HARKITSEN AVIOEROA (osa I)

Harkitsen eroa, tarkemmin sanottuna avioeroa…Näin sanoi minulle soittanut mies. Kun pääsin hiukan ´jyvälle´ tämän minulle tuntemattoman ajatuksista, kuulin varsinaisen kysymyksen:

Kuinka kauan se kestää, siis se eroaminen henkisesti? … Korona-helvetti on kiristänyt suhteet ja nupit kotona meillä kaikilla…”

Puhelusta ei sen enempää, ainoastaan seikka, että lähetin leikekuvan tiedostokätköistäni, ja jonka innoittamana hän myöhemmin hakeutui puolisonsa kanssa arviokäynnille Timon Työnohjaus ja Terapiaan.

Tässä Harkitsen avioeroa -blogijutussa keskityn lyhyesti avioeron `aikatauluun`, sen juridiseen ja henkiseen puoleen, joskin pääpaino selkeästi jälkimmäisessä. Liitän jäljempänä – osassa II – kuvan, jota olen lukuisia kertoja esitellyt ja käsitellyt vastaanotollani. 

Tällä ensimmäisellä kirjakuvalla puolestaan tahdon viestiä siitä kaksijakoisuudesta, joista niin avo- tai avioeroaan harkitsevat käsittelevät kanssani. Tämä psykoterapeutti Mira Kirshenbaumin v. 2010 julkaistu kirja oli vuosien ajan käytössä monilla heillä, jotka pohtivat ”lähtemistä tai jäämistä”. 

AVIOERON AIKATAULU juridinen?

Aviosuhteessa elävä henkilö Suomessa, olipa hän mies tai nainen, voi ilman eriteltyä syytä käynnistää avioeron juridisen prosessin. Se merkitsee asioimista käräjäoikeuden kanssa, jättämällä itsenäisesti tai yhdessä avioeron ykkösvaiheen lomake.

Tätä ykkösvaiheen ensimmäistä, kuuden kuukauden jaksoa nimitetään ns. harkinta-ajaksi. Harkinta-ajalla pyritään antamaan puolisoille riittävästi aikaa pohtia avioliiton päättämistä. Aikaisintaan sitten, kun tämä puolen vuoden aika on umpeutunut, voidaan vaatia käräjäoikeudelta lomakkeen kakkosvaiheessa ”että meidät tuomitaan avioeroon”.

On olemassa poikkeus tästä menettelystä: oikeus voi tuomita puolisot suoraan avioeroon, jos aviopuolisot osoittavat asuneensa erillään (eri osoitteissa) yhtäjaksoisesti vähintään viimeiset kaksi vuotta.

Harkinta-ajan asiakirja raukeaa, mikäli eroa havitteleva/havittelevat muuttavat mielensä. Uusiin ajatuksiin tulemisesta ei tarvitse ilmoittaa oikeudelle. Harkinta-ajan avioerohakemus raukeaa luonnostaan, jos vaatimusta avioerosta ei tehdä vuoden sisällä siitä hetkestä, kun harkinta-aika alkoi.

Jos eroavilla on lapsia, alaikäisten huollosta, asumisesta, elatuksesta ja tapaamisoikeudesta tulee myös laatia oikeudellisesti pätevä asiakirja. Yleensä tämä edellyttää käyntejä paikkakunnan lastenvalvojan luona.

Puolisot voivat sopia keskenään omaisuutensa jakamisesta, jos puolisoilla ei ole avioehtoa. Aina tämä oikeudenmukainen jakaminen ei kuitenkaan ole mahdollista riitaisan eron tai monenlaisen mielipahan vuoksi. Tällöin puolisot voivat avioerohakemuksen yhteydessä hakea tuomioistuimelta pesänjakajan määräämistä toimittamaan puolisoiden omaisuuden jakaminen eli ositus.

Näin avioeron aikataulu hahmottuu juridisesti.

Mutta miten asia ja aikataulu menee henkisesti? Onko parisuhteesta, joka aikoinaan muodostettiin tositarkoituksella, henkinen irtautuminen moni-ilmeisempi? Kyllä näin on, koska kyse on meistä ihmisistä.

Avioeron todellisuutta ja sen moniulotteisuutta kuvaan seuraavassa osassa. Julkaisen sen lähipäivinä. Itselleni esittämät kotitehtäväkysymykset ovat seuraavia:

Kuinka kauan tämä kaikki kestää? Millaisia vaiheita on todennäköisesti kohdattava, kun harkitsen avioeroa käytännössä?

Ennen varsinaista kirjoitusta, ja samalla vähän kuin johdantona siihen, kuunnelkaamme erästä Talent Suomi 2021 -ohjelman finaalistia, Jouko Mäki-Lohiluomaa… Minusta kokonaisuus on arjen makuista ja samalla luovan letkeää!

Jatketaan osassa, sinne suoraan tästä.


 

0 replies

Leave a Reply

Want to join the discussion?
Feel free to contribute!

Vastaa

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *