ollut jäätä viiteen kuukauteen vuodessa, me monet lätkäjunnut pelasimme pesäpalloa. Itse asiassa pesäpallo oli paikkakunnalla tuolloin jääkiekkoakin suositumpi yleisöpeli . Peräkkäisillä mestaruuksillaan Oulun Lippo sen varmisti. Junnuna pesis joukkuepelinä sopi minulle lätkääkin paremmin. 

 

Myös tässä lajissa oli kaupungin ikätason mukaiset aluesarjat, samoin Oulun Lipolla junioreiden edustusjoukkueet. Pelasin lukkarina ja olin joukkueen ns. kotiutuslyöjä numerolla 4. Näin aikuisena ajattelen, että tässä ”älypeliksi” kutsutussa lajissa luontaiset taipumukseni tulivat paremmin esille, ja koska olin lisäksi ikäisekseni kovin motivoitunut harjoittelemaan — niin yhdessä kuin yksin — ei taitojen karttuminen liene tavaton tieto.

 

Eräänä vuonna olin valtakunnallisella nuorten Suurleirillä Joensuussa; paikalla 30 joukkuetta, 450 osallistujaa. Leirillä järjestettiin myös henkilökohtaiset tekniikkakilpailut viidessä osasuorituksessa (pituus- ja tarkkuuslyönti, pituus- ja tarkkuusheitto sekä nopeusjuoksu). Ikäluokkani sarjassa oli 125 osallistujaa. Tulin jaetulle ykköstilalle Tohmajärven Taiston kanssa; siis jaettu junnupesiksen tekniikan Suomen mestaruus.

 

Iloisena muistona on sekin mainittava, että edellisen johdosta, Yle-urheilu nauhoitti seuraavana talvena  ohjelman pesäpallonuorten talviharjoituksista. Arvatenkin, oli hienoa päästä telkkariin muutamaksi kymmeneksi sekunniksi (!), toisen oululaisen ”tykkilyöjän”, Kari Jalosen kanssa. Tietänet henkilön, joka saa myöhemmin ruutuaikaa satunnaisuutta useammin. Tällä hetkellä ”Kartsu” luotsaa jääkiekon päävalmentajana Suomen miesleijonia kohti kevään 2016 MM-otteluita Pietarissa ja Moskovassa.

 

Mitä pesäpallo opetti?

Minulle lajin parissa oleminen antoi paljon mielekästä ajanvietettä, se antoi myös nuorelle tärkeitä kasvu- ja onnistumiskokemuksia yksilönä ja ryhmässä. Kun aikuisena olen analysoinut oppimiskokemuksia syvällisemmin, olen oivaltanut erään erityisen seikan.

Yksilön luontaisia taipumuksia (tässä lajissa ja kohdallani, harkintakykyä, pelisilmää, paineen sietoa ja vastuullisen luovia ratkaisuja) on helpompi jalostaa entisestään kuin taas ominaisuuksia, jotka eivät ole syystä tai toisesta henkilölle niin ilmeisiä.

 

Työelämässä 2016 kannattaisi hyödyntää työntekijän luontaisia, sisäsyntyisiä voimavaroja ja taipumuksia nykyistä paremmin. Kun usein toistamme sanontaa ”harjoitus tekee mestarin”, voisimme tietoisemmin maksimoida harjoitusajan tuloksen kannalta. Työtehtävässä toistojen määrä korreloi osaamisen kanssa! Omimmalla taipumusalueellaan yksilö on tehokkain suhteessa toimintaan käytettävään aikaan! Nämä molemmat me tunnistamme itsestämme, eikö totta?

 

luontaisten taipumusten analyysi

 

LTA — inhimillistä aineetonta pääomaa 2016

YKSILÖILLE, ESIMIEHILLE, TIIMEILLE

 

Aikuisena olen hyötynyt monesti tästä edellä kuvaamastani oivalluksesta pesiksen parissa. Olen myös tietoisesti perehtynyt tähän ilmiöön kouluttautumisen kautta. 2000-luvulla jaan oppimaani eteenpäin Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) organisoiduissa prosesseissa. Yksilön sisäsyntyisillä, persoonallisilla taipumuksilla ja niiden hyödyntämisellä työelämässä on kiistaton yhteys henkilön kokeman työhyvinvoinnin ja samalla työn ”tuloksellisuuden” välillä.

