RIITELE RAKENTAVASTI – mutta miten?

Riitele rakentavasti – mutta miten?  Niinpä!… ettei lasi, luottamus tai läheisyys rikkoutuisi. Arkityössäni vastaanotolla kohtaan viikosta ja vuodenajasta riippumatta mitä erilaisimpia parien keskinäisiä erimielisyyksiä.

Tämän teemabloggauksen tarkoituksena on tarjota lukijalle joitakin virikkeitä parisuhde-elämän haastavaan arkeen. Haastan keskinäiseen keskusteluun kumppanisi kanssa! Tarjoan siihen juoksupojaksi muutaman arviointitehtävän.

 

MISTÄ RIIDOISSAMME KYSYMYS? 

Riita. Riitely. Ristiriita. Kiista. Jupakka. Erimielisyys. Konflikti… Nämä arjessa käyttämämme sanat kuvaavat tilanteita, joissa ihmisillä on erilaisia näkemyksiä samasta asiasta. Aihe voi olla suuri tai pieni, pinnallinen tai syvällinen. Se voi liittyä asiaan, toimintaan tai suhteeseen.

Näin kuvattuna voinemme todeta, että ristiriidan siemeniä löydämme vaivatta. Yhteiselämän jupakkaan ei niin ikään tarvita paljon. Olemme vain ihmisiä – erilaisia – kaikki taustoinemme.

Kukaan meistä ei valinnut syntymäpaikkaansa, -ajankohtaa ja -yhteisöä. Meitä yhdistää se, että meiltä kysymättä elimme ”valmiiksi” annetun geeniperinnön, kotikasvatuksen, tapojen ja tottumusten keskellä. Niinpä siellä näkemämme aikuisten väliset suhteet ja vuorovaikutustyylit sekä tietyt tavat ratkaista eteen tulleita vaikeuksia ovat tahtomattakin sisäistyneet itseemme.

Nämä tyylit ja taipumukset ovat edelleen meissä, joko enemmän tietoisina, mutta joskin varsin usein tiedostamattomina. Sama ”ohjelmoituminen” koskee myös kumppaniani. Hänkin tuo mukanaan yhteiseen pesään omat erilaiset sisäistyksensä.

Parisuhde ja laajemmin perhe-elämä on sillä tavoin erityisen mielenkiintoinen systeemi, että nykysuhteisiinkin latautuu aimoannos ylisukupolvista vuorovaikutus- ja ihmissuhdedynamiikkaa. Riitelytapahtumat eivät tee tästä tosiasiasta poikkeusta. Kauan sitten koettu leikkautuu nykyhetkessä!

Ristiriidat ovat luonnollinen seuraus yksilöiden moninaisesta erilaisuudesta!

Mutta tarvitseeko parisuhteessa olevien erimielisyys, konflikti, kina tai näkemyksellinen ristiriita johtaa sellaiseen keskinäiseen riitelyyn, josta osapuolet eivät voi olla ylpeitä – ei tapahtumahetkellä eikä myöhemmin? Ei tarvitse.

Avio- tai avokumppaneiden kokema erimielisyys voidaan käsitellä onnistuneesti. Koska kuitenkin lukuisat henkilöt terapeuttisessa työssäni kertovat kommunikointiongelmistaan sekä sellaisista (toistuvista) riidoista, jotka kokevat ikävän repivinä, lienee aiheellista pysähtyä rakentavan riitelyn äärelle.

TOIMINNALLA ON VÄLIÄ!

Perhe- ja parisuhde-elämässä ehkäpä ilmeisimmät näkemykselliset erimielisyydet liittyvät henkilöiden ajan ja rahan käyttöön, parisuhdeseksiin, toimintatapoihin lasten kasvatuksessa tai muissa arkielämän arvovalinnoissa. Luonnollisesti on vielä koko joukko muita, perhekohtaisia asioita, jotka ovat konfliktiherkkiä.

