Tag Archive for: perhe-elämä

PARISUHDE-ELÄMÄ 2020 apua & tukea (Osa II)

/by

PARISUHDE-ELÄMÄ 2020 APUA JA TUKEA PARISUHTEESEEN

(Osa II)

Parisuhdepointtien laajennusta 

Oletko lukenut Parisuhde-elämä 2020 Apua ja tukea -kirjoitussarjan aiemmat tekstit? Mikäli et vielä, kehotan hakemaan vauhtia aiemmista. Sillä johdannossa kerroin sekä saamastani kirjoittamisen sysäyksestä että sisällöstä. Ja nyt esillä oleva on puolestaan jatkoa Osa I:lle, jossa keskityttiin yksilön aiemman kokemushistorian merkitykseen nykyhetkessä. Matkalla tulevaisuuteen.

KIRJASTA LISÄÄ!

Meidän elämänpolkumme ovat yksilöllisiä ja monenlaisia, kuten hyvin tiedämme. Siksi en lainkaan ole yllättynyt, jos lukijasta tuntuu tähän mennessä kuvattu kovin suppealta ja pelkistetyltä, varsinkin kun sitä peilaa oman ainutkertaisen todellisuutensa kanssa. ”Mennyt todellisuus kiinnostaa, ja tahtoisi lukea lisää”.

Tällöin suosittelen erästä kotimaista kirjaa, Marianna Stolbow Vanhempieni kaltainen.

Marianna Stolbow haastatteli kirjaansa varten 50 aikuista suomalaista, jotka kertoivat lähipiirinsä parisuhteista. He muistelevat elävällä tavalla sitä, mitä he – aikanaan lapsen silmin ja korvin – havaitsivat aikuisten välisestä rakkaudesta ja vuorovaikutusmalleista, toisaalta peloista ja vihanpurkutavoista.

Sinun on hyvä tietää, että haastatteluun valikoituneet henkilöt eivät edusta millään tavoin erikoistapauksia, ei erityisen hankalia lapsuusmuistoja tai muuta erikoismateriaalia. Heitä yhdistää vain halu pysähtyä pohtimaan vanhempiensa parisuhde-elämää sekä omaa käytöstään nykyisissä aikuisrakkaussuhteissaan.

”Emme luo maailmaamme tyhjästä, vaan meillä on menneisyys ja vastuu tulevaisuudesta”. Lapsemme jatkavat tarinaamme sukupolvien ketjussa.

Vanhempieni kaltainen, kertoo siitä, millaisia malleja vanhemmat huomaamattaan antavat perinnöksi lapsilleen: Näin riidellään. Näin puhutaan puolisolle. Näin puolisosta puhutaan muille. Näitä tunteita saa näyttää ja näitä ei.

Teos avaa lukijalleen ihailtavasti ikkunoita elämän moninaisuuteen. Uskon sen antavan uusia näkökulmia ja työkaluja ymmärtää omaa käytöstä nykyhetkessä. Kirja valaisee lukijalleen tietä toisin tekemiselle; etenkin tilanteissa, joissa kodin henkinen perintö tuntuu ohjailevan toistamaan nykyisissä rakkaussuhteissa joitakin historiaan liittyviä kielteisiä kokemuksia ja vuorovaikutuskuvioita. Suosittelen lämpimästi.

SIVUAVISTA AIHEISTA LISÄÄ!

Näillä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) nettisivuilla on useita nyt keskiössä olevaa aihetta sivuavia artikkeleita. Löydät halutessasi lisää laajennusta ja lisälukemista. Voit vierailla nyt tai myöhemmin ja ehkä kokea tarpeellisia oivalluksia esim. seuraavien parisuhdeteemojen parissa. Oheistan tähän sellaisia, joissa Google Analytics raporttien mukaan vieraillaan päivittäin. Klikkauksella eteenpäin:

Parisuhteen viestinnästä

Kommunikaatio parisuhteessa

Erilaisuus parisuhteessa

Puhumattomuus parisuhteessa

Läheisyyden puute parisuhteessa

Uskottomuudesta

Toimivan perhe-elämän puolesta Mikkelissä

Parisuhteen ja perhe-elämän sovittelu (sis. VIDEO)

 

APUA PARISUHTEESEEN 2020 – PARISUHDETERAPIAA KASVOTUSTEN!

Palatkaamme vielä aiemmin esillä olleeseen kuvaan, piirrokseen historian kulkeutumisesta nykyiseen parisuhde-elämään.

 

Odotukseni toteumaa...

Odotusten historia, nykyhetki ja tulevan ennuste

Tämän blogikirjoituksen lukijana saatat kaivata konkreettista apua ja tukea nykyiseen parisuhteeseen. Ehkäpä elämäntilanteesi juuri nyt on sillä tavoin haasteellinen ja tukala, että tässä luetun äärellä syntyy tunne: paljon puhetta, mutta vähän villoja!

Kaipaat konkreettisempaa, kasvotusten tapahtuvaa lisäymmärrystä, esimerkiksi kuvan kaltaisesta syystä, jatkuvien riitojen tähden. Tai sitten lähisuhteessasi on puhjennut yksi kamalan kova riita pitkän vaikenemisen ja puhumattomuuden jälkeen. Kasvotusten tapahtuva parisuhdeterapia on varteenotettava vaihtoehto avun tarpeessa.

Mikäli parisuhteeseen alkaa muodostua sellaista ”painetta”, joka ilmenee riitoina, ja joiden käsittely kahdestaan on vaikeaa, on hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen. Yksin ei kannata jäädä taistelemaan, tai sitten ajatella toiveikkaana ”antaa ajan kulua, kyllä se sitten aikanaan…”

Arvostettu amerikkalaistutkija ja pariterapiamenetelmien kehittäjä John M. Gottman on useasti huomauttanut, että avioparien riidoista kaksi kolmesta ovat ratkaisemattomia.

Työkokemuksestani Hämeessä ja Mikkelissä tiedän, että kohtaamattomat asiat eivät katoa. Erilaisissa parisuhde-elämän kriiseissä tämän selvimmin havaitsen. Aikaa myöten kaikki käsittelemätön vain syvenee ja kasvaa. Pariterapeuttiset havainnot ovat yksiselitteisiä. Tiedetään, että aivan itsestään positiivinen tunneilmasto kodissa ei valtaa alaa negatiivisten kokemusten kehässä.

Tulin maininneeksi tuon viittauksen parisuhdekriiseihin. Menemättä niihin tällä kertaa sen enempää, tahdon kuitenkin muistuttaa lukijaa, että kriisi ei merkitse epäonnistumista.

Emme voi niin suoraviivaisesti ajatella, että nykyinen parisuhde on vain huono tai pilalla, jos se kriisiytyy. Asia on pikemminkin näin: kriisi on ´tarpeellinen´, jotta suhteeseen sisältyvä dynamiikka tulee näkyväksi ja muutos parempaan mahdollistuu. Ilmaukset käännekohta tai läpikulkupaikka eräinä kriisimääritelminä kielivät tästä näköalasta. Ehkä myöhemmin vielä palaamme näihin näköaloihin.