LUONTAISET TAIPUMUKSET + HANKITUT TAIDOT = KYVYKKYYS

Tätä kyvykkyyden kaavaa ei havaintojeni mukaan hyödynnetä työyhteisöissämme lainkaan optimaalisesti, siinä määrin kuin voitaisiin ja kannattaisi. Toki valveutuneet työyksiköt meilläkin tekevät tässä poikkeuksen. Olemmeko urheilussa kuitenkin reilusti edellä? Ainakin yksilölajien huippuurheilussa huomioidaan urheilijan taipumuspiirteet ja siihen kytkeytyvä mentaalipuoli.  Nykyurheilussa mentaalivalmennus on ollut kasvava trendi myös joukkueiden valmennuksessa. Tästä raportoitiin myös voittaneen nuorten leijonien kohdalla MM-kaukalossa 2015-2016. Päävalmentaja Jukka Jalonen kertoilee asiasta seuraavassa videossa.

http://www.kauppalehti.fi/uutiset/jukka-jalonen-mentaalivalmennuksesta-hyotya-yrityselamassakin/MdDktH6e?ref=facebook%3A09ab

 

Niissä työyhteisöjen tiimeissä, joiden sparrauksessa, valmennuksessa tai työnohjauksissa olen käyttänyt LTA:n eri ulottuvuushyötyjä, on jokaisessa niissä keskinäinen ”yhteen hiileen puhaltaminen” lisääntynyt selvästi. Miten se on mahdollista? usein pomot kysyvät. Selitykseni on, että usein toistettu ”erilaisuus on rikkautta” saa tässä valmennuksessa faktaa – hienotunteisesti ja yksilökohtaisesti!

luontaisten taipumusten analyysiLuontaisten Taipumusten Analyysissä (olipa se yksilö-, esimies- tai tiimikartoitus) emme edes lähtökohtaisesti etsi vikoja vaan haluamme ottaa erilaisuudet käyttöön. Malli ei luokittele ihmisiä hyviin ja huonoihin. Tämä on yksi syy, miksi taipumusmalleista on tullut suosittuja tiimityön, vuorovaikutuksen ja johtamisen kehittämisvälineenä.

Tässä kotimaisessa, verkossa tehtävässä, analyysissa erilaisuuden jäsentämisvälineenä käytetään kansainvälistä MBTI-kysymyspatteristoa. MBTI-mallin mukaisen analyysin ovat tehneet kymmenet miljoonat ihmiset eri puolilla maailmaa, ja siitä on julkaistu tuhansia kirjoja ja tutkimuksia. Molemmissa kuvataan ihmisen ajattelun neljää ulottuvuutta:

(a) tietoisuuden suuntaa (sisään- tai ulospäin),

(b) tiedon hankinnan pääasiallista tapaa (fakta- tai mielikuvaperusteinen),

(c) päätöksenteon painotusta (rationaalisuus tai arvoempaattisuus) ja

(d) elämäntyyliä (järjestelmällinen tai spontaani).

 

Jokaisessa ulottuvuudessa kun on kaksi vaihtoehtoista taipumusta, niiden yhdistelmistä muodostuu 16 erilaista taipumustyyppiä. Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA:n) innovaattori ja kehittäjä Kari Helin on kirjoittanut kirjan Ihmisten erilaisuus 16 tyyppiä työelämässä.

Ihmisten erilaisuus (Kovakantinen)

Vahvistetaan toimivia vuorovaikutuskuviota!

siis vuorotellen — vaikuttamisen — systeemiä

 

Asialle vihkiytyneen LTA-kouluttautuneen prosessit antavat analyysin tehneelle vihjeitä ja vastauksia ainakin seuraaviin: luontaiset vahvuudet, luontaiset työt, roolitaipumukset työryhmissä ja tiimeissä, stressaavat työtehtävät ja -tilanteet, haastavat (vaikeat) yhteistyökumppanit, mahdollinen stressikäyttäytyminen, johtamistyyli (taipumus).

 

Kiintoisaa on ollut huomata, kuinka oman henkilökohtaisen analyysin saaneena henkilöillä herää aivan uusi mielekkyys miettiä tiimien kokonpanoja erilaisissa tuotannon ja tekemisen vaiheissa. Kyse on vuorovaikutuksesta. Samalla johtajat ja esimiehet ovat saaneet uutta ymmärrystä siihen, miten säännöstellä muutosprosesseissa erilaisia ajattelutyylejä ja roolitaipumuksia, vaikkapa toteuttajan-, kehittäjän-, tukijan-, inspiroijan- ”luonteita” ja rooleja.

