TYÖNOHJAUSTA VAHVUUKSIEN VALOSSA MIKKELISSÄ – TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT) TÄNÄÄN!

Työnohjausta vahvuuksien valossa Mikkelissä – Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tänään! on otsikon mukainen varsinainen blogikirjoitus.

Jutun johdanto saattaa olla Sinulle tarpeellisen tärkeä. Lukaise se, varsinkin jos työnohjaus sisältönsä puolesta on jokseenkin vierasta. Teemajohdantoon pääset klikkaamalla tästä.

Ovatko asiakasmäärät ja toisaalta työnohjauksen tilatut asetelmat, joita ovat yksilö-, pari- tai ryhmämuotoinen, jotenkin muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana?

Kokemamme globaali pandemia säikäytti!

Kuten muistamme, korona-aikaan liittyivät laaja-alaiset ja tiukat kokoontumis- ja työskentelyrajoitteet, vapaalla ja työssä. Kaikkialla.

Tekivätkö nämä monet uudelleenjärjestelyt myös pysyvän loven työnohjaustyölle Etelä-Savossa ja Mikkelissä?

Kykenen vastaamaan riittävän tarkasti omaa toimintaani tilastoiden.

Huomautus lukijalle: 

Käsittelen nimenomaisesti työnohjauksen merkeissä tapahtuvaa palvelutoimintaa. Jätän lukujen ja referoinnin ulkopuolelle kaiken muun ammatillisen toiminnan: mm. ELY-keskuksien tilaamat ja pk-yrityksissä toteutuneet kehittämiskonsultoinnit, samoin julkisyhteisöissä muutoin tekemäni kehittämis-, sovittelu- ja konsultointityö. Niin ikään erilainen terapiana tapahtunut on luonnollisesti tässä esitettävien asiakas- ja työtuntilukujen ulkopuolella.

 

TOIMIVAA TYÖNOHJAUSTA MIKKELISSÄ  –  TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA

VUOSINA 2019 ja 2022?   

Seuraavat kaksi grafiikkaa sisältävät työnohjaustyön vertailevat jakaumat Timon Työnohjaus ja Terapiassa (vuosikuukaudet 1.1. – 30.11). Valotus ennen ja jälkeen koronarajoitevuosiemme. Työnohjaaja Timo Juutinen on vastannut kaikista mainittujen vuosien työnohjauksien toimeksiannoista.

Ensimmäisenä esillä olevassa kuvassa ilmaistaan havainnollisena se tilastotieto, että Mikkelissä kotipesää pitävässä TTT:ssä annetun työnohjauksen määrä on palautunut koronaa edeltävälle vuositasolle. Tunneissa ilmaisten jopa kasvanut.

Kun vuonna 2019 (yksilöille, pareille ja tiimiryhmille) annettu yhteenlaskettu tuntimäärä oli 165 tuntia, on vastaava luku vuonna 2022 yhteensä 221 tuntia.

Montako yksilöä, paria tai ryhmää oli toiminnan piirissä? Tähän keskityn jälkimmäisessä tulostekuvassa.

Kun vertaamme osallistujalukuja kahdelta eri vuodelta, lukijan on hyvä tiedostaa, että tiimi- tai ryhmämuotoiseen työskentelyyn osallistui prosessin aikana eri määrä läsnä olevaa henkilöstöä. Tilaajan työyhteisön akuutit työtilanteet ja osallistujan ajankohtaiset vapaat huomioidaan. Näin on tapahtunut molempina vuosina. Niinpä, toisin kuin yksilö- ja parityönohjauksessa, tilastoitu nuppiluku ja vaihteluväli ryhmien osalta on 3–15 henkilöä / toteutunut työohjausistunto.

Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) työnohjaustyön piirissä oli vuonna 2022 yhteensä 115 työikäistä. Kolme vuotta aiemmin, vuonna 2019 heitä oli 109 henkilöä.

Moniko henkilö esiintyy tilastolukuna ennen ja jälkeen korona-ajan rajoitevuosien?

Erityisen tarkan silmä- ja tilastohavainnon mukaan heitä on vain kourallinen (5 henkilöä).

Summaten voimme ilmaista. Vaikka koronarajoitevuodet vaikuttivat myös työnohjauksen toteumiin, kuukausitasolla varsin merkittävänä ´niiauksena´, silti nämä vuodet eivät kuolettaneet toimintaa! Myös uusia toimeksiantoja käynnistyi vuosina 202021.

 

MONTAKO ASIAKASTA YHTEENSÄ?