Ole aikuisen vastuullinen. Tunne itsesi ja kanna oma vastuusi suhteen toimimisesta. Oman menneisyyden tiedostaminen ja käsittely lisää taatusti ymmärrystäsi nykyhetken toiminnassa ja ratkaisuissa. Se on vastuunottamista omasta hyvinvoinnista.

Kriisiapua parisuhde-elämään on tarjolla, täällä Mikkelissäkin etsivä löytää. 

On minun hetkeni...

Otollisella ajalla… Mihin aika kutsuu?

LOPUKSI!

Tämän blogikirjoituksen syntyyn vaikutti ratkaisevasti aviopari, joilla sanojensa mukaan ”menee tällä hetkellä hyvin”. Reilu vuosikymmen aiemmin yhteinen tilannekuva oli heillä tyystin toinen….

Olin heihin puhelinyhteydessä helmikuussa 2020. Keskustelimme erilaisista avun ja tuen tavoista ja lähteistä. Parisuhdeterapiasta ja sen erilaisista toimivista menetelmistä. Jälleen (ilokseni) vähän yllätyin. He puhuivat muun muassa ”musiikin mahdista”, heitä lainatakseni. Olin kuuleman mukaan antanut jonkun tai useamman biiseihin liittyvän kotitehtävän.

Tuolloin esillä olleita yksittäisiä kappaleita emme kyenneet muistamaan. Kuulin kuitenkin, kuinka silloin asumuseron aikana toinen heistä ”eläytyi musaan aivan eri tavoin kuin aiemmin ennen välirikkoa”. ”Sitä kuunteli rakkauslaulujakin vähän niin, että onko sitä sitoutunut tähän nykyiseen kumppaniin”… ”Mitä sitä itse sen eteen aikuisen oikeasti tekee”…

Olin tämän menneen ohella kiinnostunut kuulemaan eläytymisestä nykyhetkessä. Tiedustelin, että ”mitä silloin kuunnellaan, jos pitäisi määritellä yksi ainoa kappale kuin tuntemassamme TV:n SuomiLOVE formaatissa.  

Heille tämä yhteinen valinta ei tuottanut suurtakaan vaikeutta, olkoonkin, että molemmilla oli myös omanlaisensa musiikkimaku.

Tässä se on: Anna-Mari Kaskisen sanoittama & Lasse Heikkilän säveltämä Minä sinua rakastan. Ja niin ikään toivottuna Juha Tapion tulkitsemana.

PARISUHDE-ELÄMÄ 2020 apua & tukea (Osa I)

/by

APUA JA TUKEA PARISUHTEESEEN 2020
(Osa I)

Parisuhdepointteja ja tehtäviä 

Parisuhde on yksi elämämme merkittävimmistä ihmissuhteista. Näin on vaikka elämäntilanteet ovat monenlaisia ja lähisuhteet moninaisia. 

Kirjallisuudesta ja mediasta löytyy lukuisia esityksiä siitä, miten voisimme lisätä ymmärrystämme parisuhde-elämän sektorilla. On luetteloita hyvistä ja vielä paremmista tavoista hoitaa lähisuhdetta.

Minusta kuitenkin aika usein tuntuu, että tässä asiassa on kuin runsauden pula. Luetteloiden paljous synnyttää lukijassa helposti stressiä, siitä että ”en tuotakaan osaa”.  Niinpä ei ole ihme, että tavallinen ´kuolevainen´ kipuilee sen kanssa, mikä juuri hänelle ja heille olisi keskeistä.

Siihen miksi kirjoitan tässä blogipäivityksessä parisuhdepointeista keskittymällä nyt ainoastaan tiettyyn asiakokonaisuuteen tai tukijalkaan, se kerrottiin johdantoartikkelissa; avautuu linkillä.

On kiistaton havainto, että kun parisuhde voi hyvin, lisääntyy henkinen hyvinvointimme ja se heijastuu myös lähiympäristöömme. Pitempikestoinen, harmoninen ja vakaa rakkaus tarjoaa selkeitä psyykkisiä ja fyysisiä terveysetuja, kertovat alan tutkijat. Työelämäkin tunnistaa siviilissä hyvinvoivat. 

Jotta parisuhde toimisi hyvin ja toisi iloa ja tyydytystä molemmille kumppaneille, kannattaa suhdetta tietoisesti pyrkiä hoitamaan. Eri tavoin. Ymmärryksen lisääntyminen edeltää näitä käytännön toimia. 

 

HISTORIAN HAVINAA PARISUHDE-ELÄMÄSSÄ

On tärkeä oivaltaa, että parisuhde ”tässä ja nyt” ei ole vain me kaksi. Kummankin osapuolen oma historia vaikuttaa parisuhteeseen. Yhdessäoloon ja yhteiselämään tuodaan paljon erilaisia elämänhistoriasta tulevia käyttäytymismalleja, mielikuvia, kokemuksia ja toiveita. Usein tiedostamatta. 

Kasvukodissamme oppimamme sävyttää uskomattoman paljon, jopa ratkaisevasti sitä, minkälaiselle reitille suuntaamme toisen ihmisen kanssa. Se heijastuu siihen, mitä lähisuhteiltamme odotamme, millaisen oletamme kumppanin olevan, millaisena näemme oman roolimme ja millaiseen asemaan ylipäätänsä asetumme ihmissuhteissa.

En kestä huutamista, koska isä ja äiti riitelivät ja huusivat kovaäänisesti. Me lapset kärsimme siitä kotona ja koulussa.  

tai

Odotan paljon yhteistä aikaa, koska edellinen kumppanini oli paljon poissa ja siksi vieraannuimme toisistamme. 

Siinä pari historian heijastumaa. Nämä, miehen tai naisen suulla sanotut sitaatit, ovat tarkoituksellisesti pelkistetyn yksinkertaiset. Näin siksi, että meidän olisi helpompi nähdä, ymmärtää ja vieläpä ilmaista toiselle, millaisia odotuksia ja toiveita minulla on tällä hetkellä yhteiselämässämme.

 

Odotukseni toteumaa...

Odotusten historia, nykyhetki ja tulevan ennuste

TEHTÄVÄ A

(Kuvan kaltainen kotitehtävä oli käytössä yli 10 v aiemmin – heillä, jotka tuolloin elivät asumuserossa)

Katsele oheista kuvaa. Mieti sitä, miten perhetaustasi ja kotona koetut käyttäytymismallit sekä muut myöhemmät ihmissuhteesi säteilevät elämäsi nykyhetkeen, toiveiden ja odotusten muodossa. Mitä asioita sinä puolestasi liittäisit edellisiin lauseisiin:

En kestä… koska…

tai

Odotan kovasti parisuhteessa sitä, että… koska…

Voit myös muuntaa tämän tapaisia lauseita verbiä vaihtamalla…tärkeiksi näkemiesi asioiden ympärillä, esimerkiksi muotoon

ahdistun …    vältän …

unelmoin …   tavoittelen …

Jos ihmettelet piirroksen pelkistävyyttä, se on sitä myös tarkoituksellisesti. Palaan tähän kuvaan vielä myöhemmin.