Coachilla ja esimiehellä on helpompaa, kun tietää millaista yksilöiden joukkoa valmentaa ja vie eteenpäin
Henkilö asemasta ja arvosta riippumatta tuntee työnanatajansa osoittavan arvostusta, kun tämän mahdollistamana saa yksilöllisesti palautetta hienotunteisella tavalla

 

Lue lisää Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA:sta) Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) palveluna. Sekin on hyvä tiedostaa, että parisuhdeterapeuttina olen käyttänyt tätä työmenetelmää myös parien keskinäisten suhteiden ´tsekkaamiseen´ asiakkaiden pyynnöstä, näiden vuorovaikutuskuvioiden ja hankaumien hoitamiseksi. Asiakaspalautteet ovat kaiken aikaa olleet kannustavia. Linkki- ja kirjamateriaaliehdotukset tämän blogitekstin lopussa.

 

Tätä ennen kuitenkin esitän Sinulle työhyvinvointia luotaavan tehtävän. Tämä on näkökulmaltaan enemmän yhteisö kuin yksilötason ´sfäärejä´ arvioiva. Jos olet työssäsi johtaja tai selkeästi esimiesasemassa, tietänet nämä alla olevat, oikeana pidetyt ja yleisesti hyväksytyt hyvän ja toimivan työyhteisön toimintaperiaatteet.

 

Tsekkaus- ja kotitehtävä

 

Olitpa tehtäväsi puolesta työpaikallasi johtamis-, esimies- tai toteutusvastuussa, voit arvioida nykyistä johtamistoiminnan tasoa. Alla on 10 työhyvinvointiin vaikuttavaa toimintaperiaatetta tai perusoletusta. Pisteytä jokainen kohta vaihtoehdoilla:

0 = ei pidä paikkaansa tällä hetkellä
1 = pitää paikkansa tällä hetkellä

 

Minusta meillä on

(1) kannustava työkulttuuri

(2) avoin toimintailmapiiri

(3) läpinäkyvä päätöksenteko

(4) tiimityöhön kannustava henki

(5) tehtävien selkeät vastuualueet

(6) virheiden ja epäonnistumisen sietämistä

(7) kannustamista riskinottoon

(8) virheistä oppimista

(9) työntekijöiden autonomia tehtävien hoidossa

(10) hyvät tiimien kokoonpanot ja niissä toimiva ryhmädynamiikka

 

Laske yhteenlaskettu pistemäärä (min 0 – max 10 pist).
Jos yhteenlaskettu tuloksesi on 0 – 3, tilanne on ehdottomasti toimenpiteitä vaativa. Mitä teet asialle? Mikä on ensimmäinen askeleesi muutoksen mahdollistumisessa?
Jos yhteenlaskettu tuloksesi on 9 – 10, rehellisyyskin on kunnioitettava hyve. Sitä tarvitaan työelämässä 2016. Mikä on oma osuutesi?

Tukea työelämään… osaan III pääset tästä.

Lisätietoa:

Kirjallisuudesta, esim. Pauli Juuti (2015) Johda henkilöstö asiakaskeskeisyyteen tai Hannele Seeck (2012) Johtamisopit Suomessa.

Blogikirjoittajan verkkosivuilta, esim.

https://www.timojuutinen.fi/mita-se-minua-hyodyttaa/ tai

https://www.timojuutinen.fi/hybridi/

 

 

HYÖDY uudesta HYBRIDISTÄ!

lta analyysi

Hyödy Hybridistä matkallasi!

lta analyysi

 

Lue lisää…  perusteellinen kuvaus HYBRIDISTÄ

*** Mitä se on?

*** Kenelle se sopii?

*** Mitä pakettivaihtoehtoja?

*** Mitä ne maksavat?

*** Mitä ensimmäiset 10 asiakasta ovat mm. sanoneet? 

www.timojuutinen.fi/hybridi

”Mitä se minua hyödyttää?”