Kun kysytään yhteenlaskettuja työnohjauksen asiakasmääriä TTT:ssä, voidaan kohtuullisen tarkasti todeta, että neljän viimeisen vuoden aikana työnohjaaja Timo Juutinen on työskennellyt reilut 250 työikäisen kanssa. Työnohjaus on ollut olemukseltaan joko yksilö-, pari-, tiimi- tai ryhmämuotoista.

TTT:ssä palvelutoiminta on vuosikymmenen ajan perustunut systemaattiseen tilastointiin ja niiden transparenttiseen raportointiin, samoin kuin lukuisat käyttäjäpalautteet. Määrät ja arviot ovat osoittautuneet julkisissa ostopalvelukilpailuissa Suomessa siinä määrin huomattaviksi, että kärki- tai piikkipaikoille päätymiset ovat palkinneet niin tilaajaa kuin toteuttajaa.

 

MILLAISIA TOIMENKUVIA TAI AMMATTINIMIKKEITÄ OSALLISTUNEILLA?

Aiemmin kirjoitetun perusteella näyttää ilmeiseltä, että ostettu työnohjaustoiminta on vakiinnuttanut asemansa. Edes laaja-alaiset toimintaympäristön kokoontumisrajoitteet eivät tyrehdyttäneet toimintaa.

Nyt voimme sitten kysyä sitä, millaiset ammattialat käyttävät tätä ammatillista ostopalvelua. Millaisia ammattinimikkeitä tai toimenkuvia työnohjaukseen hakeutuneilla on ollut 2020-luvulla?

Otsikon kysymykseen vastaaminen Timon Työnohjauksen ja Terapia (TTT) osalta on helppoa.

Pelkistetysti ne ovat monenlaisia!

Aakkostan.

** Asentajia – Asiakaspalvelijoita – Asiantuntijoita – Avustajia – Esihenkilöitä – Hoitajia – Johtajia – Koodareita – Lääkäreitä – Ohjaajia – Opettajia – Sovittelijoita Työnjohtajia – Viljelijöitä – Yrittäjiä.

Huom! Edellisessä listauksessa koonti koski vain sellaisia ammattiryhmiä, joita ryhmänsä edustajina kaksi tai enemmän henkilöä / työnohjaussopimus.

Kaikkia heitä yhdistivät nämä kaksi, tosiasiallinen halu jaksaa sekä menestyä työtehtävässään. 

 

MIHIN KESKITYTTIIN? 

Alla olevat kuvat sisältävät vihjeitä, joskin varsin laaja-alaisena osviittana esitettyyn kysymykseen.

 

 

 

 

 

 

 

Yleisesti voimme mainita, että työnohjausprosessit rakentuivat osallistujan vahvuuksien varaan eri kestoisina. Yhdessä määritelty tavoite mielessä – tapauskohtaisena!

Timo Juutinen työnohjaajana on huolehtinut ja varmistanut sen, että yksilöt ja tiimit lähestyivät työssään olevia haasteita vahvuuksiensa valossa.

Tähän kokeneella työnohjaajalla on perusteensa, eikä vähäisenä se info, joka on sisältynyt osallistujan saamaan Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA) kansioituun tulosteeseen. Näitä analyysejä yksilöt tai tiimit ovat toivoneet kanssani toteutettavaksi.

Tässä kohden on aiheellista lukijalle muistuttaa, että allekirjoittanut liputtaa kokonaishyvinvoinnin puolesta.

Työnohjauksen tulokulmasta tämä merkitsee erilaisia ´hyvinvoinnin ikkunoita´. Luonteenvahvuuksien (character strengths) lisäksi henkilön tai yhteisön vallitsevia arvoja (values), sellaisina joina ne tosiasiallisesti toteutuvat sekä muita resursseja (resources, supports), kun tähtäyspiste on henkilön kyvykkyyksien (talents, abilities) esiin nostamisessa osaamisen ja työtaitojen (skills) näkökulmasta. Viimeistään työnohjaaja on hän, joka kysyy sparrattavaltaan  tämän todellisten kiinnostuksen kohteiden (interests, passions) perään, ehkä piilevienkin.

Yhdessä edelliset kuusi tulokulmaa muodostavat ns. Voimakehä-kokonaisuuden, josta tehdään tällä hetkellä kotimaassammekin mielenkiintoista vaikuttavuustutkimusta.

 

MIKSI JUURI VAHVUUDET? 

Viimevuosien, ja jo varsin kattavan tutkimustiedon mukaan seuraavat havainnot näyttäytyvät aina vain ilmeisimmiltä.