 Kun keskenään läheisessä suhteessa elävät tulevat tietoiseksi ristiriidan aiheesta, se synnyttää tunnetasolla jännitteisen tilan. Tämä olotila on sellainen, jossa ihminen kokevana osapuolena ei yleensä viihdy kauan. Tapahtuu liikehdintää.

Puolisot liikahtavat suhteessa toiseen jompaankumpaan suuntaan, lähemmäksi tai etäämmälle. Ristiriidan ratkaisutapa, onko se sävyltään rakentava vai ei-rakentava, vaikuttaa keskeisesti siihen, etääntyvätkö vai lähentyvätkö puolisot toisiaan.

Tiedämme, että ristiriidan rakentava käsittely suojaa parisuhdetta ja edistää muutoinkin tyytyväisyyttä yhteiselämässä.

 Vastaanottotyössäni olen päässyt seuraamaan juuri edellä mainitun toteumaa: rakentavasti ratkaistut ongelmatilanteet hitsaavat puolisoita toisiinsa, vahvistavat molempien yksilöidentiteettiä ja parisuhteen tulevaisuususkoa. ”Me yhdessä palautimme elävän toivon tulevaisuuden suhteen”.

Ristiriidan tai konfliktin ei-rakentava käsittely puolestaan satuttaa kumppania, enemmän tai vähemmän. Epäonnistuneet ratkaisutavat vievät puolisoita tunnetasolla kauemmaksi toisistaan, ja näin toistuessaan ne nakertavat aitoa uskoa parempaan huomiseen.

Mikäli yhteiselämässä emme kykene pääsemään kielteisestä, ei-rakentavasta kehästä osapuolia tyydyttävämpään ”riitele rakentavasti” -yhteistyöhön, se muodostaa todellisen riskin kummankin omalle sekä parisuhteen yhteiselle hyvinvoinnille.

RISTIRIIDAN TYYPILLISET RATKAISUVAIHTOEHDOT

– mitä Sinä olet taipuvainen toteuttamaan? 

Näet piirroskuvan, jolle eräs asiakasparini merkitsivät sen vaihtoehdon, jota muistelivat omassa lapsuudenkodissa nähneensä.

Tehtävä (1) kuului: ”Mikä oli lapsuudenkotisi tyypillinen tapa kohdata / ratkaista erilaisia aikuisten välisiä erimielisyyksiä tai riitatilanteita?”

Tämän blogikirjoituksen äärellä myös Sinä voit muistella sitä, mikä näistä viidestä vaihtoehdosta parhaiten kuvaisi kokemustasi lapsuusajan perheessäsi. Kuvan alapuolella tiivistän vaihtoehtojen sisältöä.

 

A. Välttäminen

 

Ollaan kuin ristiriitaa ei olisikaan.

Välttäminen on eteen tulleen ristiriidan hiljaista kieltämistä. Asia ilmaistaan pehmeästi tai se sitten sivuutetaan vaihtamalla puheenaihetta. Arkinen ilmaus ”lakaista maton alle” kuvaa osuvasti välttämistä eräänä ristiriitojen ratkaisutapana.

Parisuhteessa ja yleisemminkin ihmisten kesken tiedämme, että kun osapuolet tietoisesti välttävät jostakin erimielisyyden aiheesta puhumista, he silloin usein pelkäävät jotakin. Tällainen kiertely ja välttäminen on tietynlaista suojautumista.

 B. Taivuttelu ja taistelu

 

Oman ratkaisun myyminen toiselle; jossa on erilaisia aste-eroja.

Tätä osapuolten erimielisyyksien ja konfliktien tyypillistä ratkaisutapaa kuvaavat myös seuraavat sanat: suostuttelu tai maanittelu sekä vielä voimakkaammat kuten manipulointi, taivuttelu, painostaminen, jyrääminen tai uhkailu.

Viimeksi mainittujen kohdalla tilanne voi kääntyä taisteluksi, jossa kumpikaan ei anna periksi, tai sitten jyräämisessä ja uhkailussa jompikumpi antautuu alistuen toisen tahtoon, esimerkiksi koetun väkivallan uhan edessä.

