VIRIKKEITÄ VAIVATUILLE – kolmesti kostosta!

Lopetin Joulua helmikuussa nimisen blogitekstin mietteisiin, mitähän pitäisi ajatella kostosta. Tarkasti näin… ”jatkan kostosta…Nähtäväksi jää, voisiko se olla seuraavan blogikirjoitukseni aihe… Palataan!”

En kiireiltäni kiirehtinyt lunastamaan tuota lupausta. Lisäksi perustelin menettelyä itselleni mietinnällä, tokkopa `kostopohdinta` ketään tämän enemmän kiinnostaisi…

Sain kuitenkin juhannuksen edellä postia.

Nuorehko keskiasteen opiskelija ihmetteli, miksi hän ei löydä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tai yrityksen vastaavilta Fb -sivuilta kostosta… Tämä viesti johti pariin perin mielenkiintoiseen puheluun keskenämme. Siinä asiaa mietittiin teoreettisesta näkökulmasta mutta erityisesti kontaktoineen omaa elämäntilannetta koskevana kysymyksenä. Tästä ei sen enempää. Sen sijaan kirjoitan asiasta tässä blogitekstissä, joskin kovasti tiivistämällä . Virikkeitä vaivatuille.

3 Kostoa

Kosto ja kostaminen nähdään ja nimetään tässä kolmenlaiseksi. Voidaan puhua vapaammin ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen kostosta.

VAHVEMMAN VALTA

Alimman asteen kosto on vahvemman valtaa. Tällainen kosto vallitsee erityisesti luonnossa. Syö tai tulet syödyksi! Näemme, kuinka isompi, vahvempi ja nokkelampi ottaa vallan eläin- ja kasvikunnassa. Sellainen on luonnon laki.

Tämä alimman asteen kosto ei suinkaan merkitse, etteikö tätä vahvemman valtaa kohdattaisi ihmisten kesken. Jo pienestä pitäen. Muistelen vain esimerkiksi sitä aikaa, kun itsekin pelokkaana ekaluokkalaisena menin välitunneille ison koulun pihamaalle tai kun koulupäivä päättyi, koulun pelikentälle. Isommat jyräsivät.

Kun sitten hiukan vartuin, kuulin aikuisten toistavan ilmausta ”Heikot sortuu elon tiellä, vahvat vain porskuttaa”. Hokemaa tunnuttiin käytettävän milloin fyysisen kunnon tai taloudellisen vaurauden kansanomaisena vertauksena.

Heikomman sortaminen sopii meille. Valitettavasti. Jostakin syystä.  Tästä ”jostakin syystä” Raamatun – maailman luetuimman kirjan – Paavalia siteeraten ”… Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei, sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen” (Room 7:18-19).

Kun itse huomaan olevani välinpitämätön vahvemman valtaisena, ja teen mitä teen… kuittaan tekemiseni olan kohautuksella. Valitettavasti.   

OIKEUDEN KOSTO 

Oikeuden kosto eli tasavertaisuuden noudattaminen. Sen voimme nähdä edellistä ´jalompana´ koston muotona. Miksi? Siitä yksinkertaisesta syystä, että oikeudenmukainen yhteiskunta ja yhteiselämä edellyttää ja vaatiikin tasavertaisuutta. Tämä tuntuu suomalaisesta ymmärrettävältä. Rangaistus määräytyy teon mukaan.

Kun koulupoikana pääsin kirjojen maailmaan, törmäsin, kuten kenties Sinäkin – muun muassa sellaisiin kuin ”silmä silmästä” tai ”paha saa palkkansa”  –periaatteisiin.

Aikuisena olen ymmärtänyt, että esimerkiksi vakuutukset, joita meille kuluttajille herkiämättä tarjotaan, perustuvat kiertoteitse tähän oikeuden kostoon. Ostamalla vakuutuksen ostan oikeutta itselleni. Varaudun siihen tilanteeseen, jos ja kun, joku toinen ihminen tai taho tulisi tekemään pahaa itselleni.

Tässä keskimmäisessä koston muodossa on sellainen jalo periaate, että yksittäiset ihmiset eivät saa ottaa käyttöönsä yhteiskunnalle uskottua toimivaltaa. Yhteiskunnan virkakoneisto ja siinä toimivat henkilöt huolehtivat oikeuden ja koston käytännön konkretisoinnista.

Joskus silti on suuri kiusaus – hyvän nimissä – sivuttaa tämä laajasti hyväksytty linjaus toimintavastuusta. Esimerkkinä tästä voisi mainita kunnan tai yhteisön, jossa vapaaehtoiset aktivoituvat ikään kuin poliisin valvontatehtäviin, koska poliisiresurssit ovat paikkakunnalla radikaalisesti niukentuneet. Ilmeinen eettinen ongelma, eikö totta?

RAKKAUDEN KOSTO

Kolmas kosto kuulostaa kummalliselta, joskaan esiintymänä ole aivan tavatonta. Korkeimpana koston muotona on sanottu olevan rakkauden kosto eli pahan palkitseminen hyvällä. Viha palkitaan rakkaudella.

Häh! Mitä? Aivanko totta? ”Rakkaudelle ei ole kylliksi vain pidättäytyminen vihasta, vaan aktiivinen toiminta eli rakkauden teot”. Rakkauden kostossa teot ja toiminta voivat olla luovia ja monenlaisia. Koston muoto on keskeisintä.

Kaipaan tätä ´kolmannen asteen kostoa´. Tiedämme, kuinka helposti paha synnyttää pahaa. Siksi ei vain saarnaajien vaan meidän muidenkin kuolevaisten on aiheellista arvioida: Kokeilisimmeko joskus, voiko hyvyys kukistaa pahan. Maksaisimme vihan siunauksella ja parjauksen rukouksella.

Tässä kohden on ehkä mainitsemisen arvoista, että Uuden testamentin, kreikan alkukielisessä tekstissä sana siunaaminen tarkoittaa ”hyvän puhumista”.

Kysyn itseltäni, voisinko sittenkin puhua hyvää toisesta, jonka kanssa ei tunnu olevan yhteistä kieltä tai säveltä, keskinäistä ymmärrystä tai koen vihaa häntä kohtaan?

Mainitsin tämän blogitekstin alussa minua lähestyneestä opiskelijasta ja siitä kuinka meillä sukeutui syvälliset keskustelut koston teemasta. Meillä ja muualla. Molemmilla oli kerrottavissa omakohtaisia kokemuksia aiheesta. Yksimielisiä ja kiitollisia olimme eräästä tarkastelukulmasta.

Mitä totesimme?

HUOMAA!

Suomi on maailman vakain, vapain, turvallisin ja maailman paras inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa. Meillä on maailman paras hallinto, vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta, maailman riippumattomin oikeuslaitos ja kaikkein vakaimmat pankit.

Täällä meillä, jos missä ovat ulkoiset puitteet mallikkaalla tasolla. Työtä silti riittää… Tähän viittaan myös blogiartikkelin paita-aihekuvassa. Yrittäjänä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) on vuosikymmenen ajan tukenut Asennetta kampanjatyötä. Siitä voit lukea lisää linkillä  www.asennetta.fi

Oheinen musa pakottaa minut kysymään, missä yhteyksissä minun pitäisi aikuisena sanoa STOP! Kykenenkö? Teenkö?