ASIAKASHYÖDYISTÄ
TTT

Viikko-ohjelmani sisältää asiakkaan hyödyksi tehtävää sparraustyötä eri kokoonpanoin ja painotuksin. Kuvaan tässä niistä yleisimmät palvelukolmioiden muodossa sekä niiden ympärille sisältöä kuvaavat sidesanat. Näin muotoilen toimintalupaustani ja asiakashyötyjä.

Videoissa toimintaväläyksiä työstä yrityksessä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT). Näiden (tässä olevien) ensimmäisten videoiden jälkeen olen tuottanut muutaman muun ”Teemaklinikan” nauhotuksen. Pääset etusivulta katsomaan kaikki TTT:n videot.

Työtapani on (todistettavasti) tutkiva ja asiakkaalle tilaa antava. Näin asemoin itseni, kohdistuipa toimeksianto työnohjaukseen tai terapiaan, olipa se luonteeltaan coaching:ia eli valmennusta tai konsultoivaa toimintaa. Tällä tyylillä toteutan luontevasti omia luontaisia taipumuksiani. Olen nimittäin Luontaiset Taipumukset Analyysin (LTA:n) mukaan ”huolehtija” (ISFJ-tyyppi) ja johtamisen ja esimiestyön suunnassa ”neuvonantaja” (INFJ-tyyppi).

 

Teoriakolmio

 

Varsin pitkä (> 25 v) työkokemukseni sisältää monenlaista tärkeää kouluttautumista. Tästä linkistä on luettavissa CV:ni ja muu hankkimani aineeton pääoma sekä alan ammattilaisten arviot.

Sovellan Timon Työnohjaus ja Terapian toiminnassani yksilöllisesti kaikkea sellaista toimivaa, jota koulutukset ja monipuolinen työkokemukseni ovat työkalupakkiini kerryttäneet.

 

Arvostan teorioita ja niiden praktisia, käytäntöön vietäviä sovellutuksia. Viimeaikaisena esimerkkinä voin mainita edellä mainitun Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA).

 

Tämä analyysi jäsentää ajattelumme ja toimintamme taustalla vaikuttavia yksilöllisiä taipumuksia. Näiden taipumusten henkilökohtainen tiedostaminen on auttanut monia, paitsi työelämässä myös siviili- ja perhe-elämässä muutoinkin. Analyysien taustalta löytyy sveitsiläinen lääkäri ja tutkija Carl Gustav Jung ja hänen pitkäaikainen tutkimustyö taipumusteorian keksijänä. Jungin pohjalta syntyi ensin ns. MBTI-malli, josta puolestaan hiukan eri tekniikalla johdetaan LTA-analyyseja.

LTA laatta 2 – kopio
Toteutan − perus- ja esimiesanalyysien lisenssikouluttautuneena − näitä ketterästi verkossa tehtäviä analyyseja ja niiden yksilö- ja tiimikohtaisia purkutilaisuuksia. LTA-toimeksianto voi sisältyä osaksi työnohjaus- tai coachingsopimusta. Se voi olla osa yrityksen tai organisaation valittua kehittämishanketta. Niin ikään sovellan tätä työmenetelmää myös muissa henkilösparrauksissa, kuten Hybridiohjauksessa, ja joissakin tukea antavissa pari- ja perheterapioissa. Hyödyt ovat asiakaspalautteiden perusteella olleet kiistattomia.

 

Saat omaan käyttöösi laajan ja monipuolisen, 12 sivun mittaisen raportin. Olen poikkeuksetta huomannut raportin antaneen saajalleen ajateltavaa ja pontta useassa arkisen elämän risteyskohdassa.

 

Tiimin tuloksia… (Videossa)

 

Ainoastaan hedelmällinen yhteistyö kannattaa…

Työnohjaus, samoin kuin valmennus, konsultointi ja tukea antava terapiakin ovat onnistuessaan aina vuorovaikutteista yhteistoimintaa asiakkaan ja palveluntarjoajan välillä. Tässä yhteistoiminnassa pyrin omalta osaltani siihen, että henkilön / henkilöiden inhimillinen ymmärrys laajenee ja tapahtuu asiakkaan henkilökohtaista oppimista siinä asiassa, jonka äärellä olemme työskentelyprosessin käynnistäneet.

 

Millä muulla tavoin voit kokea hyötyväsi?

 

 

Kolmio

Lupaus ”Sinua kuunnellaan” läpäisee luonnollisesti kaikkea myönteisiä merkityksiä tuottavaa toimintaani. Vaikka tapaamisemme jäisi yhteen kohtaamiseen, huolehdin siitä, että asiassasi tulet kuulluksi.