TIEDOSTA JA TIEDOTA

Kannustan sekä tiedostamaan että tiedottamaan. On onniteltavaa, kun saat kumppanillesi kerrottua odotuksistasi, ja varsinkin sellaisista, jotka ovat suhteessanne täyttyneet.

On nimittäin niin, että parisuhde-elämässäkin esiintyy tämä yleismaailmallinen havainto: ihmiset ovat paremmin tietoisia siitä, mikä heitä ärsyttää, pelottaa tai surettaa kuin siitä, mihin he ovat tyytyväisiä tai mikä tekee heidät levolliseksi, turvalliseksi tai iloiseksi. Kummaa mutta totta. Ja niinpä parisuhteessa liian usein käy näin: kun tunnistan tyytymättömyyteni ja muutostarpeen, alan odottaa, että tuo toinen muuttaa käytöstään.

Toiveeni tämän blogin kirjoittajana on, että oivallat jotain uutta, erityisesti siitä miten kahden ihmisen välillä elää kaikki mennyt, tämä hetki ja tuleva. Kaikki on läsnä. Asioiden ja ilmiöiden keskinäisistä yhteyksistä kannattaa keskustella.

Vastuu onnellisuuden tunteesta on yksilöllä itsellään.

Sinulla. 

Onnellisemman elämän löytäminen pakkaa jäämään näiden edellä mainitun, kahden kynnyksen taakse: tiedostamisen ja tiedottamisen. Emme tiedosta asioita silloin kun ne ovat hyvin, emmekä kerro niistä toiselle. Mutta kun sekä tiedostamme että ilmaisemme sen, mikä on hyvin ja toimii meidän kesken, saamme lisää voimia arkeen – toivoa ja tietoisuutta toisistamme.

Kivan kuuleminen on vierellä olevalle erityisen ravitsevaa. Arjen balsamia suhteelle. Kun kerrot tyytyväisyydestäsi, kierrätät hyvää, ja ennen pitkää hyvä viesti palaa takaisin. Saatat kuulla, tavallisesti niin pidättyvältä ja vähäpuheiselta kumppaniltasi, kuinka ”juuri sinun kanssasi elämä on elämisen arvoista”. Sitaatti muuten on suora lainaus avioparilta, johon olen aiemmin viitannut.

TEHTÄVÄ B 

Ennen kuin siirrymme laajennusvihjeisiin, kerrothan kumppanillesi sen, mistä olet juuri hänessä ja tällä hetkellä ilahtunut; siis jotain sellaista, jota hän tekee, hoitaa tai on vaan.

Ilahduin siitä, että …

Pidän Sinussa uudestaan ja uudestaan siitä, että …

Juuri se… (toiminnassasi) rohkaisi minua, koska …

Toivon tällaisten lauseiden saavan lisääntyvää jalansijaa elämässäsi!

 

Tähän mennessä kuvattua laajennetaan seuraavassa blogitekstissä. Pääset Apua ja tukea parisuhteeseen 2020 osaan II suoraan tästä.

 

PARISUHDETERAPIA MIKKELISSÄ – SIJOITUS KORKOA KOROLLE?

/by

Parisuhdeterapia Mikkelissä. Olen palannut parisuhdeasioiden pariin, joten A1-työskentely toimivan parisuhde- ja perhe-elämän puolesta Mikkelissä jatkuu. 

Jos ja kun

Parisuhde kohdallasi kunnossa! Se on silloin Kippis!!! Siirry suoraan artikkelin loppuun. Voit ladata  teemaan liittyviä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) E-kirjoja (2). Maksutta.

Mikäli olet epävarma tärkeän ihmissuhteesi nykyisestä tilasta tai olet / olette ajautuneet johonkin kriisiin tällä rintamalla, suosittelen katsomaan oheisen trailerin (52 sek). Vastaa sen jälkeen muutamaan kysymykseen.

Jos jostakin teknisestä syystä et näkisi oheista lyhyttä videota, tässä pari aihetta sivuavaa fotoa parisuhteen kommunikoinnista. Liekö tämäkään toivottavin tila – toistuessaan?

KYSYMYKSET – vastaa oman kokemuksesi pohjalta!

Mättääkö parisuhde?

Onko sietokyky tapissa?

Suhde katkolla?

Sakkaako tulevaisuudensuunnitelmat?

Kipu- ja kitkakysymyksiin ei tunnu löytyvän omin konstein ratkaisuja…?

Tämän Parisuhdeterapia Mikkelissä… -artikkelin otsikko päättyy kysymysmerkkiin. Tarkoituksellisesti! jotta kysyisit vastuullisena itseltäsi kannattavuuden ja kantavuuden merkitystä.

Kasvattaako parisuhteen hoitaminen / hoitamattomuus korkoa itselle ja lähelläsi eläville? Hyvässä ja pahassa. Kun itse arvioin tätä kysymystä, en voi välttyä ajattelemasta aikuisten vaikutuspiirissä olevia lapsia.

Miksi panostaisin?

Ihminen yleensä panostaa asioihin, joita pitää elämänsä ja arkisen hyvinvointinsa kannalta tärkeinä.

Miten ihmiset ovat terapiaan hakeutumista perustelleet? Miksi he kääntyivät lähi-ihmissuhteissa tuntemiensa pulmien tähden esimerkiksi Timon Työnohjaus ja Terapiaan?

Pari- ja perheterapian asiakkaiden siteeraukset viimeksi kirjautuneen palautteen mukaan:

                             Neljä heistä perusteli lääkärin, työterveyden tai muun tunteman ”suosituksilla”. Muita sanottuja: ”En halua rasittaa ystäviä”, ”Jospa näin vanhempani eivät huolestuisi ennenaikaisesti”, ”Emme tahdo taakoittaa tuttuja omilla vaikeuksillamme”, ”Kokemusta aiemminkin solmujen avautumisesta”, ”Valitsimme yksityisen, näin vältämme sairauskertomuskirjaukset”, ”Etsin googlella, luin, vertasin ja valitsin”, ”Julkiselle jonotus kohtuuttoman pitkä”.

Miten se hyödyttäisi?

Olen tehnyt tästä kysymyksestä aiemmin laajemman blogikirjoituksen. Tekstiin tuli kymmenen lyhyttä lukijapalautetta. Voit lukea koko kupletin juonen klikkaamalla kuvaa/linkkiä.

Onko pariterapiasta hyötyä?

Kirjoitin muutama vuosi aiemmin blogitekstin otsikolla Uskottomuus. Teksti innoitti erään pariskunnan pariterapiaan A1:een. He sanoivat viimeisessä tapaamisessamme, että eräs tuohon kirjoitukseen liittämäni biisi oli tullut heille merkittäväksi pontimeksi terapiaan. Kuulet tämän biisin klikkaamalla linkkiä artikkelin lopussa (musa: Harmaita Enkeleitä).

 

Mitä se maksaa?

Sijoittaminen parisuhteeseen on suhteellista. Euroissa. Tämän näkemyksen olen kuulut vuodesta toiseen.