C. Kelluttaminen

 

Puhutaan, muttei toimita tai konflikti käsitelty liian pinnallisesti.  

Tällä ratkaisutavalla pari keskustelee ja sopii, miten asia ratkaistaan. Asia ei kuitenkaan koskaan etene puheesta käytännön toiminnaksi. Teot puuttuvat.

Ristiriita voi jäädä kellumaan toisestakin syystä. Ristiriitaa käsitellään ja sovitut asiat laitetaan käytäntöön, mutta tyytymättömyys jatkuu ja asia pulpahtaa pinnalle edelleen. Käsittely on silloin ollut liian pinnallista, eikä sen tähden päästä ristiriidan todelliseen ytimeen. Tämän takia asia jää ratkaisemattomana kellumaan.

D. Kompromissi

 

Kumpikin sekä saa että menettää jotakin haluamaansa.

Kompromissi ristiriidan ratkaisemistapana on varsin yleinen parisuhteessa ja muutoinkin yhteiselämässä.

Etsittäessä tyydyttävää ratkaisua kumpikin on valmis luopumaan jostain oman ratkaisuehdotuksen osasta voidakseen pitää jonkun itselle tärkeän puolen ratkaisusta. Kun päästään neuvotellen sopuun siitä, mistä kumpikin luopuu ja mistä kumpikin voi pitää kiinni, on ratkaisu valmis.

Puolisot kokevat toiset kompromissiratkaisut hyviksi ja toiset tyydyttäviksi. Joskus myöhemmin kompromissi voi näyttäytyä kummankin näkökulmasta vieraalta. Silloin kompromissiratkaisu ei ole ollut optimaalinen. 

E. Yhteistyö 

 

Molemmat voittavat.

Yhteistyö-mallissa tehty ristiriidan ratkaisu pohjautuu ymmärrykselle, yksimielisyydelle ja luovuudelle.

Yhteistyömalli menee pidemmälle kuin kompromissi. Siinä etsitään ”molemmat voittavat” – lopputulosta. Ratkaisua etsittäessä ristiriidasta keskustellaan perusteellisesti, niin että kummallakin on mahdollisuus ymmärtää aihetta myös toisen näkökulmasta.

Yhteistyömalli edellyttää avointa asennetta, jossa kumpikaan ei ole mielessään lyönyt lukkoon sitä,
miten asia tulisi ratkaista. Tahto ja toiminta jäävät vielä taustalle tässä mallissa.

Käytännön toimintatapaa eli ratkaisua etsitään vasta sen jälkeen, kun asiasta on kunnolla keskusteltu ja kummallakin on riittävän hyvä kokemus keskinäisestä ymmärryksestä asiaan liittyen. Kun käytännön ratkaisuista keskustellaan, otetaan luovuus käyttöön.

Siirrytään seuraavaan tehtävään. Sen jälkeen, kun olet miettinyt ”miten asiat olivat kasvuperheessäsi”, voit nyt arvioida tilannetta nykyisen kumppanisi kanssa. Ristiriitojen ratkaisuvaihtoehdot ovat samat kuin edellä.

Tehtävä (2): ”Millä tavalla Sinä ja nykyinen kumppanisi (seurustelu-, avo- tai aviosuhteessa) ratkaisette erimielisyytenne ja erilaiset kohtaamanne riitatilanteet?”

Aiheen käsittely jatkuu seuraavassa Riitele rakentavasti -blogikirjoituksessa. Kuvaan siinä, millaisia erilaisia palikoita, ideoita ja menettelytapoja voisitte harkita käyttävänne, varsinkin silloin, kun erimielisyys ja ristiriidat tuntuvat vain johtavan repivään riitelyyn.

Teemabloggauksen jatko-osaan klikillä tästä.

 —-

Blogitekstissä käytetyt kuvat:

Pixabay linkki: https://pixabay.com/photos/

Timo Juutinen (mediakirjasto).