 

Koska ihminen on yksilö, hyödytkin ovat sellaisia.

Toki sekin on mahdollista, että henkilö ei koe tai saavuta haluamaansa. Pyrkiäksemme välttämään tällaisen tilanteen, meidän on syytä heti työskentelyn alussa keskustella ja määritellä työskentelyllemme yhteinen, realistinen tavoite. Sellaista sävyttää riittävä selkeys, mitattavuus ja aikaan sovellettu saavutettavuus (SMART).

 

Tavoitteesta päämäärään…

Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT) on käytössä ns. Tavoitteen Asettaminen ja Arvioiminen -lomake. Lyhyissä (1-3 tapaamisen) työskentelyissä tätä TAA-lomaketta käytetään suullisen arvioinnin tukena, pidemmissä asiat kirjataan, jotta myös työskentelyn mahdollinen väliarviointi voidaan tehdä.
TAA-lomakkeen esikuvana on kansainvälisesti tunnettu GAS (Goal Attainment Scaling) -menetelmä. Molemmissa perusidea on asiakkaan omien tavoitteiden tunnistaminen ja kirjaaminen. Tavoitteiden saavuttamiselle asetetaan aikataulu ja määritellään selkeä muutoksen indikaattori viisiportaisella asteikolla.
Asettamiesi tavoitteiden saavuttaminen aina lisää jollakin tavoin myös itsetuntoasi, siis sitä arvostusta, jota osoitat itseäsi kohtaan. Voisimme tässä kohden käyttää myös ilmaisua itseluottamus, eli sitä, että luotat itseesi ja kykyihisi selvitä asioista ja tehdä onnistuneesti arvosi mukaisia tekoja.

… sovellettuja ja luotettavia mittareita hyödyntämällä

Jotta voisimme todentaa myönteistä kehityssuuntaa, TTT:ssä on käytössä erilaisia lomakepohjaisia valideja mittareita. Mainitsen muutaman.
Itsetuntoa arvioidaan Morris Rosenbergin kehittämällä itsetunnon testillä. SOC-13 kysely on puolestaan esimerkki Anton Antonovskyn kehittämän The Sense of Coherence Scala -lyhyemmästä versiosta. Näissä käytössä olevissa on olennaista tavalla tai toisella elämänhallintaa koskevat tekijät.
Nimenomaisesti ammattiminään liittyvissä katsannoissa sovellan Petteri Niitamon WOPIa (Work Personality Inventary). Tällä mitataan mm. ajattelutapoja, asenteita ja toimintamotiiveja siinä ammattiroolissa, jossa henkilö juuri nyt toimii. Testitulos tarjoaa näköaloja sinun luovaan ratkaisu- ja suorituskykyysi kuin myös laatuhakuisuuteesi.

 

Minulle Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT) laatuhakuisuus on erinomaisen tärkeä seikka. Pidän tätä johtotähtenä ensikohtaamisestamme alkaen.

 

Asiasi on oman näköisesi. Laitan osaamispotentiaalini luovalla tavalla käyttöön, jotta voisimme työskentelyjakson päättyessä molemmat todeta laulun sanoin: ”Turhaa ette tänne tulleet, suotta ette saapuneet…”
Laulussa jatko kuuluu: ”Monet ovat ennen teitä samaa tietä kulkeneet!”.

Olen parhaillaan analysoimassa 176 viimeksi saamaani asiakaspalautetta. Kirjoitan siitä toisessa blogikirjoituksessa. Asiakasarviot näyttävät kielivän siitä, ettei yllä oleva, kolmiossa esittämäni asiakaslupaus ”Elämänlaadullesi luodaan muutosedellytyksiä” ole aivan katteeton.

Palikat

 

 

Jos kiinnostuit, perehdy verkkosivullani yksityiskohtaisemmin ja laajemmin juuri nyt sinulle ajankohtaiseen työmenetelmään. Siirry etusivulta  seuraaviin vaihtoehtoihin: Työnohjaus, Terapia, Konsultointi, Hybridi. Sparrauksen hakusanalla selvität, miksi tuota työskentelyä sovellan muutosvaiheen haltuun ottamisen ja kehittämisen työvälineenä tai miksi esimiestyöhön kaivataan tällä hetkellä enemmän tukea.