Eräs kuvasi mm. tätä seikkaa julkisesti Suomi24 sivulla:

Kaikki uudet yksilö-, pari- tai perheterapian kontaktit edellyttävät ja alkavat ns. arviokäynnillä. Arviokäynnin kesto Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT) on noin tunti ja vartti ja se maksaa 60 € /käteisellä kuittia vastaan. Arviokäyntejä toteutetaan tapauskohtaisesti 1-3 krt.

Tällöin selviää mahdollisen varsinaisen terapian tarve ja toteutusmahdollisuudet: Kuka? Ketkä? Kuinka kauan? Mitä se maksaa? Minä tilitän asianmukaiset verot valtiolle, mutta en tietoja kävijöistä.

Arviokäynnistä koronavuonna – lisää linkillä >> tästä!

Parisuhde- ja perheterapia 2020

Lue lisää / kuuntele:

Maksutta kahteen e-kirjaan pääset tällä linkillä E-kirjat (TTT)

Kesäopas mobiilisena >

https://www.timojuutinen.fi/Kesaopas_kahdelle_web.pdf

Harmaita Enkeleitä -musa:

 https://youtu.be/wJ6qKX1UT8s

 

PARISUHTEEN ja PERHE-ELÄMÄN SOVITTELU … 5 TEESIÄ TUUMATTAVAKSI

/by

Parisuhteen ja perhe-elämän sovittelu. Tämä on johdannon jälkeinen blogikirjoitus sovittelusta. Polttopisteessä on parisuhde- ja perhe-elämä, ja nimenomaisesti ajankohtana, kun siinä elävillä eroajatukset valtaavat alaa. Kirjoitan Mikkelissä, katselen asiaa avarammin.

Olethan katsonut tähän liittyvän videoni!

 

 

En ollut lukemassa Aamulehteä, kun oheinen ilmoitus (19.11.1944) siinä julkaistiin.

 

Pastori Matti Joensuu ei voinut vain katsoa sivusta, kun avioerot sotavuosina (ajalla 1938-1945) kolminkertaistuivat Suomessa, ja Tampereella muutos oli 12-kertainen.

Hän keräsi rahaa toiminnalleen kaupungin tehdaspatruunoilta, joista joku totesi: kerrankin pappi on oikealla asialla. Siitä alkoi työ ”avioliittokurjuuden lieventämiseksi” kirkossa. 75 vuotta myöhemmin voimme todeta, että perheneuvonta Suomessa on eräs kirkollisen työn lippulaiva. Parhaimmillaan arjen Ilosanomaa, olkoonkin että kirkon ensisijainen kutsumus on sielun pelastussanoman julistaminen Jeesuksen viitoittamana (Matt. 28:18-20).

Itsekin olen toiminut tuon lippulaivan miehistössä (1995-2000) ja johtajana (2000-2007). Tuona aikana tein säännöllisesti pyydettyä parisuhteen ja perhe-elämän sovittelua.

Yksityispuolelle siirryin keskuksen johtajan virasta vuoden 2008 alussa. Virkatyöaikana ja samoin nykyisissä tehtävissäni Mikkelissä minua sisäisesti ohjaa se ajatus, joka oli pastori Joensuulla: evankeliumin innoittamana tosiasiat tunnustamalla!

 

Eroaminen ei pieni juttu 

Eroasia on tärkeä, rohkenen väittää, edelleen. Samoin uskallan vankan työkokemukseni perusteella esittää, että parisuhteessa elävälle (miehelle tai naiselle) eroaminen emotionaalisesti ei ole ”suit sait” -juttu.

Varsinkin avioliitossa ero ei ole kuin kuuden kuukauden harkinta-aika ja sen jälkeen ero on sillä selvä. Ei todellakaan. Eroa tehdään ja erosta toivutaan jo kauan ennen eroa ja kauan eron jälkeen. Meneekö kukaan avioon erotakseen?

Lähestyn eroasiaa ja sen ympärillä tehtävää työtä viiden teesin avulla. Suosittelen ennen niihin perehtymistä katsomaan virikevideon ja lukemaan johdannon sovittelusta, mikäli et vielä ole niihin törmännyt. 

 

Teesit – mitä ne ovat? 

Teesit ovat halki vuosituhansien palvelleet impulsseina jonkin kulloinkin tärkeäksi koetun asian tuumailussa, keskustelussa ja väittelyssä. Kun tässä rakennan viisi teesiä, pointtia tai ikkunaa, ei kyse ole tällä kertaa mistään ohjelmajulistuksesta, jolle odotan lukijalta antiteesejä. En pyri nostattamaan väittelyä, vaan pikemminkin jakamaan perusinfoa asiasta yksilöllisen pohdinnan tueksi.

Kirjoitan siinä toivossa, että jokin ikkunoista avartaisi asiaa, tarjoaisi väläyksen, vilauksen tai vahvistavan totuuden. Jos kirjoitus kolahtaa henkilökohtaisesti, kysele itseltäsi — pitääkö kuvattuun asiaan puuttua ja ryhtyä tilannetta jotenkin muuttamaan? Tulevaisuutta tehdään tänään!

Kenellä on vastuu paremmasta työelämästä ja toimivammasta perhe-elämästä? Siteeraan tässä kunnioitettua ex-presidenttiä. Rauhan nobelistimme Martti Ahtisaari oli tunnettu konfliktien selvittäjä maailmalla. Lukuisia kertoja hän sanoi: ”Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa”… ja jatkoi ”kun ne ovat ihmisten aikaansaamia, he myös ne ratkaisevat.”

 

Teesit pari- ja perhe-elämän erosovittelusta  

A)     Perheasioiden sovittelu on lakisääteistä mutta alikäytetty tukimuoto! 

”Yksin on selvittävä” -asenne, kiireellinen elämäntapa tai tietämättömyys palvelutarjonnasta lienevät yleisimmät selittäjät sille, miksi liian moni keski-ikäinen jättää tämän palvelukortin kääntämättä. Tuen lähteistä huolimatta. Ammatillista tukea ja apua näissä kysymyksissä ovat perinteisesti tarjonneet kaupunkien sosiaalitoimi ja kirkon perheasiain neuvottelukeskukset. Myös jotkut yksityiset palvelutuottajat toimivat aktiivisesti tällä sektorilla.

Perheasioiden sovittelusta säädetään avioliittolain 5 luvussa ja sosiaalihuoltolain 17 §:ssä. Avioliittolain mukaan perheessä esiintyvät ristiriidat ja oikeudelliset asiat on ensisijassa pyrittävä ratkaisemaan perheenjäsenten keskinäisissä neuvotteluissa ja sopimuksella.  Sovittelijan tehtävänä on kiinnittää erityistä huomiota lapsen aseman turvaamiseen. Suomessa myös avoliiton ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat käyttää perheasioiden sovittelua. Parisuhteen ja perhe-elämän sovittelu, siihen voi  hakeutua myös tilanteessa, jossa vanhemmat ovat jo eronneet ja perhe pyrkii sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. On tärkeä löytää uutta, kiinteää maata jalkojen alle.   

B)    Reunalla pelottaa! 

Tällaiset tuntemukset ovat tuiki tavallisia ihmiselle, joka syystä tai toisesta on parisuhdekriisissä. Tätä kokemusta ei ikä määritä: ”loukattu lapsi vihaa ja vapisee”. Suhdekriisi odottamattomana puristaa, ja kaiken keskellä pitäisi löytää vakautta tulevaisuuteen. Samuli Edelmannin Reunalla biisi on paljon puhuva. Emme ohita sitä ennen kuin siirryn tähdellä *** merkittyyn reunahuomautukseen ja seuraavaan teesiin. 

*** Myös mieheen sattuu. Ehkä tuntemusten ilmiasu saattaa miehillä olla kovinkin erilainen verrattuna naisen vastaavaan. Jos en osaa / kykene ilmaisemaan sanoilla tätä itseeni liittyvää pettymyksen kokemusta, teen sen toiminnan kautta: peräännyn, pakenen ja menen luolaani. Moni nielee asian liuottamalla, turruttamalla päänsä ja pakenemalla näin tilanteesta. Pakoni saattaa näyttää toisille välinpitämättömyytenä, todellisuudessa kyse on tilannepelosta ja puutteellisesta kyvykkyydestäni käsitellä tätä emotionaalisesti koskettavaa tapahtumaa. Toinen suojautumissävytteinen reagointitapa on ”raivokas toisen syyttäminen”. Olipa sitten kyse miehestä tai naisesta, myös tämä ilmentää samaa psykologista hätää ja keinottomuutta.

C)     Perheasioiden sovittelu on luottamuksellista! 

Sovittelijaa koskee tavanomaista tiukempi salassapitovelvoite, mikä erottaa sovittelun muusta sosiaalitoimen neuvonta- ja auttamistyöstä. Sovittelija ei saa ilmaista sovittelussa saamiaan tietoja kenellekään ulkopuoliselle, ei edes tuomioistuimelle, vaikka häntä haluttaisiin kuulla todistajana oikeudenkäynnissä. Sovittelijalla ei ole oikeutta oma-aloitteisesti hankkia perheestä tietoja muilta viranomaisilta. Salassapitovelvoite ei kuitenkaan sido sovittelijaa, jos sovittelussa ilmenee lastensuojelun tarve. Tällöin sovittelijalla on velvollisuus tehdä ilmoitus lastensuojeluviranomaisille.

D)     Tarvitaan kaksi hattua! 

Sovittelijalla ei ole ainoastaan yhtä hattua hyllyllä. Tällä vähän ammattilaisten kielenkäyttöön liittyvällä kielikuvalla kahdesta hatusta tahdotaan ilmaista seuraavaa: sovittelija ei sovitteluprosessissa suostu tai kieltäydy käsittelemästä ainoastaan toista, eron tai yhdessä jatkamisen polkua, ainoana vaihtoehtona.

Miksi?

Se olisi epärehellistä ja vaillinaista ammattikokemuksen jakamista perheen kriisitilanteessa. Sillä yksilöt väistämättä pohtivat itse tykönään molempia valinnan vaihtoehtoja sekä näiden eri polkujen tuomia uusia kasvuhaasteita ja mahdollisuuksia. Kokeneella ammattilaisella on pelisilmää siinä, milloin henkilöiden ajatusta selkeyttää ´mutkat suoriksi` -vetäminen, ja keiden kanssa mutkista muistuttaminen on juurikin tarpeellisen tähdellistä.  

E)     Asiakaspalaute paljastaa! 

Lähi-ihmissuhteisiin liittyvä ja huolella hoidettu sovitteluprosessi vaikuttaa myönteisesti asianosaisten kanssakäymiseen. Tämä näkyy rakentavamman vuorovaikutuksen lisääntymisenä ja luottamuksen palautumisena. Se, että kommunikointi vilkastuu ja sen laatu paranee, yleensä vähentää riitelyn määrää ja kestoa minuuteissa.

Eräs tässä siteeraamani otos kuvaa hyvin sovitteluasiakkaiden yleisimmät palautteet, kun tätä palvelua käyttäneiltä kysyttiin sovittelun hyödyistä ja vaikutuksista. (Lähdekoonti: Marina Bergman-Pyykkönen Fasper-hanke / Suomen sovittelufoorumi 2013)

Ryhmittelen palautteet ”täplällä”  merkityiksi nipuiksi. Jokaisen täplän alla on siis useita samaa asiaa/kokemusta kuvanneita henkilöitä ja palautekirjoituksia.

  • Mahdollisuus / turvallinen paikka puhua (itseisarvo)
  • Vuorovaikutuksen paraneminen; uusien riitojen välttäminen
  • Omaan käytökseen kohdistuvan pohdinnan herääminen (mm. provosoinnin välttäminen / sen huomaaminen, ettei avoin puhuminen ole itsellekään helppoa, vaikka vaatii sitä toiselta)
  • Oman tunnetilan rauhoittuminen
  • Asioiden tarkastelu lapsen tarpeiden näkökulmasta
  • Sopiminen lapsen elämään liittyvistä asioista (huolto, asuminen, tapaamiset, jaetun vanhemmuuden käytännöt) 
  • Usko tulevaisuuteen vahvistui

 

Mikäli olet parhaillaan parisuhdekriisissä tai muutoin tunnet pohtivasi eroa häiritsevän usein, ehdotan uuden ja rohkean askeleen ottamista ammattilaisen suuntaa. Saatat yllättyä myönteisesti, kun kipu- ja kitkakysymyksiä ei tarvitse tuunata ainoastaan omin voimin. 

Parisuhteen ja perhe-elämän sovittelu on Sinuakin varten.

Pysy linjoilla!

Seuraavassa – Timon Työnohjaus ja Terapia  Teemaklinikan – blogikirjoituksessa kohdistan katseet työelämän asioihin ja siellä etsittäviin sovinnollisiin ratkaisuihin.

 

 

 

 

 

TOIMIVAN PARISUHDE- JA PERHE-ELÄMÄN PUOLESTA MIKKELISSÄ

/by

Lomalta lomps… ja lippis hyllylle. Olen palannut parisuhdeasioiden pariin. Toimiva parisuhde  – työskentely sen ja perhe-elämän puolesta Mikkelissä jatkuu. Lippis on palannut A1:n hyllylle.

Tämä tiedoksi entisille asiakkailleni sekä uusille aloittaville. Jälkimmäisille aineiston ja ajatusten infona Timon Työnohjaus ja Terapiasta (TTT) muutoinkin.

Kuvan lippistä ei ollut vielä suunniteltu, kun arkityöni perhe-elämän haastavien kysymysten kanssa minulla alkoi. Alku-ajan historiasta ei tällä kertaa yhtä yhteydenottoa enempää. Allekirjoittaneen ja TTT:n työhistorian koko läpileikkaus on luettavissa näillä verkkosivuilla; kohdassa Timosta.  

Toteutan kutsumustani.

Niin ajattelen. Pääsen toteuttamaan armolahjojani päivittäin. Työtä on tällä saralla kiitettävästi riittänyt. Aina se ei ole vain helppoa, vaivatonta ja palkitsevaa. Mutta se on minun kutsumukseni. Haluan auttaa lähi-ihmissuhteissaan tukea ja apua tarvitsevaa.

Taannoin eräs Mikkelin ulkopuolella asuva, perhe-elämässään parisuhdekriisiin joutunut henkilö soitti ja lähes ensimmäisinä sanoinaan kyseli: ”Miksi nettisivullasi sanotaan ´haukan katseella ja ammattitaidolla´…”

Tuo kysyjä ei ollut (vielä) nähnyt tätä kuvaa.

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT)

Nähtyään editoimattoman, Tunisiassa v. 2005, otetun kuvan, hän jatkoi ääneen pohdintaansa sanomalla: ”Sinun täytynee olla myös jollakin tavoin lintuharrastaja…” Siinä hän erehtyi.

Lopulta pääsin kertomaan kuvan ja sloganin symbolisesta yhteydestä keskenään.

Nimittäin, aivan alkukuukausina, kun olin perustanut nykyisen Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT), sain silloiselta työnohjausryhmältäni prosessin loppupalautteena kuvauksen ”ammattimaisesti haukan katseella”. Ryhmäläisten mielestä olin ohjaustyössäni osoittautunut erityisen intensiiviseksi, läsnäolevaksi ja tarkkakatseiseksi. Juurikin he käyttivät ensimmäisenä tuota ilmausta.

Hiukan myöhemmin kuulin toiselta, terapiaan hakeutuneelta asiakkaalta, että hän oli saanut suositukset lääkäriltään ”varata aika sille haukkaterapeutille”. Näin tämä motto tai iskulause syntyi.  

Sloganeista puheen ollen, näin tänä kesänä Mikkelin kadulla Mazda-merkkisen, jo varmaankin monet kelit nähneen auton. Auton peräpäässä luki mottona ”kunnes ruoste meidät erottaa”.

Oliko tässä kyse erityistä merkkiuskollisuudesta, sitä en tiedä, mutta iskulause sopii mainiosti myös ihmissuhde-elämään parhaimmillaan.

 

ASKARRUTTAVAT ASIAT 

Millaiset parisuhteen, perhe-elämän tai yleensä tärkeisiin lähi-ihmissuhteisiin liittyvät kysymykset saavat ihmisiä liikkeelle avun ja tuen lähteille?

Pitääkö tulla yhdessä vai voiko ottaa ensiaskeleet yksin? Mitä kaikki maksaa? Onko sellaisesta terapiasta ylipäätänsä hyötyä? … Monenlaisia kysymyksiä…

Tässä loppukesän blogitekstissäni en ryhdy seikkaperäisesti edellisiin vastaamaan. Olen käsitellyt mainittuja asioita aiemmin perusteellisestikin. Ne ovat Sinunkin luettavissa. Laitan loppuun linkin, josta lisää. 

Näillä TTT:n verkkosivuillani olen julkaissut (tähän mennessä) 51 blogitekstiä. Kirjoitusten perään on lukija voinut kommentoida näkemäänsä ja kokemaansa. Näitä kansalaisten lyhyitä palautekommentteja löytyy täältä 130 kpl.

Jos ´rullaat alas´ (= load more) tällä Ajankohtaista sivulla, törmäät väistämättä mm. seuraaviin parisuhde-elämän teemoihin:

Uskottomuus, erilaisuus parisuhteessa, puhumattomuus, mitä ajatella läheisyyden puutteesta suhteessa, keskinäisen kommunikoinnin vaikeus ja rikkaus perhe-elämässämme. Eräs taannoin ja paljon luettu kirjoitus käsitteli kysymystä, miksi avioliitto purkautuu?

Jo virkatyövuosina kouluttauduin sovittelijaksi. Teen sitä työtä eri ympäristöissä: työpaikoilla, sukujen ja perheiden parissa. Viimeksi mainitussa, erosovittelussa, työskentelyn keskiöön lähes aina tuodaan lapset, nuo vanhemmille arvatenkin tärkeät ihmiset. Niinpä esim. eräs blogikirjoitus luotaa kysymykseen ”lapset – vainko vaivana?” Siinä tarkastelukulma on erityisesti pienten lasten perhe-elämä, sen erilaisine mausteineen.

Haasteet ja hankaukset, ne kuuluvat pakettiin, kuin myös vaivannäkö ja voitot. Sellaisesta rakentuu toimiva parisuhde.

 

MITEN EDETÄ? 

Kun en tarkasti tiedä, mikä johdatti Sinut nyt näille Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) sivuille, teen tässä arvioitavaksesi kolme vaihtoehtoa etenemiseksi.

  1. Parisuhdeasiat OK, eli että sekä Sinusta että kumppanistasi keskinäinen suhteenne on tätä nykyä reilassa. Kun tilanne on tämä, nostakaamme yhteinen tyytyväisyyden ja kiitollisuuden malja! Hienoa. Jatkakaa samalla hyväksi havaitsemallanne tiellä! Se kannattaa aina. Sillä mahdollisten perillisten näkökulmastakin yleisesti tiedetään, että ”hyvin toimiva parisuhde on lapsen paras koti”.
  2. Perhe-elämä ja yhteinen aika kumppanin kanssa tuntuu parhaillaan (kesäaikanakin) puuduttavan tylsältä tai jopa ´tyhjentyneeltä´ > mieti voisiko yhteinen tekeminen elähdyttää. Voisiko vain jutustelu ja ajatusten vaihto jonkin yhdessä nähdyn, elämän makuisen virikkeen äärelle virkistää? Korostan yhdessä.
    *** Näiltä verkkosivuiltakin löydät joitakin vinkkejä. Eräänä menneenä kesänä laadin lähi-ihmissuhteiden – eräänlaiseksi keskustelun sytykkeeksi – Kesäopas kahdelle nimisen kirjasen. Kuvan siitä näet alla. Suoralinkki on blogikirjoituksen lopussa. Jatka siitä…
  3. Olen / olemme odottamattomassa ihmissuhdekriisissä > älä emmi enempää, ota rohkeasti ja ripeästi yhteyttä. Apua ja tukea on tarjolla Sinullekin. Miksikö kannattaisi kontaktoida perheen ulkopuoliseen ammatti-ihmiseen?
    *** Kysyin viideltä loppukeväällä 2019 viimeksi aloittaneilta tätä asiaa: ”Miksi otitte asiassanne juuri minuun yhteyttä?” Kaksi heistä perusteli suosituksilla. Muita sanottuja: ”En halua rasittaa ystäviä”, ”Jospa näin vanhempani eivät huolestuisi ennenaikaisesti”, ”Emme tahdo taakoittaa tuttuja omilla vaikeuksillamme”, ”Valitsimme yksityisen, näin vältämme sairauskertomuskirjaukset”, ”Etsin googlella, luin, vertasin ja valitsin”, ”Julkiselle jonotus kohtuuttoman pitkä”.

Jos edellä lukemasi perustella olet edelleen hiukan epätietoinen, missä avo- tai avioparisuhteessanne oikein tällä hetkellä mennään, mietit sen ns. objektiivista tilaa ja tulevaisuutta, lue ja punnitse vielä näitä testi- ja kokemuskysymyksiäni.

Mättääkö parisuhde?

Onko sietokyky tapissa?

Suhde katkolla?

Sakkaako tulevaisuudensuunnitelmat?

Kipu- ja kitkakysymyksiin ei tunnu löytyvän omin konstein ratkaisuja…?

Jos siis näillä tilannekuvauksilla on tarttumapintaa, miettisimmekö yhdessä seuraavia oikeita askelmerkkejä Mikkelin A1:n vastaanottotilassa? 

Kilauta kaverille! Ajantasaiset yhteydenottotiedot löydät verkkosivultani. Tapaamisiin!

 

*** Lupasin linkit (ja totutusti jotakin musaa kyytipojaksi.

Tästä pääset lukemaan, mitkä ovat yleisimmät tulosyyt Timon Työnohjaus ja Terapiaan.

Ja kun haluat lukea pariterapian hyödyistä

Sekä lataat (maksutta) Kesäopas kahdelle nettikirjasen yhteiseen porinahetkeenne.

 

https://www.timojuutinen.fi/Kesaopas_kahdelle_web.pdf

Lataa maksutta!
https://www.timojuutinen.fi/Kesaopas_kahdelle_web.pdf

 

 

 

 

 

 

PERILLISTEN PUOLESTA

/by

Kulunut toukokuun viikko 19 on sisältöä täynnä. Perheen puolesta, sanoisin.

9.5. on kalenterissamme merkitty Eurooppa-päiväksi, mutta `puhutteleeko` se silti otsikon lailla?

Minulle 9.5. oli yksi torstai muiden viikkojen ketjussa, kunnes tutustuin tarkemmin päivän historiallisiin juuriin. Tausta ulottuu sotaan, johon en ole osallistunut, ainoastaan lukenut ja filmien äärellä samaistunut.

  1. toukokuuta vuonna 1950, vain 5 vuotta maailmansodasta, Robert Schuman esitti ehdotuksensa yhtenäisen Euroopan luomisesta välttämättömänä rauhanomaisten suhteiden ylläpitämiseksi.

Tätä Schumanin julistusta pidetään nykyisen Euroopan unionin perustamisen ensimmäisenä askeleena. En mene EU:n nykytodellisuuteen valuuttoineen, lippuineen ja lauluineen sen enempää. Ohitan myös mainittuun liitetyn direktiiviviidakon. Minua sen sijaan kiinnostaa tietää, miten Robert ajatteli olevan mahdollista edistää rauhaa ja yhtenäisyyttä eri maiden kesken. Mitä piti tehdä perillisten puolesta sodan runtelemassa Euroopassa?

Robert Schumanin mielestä hiili- ja terästuotanto Euroopassa tuli tuoda yhteisen valvonnan piiriin. Näin ehkäistään sotatarviketuotantoa ja niin muodoin myöhempiä selkkauksia. Ajatus on, että `viisaamman` (tai ainakin valistuneemman) on eri tavoin vahdittava, miten ja mihin tarkoitukseen raaka-aineet tuotetaan.

Hyvä idea perillisten ja perheiden puolesta! Samankaltaista vahtimista ja seuraamista valistuneemman (vanhemman) silmin tarvitaan myös kotoisessa perhe-elämässämme. Tästä perheyksikön sisällä tapahtuvasta ”sotien ennaltaehkäisystä” kirjoitan toisella kerralla enemmän.

 

10.5. oli tänä vuonna se 40. päivä pääsiäisestä, josta kotimaassamme on takavuosina kiistelty. On kyselty, tuliko helatorstaita pitää vielä nykyäänkin sellaisessa arvossa, että se noteerataan työelämässä palkallisena vai palkattomana vapaapäivänä?  En pysähdy tämänkään päivän ajankohtaisiin toteumiin, esim. työelämän kilpailukyvyn (kikyn) näköaloihin.

Totean ainoastaan, että myös Armon vuonna 2018 moni sydämen kristitty kertaa mielessään juhlapäivän sanomaa: Jeesus Kristus, ylösnousemuksellaan kuoleman mahdin voittanut Vapahtaja palasi Isänsä luo taivaaseen.

Jeesuksen taivaaseenastumisesta kerrotaan ”kattavimmin” Apostolien tekojen ensimmäisessä luvussa. Kattava lainausmerkeillä, sillä meitä kuolevaisia kiinnostaisi kirjoitettua huomattavasti enemmän myös se seikka helatorstaissa, joka vihjaa Jeesuksen toiseen tulemukseen eli Kristuksen takaisin paluuseen maailman historian viimevaiheena. Tätä tulevaa avataan Raamatun lehdillä vain vähän, kaipauksen ja odotuksen verran.

Minulle helatorstain merkkihenkilö ja Hänen maanpäällinen toimintansa kaikkinensa merkitsee toimintaa perheen ja perillisten puolesta.

 

13.5. on ilmeeltään perheen päivä mitä suurimmassa määrin. Sunnuntaina muistamme äitejä. Ehkä sinäkin lukijana muistat ajat ennen kouluikää ja ekaluokkalaisena, kun lauantaina saattoi sanoa, ”enää yksi yö” kortin ojentamiseen aamulla ani varhain. Kakkua ja kaikkea…  Aikuisena äitiyteen sitten tulee erilaisia värisävyjä ja tunnetiloja.

Tässä kuvassa olen oman äitini vuoteen vierellä tämän viimeisinä elinpäivinään Oulussa.

Kaikkien äitien juhlapäivä toukokuun toisena tuo väistämättä mieleeni äitiyden varjopuolia. Tässä kysyn esimerkiksi sitä, millaiset ovat mietteet heillä, jotka haluaisivat olla äitejä, mutta eivät sitä jostakin syystä voi kokea, ehkä koskaan?

 12.5. vietettiin maassamme lapsettomien lauantaita jo 25. kerran.

Tyhjän sylin -tilaisuuksia tarvitaan.
Peukutan kovasti (seurakunnalle ja muille) järjestäjille vaivannäöstä tänä lapsettomien lauantaina. Tahaton lapsettomuus on erityisen kipeä todellisuus heille, joiden elämässä lapsitoive on keskeisellä sijalla.

Eräs tuntemani pari päätti leipoa itselleen heti syötävän kakun ja nauttia sellaisesta äitienpäivän aattoina niin kauan kuin eivät vietä äitien- ja isänpäivää. Välkkyä – sanoisin – olematta kuitenkaan helppoa. Syödä ja juhlia perillisten puutetta.

Lauantaina 12.5. liputettiin – ei edellä kerrotulle asialle – vaan maineikkaan Johan Vilhelm Snellmanin (12.5.1806 – 4.7.1881) ja suomalaisuuden päivän merkeissä. En väheksy lainkaan tämän suomalaismielisen filosofin, suuren valtiomiehen kirjailijan ja sanomalehtimiehen merkitystä tämän blogikirjoituksen aiheen kannalta. Hän korosti suomen kielen asemaa ja oman rahan saamista Suomelle. Tässä hänen eräs, perillisille tallennettu viisaus:

Pääasia on täyttää velvollisuutensa ja tehdä työtä, mikäli voimat riittävät.

Paha päivä menee menojaan niin kuin hyväkin.   – J.V. Snellman

 

Tämän Snellmanin filosofisen siteerauksen inspiroimana palaan vielä äitienpäivään. Mieleeni palautuu useita matkan varrella tapaamiani äitejä – äitejä joita näyttää yhdistävän lähes loputon lähimmäisestä huolehtiminen. Perheen ja perillisten puolesta. Tätä seuraaavan kuvauksen äitiä en edes väitä fyysisesti tavanneeni.

100-vuotiaalta kysyttiin merkkipäivänä, huolehtiiko ja murehtiiko hän vielä lastensa puolesta. – En enään, sillä viimeinenkin on siirtynyt vanhainkotiin.

Lämpimät onnittelut Sinulle äiti, isä tai joidenkin lapsi – meille, joita murheet ja huolet vielä (kohtuullisesti) ympäröivät. On aika nostaa siniristilippumme perheen ja perhe-elämän puolesta!

Tässä blogitekstissä kuvien otoksista ja editoinnista vastaa mikkeliläinen Kari Rossi. Poikkeuksena tästä Oulussa otettu äiti-kuva. Kiitos Kari!

 

 

 

 

Lapset – vainko vaivana?

/by

Sain kuluvan kuukauden aikana infon sadannesta julkaistusta kommentista.  Nämä eri ihmisten lähettämät huomiot liittyvät blogiteksteihini Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) verkkosivuillani. Määrä on minun mittapuussa melkoinen, varsinkin kun kontaktityön kysyntä syrjäytti kirjoittamiseen varatun ajan tyystin kuluneen kevään aikana.

Kirjoituspalautteissa on silloin tällöin esitetty toive, että keskittyisin myös lapsiperheen arkikysymyksiin, vieläpä ”valistuneesti” ja ”antamalla ajattelun aihetta”… Tämän kertautuneen toiveen äärellä mielessäni on pyörinyt työotsikkona ilmaus ”lapset – parisuhteen riesana ja rakentavana renkaana”.

Ajattelen, että teemoina perhe ja lapset, parisuhde ja arki ovat kaikella tavoin kiinnostavia ja limittäisiä kirjoitusaiheita. Perhe on monenlaista. Olemme positiivisen ongelman äärellä. ”Lapsiperhe” ansaitsee useamman kirjoituksen tilan ja tulokulman. Aloitan tässä ensimmäisessä varsin lyhyesti. Kirjoitan niukasti. Upotan tekstiini muutamia virikkeitä.

Runsaiden sanojen sijaan kannustan Sinua kysymään itseltäsi, ovatko lapset Sinulle vain vaiva, rasite ja alituinen henkinen taakka. Vastaa itsellesi rehellisesti – elitpä juuri nyt perheen vauva-, pikkulapsi-, alakoulu- tai teinivuosien läpäisevää vaihetta.

Video vauvavaiheen häkellyttävistä hetkistä….

 Kuvittelen myöhemmin kirjoittavani siitä, kuinka aikuisella on vastuu vanhemman ja lapsen välisestä vuorovaikutuksesta, erityisesti tunnetaitojen mallittajana. Tiedämme alan tutkimusten perusteella sen, kuinka tärkeää on myönteisen tunnesuhteen rakentaminen lapsen ja kasvattajan välille. Se on kasvatuksen eräs keskeinen perusta. Nyt kuitenkin vain virikettä videolta.

Lapset ovat ”ihania”…

Kuulen monen vanhemman lainausmerkein sanovan.

Keväiset kuravellit ja syksyn sairastelut sopimattomimpaan aikaan lienevät eräs ohittamaton osa tätä arjen riesaa. Ja talveakaan ei kotona kohdata karhun tavoin horroksessa. Vuodenajasta riippumatta, joskus karkkihyllyllä kuulemme kainostelemattoman lapsen huutavan hinaajan tavoin.

Siteeraan tässä soveltuvin osin ”Kaikki se kestää – Viisauksia uusille ja vanhoille pareille” nimistä kirjaa. Tämän mielenkiintoisen, jo kaksi vuosikymmentä aiemmin ilmestyneen kirjan ovat toimittaneet Pirkko-Liisa Perttula ja Tiina Paju. Lue ja mieti, miten asiat ovat meillä.

Vauvat ovat luonnon tapa kertoa ihmisille, miltä maailma näyttää 03.00.

Vauva on enkeli, jonka siivet lyhenevät sitä mukaa kun sääret pitenevät.

Myöhemmin jalat kasvavat järkeä nopeammin.

Hyttyset ovat kuin lapset. Jos ne ovat hiljaa, ne tekevät jotakin myöhemmin havaittavaa.

Kun ensimmäinen lapsi nielaisee lantin, kutsutaan ambulanssi. Kun kolmas tekee samoin, sanomme: vähennetään viikkorahasta!

Se on elämää!

… Toisenlaistakin ´tarjoillaan´ aivan tavallisessa perhe-elämän arjessa.

Seuraavalle siteeraukselle on perheen aikuisilta saamani lupa. Sama koskee tämän blogikirjoituksen aihekuvaa. Kuva ja teksti eivät liity taustaperheinä toisiinsa.  Molempien äärellä lukija voi kysyä otsikon sanoin, ”Lapset – vainko vaivana”.

Eki (5v) tinkasi eilen, ”kummanko tapasin ensin iskän vai heidät?”

Äitinä kerroin, että ”tottakai iskän muuten teitä ei olisi olemassa”.

Eki tuumi hetken ”Miten se on mahdollista?”

Kerroin, että tutuistuimme iskän kanssa, menimme naimisiin ja noin kuukauden päästä raskaustesti oli positiivinen.

”Mitä se tarkoittaa?” kysyi Asko (10v).

”Eli se testi oli plussaa eli äidillä oli vauva masussa” kerroin.

Eki tuumi taas hetken ”Onko se sitä samaa plussaa mitä saa kaupassa?”  Tämän jälkeen Eki tinkasi jälleen missä hän oli siinä vaiheessa…kerroin, että olit pilkkeenä iskän silmäkulmassa.

Seuraavana päivänä Eki oli kertonut isälleen, että ”sillon kun te menitte äidin kans naimisiin ni miä olen sellasena valona sinun silmässä”.

 

Päätän tämän lyhyen blogikirjoituksen erääseen aforisminomaiseen tiivistykseen sekä musiikkivideovinkkiin.

Ainoa, mitä ei saa koskaan tarpeeksi, on rakkaus. Ainoa, mitä ei koskaan anna tarpeeksi, on rakkaus.

Hakusanoilla lauluvideoon. Siinä minut ja lapseni asetetaan (edellä esitettyjä tuokiokuvauksiakin) laajempaan kokonaiskuvaan. Sekä perspektiivi että laulun sanoitus ovat minulle omakohtaisia ja puhuttelevia. Jos tahdot arvioida omaa suhdettasi asiaan, niin kuuntele. Suoralinkki Sinulle ei tosin näytä tästä onnistuvan, muutoin kuin että menet YouTubeen ja siellä hakusanoiksi Pekka Simojoki – Tyttö onnellinen.