ONNELLISUUDEN JÄLJILLE!

Onnellisuuden jäljille! Tämä ilmaus liittyy osaltaan myös näkyvillä olevaan kuvaan TTT:n vastaanoton sisäovessa. Lukuisat ovat sen nähneet, silloin kun ovat poistuneet Timon Työnohjaus ja Terapian tapaamistyöskentelystä.

Mutta vainko vilkaisten?

Yllättävän monet heistä ovat omaehtoisesti halunneet palata kuvan kysymykseen myöhemmissä keskusteluissaan. Eikä turhaan.

Tällöin ”tahdonko olla oikeassa vai onnellinen” on voinut liittyä työelämän kimurantteihin ihmissuhdekuvioihin, ärsyttäviin asioihin siellä. On saatettu kuvata ns. nenäkkäitä besserwissereitä, viisastelijoita, riidankylväjiä tai vaikkapa työyhteisön epämiellyttäviä jyräihmisiä. Arkiesimerkeistä ei ole puutetta.  

Työnohjauksen ja kehittämisen toimeksiannoissa tämä ”mitä ensisijaisesti tahtoisin olla ja millaiseksi osoittautua” on tarpeellisen tärkeä luotauksen kohde. Jokaisen kohdalla. 

Emme ensisijaisesti keskustele siitä, millainen tuo toinen työpaikalla on tai tulisi olla, vaan nimenomaisesti suuntaamme siihen, miten kohdata haastavat tilanteet ja henkilöt. Olen siitä mielessä onnekas, että pitkä työkokemukseni on siivilöinyt tilannekohtaisia strategioita sovellettavaksi. Yhdessä liikumme onnellisuuden jäljille.

Vastaanottotyössäni yksilö-, pari- tai perhe-elämän alueella asiakkaat tuntuvat muistavan fotolausahduksen ehkäpä työmaailmaan liityviä vieläkin henkilökohtaisempana.

Tässä ryhmässä samainen kysymys on aktivoitunut niissä keskusteluissa, jotka keskittyivät arkisiin parisuhde-elämän kehitys- ja kasvukohtiin. Silloin usein on kysymys keskinäisestä kommunikoinnista ja laajemmin perhe-elämän vuorovaikutushaasteista. Oikeassa olemisen vitsauksesta.

Kumppanin (avo- tai aviopuolison) kanssa ei tarvitse olla samaa mieltä kaikesta, mitä hän sanoo tai ajattelee, mutta toisen mietittyä näkökantaa täytyy aikuisen oikeasti harkita – avoimin mielin – eikös juu? Asenne ennakoi ratkaisevalla tavalla tulosta.

Jos puolisosi yrittää selvittää jotain ongelmaa kanssasi ja sinä istut käsivarret ristissä, samalla pyörittelet päätäsi kieltävästi, tai sitten vetäydyt välittömästi kuuloyhteyden ulottumattomiin, ennusteesta ei ole epäselvyyttä. Keskustelunne johtaa harvoin, jos koskaan toivottuun tyytyväisyyteen. Onko tämä liiankin tuttua ja koettua?

Mitä ajattelet kompromissin mahdollisuudesta?

Oletko valmis yhteistyöhön toisen osapuolen kanssa? Onko Sinulla siihen vaadittavaa avointa ja arvostavaa mieltä?… Miten on hyväntahtoisuuden laita?…

Voisin jatkaa kompromissihakuisten kysymysten ja tärkeiden yksityiskohtien äärellä, mutta tämän kertaisen blogikirjoituksen (nro 103) tähtäyspiste on laajemmin onnellisuudessa ja sen sommittelussa.

Mitä ilmaukset onnellisuus, hyvinvointi tai tyytyväisyys elämään merkitsevät kirjoittajalle ja lukijalle tällä hetkellä?

Samalla kun toivon sinun lataavan seuravan linkin, jossa aihetta kiva aihetta sivuava biisi, mieti vielä toistamiseen sitä, mitä näkemäsi artikkelikuva sinussa tuo mieleen ja missä tietyssä asiassa se vähän kuin puhuttelisi sinua.

Onnellisuuden sommittelu jatkuu seuraavassa osassa. Suoraan sinne tästä.