Parisuhde. Tätä asiaa sivutaan tässä kirjoituksessa viestinnän ja reaktioiden näkökulmasta.

”Ihan sama!” lienet kuullut vaikkapa poikalapsen suusta, kun ehdotit tälle kahta tai kolmea paitavaihtoehtoa puettavaksi mummolan kyläreissulle…  ”Ihan sama”  -tokaisuja kuulen murkkuikäiseltä  eri tilanteissa, vaikka useimmiten tiedän, ettei sanojallekaan kaikki esittämäni vaihtoehdot ole aivan se ja sama.

Ihan sama! saa minut tällä kertaa kyselemään, onko parisuhde samassa sarjassa. Onko siinä samoin yhdentekeviä ”ihan sama” -asioita. Varmaan niitäkin on.

Kohdennan mietinnän nyt erityisesti siihen, miten suhtaudun toisen ihmisen kertomiin hyviin uutisiin. Onko suhtautumisellani väliä, vaikkapa koetun suhdetyytyväisyyden kannalta? Vai onko reagointini vaikutus yhteiselämän kannalta ihan sama! parisuhdeasioissa. Ammattilaisten selvitykset näyttäisivät kielivän siitä, että suhtautumisella on väliä.

Parisuhde ja viestintä

 

Parisuhde  – siinä vallitsevaan viestintään ja kommunikointiin kohdistunut tutkimus on osoittanut, että tapa, jolla puolison hyviin uutisiin suhtaudutaan, vaikuttaa siihen, miten parisuhde muutoin koetaan. Se näyttäsi vaikuttavan suhdetyytyväisyyteen ja suhteen jatkuvuuteen melkoisesti. ”Kun hyvän uutisen kuulijan reaktio on myönteinen, se vahvistaa suhdetta”.

Tämä tutkimushavainto tuntuu paitsi loogiselta myös omakohtaiselta. Allekirjoitatko Sinä asian, yleisellä tasolla? Entä tilanteissa, joita palautat helposti mieleesi kotikentiltäsi?

Testaa tilasi tarkemmin, kun esittelen vähän hienojakoisemmin asiaa. Tarjoan Sinulle vapaasti suomennetun, lyhyen ”testin” — sellaisen, jota tähän parisuhteen ilmiöön perehtynyt Sherry Gablen työtovereineen on paljon käyttänyt. Tällä kertaa puhutaan työssä saadusta ylennyksestä ja kumppanin suhtautumisesta asiaan. Kyse on siis ensi reaktiosta, kun tämä hyvä asia sanotaan ääneen. Reagointitapoja on suunnilleen neljä.

Erilaisia reaktioita

 

Jos puolisosi on saanut ylennyksen ja kertoo asian Sinulle, miten reagoit?

(    ) Sepä mukavaa. Mutta eikö meidän pitänyt juuri nyt lähteä kauppaan ennen ruuhkia.

(    ) Jaha. Tarkoittaako tämä sitten sitä, että ylityösi lisääntyvät entisestään ja työt tulevat kotiin vielä viikonloppuisinkin.

(    ) Olipa jo aikakin. Olet ollut palkkalistoilla pitempää kuin tiimissä muut kaltaisesi.

(    ) Ovatko ne teillä automaattisia vai kuinka ylennyksiä teillä jaetaan?

(    ) Mitä siitäkin tulee? Kuten tiedettyä, sinä kestät niin huonosti muutoksia.

(    ) Sepä hienoa. Vautsi! Ansaitsit sen. Kerro lisää, miten pomo sen sanoi, haluan kuulla koko jutun.

 

Mikä oli valintasi? … kun olet rehellistä rehellisempikin.

Jos valintasi oli vaihtoehdoista viimeinen, onnittelen! Se tietää suhteenne kannalta hyvää edelleenkin. Olet aktiivinen ja rakentava. Olet innostunut ja kiinnostunut. Tavassasi välittyy onnellisuutta toisen hyvistä uutisista kivalla tavalla.

Sillä tässä ”testissä” kaikki muut vaihtoehdot ovat sävyltään joko passiivisia tai kriittisiä tai molempia samanaikaisesti. Tutkijoiden sanoin reagointityylimme (kuulemaamme hyvään uutiseen) voivat olla karkeasti neljänlaisia: aktiivisesti tai passiivivisesti rakentavia tai samoin myös aktiivisesti tai passiivisesti tuhoavia.

Pelkistetysti sanottuna: vain aktiivinen rakentava reaktiotapa vahvistaa suhdetta.

Tässä mielessä eräs ´arveluttavimmista´ reagoinneista toisen hyvään uutiseen saattaisi kuulostaa tältä: ”Ihan mukava juttu, mutta saat nyt paljon vastuuta. Muista kuitenkin se, että työmäärä kasvaa kovasti. Älä sitten taas sano, että et tahdo jaksaa mitään muuta. Vielä on hyvä muistaa, että alaiset ovat aina hankalia. Kun taas stressi lisääntyy, muista mitä sanoin”… Miltä Sinusta tuntuisi näin saatu vastaanotto?

Ei siis ole ihan sama, miten suhtaudumme toisen kertomaan asiaan. Ja kun toisen viesti on vielä ns. kertojan hyvä uutinen, erot hyvässä ja huonossa suhtautumisessa merkitsevät suhdetyytyväisyyden kannalta varsin paljon.

Myönteiset reaktiot ovat kuin laittaisi rahaa pankkiin. Ja näin tehtyjä ´säästöjä´ voi nostaa ulos silloin kun kielteiset reaktiot eri elämäntilanteissa painavat päälle. On sanottu, että tällä tilillä tavoitteena olisi ”säästöjä aina kolme kertaa nostoja enemmän”.  Positiivisuuden varanto auttaa suuresti ristiriitatilanteissa. Jos kiistojen yhteydessä ilmenee myönteisiä reaktioita, ristiriitoja on paljon helpompi käsitellä. Tämä on totta ja koettua!

Edellinen tehtävä, jonka teit, oli yksinkertainen ja vain yksi tilannekuvaus. Tästä syystä kysy siis vielä itseltäsi: välittyykö minussa onnellisuus, kun kuulen toisen myönteisiä uutisia muissakin hetkissä kuin kuvatussa toisen työuraan  liityvässä?

Tämän jälkeen tiedustele kumppanin kokemusta asiasta. Selvitä, oletko sellainen kuin kuvittelet olevasi?

Lisäksi voit lisätä ´vaikeuskerrointa´ kysymällä puolisoltasi, millaiseksi kuuntelijaksi hän on Sinut kokenut, silloin kun kerrottu viesti ei ole laadultaan hyvä uutinen. ”Olenko sinun mielestä hyvä tai erinomainen vai huono tai erityisen huono kuuntelija ns. huonojen uutisten äärellä?”

Kun näin saat häneltä arvion itsestäsi, luulenpa kumppanisi haluavan kuulla vastaavat sinun kokemuksesi hänestä kuuntelijan hyvien tai huonojen uutisten äärellä. Parisuhde on makeimmillaan vuoropuhelua.

 

Parisuhdeviestintä – ihan sama! – myös lasten silmin ja korvin?

 

Tätä blogikirjoitusta näppäilen marraskuussa. Joulukin alkaa lähestyä. Ja vaikka edellinen kesä oli ikimuistoinen lämmön ja sateen suhteen, viimaa on loppuvuodesta monenlaista…

Jos elinpiirissänne on lapsia, kouluikäisiä tai nuorempia, ja elätte parhaillaan ns. perhe-elämän ruuhkavuosia, suosittelen vielä virikeaineistoksi, keskinäisen porinoiden ja tuumailujenne tueksi  seuraavaa videota. Maailman paras syy  Me -videossa lauletaan mm. marraskuusta ja joululahjoista… Uutisia, huonoja ja hyviä! https://youtu.be/w52f4sEhV5s?list=RDw52f4sEhV5s

———

TTT:n sivuilla aikuinen ja lapsi -asiaa lisää vaikkapa tästä. 

Tämän blogitekstin kuvat: Liliana Ledesma ja Timo Juutinen.

Lisää asiatietoa: Gable, S.L. & Gosnell, C.L. (2011). The positive side of close relationships. Teoksessa Sheldon, K.M., Kashdan, T.B. & Steger M.F. (toim), Designing positive psychology. Taking stock and mowing forwart. Oxford University Press.