  1. Toimintaympäristön kiireisyys lisännyt huolestuttavasti ns. eettistä stressiä eli sitä, että ”en pysty tekemään työtäni niin vastuullisesti, tasokkaasti ja huolellisesti kuin haluaisin”.
  2. Hektinen ja samanaikainen henkilöresursseja karsiva työelämä ´tuottaa´ varjonsa; henkilöitä, jotka liian pitkään kipuilevat jaksamisensa äärirajoilla. Tällöin kyse ei ole ainoastaan johonkin tiettyyn työ- tai vuosiperiodiin rajautuvasta, vaan kokijan tuntemasta pitkäkestoisesta ja palautumattomasta henkisestä ylirasituksesta, joka ilmenee työtehon laskuna.
  3. Yritykset ja työyhteisöt ovat havahtuneet sairauspoissaolojen aiheuttamiin kasvavan kalliisiin kustannuseriin.

Havaittuihin häiriötekijöihin ratkaisuja ja korjausliikkeitä on haettu muun muassa

  1. rakenteisiin puuttumalla
  2. yksilöllisen luovia työaikamalleja etsimällä
  3. ennakoivan tuen hyveeksi nostamisella positiivisen psykologian hengessä

Korjausliikkeiden tuloksellisuustarkasteluissa merkille pantavina onnistumisina usein mainitaan:

  1. yksilön tarpeita ja elämäntilannetta huomioivat toteutukset
  2. jo olemassa olevat luontaiset taipumukset, erityisesti henkiset vahvuudet kyetty hyödyntämään – yksilövahvuudet edellä! 
  3. ulkopuolinen asiantuntijaresurssi toiminut kaivattuna impulssina ja henkisenä katalysaattorina myönteisen muutosvaiheen synnyssä.

Joidenkin työyhteisöjen tuloksellisuustarkasteluissa kernaasti lisätään maininta toteutuneen työnohjaustoiminnan kustannustehokkuudesta työnantajalle. Vertailevaan talousanalyysiin perustuneena on saatettu todeta tulevalle työkaudelle: ”kahden viikon sairausloman kustannuksilla yksilö kävisi vuoden yksilötyönohjauksessa!”

Kerroin tästä seikasta TTT:n työhyvinvoinnin teemavideolla.

 

TYÖNOHJAAJAN OMA TYÖHYVINVOINTI TASALAATUISUUDEN VARMISTAJANA

Kaikessa palvelutoiminnassa ostajan kannalta tuotteen tai toiminnan tasalaatuisuus on eräs kriittisen tärkeä menestystekijä. Myös työnohjausta hankittaessa ostajan tulee voida varmistua toteuttajan sekä ammattipätevyydestä että tämän tehtävävireydestä. ”Sokea voi harvoin sokeaa taluttaa”.

Miten voit? on työhyvinvointikysymys.

Liitän blogikirjoitukseni loppuun työhyvinvointitestin. Siinä lukija voi testata tilaansa Työterveyslaitoksen laatimien kuvausten avulla. Vastaaminen vie aikaa 5 min. Halutessaan vastaaja saa maksutta arvion antamaansa sähköpostiin.

Työhyvinvointi, innovatiivisuus, työnimu, työkunto, työvireys… ja toisaalta työuupumus, työssä tylsistyminen, työriippuvuus, työstressistä palautumattomuus… luetteloa voisimme jatkaa.

Mitä olisi kerrottavissa työnohjaaja Timo Juutisen tämänhetkisestä työkyvystä ja -vireydestä?

Työkyvyssä on kyse ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyn perustana ovat ihmisen fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky, ja lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi sosiaalinen toimintakyky, osaaminen sekä työtä koskevat arvot, asenteet ja motivaatio. Myös työolot, työyhteisö ja johtaminen vaikuttavat työkykyyn.

Siteeraan työhyvinvointitestissä (10/2022) saamiani loppuarvioita.

Timo Juutinen. Kaikkien edellä läpikäytyjen vastaustesi perusteella: Hyvä tulos! Tuloksesi perusteella työkykysi on korkeampi kuin suomalaisilla keskimäärin.”

Raskaan työn jälkeen raskaat huvit! näinkö tapaamme sanoa. Minä puolestani vaihdan vapaalle liittämällä lauseeseen sanan ”kevyet”. Kuvat ilmentävät allekirjoittaneen huvia, iloa ja sisäistettyä työhyvinvoinnin lähdettä.

Menestystä vahvuuksia etsimällä, löytämällä ja viisaasti hyödyntällä!


Lisäinfoa asioista, jotka mainittiin blogijutussa

** Työterveyslaitoksen työhyvinvointitestiin pääset linkillä tästä.

** Eettisestä stressistä ”kysymyksiä ja vastauksia” voit lukea erään tiivistyksen tästä.

** Sairauspoissaolojen ”Menetetyn työpanoksen kustannuksista” esim. STM:n dokumentista, tästä.

** Luonteenvahvuuksiin lukija voi tutustua puolueettomasti mm. VIA-instituutin maksuttoman kartoituksen kautta siirtymällä tästä.

