JATKAA VAI EROTA?

Jatkaa vai erota? -blogipäivityksessä käyn luettelonomaisesti läpi viisi parisuhdeasetelmaa. Niihin viitataan varsin usein, silloin kun me parisuhteen asiantuntijat mietimme suhteen jatkuvuuden tai eroamisen ennustetta.

MIKSI TÄSTÄ TEEMASTA?

Lokakuinen blogijuttu, miksi juuri tästä aiheesta syksyllä 2024? Vastaus kiertyy kuluneena kesänä saamiini kahteen asiakaskirjeeseen.

Aiemmassa (syyskuun) blogikirjoituksessa innoittajana oli kesäisistä se toinen; sinne suoralinkillä tästä.

Tämän, nyt käsillä olevan päivityksen palautekirje liittyi taannoisiin tapahtumiin. Tuon varsin pitkän kirjeen lähettänyt henkilö palautti mieliinsä 4–5 vuoden takaiset vaiheet allekirjoittaneen kanssa Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) parisuhdeterapiassa.

Työskentely ja kirje eivät luonnollisesti ole julkista materiaalia, muuta kuin kirjoittajan nimenomaisena kehotuksena ”laita ihmeessä uudelleen liikkeelle!…”

Tällä kirjoittaja tarkoitti ammatillisia vinkkejä tai virikettä siitä, mihin suuntaan epätietoisen tulisi suunnata. ”Sinun kannattaisi meille monille epätietoisille kirjoittaa näihin pattitilanteisiimme ajateltavaa, uudestaan ja uudestaan”.

EROTA VAI JATKAA NYKYISESSÄ PARISUHTEESSA?

Kun otsikossa käytän sanaa parisuhde, tarkoittaa se tässä kirjoituksessa avo- tai aviosuhdetta, sellaista miehen ja naisen keskinäistä suhdetta, jossa jo arkiset asiat ovat tosiasiallisesti (!) ympäröineet ensihuuman jälkeisenä aikana.

Tyypittelyssä tukeudun alan erääseen eksperttiin maailmalla.

Amerikkalainen parisuhdetutkija Eileen Mavis Hetherington, joka on vuosikymmenet selvittänyt perhe-elämän sisäistä suhdedynamiikkaa, esittää viisi erilaista avioliiton tyyppiä. Listaan ne alkuperäisessä järjestyksessä.

VIISI PARISUHTEEN TYYPPIASETELMAA

A: PERINTEINEN AVIOLIITTO

B: YKSILÖLLISYYTTÄ TUKEVA LIITTO

C: OOPPERALIITTO

D: HEIKOSTI SITOUTUNEIDEN LIITTO

E: VAATIJAN JA VETÄYTYJÄN LIITTO

Kun katsomme tätä luettelointia, tuumaamme erityisesti tätä: mitä seikkoja ja mistä tulokulmasta pareja on tutkittu ja siten luokiteltu tällaisiksi ryhmiksi? 

Parisuhdetyypit eroavat keskenään mm. siinä,

• miten suhde on muodostettu, 
• millaista osapuolten välinen vuorovaikutus on,
• miten paljon aikaa vietetään yhdessä ja erikseen.

Parisuhdetutkija A. M. Hetherington pyrkii vastaamaan kysymykseen, missä asetelmassa eron todennäköisyys on lähtökohtaisesti todennäköisempi kuin jossakin toisessa liitossa. 

Tämä kysymys kiinnostaa tutkijaa erityisesti lapsen suotuisan yksilökehityksen näkökulmasta. ”Erot ja uudet aikuissuhteet vaiko nykyisessä, koetussa asetelmassa pysyminen kasvavan kannalta?”

REUNAHUOMIOT

Lukijan on aiheellista tiedostaa, että tämä tutkijan kiteyttämä suhdetyypittely on luonnollisesti hiukan pelkistävä kuvaus, kun ajattelemme  arjen parisuhde- ja perhe-elämän nykytodellisuutta eri mantereilla.

Elämä on aina monimuotoisempaa ja värikkäämpää kuin tyyppikuvaus. Tämän me, jotka olemme parisuhdekriisien ja niiden hoitamisen kanssa tekemisissä, sangen hyvin tiedämme.

Lisäksi silmillämme todistamme, varsinkin hyvin toimivissa pariterapian työprosesseissa myös sitä, kuinka esitetty eroennuste ei toteudukaan; olkoonkin sillä vahvaa tutkimuksellista evidenssiä jossakin toisessa maassa ja perhe-elämän kulttuurissa, kuten vaikka Amerikassa.

ERON TIE TAKLATTAVISSA! 

Mutta miten? kyselemme aiheellisesti.

Työtä tekemällä ja vaivaa näkemällä!– joskaan ei aina silloinkaan, vaikka asianosaiset sen ihanteenaan aluksi esittävät.

Joissakin tilanteissa eroaminen tavoitteena ja hallitusti toteuttamalla on likiarvoisesti paras valistunut vaihtoehto. Tällä tarkoitan vastuullisia askelia lasten elämäntilannetta ajatellen, ja nimenomaisesti sitä ja heitä.

”Työtä tekemällä”, tästä seikasta oli tuoretta kokemuskuvausta Länsi-Savo lehdessä. Laajan artikkelin (21.9.2024) varsinainen pääotsikko oli muodossa ”Länsi-Savo selvitti, mistä Mikkelissä saa pariterapiaa”.

Leikkeitä Länsi-Savo 21.9.2024

Vielä sananen loma-ajan postista.

Kesäkirjeen mukaan toivottua ”taklaamismuutosta” tapahtui Timon Työnohjaus ja Terapiassa vuoden 2020 pariterapiaprosessien seurauksena.

Saamassani kirjeessä kuvatut vaiheet ajoittuvat mainitun vuoden ympärille. Mainittakoon, että tässä kerrottu vuosiluku ei ollut vastaanottotyöni tai työmetodien osalta mitenkään poikkeava.

PEREHTYKÄÄMME ERI SUHDETYYPPEIHIN OTSIKON HENGESSÄ!

Olen aiemmin kirjoittanut laajahkot kuvaukset edellä mainituista viidestä suhdetyypistä, nimenomaisesti kotimaista asiakaskuntaa myötäillen.

Annan lukijalle mahdollisuuden surffata tuolle aineistolle. Totean tässä ainoastaan sen mitä amerikkalainen tutkijamme esittää: A:lla on paras jatkuvuuden ennuste ja E:llä eroennuste lähtökohtaisesti korkein.

Sitä, millä perusteilla näin olisi, en lähde tässä kohden enempää analysoimaan. Saat ”lihaa luun ympärille”, kun siirryt koko kattaukseen.

Koko jutun A:sta E:hen löydät tästä TTT:n alkuperäisestä… (tekstiä/kuvaa klikkaamalla!)