 

 

 

 

 

 

 

 

3 replies
  1. M-K Mikkonen Lappeenrannasta
    M-K Mikkonen Lappeenrannasta says:

    Tekstissä kerrottiin, että ’korona-riehunnasta’ huolimatta oli uusia aloituksia TTT:ssä.

    Me (ainakin) olimme sellaisia. Ja sekin on mainittava, että pienellä tiimillämme ei tuolloin mitään omakohtaista kokemusta ulkopuolisen työnohjauksesta. Odotus siis kriittinen, joskin tuen tarve tietoinen.

    Minusta me ryhmänä emme varmaankaan niitä helpoimpia, luulisin. Maskit naamalla aloitimme. MUTTA! Ajan kuluessa ei vain nämä suodattimet saimme hylätä, tippuivat myös työmaskimme.

    Tämä oli kaiken kaikkiaan valtavan hyvä valinta meillä. Matkustaminen Mikkeliin toi ”etäisyyttä arkikahinointiimme”, kuten eräs meistä vikalla kerralla sanoi. Ei ole vain yksi ja kaksi epätietoisuutta keskenään ja tekemämme työn kannalta, joita A1:ssä puitiin onnistuneesti.

    Tämän palautteen annan sekä tiimin vastuuhenkilönä ja myös muiden puolesta. Me puhuimme tästä kokemastamme loka-marraskuun suunnittelupäivässämme.

    Kiitos TTT:n Timo. Lämpimät suosittelut muillekin, jotka mahtavat epäröidä tämän kaltaista ’koulutus-tsemppi-kehittämis’ -toimintaa.

    Vastaa
  2. Virpi Kukkohovi-Reijonen
    Virpi Kukkohovi-Reijonen says:

    Minulla – yksin – vähän samaa kuin edellisillä (Lappeenranta). Aloitus mikkeliläisenä suumaskeilla.

    Tähän viimeksi sanottuun tahdon heti sanoa yksiselitteisen suoraan (omana ja koettuna): Ei maskitapaaminen, ja varsinkaan työnohjaus verkossa, vedä vertoja ”face to face” -työskentelyyn A1:ssä.

    Mitä tulee käynteihin ja niiden antiin: sain työnantajalta 8 kerran sopparin vuodelle 2022. Käytin kaikki kerrat.

    Ja jos en vaihtaisi,maantieteellisesti toiseen, uudella alkavalla Hyvis-alueelle heti tammikuussa 2023, pyytäisin ehdottomasti jatkoa koetulle. Edestakainen matka tulisi kohtuuttoman pitkäksi. Enkä, kuten jo mainitsin, voi ajatellakaan verkkosessioita tämän kaltaisessa henkilökohtaisessa, saatavan annin kärsimättä.

    Tahdon tiivistää vinkinä Eloisa-alueella aloittaville: Tämä oli loistavaa esihenkilölle mahdollistunutta sparrausta. Taitavalta. Kokeneelta. Viisaalta. Rohjetkaa käyttää oman työnne ja tehtävänne tähden, työhyvinvoinnin nimissä!

    Tuhansin kiitoksin, Timo!

    Vastaa
  3. Jukka Repo
    Jukka Repo says:

    Minun yksilötyönohjausjaksostani on nyt jo useita vuosia. Onnekseni työnantajani näki tuolloin työnohjausmahdollisuuden kohdallani niin, että sain kaydä Timon ohjauksessa pitkään, muistaakseni yli kahden vuoden ajan.

    Ohjauksessa sain muun muassa uutta näkökulmaa itsestäni ja ominaisuuksistani suhteessa työhöni. Tämä johti parempaan sekä töissä-, että vapaalla olemisen taitoon. En enää kuluttanut itseäni työasioilla työajan ulkopuolella, enkä väsynyt työssäni entiseen malliin.

    Olin tietenkin hiukan harmissani kun ohjaus-jakso tuli päätökseensä. Olisin mielelläni jatkanut säännöllisiä käyntejä TTT:ssä, koska huomasin joka käynnin jälkeen kuinka hyvää se teki mielelle, ja tämä tuntui myös aivan suoraan siinä, millaisella energialla asiat työssä luistivat. Nyt vuosia myöhemmin, kun ajattelen asiaa, huomaan että tuolloin työnohjauksen avulla oppimani asiat ovat auttaneet oppimaan lisää…

    Tiivistäisin asian omalla kohdallani näin:

    Vuosia sitten käymäni työnohjaus toi elämääni uutta virtaa, joka kantaa edelleen hedelmää ammattilaisuudessani. Ja muussa elämässä.

    Vastaa

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *