Tag Archive for: Timon Työnohjaus ja Terapia

TYÖNOHJAUKSISTA! TARTUIN PALAUTTEESEEN

/by

Työnohjauksista! Tartuin palautteeseen. Tällaiseen blogitekstin otsikkoon päädyin kolmesta syystä; onhan asiassa kysymys työhyvinvoinnista.

Otsikon alkuosa on suora lainaus henkilöltä, joka oli lukenut loppukesästä 2023 julkaisemani bloggauksen ”Apua parisuhteisiimme aikuisen oikeasti…”.

Vaikka hän varsinaisesti kommentoi parisuhteen blogijuttua, kirjoittaja totesi myös muun muassa, että ”eikö palautenäytteitä voisi ja kannattaisi kerätä myös muun kuin terapiatoiminnan osalta, koskapa niitä Sinulla varsinkinkin olisi mistä nostaa esille”. Kommentoija viljeli useammin työhyvinvoinnin sanaa eri kuvauksissaan.

Otsikon loppuosa ”tartuin palautteeseen” ilmaisee puolestaan minun aktiivisuuttani. Kirjoitan eräänlaisen päivityksen Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) / työnohjauspalvelut 2023. Teen tämän jokseenkin samalla rakenteen idealla kuin aiemmin viitattu bloggaus syntyi, eli referoinnissa käytössä ”satunnainen asiakas- ja käyttäjäpalauteotanta”.

Kerrottakoon lukijalle, joka ei ole tietoinen tai ei tässä kohdassa surffaa loppukesän jutulle (nimenomaisesti Timon terapian toimeksiantojen osalta), että yrityksen nykyisiltä verkkosivuilta löytyy sangen runsaasti kansalaiskommentteja ja käyttäjäpalautteita. 

Nykyistä edeltäneillä TTT:n nettisivulla, nimenomaisesti työnohjaustoiminnan ja kehittämistoiminnan asiakaspalautteita julkaistiin yhteensä 176 erilaista. Tässä blogitekstissä siteerataan ainostaan nykyisillä TTT:n sivuilla tulleita käyttäjäkokemuksia.

Vielä oli se kolmas perustelu / syy nyt esillä olevan julkaistavan bloggauksen otsikolle. Se selviää tämän kirjoituksen lopussa. 

 

OTTEITA TYÖNOHJAUS- ja KEHITTÄMISEN PROSESSEISTA TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIASSA

”… Kokemus minullakin on näyttänyt, että henk.koht. executive coachingista on ollut paras hyöty. Siksipä suosin sitä ja työnohjauksia myös organisaatiossani. Menestystä…” Jarmo (45) ”Iki-Savo”

”Nyt talvikauden työnohjaus-soppari umpeutuu. Kesä odottaa. Sinulle! tiimimme puolesta samoja kokemuksia kuin edellä henkilö J.P. oli kirjoittanut. Meille oli tosi avavaa nähdä työjuttuja A1:n perspektiivistä: ymmärsimme uudesti ja opimme toisenlaisia toteutuksia. Kympin suositukset ja hyvää jatkoa Sinulle!” Jyvis-tiimin psta

Työnohjauksia toteutetaan erilaisin kokoonpanoin: yksilöllisenä, ryhmä- tai tiimimuotoisena sekä parityönohjauksina. Mitkä ammattiryhmät ja miten usein? hakevat työhyvinvoinnin rakennusaineita työnohjauksesta. Muun muassa näihin saat vastaukset toimeksiantojen suhteen, kun katsot TTT:n vertailutilastoja, joista blogikirjoitus nimellä Työnohjausta vahvuuksien valossa Mikkelissä Timon työnohjaus ja Terapia (TTT) tänään!

Suoraan artikkelille klikkaamalla edellä alleviivattua kysymystä.

”Minun yksilötyönohjausjaksostani on nyt jo useita vuosia. Onnekseni työnantajani näki tuolloin työnohjausmahdollisuuden kohdallani niin, että sain käydä Timon ohjauksessa pitkään, muistaakseni yli kahden vuoden ajan.

Ohjauksessa sain muun muassa uutta näkökulmaa itsestäni ja ominaisuuksistani suhteessa työhöni. Tämä johti parempaan sekä töissä-, että vapaalla olemisen taitoon. En enää kuluttanut itseäni työasioilla työajan ulkopuolella, enkä väsynyt työssäni entiseen malliin.

…Nyt vuosia myöhemmin, kun ajattelen asiaa, huomaan että tuolloin työnohjauksen avulla oppimani asiat ovat auttaneet oppimaan lisää…

Tiivistäisin asian omalla kohdallani näin:

Vuosia sitten käymäni työnohjaus toi elämääni uutta virtaa, joka kantaa edelleen hedelmää ammattilaisuudessani. Ja muussa elämässä.”  Jukka Repo

Sopimuksesta kirjoitti eräs näin:

”…Mitä tulee käynteihin ja niiden antiin: sain työnantajalta 8 kerran sopparin vuodelle 2022. Käytin kaikki kerrat.

Ja jos en vaihtaisi, maantieteellisesti toiseen, uudella alkavalla Hyvis-alueelle heti tammikuussa 2023, pyytäisin ehdottomasti jatkoa koetulle. Edestakainen matka tulisi kohtuuttoman pitkäksi. Enkä, kuten jo mainitsin, voi ajatellakaan verkkosessioita tämän kaltaisessa henkilökohtaisessa, saatavan annin kärsimättä.

Tahdon tiivistää vinkinä Eloisa-alueella aloittaville: Tämä oli loistavaa esihenkilölle mahdollistunutta sparrausta. Taitavalta. Kokeneelta. Viisaalta. Rohjetkaa käyttää oman työnne ja tehtävänne tähden, työhyvinvoinnin nimissä!

Tuhansin kiitoksin, Timo!” Virpi Kukkohovi-Reijonen

Lappeenrannassa vaikuttava työporukka valitsi mikkeliläisen työnohjajaajan itsensä kannalta perustellusta syystä, tämän muistan, kun satunnaisotanta osoitti oheista käyttäjäpalautetta. Niin ikään muistelen kuulleeni, että he etsivät palvelua hakusanalla työhyvinvointia Etelä-Savossa.

”…Ja sekin on mainittava, että pienellä tiimillämme ei tuolloin mitään omakohtaista kokemusta ulkopuolisen työnohjauksesta. Odotus siis kriittinen, joskin tuen tarve tietoinen.

Minusta me ryhmänä emme varmaankaan niitä helpoimpia, luulisin. Maskit naamalla aloitimme. MUTTA! Ajan kuluessa ei vain nämä suodattimet saimme hylätä, tippuivat myös työmaskimme.

Tämä oli kaiken kaikkiaan valtavan hyvä valinta meillä. Matkustaminen Mikkeliin toi ”etäisyyttä arkikahinointiimme”, kuten eräs meistä vikalla kerralla sanoi. Ei ole vain yksi ja kaksi epätietoisuutta keskenään ja tekemämme työn kannalta, joita A1:ssä puitiin onnistuneesti.

Tämän palautteen annan sekä tiimin vastuuhenkilönä ja myös muiden puolesta. Me puhuimme tästä kokemastamme loka-marraskuun suunnittelupäivässämme.

Kiitos TTT:n Timo. Lämpimät suosittelut muillekin, jotka mahtavat epäröidä tämän kaltaista ’koulutus-tsemppi-kehittämis’ -toimintaa.” M-K Mikkonen Lappeenrannasta

Seuraavat palautteet (3) ajoittuivat koronavuosien sisälle, josta ensimmäisessä selkeästi viitattiin ELYn kehittämiskonsultointeihin. Jälkimmäisissä taas kompattiin jollakin tavoin aiemmin kirjoittanutta: palutearviona Luontaisten Taipumusten Analyysit.

”Minä suosittelen tätä selvitystä. Timpan vetämänä, koska kokemukseni tästä kahdessakin vaiheessa: olin palkkatyössä tiimin vetäjänä, jolloin toteutimme. Ja kun nyt olen toiminut itseni johtajana, halusin palata Juutisen A1:een yksin. Taipumusasiat ovat minulle mielekkään työni ja monien muiden haasteiden & ihmissuhteiden mosaiikissa ollut valtavasti valottavaa. Siinä on tarvittu kokenutta ammattilaista. ESFJ:ltä Peukut!” Mikael _ Toimialayrittäjä_ESFJ

”Jep! Samat sanat kuin edellinen Mikael.
Lisään kuitenkin sen, että Taipumusanalyysejä seurasi meikäläisellä myös morsiammen kanssa Timpan pakeille pyrkiminen & toteutus. Kun hän (Timo) on myös näitä suhdeasioita hantlaava, yksityinen sparraus meille täytti odotukset ja ylittikin. Hyvä tyyppi!” Piällikkö – Saku ESTJ / MPI

Näissä asiakaspalautteissa esiintyi erikoisia kirjainlyhenteitä, kuten ESFJ ja ESTJ. Ne viittavat 16 eri tyyppivaihtoehtoon, kun puhutaan yksilön luontaisten taipumusten myönteisestä hyödyntämisestä. Kirjoitin tästä  ”Ymmärrä erilaisuus – hyödynnä vahvuudet” -nimisessä blogijutussani. Se löytyy suoraklikillä tästä.

Viimeinen tässä satunnaisotoksessa referoitava liittyy Hybridiseen palvelupakettiin. Tämä Hybridinen ”kahden voimalähteen yhdistäminen” työelämän ja ihmissuhteiden maaperälle on ollut minun ”henkilökohtainen kehitystehtävä”, jo vuodesta 2015.  Nykyisiltä verkkosivuiltani saa infoa Timon Työnohjaus ja Terapian muotoilemasta Hybridistä. Käsittelen asiaa useassa blogijutussani. Etusivulta sisältöön ja asiavideoon: https://timojuutinen.fi/.

”Hybridistä oli kyse (vaikka en ole tekninen) ja se oli enemmän kuin onnistunut. 5 krt. Kiitän Timoa! Samoin työnantajaani, kun ymmärsi yskän: tarvitsin haastavan työstressini kanssa työyhteisön ulkopuolisen; ei ketä tahansa vaan luottohenkilön, joka kykeni näkemään työajan ulkopuolelle sopivassa määrin. Olet spesialisti. Varmaan huomannutkin, koska muutkin meillä sen havainneet…” Esihenkilö_Kati_88

BLOGGAUKSEN KOLMAS PERUSTELU / SYY

Sain Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) edustajana vuonna 2017 kutsun tulla palveluntarjoajana arvioitavaksi. Kutsun esitti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön tulosmittareilla katsottuna nimetty Suomen parhaimmaksi ammattikorkeakouluksi jo toistamiseen.

Arvioijiksi ryhtyisivät Mikkelin koulutusyksikön, kansainvälisen Business Management -koulutusohjelman, nettisukupolven nuoret aikuiset.

Kutsu oli itselleni yllättävä. Muistan jonkin aikaa miettineeni, millaisen aikainvestoinnin haasteen vastaanottaminen minulle ”puolikielisenä” merkitsee. Prosessin jokaisessa vaiheessa käyttökielenä oli ”Oral English”.

Samalla pohdin, millaisen riskin otan, kun asetan työnohjaus- ja terapiatoiminnan arvion keskiöön, nimenomaisesti markkinoinnin näkökulmasta. Toimialana kyse on kuitenkin kovin toisenlaisesta kuin esimerkiksi kenkä- tai vaatekaupan markkinoinnissa on kysymys.

Päätin käyttää tarjotun mahdollisuuden.

Yhdeksän Business Management opiskelijaa tutustui ja analysoi Timon Työnohjaus ja Terapiaa (TTT) kahdessa eri ryhmässä. Tässä yhdeksän määrässä oli ainoastaan kaksi suomalaista opiskelijaa.

We found out that there exist at least 16 competitors which offer similar services as Timo has, but none of the competitors offer such a big variety as he has.

We found out that Timo’s business is very wide and doesn’t concentrate only on one problem. He deals with a lot of aspects and ready to help people using face-to-face approach or online contacting. He has a wealth of knowledge and this is his main competitive advantage.

Timo has a great experience in his area, which is a huge plus, because nowardays it is a very essential asset.

Lopuksi Business Management opiskelijoiden yksimielinen toimintaohje heidän edellä tekemiinsä vertailuihin perustuneena, suomennettuna:

”…Tarkastelun kohteena oleva yritys voisi ja tulisi nykyistä rohkeammin pyytää ja tuoda julkisuuteen asiakkaiden omakohtaisia kokemuksia palvelun laadusta ja tehokkuudesta. Videoklippejä ja erilaisia henkilöhaastatteluja lisää ja rohkeasti somejakeluun!”

Nämä vertailututkimukseen perustuneet siteeraukset ovat siis kuuden vuoden takaisia. Tuolloin nettisukupolven opiskelijaryhmältä saamani palautearvio on se ns. kolmas perustelu nyt esillä olevan blogijutun otsikolle ja sisällölle! 

LOPUKSI

Tämän blogikirjoituksen artikkelikuvan löysin Tiina Parikalta, jonka tiedämme toimivan samojen työelämäkysymysten parissa toisaalla. Nimesin tämän leikekuvan omavaltaisesti ”kyyhkysen turvaa keskusteluihimme!” Sellaiseen allekirjoittanut pyrkii jokaisessa työhön tai ihmissuhteisiin liittyvässä toimeksiannossa. Tapaamisiin!

TYÖNOHJAUSTA VAHVUUKSIEN VALOSSA MIKKELISSÄ – TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT) TÄNÄÄN!

/by

Työnohjausta vahvuuksien valossa Mikkelissä – Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tänään! on otsikon mukainen varsinainen blogikirjoitus. Osaltaan on kysymys työhyvinvoinnista.

Jutun johdanto saattaa olla Sinulle tarpeellisen tärkeä. Lukaise se, varsinkin jos työnohjaus sisältönsä puolesta on jokseenkin vierasta. Teemajohdantoon pääset klikkaamalla tästä.

Ovatko asiakasmäärät ja toisaalta työnohjauksen tilatut asetelmat, joita ovat yksilö-, pari- tai ryhmämuotoinen, jotenkin muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana?

Kokemamme globaali pandemia säikäytti!

Kuten muistamme, korona-aikaan liittyivät laaja-alaiset ja tiukat kokoontumis- ja työskentelyrajoitteet, vapaalla ja työssä. Kaikkialla.

Tekivätkö nämä monet uudelleenjärjestelyt myös pysyvän loven työnohjaustyölle Etelä-Savossa ja Mikkelissä?

Kykenen vastaamaan riittävän tarkasti omaa toimintaani tilastoiden.

Huomautus lukijalle: 

Käsittelen nimenomaisesti työnohjauksen merkeissä tapahtuvaa palvelutoimintaa. Jätän lukujen ja referoinnin ulkopuolelle kaiken muun ammatillisen toiminnan: mm. ELY-keskuksien tilaamat ja pk-yrityksissä toteutuneet kehittämiskonsultoinnit, samoin julkisyhteisöissä muutoin tekemäni kehittämis-, sovittelu- ja konsultointityö. Niin ikään erilainen terapiana tapahtunut on luonnollisesti tässä esitettävien asiakas- ja työtuntilukujen ulkopuolella.

 

TOIMIVAA TYÖNOHJAUSTA MIKKELISSÄ  –  TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA

VUOSINA 2019 ja 2022?   

Seuraavat kaksi grafiikkaa sisältävät työnohjaustyön vertailevat jakaumat Timon Työnohjaus ja Terapiassa (vuosikuukaudet 1.1. – 30.11). Valotus ennen ja jälkeen koronarajoitevuosiemme. Työnohjaaja Timo Juutinen on vastannut kaikista mainittujen vuosien työnohjauksien toimeksiannoista.

Ensimmäisenä esillä olevassa kuvassa ilmaistaan havainnollisena se tilastotieto, että Mikkelissä kotipesää pitävässä TTT:ssä annetun työnohjauksen määrä on palautunut koronaa edeltävälle vuositasolle. Tunneissa ilmaisten jopa kasvanut.

Kun vuonna 2019 (yksilöille, pareille ja tiimiryhmille) annettu yhteenlaskettu tuntimäärä oli 165 tuntia, on vastaava luku vuonna 2022 yhteensä 221 tuntia.

Montako yksilöä, paria tai ryhmää oli toiminnan piirissä? Tähän keskityn jälkimmäisessä tulostekuvassa.

Kun vertaamme osallistujalukuja kahdelta eri vuodelta, lukijan on hyvä tiedostaa, että tiimi- tai ryhmämuotoiseen työskentelyyn osallistui prosessin aikana eri määrä läsnä olevaa henkilöstöä. Tilaajan työyhteisön akuutit työtilanteet ja osallistujan ajankohtaiset vapaat huomioidaan. Näin on tapahtunut molempina vuosina. Niinpä, toisin kuin yksilö- ja parityönohjauksessa, tilastoitu nuppiluku ja vaihteluväli ryhmien osalta on 3–15 henkilöä / toteutunut työohjausistunto.

Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) työnohjaustyön piirissä oli vuonna 2022 yhteensä 115 työikäistä. Kolme vuotta aiemmin, vuonna 2019 heitä oli 109 henkilöä.

Moniko henkilö esiintyy tilastolukuna ennen ja jälkeen korona-ajan rajoitevuosien?

Erityisen tarkan silmä- ja tilastohavainnon mukaan heitä on vain kourallinen (5 henkilöä).

Summaten voimme ilmaista. Vaikka koronarajoitevuodet vaikuttivat myös työnohjauksen toteumiin, kuukausitasolla varsin merkittävänä ´niiauksena´, silti nämä vuodet eivät kuolettaneet toimintaa! Myös uusia toimeksiantoja käynnistyi vuosina 2020–21.

 

MONTAKO ASIAKASTA YHTEENSÄ?

Kun kysytään yhteenlaskettuja työnohjauksen asiakasmääriä TTT:ssä, voidaan kohtuullisen tarkasti todeta, että neljän viimeisen vuoden aikana työnohjaaja Timo Juutinen on työskennellyt reilut 250 työikäisen kanssa. Työnohjaus on ollut olemukseltaan joko yksilö-, pari-, tiimi- tai ryhmämuotoista.

TTT:ssä palvelutoiminta on vuosikymmenen ajan perustunut systemaattiseen tilastointiin ja niiden transparenttiseen raportointiin, samoin kuin lukuisat käyttäjäpalautteet. Määrät ja arviot ovat osoittautuneet julkisissa ostopalvelukilpailuissa Suomessa siinä määrin huomattaviksi, että kärki- tai piikkipaikoille päätymiset ovat palkinneet niin tilaajaa kuin toteuttajaa.

 

MILLAISIA TOIMENKUVIA TAI AMMATTINIMIKKEITÄ OSALLISTUNEILLA?

Aiemmin kirjoitetun perusteella näyttää ilmeiseltä, että ostettu työnohjaustoiminta on vakiinnuttanut asemansa, osana työhyvinvointipalvelua Mikkelissä ja Etelä-Savossa. Edes laaja-alaiset toimintaympäristön kokoontumisrajoitteet eivät tyrehdyttäneet toimintaa.

Nyt voimme sitten kysyä sitä, millaiset ammattialat käyttävät tätä ammatillista ostopalvelua. Millaisia ammattinimikkeitä tai toimenkuvia työnohjaukseen hakeutuneilla on ollut 2020-luvulla?

Otsikon kysymykseen vastaaminen Timon Työnohjauksen ja Terapia (TTT) osalta on helppoa.

Pelkistetysti ne ovat monenlaisia!

Aakkostan.

** Asentajia – Asiakaspalvelijoita – Asiantuntijoita – Avustajia – Esihenkilöitä – Hoitajia – Johtajia – Kasvattajia – Koodareita – Lääkäreitä – Pastoreita – Ohjaajia – Opettajia – Sovittelijoita – Työnjohtajia – Viljelijöitä – Yrittäjiä.

Huom! Edellisessä listauksessa koonti koski vain sellaisia ammattiryhmiä, joita ryhmänsä edustajina kaksi tai enemmän henkilöä / työnohjaussopimus.

Kaikkia heitä yhdistivät nämä kaksi, tosiasiallinen halu jaksaa sekä menestyä työtehtävässään. 

 

MIHIN KESKITYTTIIN? 

Alla olevat kuvat sisältävät vihjeitä, joskin varsin laaja-alaisena osviittana esitettyyn kysymykseen.

 

 

 

 

 

 

 

Yleisesti voimme mainita, että työnohjausprosessit rakentuivat osallistujan vahvuuksien varaan eri kestoisina. Yhdessä määritelty tavoite mielessä – tapauskohtaisena!

Timo Juutinen työnohjaajana on huolehtinut ja varmistanut sen, että yksilöt ja tiimit lähestyivät työssään olevia haasteita vahvuuksiensa valossa.

Tähän kokeneella työnohjaajalla on perusteensa, eikä vähäisenä se info, joka on sisältynyt osallistujan saamaan Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA) kansioituun tulosteeseen. Näitä analyysejä yksilöt tai tiimit ovat toivoneet kanssani toteutettavaksi.

Tässä kohden on aiheellista lukijalle muistuttaa, että allekirjoittanut liputtaa kokonaishyvinvoinnin puolesta.

Työnohjauksen tulokulmasta tämä merkitsee erilaisia ´työhyvinvoinnin ikkunoita´. Luonteenvahvuuksien (character strengths) lisäksi henkilön tai yhteisön vallitsevia arvoja (values), sellaisina joina ne tosiasiallisesti toteutuvat sekä muita resursseja (resources, supports), kun tähtäyspiste on henkilön kyvykkyyksien (talents, abilities) esiin nostamisessa osaamisen ja työtaitojen (skills) näkökulmasta. Viimeistään työnohjaaja on hän, joka kysyy sparrattavaltaan  tämän todellisten kiinnostuksen kohteiden (interests, passions) perään, ehkä piilevienkin.

Yhdessä edelliset kuusi tulokulmaa muodostavat ns. Voimakehä-kokonaisuuden, josta tehdään tällä hetkellä kotimaassammekin mielenkiintoista vaikuttavuustutkimusta.

 

MIKSI JUURI VAHVUUDET? 

Viimevuosien, ja jo varsin kattavan tutkimustiedon mukaan seuraavat havainnot näyttäytyvät aina vain ilmeisimmiltä.

  1. Toimintaympäristön kiireisyys lisännyt huolestuttavasti ns. eettistä stressiä eli sitä, että ”en pysty tekemään työtäni niin vastuullisesti, tasokkaasti ja huolellisesti kuin haluaisin”.
  2. Hektinen ja samanaikainen henkilöresursseja karsiva työelämä ´tuottaa´ varjonsa; henkilöitä, jotka liian pitkään kipuilevat jaksamisensa äärirajoilla. Tällöin kyse ei ole ainoastaan johonkin tiettyyn työ- tai vuosiperiodiin rajautuvasta, vaan kokijan tuntemasta pitkäkestoisesta ja palautumattomasta henkisestä ylirasituksesta, joka ilmenee työtehon laskuna.
  3. Yritykset ja työyhteisöt ovat havahtuneet sairauspoissaolojen aiheuttamiin kasvavan kalliisiin kustannuseriin.

Havaittuihin häiriötekijöihin ratkaisuja ja korjausliikkeitä on haettu muun muassa

  1. rakenteisiin puuttumalla
  2. yksilöllisen luovia työaikamalleja etsimällä
  3. ennakoivan tuen hyveeksi nostamisella positiivisen psykologian hengessä

Korjausliikkeiden tuloksellisuustarkasteluissa merkille pantavina onnistumisina usein mainitaan:

  1. yksilön tarpeita ja elämäntilannetta huomioivat toteutukset
  2. jo olemassa olevat luontaiset taipumukset, erityisesti henkiset vahvuudet kyetty hyödyntämään – yksilövahvuudet edellä! 
  3. ulkopuolinen asiantuntijaresurssi toiminut kaivattuna impulssina ja henkisenä katalysaattorina myönteisen muutosvaiheen synnyssä.

Joidenkin työyhteisöjen tuloksellisuustarkasteluissa kernaasti lisätään maininta toteutuneen työnohjaustoiminnan kustannustehokkuudesta työnantajalle. Vertailevaan talousanalyysiin perustuneena on saatettu todeta tulevalle työkaudelle: ”kahden viikon sairausloman kustannuksilla yksilö kävisi vuoden yksilötyönohjauksessa!”

Kerroin tästä seikasta TTT:n työhyvinvoinnin teemavideolla.

 

TYÖNOHJAAJAN OMA TYÖHYVINVOINTI TASALAATUISUUDEN VARMISTAJANA

Kaikessa palvelutoiminnassa ostajan kannalta tuotteen tai toiminnan tasalaatuisuus on eräs kriittisen tärkeä menestystekijä. Myös työnohjausta hankittaessa ostajan tulee voida varmistua toteuttajan sekä ammattipätevyydestä että tämän tehtävävireydestä. ”Sokea voi harvoin sokeaa taluttaa”.

Miten voit? on työhyvinvointikysymys.

Liitän blogikirjoitukseni loppuun työhyvinvointitestin. Siinä lukija voi testata tilaansa Työterveyslaitoksen laatimien kuvausten avulla. Vastaaminen vie aikaa 5 min. Halutessaan vastaaja saa maksutta arvion antamaansa sähköpostiin.

Työhyvinvointi, innovatiivisuus, työnimu, työkunto, työvireys… ja toisaalta työuupumus, työssä tylsistyminen, työriippuvuus, työstressistä palautumattomuus… luetteloa voisimme jatkaa.

Mitä olisi kerrottavissa työnohjaaja Timo Juutisen tämänhetkisestä työkyvystä ja -vireydestä?

Työkyvyssä on kyse ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyn perustana ovat ihmisen fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky, ja lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi sosiaalinen toimintakyky, osaaminen sekä työtä koskevat arvot, asenteet ja motivaatio. Myös työolot, työyhteisö ja johtaminen vaikuttavat työkykyyn.

Siteeraan työhyvinvointitestissä (10/2022) saamiani loppuarvioita.

”Timo Juutinen. Kaikkien edellä läpikäytyjen vastaustesi perusteella: Hyvä tulos! Tuloksesi perusteella työkykysi on korkeampi kuin suomalaisilla keskimäärin.”

Raskaan työn jälkeen raskaat huvit! näinkö tapaamme sanoa. Minä puolestani vaihdan vapaalle liittämällä lauseeseen sanan ”kevyet”. Kuvat ilmentävät allekirjoittaneen huvia, iloa ja sisäistettyä työhyvinvoinnin lähdettä.

Menestystä vahvuuksia etsimällä, löytämällä ja viisaasti hyödyntällä!

Lisäinfoa asioista, jotka mainittiin blogijutussa

** Työterveyslaitoksen työhyvinvointitestiin pääset linkillä tästä.

** Eettisestä stressistä ”kysymyksiä ja vastauksia” voit lukea erään tiivistyksen tästä.

** Sairauspoissaolojen ”Menetetyn työpanoksen kustannuksista” esim. STM:n dokumentista, tästä.

** Luonteenvahvuuksiin lukija voi tutustua puolueettomasti mm. VIA-instituutin maksuttoman kartoituksen kautta siirtymällä tästä.

 

 

 

 

 

 

 

 

YMMÄRRÄ ERILAISUUS – HYÖDYNNÄ VAHVUUDET

/by

Ymmärrä erilaisuus – Hyödynnä vahvuudet. Näin kirjoitettiin otsikko, jolla pienehkö, kolmessa työpisteessä työskentelevä työporukka valmistautuu tulevaan talveen. Olen Luonnollisten Taipumusten Analyysien (LTA) asiantuntijana organisoimassa heille henkilökohtaiset analyysit.

Mistä on kysymys? Miten se toteutetaan? Mitä se hyödyttää?

Vastaan tässä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) blogipäivityksessäni näihin lyhyesti. Linkitän jäljempänä myös videon, jossa 3K Savo asiantuntijakonsulttina esittelen asiaa.

Tahti on tuttua – myös kuluneen kesän jälkeisenä aikana. Pääsen pyydettyjen ajattelu- ja toimintatyylien tsekkaamisen äärelle. Se innostaa. Olen toteuttanut näitä hallittuja ja luotettavia analyyseja työikäisille mitä erilaisimmissa asetelmissa. Ja mikä parasta analyysit ja niiden turvallinen purkaminen ovat (palautteiden perusteella) kerrottu olleen monin tavoin yksilöitä ja erilaisia tiimejä hyödyttäneitä prosesseja.

Parhaillaan minulla on menossa kolmen firman ja työyhteisön analyysit. Kotimaassamme tämän tietokonepohjaisen analyysin on tehnyt jo reilut 40 000 työikäistä.

Todettakoon artikkelikuvasta: kuva ei liity edellä mainitun työporukan taipumusten ilmijakaumaan. Heillä prosessi on vielä kesken. Kuvassa on kyse toisesta, vieläkin pienemmästä työyhteisöstä vastaavassa valmennusprosessissa aiemmin.

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ – jotta ihmisillä on parempi olla itsensä ja toisten kanssa! 

Otsikko lupaa paljon. Lupauksen toteutuma näkyvänä todellisuutena – sellaisena muutoksena, joka havaitaan henkilön omissa työelämän vuorovaikutuskuvioissa, tietystikin edellyttää kyseisen henkilön omakohtaista paneutumista asiaan. On myös sitouduttava omaan toiminnan kehittämiseen.

Kun organisoin näitä analyysejä, kaino henkilökohtainen tavoitteeni on, että työskentelyyn osallistunut voi paremmin ja on innostuneempi työssään myös tsekkaussyksyn jälkeisenä aikana. Kantava muutos mielessä!

Tiedämme tavallisten ihmisten kertomuksin ja neutraalien tutkimusnäytöin, että kun ihminen – työalasta riippumatta – saa toteuttaa tehtäviään omia luonnollisia taipumuksiaan hyödyntämällä, hän tekee työnsä tuottavasti. Hän väsyy ja turhautuu selvästi epätodennäköisemmin kuin vastaava henkilö, joka joutuu uurastamaan taipumuksiaan hyödyntämättä.

Nykyisessä hektisessä, alati uudistuvassa työelämässä, on selvää, että sekä tekijän että tahtipuikkoaan heiluttavan johdon ilmeinen ja yhteinen pyrkimys on saada lisättyä työhyvinvointia; perustehtävään sitoutumista ja sen hoitamisessa jaksamista.

Kun puhutaan työhyvinvoinnista, on syytä tässäkin kohden muistuttaa, että ilmiötä ja käsitettä lähestytään ammattikirjallisuudessa yleensä neljästä eri osatekijästä tai tulokulmasta käsin. Nämä ovat fyysinen hyvinvointi, psykologinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi ja organisaatiotason hyvinvointi. Tässä blogiartikkelissa emme kuitenkaan paneudu tarkemmin näihin, usein myös limittyviin työhyvinvoinnin osa-alueisiin.

SISÄISIÄ SANKAREITA LISÄÄ!

 Eräänä keskeisenä kehittymisen ja uudistumisen moottorina, joka koskee sekä yksilöä että koko työyhteisöä, nähdään ihmisen kokonaisvaltainen itsetuntemus ja -ohjautuvuus. Työtehtävien ja vastuiden rajat hälvenevät. Myös tiukkarajaisuus työn ja vapaa-ajan välillä on tullut uudelleen tuunatuksi, jolloin työ- ja siviilielämä limittyvät.

”Kokonaisina työssä ja vapaalla!” 

Tämä on ideana minulle terapeuttina ja työnohjaajana päivänselvää. Kyse on eräänlaisesta hybridiajattelusta, jollaiseen ”filosofiaan” miellyin jo aiemmin. Hybridisyys, joka tässä tarkoittaa energisyyden turvaamista sekä työ- että siviilielämässä. Tämä idea siivittää minua praktikkona päivittäisessä työssäni Timon Työnohjaus ja Terapiassa kuin myös 3K Savon asiantuntijakonsulttina.

Ks. lisää Hybridisestä palvelukonseptista yksilöllisessä vastaanottotyössäni, tekstinä tästä. Videoklippinä puolestaan tästä.

Analyysin ensisijainen tavoite on itsetuntemuksen lisääminen. Toissijainen tavoite on oppia ymmärtämään ja hyväksymään omaa ja muiden ihmisten erilaisuutta. Työn äärellä!

TAIPUMUSANALYYSI – ”ei eilisen teeren poika”

Taipumusanalyysit, joista tässä bloggauksessa kirjoitan, perustuvat pitkää kehitystyöhön.

Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) juuret ulottuvat aina sveitsiläiseen psykiatri Carl Gustav Jung, joka julkaisi teoriansa ajattelutyyleistä 1920-luvulla.

Toinen suuri vaikuttaja on ollut amerikkalainen äidin ja tyttären työpari, Katharine Briggs ja Isabel Briggs Myers. He kansantajuistivat Jungin teoriaa ja kehittivät ensimmäisen työkalun (MBTI-indikaattorin) ajattelutyylien tunnistamiseen.

Nyt keskiössä olevan, suomalaisen version kehittäjänä on uurastanut FM Kari Helin. Hänen opissaan mm. alleirjoittanut on aikoinaan ollut, vuosina 2010-2011 ja 2015.

Luontaiset Taipumukset

Ihmisten erilaisuutta työelämässä luotaavia ja käyttökelpoisia menetelmiä on toki muitakin. Menetelmiin tarkemmin perehtyneet tietävät vaihtoehtoihin sisältyvät plussat ja miinukset. Osa työelämässä käytettävistä erilaisuusanalyyseistä, kuten esimerkkinä DiSC, Thomas ja Insights Discovery, jäsentävät ihmisten toimintatyylejä (erityisesti työtyylit). Thomas on suosittu työväline rekrytoinneissa.

Havaittavaa kuitenkin on, että niissä on selvästi erilainen (yksinkertaisempi) taustateoria kuin ajattelutyylianalyyseissä.

LTA:n verrattomana etuna on niin ikään sen käytettävyyteen panostaminen, nimenomaisesti supisuomalaisessa työelämässä. Osallistujan on  helppo ja nopea toteuttaa sähköinen versio paikasta riippumattomana. Analyysitulos tulee toivotulla tavalla kansoidussa ja ulkoisesti raikkaassa muodossa. Perusskaalausta on mahdollista syventää mm. esimies- ja asiantuntityön versiolla ja vaikka tiimikohtaisen kehittämistyön matriisina. Kehitystehtäviä ja kirjoja aiheesta on myös saatavilla.

Tämäkin on huomionarvoisena merkittävää: Kerrottua Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) prosessia organisoi, toteuttaa ja järjestää purkutilaisuuden vain ja ainoastaan tähän työmenetelmään kouluttautunut analyytikko ja valmentaja.

Purkutilaisuus analyysituloksen/-tuloksien osalta on yhteinen tai henkilökohtainen. Ja viimeistään tällöin selviää osallistujan oma nelikirjaiminen tulos, olipa se sitten ESTJ tai INFP, kun matriisivaihtoehtoina on ”16 tyyppiä työelämässä”. Allekirjoittaneen kohdalla purkutilaisuuteen varataan osallistujamäärästä riippuen,  yleensä 2 – 4 tuntia. 

Kerrottakoon tässä, että Timo Juutinen mainitaan Taipumusanalyytikkojen ja valmentajien valtakunnallisella sivulla kuvauksella

Stoalaisella tyyneydellä tapauksittain neuvonantaja (INFJ) ja huolehtija (ISFJ)…  Taipumusanalyysit, vahvuusvalmennukset ja erityistilanteet ovat Timon bravuurit tässä kymmenen konsultin tiimissä…

Mitä tuohon voisi sitten blogijutussa sanoa? Bingo! Jep!

MIHIN TAIPUMUKSEMME työelämässä VAIKUTTAVAT?

Vastaan otsikon kysymykseen luettelonomaisesti, mutta ei kattavana.

¤ Millaisten ihmisten kanssa meidän on helppo tai vaikea tulla toimeen

¤ Millaisesta työstä me eniten pidämme ja millaisessa työssä jaksamme parhaiten 

¤ Millainen on luontainen johtamistyylimme

¤ Miten me opimme parhaiten (oppimistyyli)

¤ Miten me toimimme palavereissa

¤ Miten me reagoimme muutoksiin

VASTAUKSIA ITSETUNTEMUKSEN LISÄÄNTYMISENÄ

Analyysin tehnyt saa itselleen vastauksia, mm. seuraavissa:

* Vuorovaikutus-energiasi pääsuunta (kumpi se on: ulos vai sisään?)

* Luontainen tapasi hankkia infoa päätöksentekosi pohjaksi (aisteilla vai intuitiolla?)

* Toistuva tapasi tehdä johtopäätöksiä (looginen vai arvoista kiinni pitävä?)

* Millainen ulkoinen elämäntyyli, jota toteutat arjessasi luonnollisena itsellesi (liittykö siihen järjestelmällisyys vai spontaanius?)

KESKELLÄ ELÄMÄÄ!

12 sivuisessa ja henkilökohtaisessa analyysikoosteessa on taipumustesi sovellutukset 10:een eri tilannetekijään/olosuhteisiin työelämässä.

Kukapa ei tahtoisi enemmän päästä perille työikäisenä omasta stressitaipuksestaan, todellisesta vuorovaikutustaipumuksestansa, suosimastaan palautetyylistä tai vaikka saada ideoita itselleen haastavien henkilöiden kohtaamisessa nykyistä jouhevammin.

Tapaamisiin!

Videolla lisää asiasta ja tekijästä: klikkaa kuvasta

YHDESSÄ – TYÖ TEKIJÄÄNSÄ KIITTÄÄ!

/by

Yhdessä – Työ tekijäänsä kiittää. Tämä blogijuttu on kiinteää jatkokuvausta aiemmin julkaistulle Yhdessä – Vieläkin! -blogipäivitykselle. Mikäli et ole tullut tietoiseksi, miksi kirjoitan juuri tällaisin otsikoin, on ensiarvoisen tärkeää pistäytyä alkutilanteen `kirjeen vaihdossa`. Klikkaa tästä.

Tässä Yhdessä – Työ tekijäänsä kiittää -osassa esitän kaksi piirrosta, joihin eräs Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) asiakastyössä tapaamani pariskunta kertoi kiintyneen aivan erityisellä tavalla. Tavatessamme, liki kymmenen vuotta sitten, tämä aviopari kertoi olevansa ”eron partaalla”… ”pönttö sekaisin” ja eläneensä juridisen avioeron harkinta-ajan loppuaikoja.

He eivät kuitenkaan eronneet. He lähestyivät minua nyt vuosikymmen myöhemmin, pitkällä Yhdessä Vieläkin! -kirjeellään. Yllättäen. Iloa kirjeen saajallekin tuottamalla.

Kirjeessä nostetaan keskiöön henkisen kasvamisen ja yhdessä elämisen laadun kohoaminen. Kirjoittajien mielestä ”pariterapiaan uskaltautuminen” ja ”yhdessä yhteiseen kiintopisteeseen pyrkiminen” ovat palkinneet heitä tavalla, jonka ”sukulaiset ja ystävätkin ovat huomanneet”.

Tässä taannoisessa pariterapiaprosessissa oli käytössä kaksi kuvaa, jotka tässä nyt – heiltä saamani palautteen innoittamana ja luvalla – julkaisen.

Hyödynnä Sinäkin tallenteisiin sisällytettyä viisautta. Tee se kuvan virikkeiden synnyttämiin ja omiin ajatuksiisi pysähtymällä. Keskustele asiasta mahdollisen kumppanisi kanssa, tai jos niin tahdot, vieläkin perusteellisemmin yksilö- tai parisuhdeterapeutin kanssa.

 

Ihmisen elämänkaari – Missä ikävaiheessa olet?

Ihmisen elämänkaari kulkee varsin samanlaisia kehityksellisiä perusvaiheita. Mutta silloin kun oma pitempikestoinen ja epämääräinen ahdistus hallitsee mielialaamme, meidän on varsin vaikea mieltää kokonaisuutta. Emme näe riittävästi sitä elämänkaaren vaihetta, johon osaltaan ehkä yksilöllinen sisäinen kipumme liittyy.

Lukuisat Timon Työnohjaus ja Terapian yksilöasiakkaat ovat kertoneet minulle, kuinka he ovat terapeuttisissa ja tukea antavissa keskusteluissaan saaneet itselleen tarvittavaa ymmärrystä. Näissä A1:n tapaamisissamme visuaalinen materiaali tukee rakentavalla tavalla henkilökohtaisten oivallusten ja uuden ymmärryksen syntymistä. Ohessa julkaistava mustavalko kuva on siis eräs `todistettu` esimerkki sellaisesta.

Ihmisen elämänkaari...

Voit lukea, tulkita ja soveltaa piirrosta omaan nykyiseen elämäntilanteeseesi, kun kuvaan ihmisen elämänkaarta seuraavasti; joskin tässä kovin pelkistävästi.

Kehityksen perusvaiheen jälkeen, jokseenkin noin 28-vuotiaana ihminen kulkee eräänlaisesta elämänsä ”portista”. Tällöin hän kenties ensimmäisen kerran elämässään pysähtyy miettimään elämänsä suuntaa. 

Milloin Sinä olet miettien navigoinut elämäsi suuntaa?

Noin 35 ikävuoden nurkilla ihminen tulee ”risteykseen”, jolloin hän katselee erityisen kriittisesti elämäänsä; saatamme tällöin kyseenalaistaa kaiken näkemämme ja aiemmin valitsemamme. Vaiheelle tyypillistä on itsenäisen omatunnon kehittyminen.

Välitilinpäätös.

Tuskien ja ilojen kautta ihminen nousee kuin ”kukkulalle”, saa ilmaa siipiensä alle ja jatkaa matkaa yksilöllisetkin päämäärät mielessään.

Viisissäkymmenissä sukupuolisuuteen kohdistuu uudenlaista ihmettelyä; miehet ja naiset kohtaavat itsessään olevan vastakkaisen sukupuolen. 

Mitä tämä sitten voisi olla? Ehkäpä sitä, että opimme katsomaan asioita laajemmin ja eri puolilta. Se tuo elämään uudenlaista suvaitsevaisuutta ja nöyryyttä. 

Edellä kuvattu tiivistys oli näkökulmaltaan yksilökeskeinen. Olisi kovin mielenkiintoista kuulla, millaisia huomioita teit omalla kohdallasi?

Jos elät tällä hetkellä pitempikestoisessa parisuhteessa, avo- tai aviosuhteessa, voimme myös siinä koettavia eri vaiheita kuvata piirroksen ja kehitysvaiheiden avulla.

 

Parisuhteen kehitysvaiheet – Missä vaiheessa tunnistat olevasi?

Tässä esitettävä perisuhteiden kehitysvaihe on kuvattu ydinperheen asetelmassa, vaikka toki tiedämme nykyperheiden moninaisuuden.

Kuvavalinta on erityisen perusteltu blogikirjoitukseni alkuperällä. Juuri tämä kuva oli keskeistä sille parille ja perheelle, josta tässä ja edellisessä blogikirjoituksessani olen heidän luvallaan kirjoittanut.  

Ota kuvasta kiinni (kuvainnollisesti). Tuumaa omaan elämänvaiheeseesi!

Oletko kenties juuri tällä hetkellä keskellä parisuhteen ja perhe-elämän kriittisiä vuosia? Ei ole pahitteeksi, jos/kun keskustelet mahdollisen elämänkumppanisi kanssa.

Kontaktoi rohkeasti asiantuntijaa, silloin kun omat sanat loppuvat tai yhteiselämä ahdistaa pakahduttavan kuolettavalla tavalla. Apua on tarjolla kriisinsä keskellä elävälle!  Mikkelissäkin.

Parisuhde ja perhe eri vaiheissaan

Mikä tilanne parisuhteessa tällä hetkellä?

Otsikon kysymykseen voit tehdä tilannekatsauksen yksin tai yhdessä kumppanisi kanssa. Tässä voitte käyttää apuna vaikkapa taannoista blogitekstiäni, jossa kysytään ”Mikä on tilanne ja tarve parisuhteessa? Linkillä suoraan sinne tästä.

Artikkelikuva:

Angelica Bacirtzis (Åre, Ruotsi)

Lisälukemista:

esim. L.Uuusitalo-Arola & K. Kanninen Terapian tarpeessa? Lyhytterapeuttinen itsehoito

teksti- tai äänikirjana, kirjaesittelyyn linkillä tästä.

 

YHDESSÄ – VIELÄKIN!

/by

Yhdessä – Vieläkin! on otsikko kirjeestä, joka inspiroi muistelemaan menneitä, parisuhdeasiassa.

Tämä blogikirjoitus syntyi sen seurauksena, että sain palautepostia. Tämä odottamaton kirje oli laajuudeltaan monisivuinen ja mielenkiintoinen. Jo alkusanat, ”Moi Timo ja Mikkeli sitten 9 vuoden”  herättivät ´kuplintaa´.

Eikä jatkokaan tuntunut epämiellyttävältä:

”Tiedätkös, että eläminen ja oleminen yhdessä on nyt ollut laadullisesti jo pitkän aikaa aivan toisenlaista kuin silloin ennen!… Kuvittele meistä: Yhdessä – Vieläkin!!!

Pitkän kuvauksen lopussa oli kirjoittajapariskunnan sanat:  ”Kirjoitimme näin, koska emme kykene kertomaan kaikkea kokemaamme lyhyesti mihinkään blogijuttusi perään, vaikka olemme lukeneet mielenkiinnosta kaikki ne, aina Mikkelin ajoiltamme asti.”  

Lukemani palaute kaikkinensa oli kerrassaan ilahduttava ja rohkaisevaa terapiatyön kannalta, ja yleisestikin, kun ajattelemme parisuhdekriiseistä selviytymistä. He saivat kaipaamaansa apua kriisinsä keskelle Mikkelissä.

Otin yhteyttä henkilöihin, joihin tässä viittaan, sekä kirjallisen vastineen että verkkopuhelun avulla. Kirjoitan tässä heidän molempien antamalla luvalla. Asianomaiset myös lukivat tekstin ennen julkaisemista.

Tässä bloggauksessa nähtävillä olevat ”taidekuvat” eivät liity kirjeessä mainittuihin henkilöihin. Taiteen tekijänä on tuntemani kreikkalais-suomalais-ruotsalainen Angelica Bacirtzis. Mielestäni niihin sisältyvä ”henki” kuvastaa jossakin määrin myös bloggauksen avainhenkilöitä ja heidän perhetilannetta, sellaisena kuin itse heidät mielikuvissani muistan. Elämän rosoisuus ja kaivattu keskinäinen yhteys!

Parisuhdeterapeutin mielenkiinto juuri tässä tapauksessa?

Mikä minua parisuhdeterapeuttina juuri heidän tilanteessaan ja tässä tapauksessa erityisesti kiinnosti? Tähän kysymykseen on helppo vastata. Kirje ja kaksi esillä ollutta kuvaa.

Suuri uteliaisuuteni liittyi siihen, kun palautekirjeessä mainittiin sanatarkasti tällä tavoin:

…”Se ensimmäinen kirjallinen vastineesi ennen enimmäistäkään tapaamista on meillä tallella. Mehän kun kovasti ja kaihtamatta suoraan tiukkasimme selviytymismahdollisuuksistamme. Ja toinen meistä lähetti (puolisolta tietämättä) sen kirjeen sinne Timon Työnohjaus ja Terapiaan. Et ehkä muista mutta niin se oli… ”

 ”… Niin ja ne tussipiirroksesi ja mustavalkokuvat, joihin terapeuttihuoneen ja kodin omissa keskusteluissamme palattiin tosi tosi useesti. Silloin ja myös nykyisessä kodissamme…”

 

Kun minulle terapeuttina selvisi, mitä olin aikoinaan kirjoittanut, sekä millaisia visuaalisia välineitä tuolloin käyttänyt, ajattelin: ei mitään erikoista. Asiakaspalautteen perusteella virikeaineiston valinta oli kuitenkin ilmeisen tarkoituksenmukaista ja toimivaa.

Julkaisen tässä blogijutussani juuri nämä – huomaa – lähes vuosikymmenen takaiset `dokumentit`.

Kirje oli siis yksilön (miehen) minulle lähettämä, joten lähettämäni vastine myös sävyltään sellainen. Vastatessani en luonnollisestikaan tietänyt, tulenko koskaan tapaamaan tätä yhteydenottajaa. Kuvat puolestaan olivat esillä niissä yhteistapaamisissa, joiden aloittamiseen kirjeen lähettäjä päätyi muutaman yksilökäyntinsä jälkeen, yhdessä kumppaninsa kanssa.

 

Timon Työnohjaus ja Terapian lähettämä kirje 

Kiitän saamastani kirjeestä, varsinkin rohkeudestasi VK esittää epäilynne sen suhteen, voiko toinen ihminen (edes terapeutti) muuttaa ”meikäläisen sotkuisen todellisuuden”… ”kun pönttökin on sekaisin”… kuten tekstissäsi asioita mm. kuvailet.

Todellakaan emme voi korjata perhettäsi. Et Sinäkään (yksin) voi, eikä tarvitse edes yrittää.

Mutta sen sijaan itseesi Sinulla on ”valtaa” jos vain sen merkityksen ymmärrät. Tahtoa tarvitaan. Voit alkaa muuttaa itseäsi.

Luotettavan henkilön, vaikkapa terapeutin kanssa vuoropuhelussa hahmotat selvemmin, mistä juuri sinulla kenkä puristaa. Syvällisemmin. Hiertymille tulee sanoja. Sisältä itsestäsi. Oivalluksia, jotka keskustellessa toisen kanssa ovat mahdollista syntyä. Aivan meikäläisiä ovat nimittäin hekin, jotka sellaisista itsessään näkemistä muutoksista ovat kertoneet.

Ei ole lainkaan harvinaista, että me kärsimme perheissämme siitä, mikä jää sanomatta, jakamatta, keskustelematta, huomaamatta ja vahvistamatta. Tällaista emotionaalista tyhjyyskokemusta saatamme kantaa aina lapsuuden kasvuperheen perintönä. Mutta toivottavasti ei kuitenkaan aina kuolemaamme saakka. Sukupolvien problemaattiseen jatkumoon voidaan vaikuttaa. Yksi ihminen yksilönä, omassa nykyisessä asemassaan. Sinunkaan ei tarvitse tehdä mahdottomia. Sinun tarvitsee vain tarttua omaan mahdolliseen.

Terapia – olipa se yksilöllistä, parisuhde- tai perhekohtaista, siellä keskitytään henkilölle merkityksellisiin asioihin. Vaikeista ongelmista puhutaan kullekin yksilölle ja parille ”oikein annostellen”.

Tällä tarkoitan henkistä jaksamista. Ammatti-ihmisen pelisilmää ja vastuulla on sitten, etteivät negatiiviset tunteet valtaa terapiatapaamisessa kohtuuttomasti tilaa.  

Toimivassa terapeuttisessa prosessissa opit ilmaisemaan omia sisäisiä tuntemuksiasi, kiintymystäsi ja lämpöäsi toista kohtaan erilaisella tavalla; ehkäpä tyylillä, jota ”kotona ei ole aikoihin kuultu ja nähty”, kuten eräs tuoreessa minulle tulleessa asiakaspalautteessaan asian ilmaisi.

Mutta tahdotko tällaista? Sitä kannattaa miettiä. Työtä ja sitoutumista se takulla vaatii.

Et ole yksin. Elämänlaatua voidaan kohottaa.

Ja mikäli päädyt henkilökohtaisesti tai yhdessä tuumin jatkamaan työskentelyä kanssani, löydät yhteystiedot Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) verkkosivuiltani.

Ystävällisin terveisin, Timo Juutinen.

Edellä oli siteerauksin taannoinen kirje, joka käynnisti terapeuttiset tapaamiset aiemmin kerrotulla tavalla. Mainituille asiakkaille keskeisen tärkeiksi osoittautuneet piirroskuvat esitän selityksen kanssa seuraavassa blogipäivityksessä. Sekin löytyy tältä samalta Timon Työnohjaus ja Terapian blogisivulta otsikolla ja suoraklikkauksella:

Yhdessä – Työ tekijäänsä kiittää!

 

 

 

 

ARVIOKÄYNTI

/by

Arviokäynti. Huomion kohteena parisuhde-elämän kysymykset.

Mistä silloin on kyse, kun sellainen toteutuu kasvotusten Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) vastaanottotilassa?

Vastaan tässä ”blogitiedotteessa” kysymykseen nimenomaisesti vuosien 2023-2024 osalta Mikkelissä.

Sovittelua?

 

Mikä on tilanne ja tarve parisuhteessa?

Parisuhde vaatii huomioon ottamista, paneutumista ja panostusta!

Sanoin eräälle pandemia-ajan ahdistamalle juuri noilla sanoilla. Oikopäätä tuli kuitti: ”Niin en ole osannut tehdä, koska työ on ollut aina top-ykkönen… eikä sekään, mutta tämä kaikki muu… Korona sen näytti, miten tyhmästi sitä on toiminut…”

Tämä aviopari jatkoi arviokäyntinsä jälkeen heidän mahdollisuuksiensa kannalta sopivalla käyntimäärällä. Saamani kirjallisen palautteen perusteella ”se laukaisi jännitteitä ja saimme kaivatun käänteen  ja pelimerkkejä just tähän meitä erottaviin ja väliin tulleisiin, taustat ja kokonaistilanne huomioiden…”

Edellä siteerattu on tässä asianosaisten luvalla esimerkkinä epidemia-ajan kokemuksista. Sinun ja teidän olosuhteenne saattaa olla jokseenkin samanlainen tai sitten se on aivan toisenlainen. Voit peilata sitä esimerkiksi seuraavin ilmauksin.

Uskottomuuskriisi valvottaa!  

Toistuvaa riitelyä pikkuasioista!

Kiinnostus kumppania kohtaan kadonnut! 

Mieleni valtaa ajatus: parisuhteemme on lopullisesti katkolla!

Pitempään hiertäneisiin kipu- ja kitkakysymyksiin ei tunnu löytyvän ratkaisuja omin konstein!

Muistutan, että ammattiapua ja täsmätukea on tarjolla, Mikkelissäkin.

Avunhakemisen taito on valtavan hienoa – koetusta riippumatta – sillä elämänkaaremme sisältää monenlaista. Tavallisten kasvu- ja elämänvaihekriisien lisäksi on paljon odottamatonta ja epätoivottavaa. Kukaan meistä ei elämässään pärjää vain oman itsensä varassa. Hyvienkin läheisten ympäröimänä ihminen saattaa jossakin vaiheessa kaivata lisää apua ammattilaisen antamana.

 

Mikä on arviokäynnin idea ja hyöty?

Lyhyesti: jotta mukiinmenevä ja muutoshaluinen kohtaisivat!

Sillä toimivasta ja tuloksellisesta pariterapiasta tiedämme, että siinä syntyy osapuolille heitä yhdistävä kokemus, ja itse asiassa jo varhaisessa vaiheessa.

Asiakas kokee pariterapeutin taitavaksi ja ymmärtäväksi, puolueettomaksi ja tasapuoliseksi. Terapeutti puolestaan tuntee tykönänsä, että hän voi auttaa juuri näitä luokseen tulleita, joko yksilöinä, parina tai perheenä. Terapeuttisen toiminnan mahdolliset esteet, ulkoiset tai henkilökemiaan liittyvät tunnistetaan ja tunnustetaan.

Yhteinen ymmärrys ja muutoshalu – niitä molempia tarvitaan, ja siksi arviokäynti.

kommunikaatio parisuhteessa

Voiko tulla yksin? 

Tämän kysymyksen olen kuullut lukuisia kertoja.

Parisuhde on ainakin kahta ihmistä koskeva asia. Tällöin ensikontaktissakin molempien kokemus, näkemys ja ääni on tavoiteltavinta. Lähtökohtaisesti ykkösvaihtoehto. Arviokäynnille voi silti osallistua myös yksin. Tiedän kokemuksesta, että aina kumppani ei pääse tai edes halua osallistua.

Yhteiselämän kokonaisuudessa on ymmärrettäviä tilanteita, joissa toinen puolisoista haluaa käsitellä omia tunteitaan, tapahtumia ja kokemuksiaan aivan yksin. Saatat juuri nyt etsiä itsenäisesti tukea eri vaihtoehtojen ja ratkaisujen etsintään.

Tietä toisin tekemiselle parisuhteessa on mahdollista omaksua myös yksilökäyntien avulla.

 

Mitä arviokäynti kestää ja maksaa?  

Arviokäynti A1:n vastaanottotilassa kestää noin tunti ja vartti. Käynti maksaa 60 € ja se maksetaan käteisellä kuittia vastaan tapaamisen yhteydessä. Asiakkaan tilanteesta riippuen arviotapaamisia järjestetään 1-3 krt.

Ajankohtaan liittyvänä: Tapaamiset ovat terveysturvallisia. Terapeutti on asianmukaisesti rokotettu. Maskit tarvittaessa käytössä. Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT) vastaanottotila on desinfioitu jokaisen asiakasajan jälkeen läpi koko koetun korona-ajan.

 

Mitä arviokäynnin jälkeen?

Arviotapaamiselle tulevalla ei ole jatkamisen pakkoa.

Arviokäynnin suhteen korostan asiakkaan vapautta hyvinvointinsa edistämisessä. Henkilöiden ei tarvitse tuntea noloutta tai häpeä siitä, jos aiemmin kerrotussa ”keskinäisten kemioiden tunnustelussa” päädytäänkin muuhun lopputulokseen kuin työskentelyn aloittamiseen Timon Työnohjaus ja Terapiassa tässä ja nyt. Tällöin mietitään muita avun ja tuen mahdollisuuksia olemassa olevan tiedon varassa.

Mikäli yhdessä päädymme varsinaisen työskentelyn aloittamiseen, se määritellään tapauskohtaisen tarkoituksenmukaisena.

Terapeuttiselle työskentelylleni tällä hetkellä on tunnusomaista, että se on kohdennettua ja supportiivista, ratkaisukeskeistä ja kohtuullisen lyhyttä. Rajatut kipu- ja kitkakohdat voivat olla 3, 5, tai 10 tapaamiskertaa. Nämä käynnit eivät ole Kelan tuetun psykoterapian piirissä.

Varsinainen (mahdollinen) terapia, sen tapauskohtainen henkilöasetelma, tapaamismäärä, kesto ja kustannukset määrittyvät arviokäynnillä. Nämä tapaamiset puolestaan maksetaan sähköisesti. Ja ne henkilöt, joilla on oman kuntansa myöntämä maksupalvelusitoumus, maksut sopimuksen mukaisena.

 

Lopuksi 

Pitkän linjan parisuhdeterapeuttina tiedostan toivon tärkeyden. Tultiinpa avun lähteille yksin tai yhdessä. Reilun 2 200 asiakaskokemuksella ajattelen, että tärkeimpänä epätoivossakin on toivo, joka voi siivilöityä valona kahden ihmisen väliin mielten ja sydänten kohdatessa.

Voit tutustua tämän blogikirjoituksen tekijään parisuhdeterapeuttina monenkirjavien teemakirjoituksien (v. 2023 lopulla yht. 102 kpl) tai videoiden (10) välityksellä. Linkillä tähän tarjontaan tästä.

Jos harkitset arviokäynnin toteuttamista kuluvana kesänä, laita viestiä tulemaan verkkolomakkeella tai soita Timolle suoraan.

Yhteystiedot löydät tästä.

Kurkkaa Arviokäyntien lähimmät mahdollisuudet, ”Varaa aika” etusivun kohtasta  tästä

Tai kilauta viestisi (vastaajaan), niin soitan vapauduttuani Sinulle takaisin.

Tapaamisiin!

HARKITSEN AVIOEROA (osa II)

/by

Avioerosta. Tämä Harkitsen avioeroa osa II on suoraa jatkoa aloitusosalle, jossa pääpaino oli eroamisen juridinen aikataulutus. Nyt puolestaan pysähdytään enemmän eroprosessin henkisen puoleen.

 

MITEN KAUAN – henkisesti…?

Ensinnäkin on todettava, että parit toteuttavat eroajaan yksilöllisesti – myös eroamisen henkinen kesto on yksilöllistä. Silti joitakin suuntaviivoja sen kestosta voidaan esittää.

Perustan tässä kirjoittamani saatuihin tutkimushavaintoihin maailmalta ja meiltä Suomessa. Pyrin lukemiani selvityksiä, varsinkin ulkomailla tehtyjä, peilaamaan asiakashavaintoihini työssäni.  Olen työhuoneessani Mikkelissä ja aiemmin Hämeessä tavannut tähän mennessä yli 2 200 eri tavoin parisuhdekriisissä tai muutoin perhe-elämänsä pulmissa ollutta suomalaista.

Prof. David A. Chiriboga on eräs ansiokas perhe-elämän ja avioeron tutkija. Hänen mukaansa avioero aiheuttaa yhden voimakkaimmista stressitilanteista työikäisen ihmisen elämässä. Ainoastaan läheisen kuolemassa stressipisteet saattavat olla korkeammat. Hän toteaa yksiselitteisesti, että avioeron stressille on ilmeistä sen ”pitkäkestoisuus”. Eroasetelmasta riippumatta.

D.A. Chiriboga jaottelee avioeron kolmeen eri vaiheeseen. 

  1. Odotusvaihe. Se on aika eropäätöksestä siihen hetkeen, kun muutetaan erilleen.
  2. Muutosvaihe, joka kestää hänen havaintonsa mukaan noin 8 kk ajan.
  3. Pitkäkestoinen sopeutumisvaihe. Se voi kestää 3-4 vuotta.

Odotusvaihe (The Anticipatory Stage) alkaa eropäätöksestä ja kestää erilleen muuttamiseen asti. Mistä johtuvat tämän vaiheen stressikokemukset? Ehkäpä keskeistä on se tosiasia, että eroavien elämäntilanne on jo ennen eropäätöstä ollut henkisesti raskas, ja usein monella tavoin. Mutta vielä tässä odotusvaiheessa monikaan ei halua kertoa näistä aikomuksistaan toisille ihmisille.

Vaikka tiedän, että salaisuuden pitäminen on monelle raskaampaa kuin kertominen, silti moni kuitenkin valitsee vaikenemisen.

Lisäksi on aivan tavallista, että toinen puolisoista elättelee parisuhde-elämän eheytymisen mahdollisuutta. ”Tunteet riepottelevat ja tempoilevat”. Ei ole siis ihmeellistä, että läheisyys, ahdistus ja epävarmuus vaihtelevat puolisoiden mielessä. Onhan molemmilla kuitenkin muistoja keskinäisestä rakkaudesta jossakin yhdessä olon vaiheessa.

Näistä vallitsevista asioista syntyy jännitteitä, jotka ovat omiaan synnyttämään yksilökohtaista stressiä.

Muutosvaihe (The Impact Stage) on nimensä mukaisesti sopeutumista uuteen elämäntilanteeseen. Perheen tila tulee ympäristön tietoon. 

Uuteen sopeutumisessa kuitenkin mieli työstää monenlaisia ajatuksia ja tunteita; puhutaan emotionaalisesta eroprosessista, jolloin ilmenee mm. syyllisyyttä, uhriajattelua tai itsetuhoajatuksia. Myös päihteiden käyttö tunteiden helpottamiseksi voi olla yleistä. Vanhemmuuden käytännön toteuttaminen erillään ensimmäisenä vuonna näyttäytyy samanaikaisesti sekä mahdollisuutena että haasteena.

Pitkäkestoinen sopeutumisvaihe (The Long-Term Adaptation) on sekin yksilöllistä, kuitenkin lähes aina vuosissa kestävää. Avioerosta ja sen pitkäkestoisuudesta, Jouko Kiiski toteaa väitöskirjassaan Suomalainen avioero 2000-luvun alussa. Miksi avioliitto puretaan, miten ero koetaan ja miten siitä selviydytään? että ”näyttäisi kestävän kolmesta neljään vuotta”.

Näinkö kauan? 

Virkatyövuosinani perheneuvojana ja johtajana ohjasin eroryhmiä Mikkelissä. Muistan hyvin, kun joku osallistuneista saattoi ryhmässä puhua ja purkaa tunteen vallassa yhteiselämän tilanteitaan, vaikka tämän avioerosta oli jo kulunut seitsemän vuotta. Henkilön kerronta oli niin elävää kuin hän kertoisi edellisen viikon tapahtumista.

Minulle tämä ilmentää sitä, että puhe eron emotionaalisesta pitkäkestoisuudesta ei ole ainoastaan teoriaa.

Samalla se saa meidät kysymään, millaista elämä olisi, vaikkapa tuon mainitun eroryhmäläisen kohdalla, jos henkilö olisi päätynyt asiallisen avun ja tuen piiriin selkeästi aiemmin. Toteutuipa tämä tukea antava keskusteluterapia ennen tai jälkeen juridisen eron. Tai vieläpä niin, että asianosaiset ymmärtäisivät käyttää ammattilaisen sovittelupalveluja, sen miettimiseen, valitaanko ja edetäänkö perheessä eron vai jatkamisen tiellä. 

Yhteisiä asioita – ratkottavia ja/tai oikaistavia – ei tavallisesti tarvitse keksiä, kuten seuraavassa kuvassa (Avioero prosessina) tiivistettynä ilmenee.

Onnellinen se, joka löytää näiden isojen asioiden äärelle luotettavan ja puolueettoman ammattilaisen johtamaan keskustelua.

AVIOERO – prosessikuvaus…?

 

Viivähdä edellisen kuvan äärellä vähän pitempään – varsinkin jos parhaillaan pähkäilet omalla kohdallasi blogitekstini asioita. Kuvan sisältö saattaa virittää Sinussa tarpeellista aika- ja sisältöperspektiiviä.

Mielestäni jokaisen avioeroa – perustellusti harkitsevan – kannattaa miettiä ja varmistua siitä, ettei ero toisi suurempia ongelmia kuin se ratkaisee.

Ja tämäkin on syytä todeta: jokaiselle meille näköalattomuus tulevaisuushorisontissamme on kivuliasta kestää.

Blogitekstin otsikkona oli Harkitsen eroa. Tein tässä kirjoituksessa tietoisen rajauksen, jotta jutun pituus ei `pudottaisi lukijoita pois`. Rajaus merkitsee mm. sitä, että avioerokriisi saattaa lukijasta tässä kuvautua ainoastaan ikävänä ja kielteisenä menetyskriisinä. Vaikka se usein on juuri sellaisena koettua, tiedän pitkän työkokemukseni perusteella, että muukin on mahdollista.

Avioero sisältää myös mahdollisuuden; mahdollisuus johonkin uuteen ja toimivampaan, parisuhde- ja perhe-elämän kannalta palkitsevampaan kokemukseen yhteiselämästä. Eroamisen jälkeinen aika voi parhaimmillaan ilmetä vanhemmuustehtävän vahvistumisena äitinä ja isänä. Tästäkin on näyttöä. Kirjoitan kuitenkin näistä näköaloista ja erityisesti avioerosta selviytymisestä toisessa blogitekstissä.

Palaan Lopuksi vielä videoon, jonka julkaisin YouTubessa ennen koronaa. Viittaan siihen, koska jutun alussa (osa I) mainittu soittaja myös tukeutui tähän otokseen, kun halusi myöhemmin puolisonsa kanssa selvitellä asioitaan Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) työhuoneessa.

Käsittelen tallenteessa nimensä mukaisesti suhdesovittelua, ikään kuin aikaa avo- tai aviosuhteen siinä vaiheessa, kun eroa vielä vakavasti harkitaan. Videossa on virikkeitä ja sovittelun kokeneiden kertomuksia.

Linkitä videoon: https://youtu.be/VFIqM27FVSc

Ps. Kaikki Timon teema-videot (10) löydät etusivun kautta: https://timojuutinen.fi/

K I I T O S !!!

/by

Kiitos Timo tästä teoksesta.
Ymmärsimme asioita (valintoja, vitutuksia, lähellä olemisen vaikeutta… mm. noita). Joskin aikaa meni teoksesi lukemiseen. Ei se mitään viihdettä ole, vaikka huumorinkikkaa et ole unohtanutkaan. Siitäpä se hyvä kokonaisuus koostui.

Toiseksi. Hienoa, kun kuulimme tuntemamme parin löytäneen luoksesi tänä koronakesänä. Ja että pystyit vastaanottamaan. Me olimme suositelleet Sinua heille. Ja nyt soittivat, että toisella ja paremmalla mielellä kohti syksyn sateita. Yhdessä! ei äkkieroten. Vähän sama kuin meillä Timo kesällä 2017. Varmaan muistat… Ei siitä enempää kuin hyvät muistot A1:ssä. Thank You!

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) julkaisi juhannuksena e-kirjan nimellä Parisuhde 2020 Aavan ja Taiston tarina (44 s).

Maksuttomana ladattavaksi jaettua teosta ladattiin alussa paljon, jopa niin, että linkin sähköposti tukkeutui. Siitä aiheutui toimitusviiveitä. Ja sehän harmittaa myös minua. Edelleen.

Tällä hetkellä, puolitoista kuukautta myöhemmin, G-Analyticsin mukaan mainittu e-kirja on ladattu 303 kertaa eri laitteilla. Huomaa, että tämä maksuton lataamismahdollisuus jatkuu. Lähteelle löydät siirtymälinkillä katsomalla edellistä kirjoitustani, klikkaa tästä.

Olen näillä yrityksen verkkosivuilla julkaissut erilaisia, monenkirjavia blogitekstejäni.  Näistä olen saanut varsin runsaasti lukijapalautteita. Tällä hetkellä Timon Työnohjaus ja Terapian nettisivulla on yhteensä 176 erilaista lyhyttä tai hiukan pidempää lukijan kokemus-, arviopalautetta. Julkaistua siis.

Tämä mainittu määrä on sikäli mielenkiintoinen, koska muistan edellisillä TTT:n verkkosivuilla olleen juurikin tuon saman lukumäärän työpalautteita, jotka päätin olla siirtämättä näille nykyisille.

Kiitos–blogitekstin alussa siteerattiin palautetta, joka ilmentää otosta koronakesältä, ja aivan viime viikkoina tulleista kansalaispalautteista. Kaikki viimeisimmät (11 kpl) liittyvät tavalla tai toisella uuteen Parisuhde 2020 Aavan ja Taisto -kirjaan. Halutessasi löydät luettavaksesi myös nämä kymmenen muuta. Aloita vaikka klikillä tästä.

On todettava, että näiden, nimenomaisesti verkkosivulomakkeella henkilöiden kirjoittamien ajatusten lisäksi olen useita puheluita tai muutoin sähköpostitse lähetettyjä palautteita. Ne ovat olleet astetta henkilökohtaisempia ja osin varsin intiimejä. Puheluita en luonnollisesti lähde avaamaan. Sen sijaan pariin s-postiin, niin ikään mieltäni lämmittäneeseen voinen tässä vielä viitata.

Toisessa sähköpostissa tuuletettiin kernaasti ja kiitettiin hyvien ja valaisevien virikelähteiden käytöstä tässä julkaistussa kirjassa. Erityismaininnan sai kuvan virikekirja.

 

Siteeraan kirjasta kohtaa, jonka mielihyvin sovellan itseeni:

”Vaimoni ja minä olemme yhä niin rakastuneita, että kutsumme toisiamme lintusiksi. Vaimoni sanoo minua pöllöksi ja minä sanon vaimoa haahkaksi.”

Toinen tässä mainittava sähköposti tuli piispanistuimelta.

Kirje alkoi kiitoksella kirjasta ja jatkui, että ”tällaiselle tietoon ja kokemukseen perustuvalle ja kuitenkin samalla ymmärrettävällä ja luettavalla tavalla kirjoitetulle kirjalle on tarvetta”. 

Minä tekijänä tunnen onnistuneeni. Eikä piispan jatkokaan tuntunut vastenmieliseltä. Hän ilmaisi haluavansa käyttää ”muutamia tuoreita ja hyvin sanoitettuja ajatuksia” jossakin kesän tulevassa työtehtävässään.

Omana yhteenvetona e-kirjastani ja sen saamasta vastaanotosta voin lyhyesti todeta, että työ tekijäänsä kiitti! Tiedän varmuudella teoksen äärellä koetun ja kohdatun kipeitä totuuksia. On myös orastavasti nähty eteenpäin, jäämättä vellomaan aiemmin koettuun. Ja lisäksi on uskaltauduttu avata syliä tämän päivän Siunauksille. Niinpä sanon: voiko tässä kutsuttuna ja kuolevaisena enempää tekstiensä kohdalla toivoa.

Kiitos!

Ajalliset katseemme kääntyvät vuoden 2020 loppukesän jälkeiseen syksyyn. 

Tulevaisuus koronaepidemian suhteen näyttäytyy meille monille epämääräisenä, epävarmana ja sameana. Kun kuluvalla viikolla kävelin Mikkelin torin poikki, kuulin nurkalta jos toiselta ilmauksia ja kyselyjä, että ”liekö se Suomen muotoilema pandemian hybridistrategiamme viisas ja toimiva? tai että ”onkohan se THL:n koronatiekartta, nimenomaisesti syksyn suhteen riittävän ajantasainen ja tarkka?”  

Voimme yksilöinä, ja aivan perustellusti sanoa syksyisen näkymän olevan merkittävän etäällä seesteisyydestä. Tulevaisuushuolet ovat kerrassaan ymmärrettäviä. Niille on paikkansa ja ne tulee voida ilmaista.

Väheksymättä edellistä tahdon katsoa tulevaisuuteen myös luottamus mukanani. Ja kutsutella Sinua lukijana liittymään letkaan.

Miten? 

Esimerkiksi kehottamalla kuuntelemaan biisiä, jossa Kristiina Brask sanoittaa tätä luottamusta.

Elokuun ensimmäisellä viikolla Armon Vuonna 2020

ERÄÄNÄ AAMUNA ARMON VUONNA 2020

/by

Asetun näppäilemään arkiviikon ensimmäisenä. Katselen työkalenteriani ja odottelen seuraavaa (24.3.2020) hallituksen tiedonantoa tilannekuvasta.

Molempien suhteen asennoidun työelämän muutoksiin, en vain viikkojen vaan edessä olevien lähivuosienkin osalta. Kaikki maailmamme mantereet läpäisevä odottamaton epidemia sen saa aikaiseksi.

Oletan, että tulen olemaan niiden satojen tuhansien suomalaisten joukossa, jotka viilaavat tämän koronan jälkipyykissä työkuvioitansa osaksi uuteen kuosiin.

Valistuneen vastuullisena kuitenkin ajattelen: Tolkun tyyppejä tarvitaan. Taidot, tahto ja kohtuullistava elämänasenne ovat valttia jatkossakin. Olen luottavainen.

Mitkä asiat juuri nyt mielessä? 

Ajattelen heitä, jotka vielä viime kuussa astelivat tottuneesti, nyt suojeltavien ikäihmisten pariin. Heillä toiminnan suola ja siunaus on aina toteutunut nimenomaisesti lähikontaktisissa toisen kotona tai sairaalassa.

Kun katson kalenteriani, peruimme vastuullisena varotoimena ohjaamani saattohoidon ryhmätyönohjauksen. Ensimmäisen kerran kahteen vuoteen.

Samalla mietin laajemmin meitä muita, maailman onnellisimmassa yhteiskunnassa, Armon Vuonna 2020 eläviä.

Mitä nyt tarvitaan? 

En tiedä mitä Sinä sanoisit, mutta itselläni risteilevät kolme näköalaa ynnä yksi laulu.

Me tarvitsemme laajenevaa myötätuntoa ja psykologista turvaa sekä piilosta nousevia rakkauden tekoja. Kaikki nämä ovat käsittääkseni mahdollisia korona-Suomessa. Toki tämä edellyttää yhteistä tahtotilaa.

Myötätunto on kykyä asettua toisen saappaisiin, sitä että kykenen kokemaan asioita toisen maailmasta ja toimin sen mukaan.

Kristittynä, juuri nyt, tahdon ajatella ainoastaan hyvää valtiovallan ´päätösytimessä´ olevista. Uskon heillä, Arkadialla olevilla olevan kykyä asettua toisen saappaisiin, kokea asioita toisen näkökulmasta ja toimia sen mukaan. Olkoonkin, että tulevina viikkoina he oletettavasti tekevät lisääntyvänä kivuliaita päätöksiä. Ennen näkemättömiä.

Sellaiset valtakirjapäätökset, joissa pyrkimys tasapuolisuuteen ei tule täyttymään, kolahtavat, ja ne luonnollisesti tulevat loukkaamaan minua. Meitä itsellisiä.

Miten reagoimme?

Henkisesti jännittyneessä tilassa toisen haukkuminen helpottaa, mutta vain hetkellisesti, tämän me kokemuksesta tiedämme.

Nyt meiltä odotetaan sydämen sivistystä. Yritetään yhdessä suitsia haukkumista parhaan kykymme mukaan. Se kannattaa, vaikka ”miksi minä” tai ”miksi juuri hän” -lauseet nostavatkin päätään.

Eli. En tahtoisi olla ensimmäisenä nostamassa tikun nokkaan tähän mennessä nähtyä hallituksen toimintaa. Päinvastoin. Lupaan kestää vielä senkin, että myöhemmin, jälkianalyysissä tultaneen vertailuevidensseihin perustuneena toteamaan: toisiakin tilannestrategioita oli vastuullisesti tarjottu.

Organisaatioissa tapahtuvassa ammatillisessa työssäni olen oppinut psykologisen turvan tärkeyttä.

Psykologinen turva on sitä, että henkilö ei joudu sosiaalisesti nolatuksi tai häväistyksi. Poikkeusolojen vallankäyttäjät – he jos jotkut nyt tarvitsevat tätä psykologista turvaa. Takarivistä on aina ollut helppo huudella. Toimitaan tänään toisin.

Keväällä 2020 hyväntahtominen on sitä, että sekä yksilö että yhteisö voisivat kokea myötätuntoa ja tarjota toisille psykologisesti turvallisen ilmapiirin. Kannetaan oma kortemme tämän mahdollistumiseksi.

Piilosta esille nousevat rakkauden teot. Mitä ne sisältävätkään näinä ankeina aikoina? Itse asennoidun tänä keväänä kävelemään koronan kuriin. Turvallisesti. Välimatkat mielessä. Sellaista samaa henkeä pyrin luomaan toisiinkin.

Kannustan Sinuakin, paitsi miettimään myös toteuttamaan jotakin sellaista, aiemmin kohdallasi epätyypillistä lähimmäisen huomioimista. Olosuhteesi ja mahdollisuutesi huomioiden mitä se konkreettisesti lieneekin.  Luoville rakkauden teoille on tällä hetkellä poikkeuksellinen tilaus. Hiljainen huolehtija voikin olla tänä keväänä todellinen kukkulan kuningas.

Mainitsin tämän kirjoituksen alussa, että mielessäni oli viime päivinä pyörinyt eräs laulu.

Miksi juuri tämä tietty, sitä en täysin tiedä. Muitakin biisejä toki tiedostan, vaikka en laulumiehiä olekaan. Ja lapsuudestakin on kulunut jo tovi. Olen tavaillut Oulussa oppimaani. Eikä edes nolota.

Tässä se on, runoilija Hilja Haahden sanoin:

 

Suo mun Herra, huolta vailla

tehdä matkaa lapsen laillla.

Isän saattaessa, tiellä varjellessa.

 

Täysi rauha rinnassani matkan

määrä toivonani.

Lapsen onnen syvyys, Isän hellä hyvyys.

 

Joskus sataa, joskus paistaa,

saan mä riemut, vaivat maistaa.

Isä tietää kyllä, pitää voimat yllä.

 

Näen loiton tumman rannan,

senkö säikyttää mä annan?

Ei, ei turman yötä, Isä seuraa myötä.

 

Venhossansa turvaisasti

Uinun silloin aamuun asti.

Herään ihmevaloon, saavun Isän taloon.

 

Elämä jatkuu…

Elämänhalu – emmehän menetä sitä? Timon Työnohjaus ja Terapiassakin tarvotaan arkea hetken toisenlaisissa tunnelmissa. Pusketaan pandemian läpi synnyinlahjana saamallamme sisulla. Luottamuksessa. Ja rakkauden ja rukouksen liekki mukanamme.

 

 

 

 

 

 

PARISUHTEEN ja PERHE-ELÄMÄN SOVITTELU … 5 TEESIÄ TUUMATTAVAKSI

/by

Parisuhteen ja perhe-elämän sovittelu. Tämä on johdannon jälkeinen blogikirjoitus sovittelusta. Polttopisteessä on parisuhde- ja perhe-elämä, ja nimenomaisesti ajankohtana, kun siinä elävillä eroajatukset valtaavat alaa. Kirjoitan Mikkelissä, katselen asiaa avarammin.

Olethan katsonut tähän liittyvän videoni!

 

 

En ollut lukemassa Aamulehteä, kun oheinen ilmoitus (19.11.1944) siinä julkaistiin.

 

Pastori Matti Joensuu ei voinut vain katsoa sivusta, kun avioerot sotavuosina (ajalla 1938-1945) kolminkertaistuivat Suomessa, ja Tampereella muutos oli 12-kertainen.

Hän keräsi rahaa toiminnalleen kaupungin tehdaspatruunoilta, joista joku totesi: kerrankin pappi on oikealla asialla. Siitä alkoi työ ”avioliittokurjuuden lieventämiseksi” kirkossa. 75 vuotta myöhemmin voimme todeta, että perheneuvonta Suomessa on eräs kirkollisen työn lippulaiva. Parhaimmillaan arjen Ilosanomaa, olkoonkin että kirkon ensisijainen kutsumus on sielun pelastussanoman julistaminen Jeesuksen viitoittamana (Matt. 28:18-20).

Itsekin olen toiminut tuon lippulaivan miehistössä (1995-2000) ja johtajana (2000-2007). Tuona aikana tein säännöllisesti pyydettyä parisuhteen ja perhe-elämän sovittelua.

Yksityispuolelle siirryin keskuksen johtajan virasta vuoden 2008 alussa. Virkatyöaikana ja samoin nykyisissä tehtävissäni Mikkelissä minua sisäisesti ohjaa se ajatus, joka oli pastori Joensuulla: evankeliumin innoittamana tosiasiat tunnustamalla!

 

Eroaminen ei pieni juttu 

Eroasia on tärkeä, rohkenen väittää, edelleen. Samoin uskallan vankan työkokemukseni perusteella esittää, että parisuhteessa elävälle (miehelle tai naiselle) eroaminen emotionaalisesti ei ole ”suit sait” -juttu.

Varsinkin avioliitossa ero ei ole kuin kuuden kuukauden harkinta-aika ja sen jälkeen ero on sillä selvä. Ei todellakaan. Eroa tehdään ja erosta toivutaan jo kauan ennen eroa ja kauan eron jälkeen. Meneekö kukaan avioon erotakseen?

Lähestyn eroasiaa ja sen ympärillä tehtävää työtä viiden teesin avulla. Suosittelen ennen niihin perehtymistä katsomaan virikevideon ja lukemaan johdannon sovittelusta, mikäli et vielä ole niihin törmännyt. 

 

Teesit – mitä ne ovat? 

Teesit ovat halki vuosituhansien palvelleet impulsseina jonkin kulloinkin tärkeäksi koetun asian tuumailussa, keskustelussa ja väittelyssä. Kun tässä rakennan viisi teesiä, pointtia tai ikkunaa, ei kyse ole tällä kertaa mistään ohjelmajulistuksesta, jolle odotan lukijalta antiteesejä. En pyri nostattamaan väittelyä, vaan pikemminkin jakamaan perusinfoa asiasta yksilöllisen pohdinnan tueksi.

Kirjoitan siinä toivossa, että jokin ikkunoista avartaisi asiaa, tarjoaisi väläyksen, vilauksen tai vahvistavan totuuden. Jos kirjoitus kolahtaa henkilökohtaisesti, kysele itseltäsi — pitääkö kuvattuun asiaan puuttua ja ryhtyä tilannetta jotenkin muuttamaan? Tulevaisuutta tehdään tänään!

Kenellä on vastuu paremmasta työelämästä ja toimivammasta perhe-elämästä? Siteeraan tässä kunnioitettua ex-presidenttiä. Rauhan nobelistimme Martti Ahtisaari oli tunnettu konfliktien selvittäjä maailmalla. Lukuisia kertoja hän sanoi: ”Kaikki konfliktit ovat ratkaistavissa”… ja jatkoi ”kun ne ovat ihmisten aikaansaamia, he myös ne ratkaisevat.”

 

Teesit pari- ja perhe-elämän erosovittelusta  

A)     Perheasioiden sovittelu on lakisääteistä mutta alikäytetty tukimuoto! 

”Yksin on selvittävä” -asenne, kiireellinen elämäntapa tai tietämättömyys palvelutarjonnasta lienevät yleisimmät selittäjät sille, miksi liian moni keski-ikäinen jättää tämän palvelukortin kääntämättä. Tuen lähteistä huolimatta. Ammatillista tukea ja apua näissä kysymyksissä ovat perinteisesti tarjonneet kaupunkien sosiaalitoimi ja kirkon perheasiain neuvottelukeskukset. Myös jotkut yksityiset palvelutuottajat toimivat aktiivisesti tällä sektorilla.

Perheasioiden sovittelusta säädetään avioliittolain 5 luvussa ja sosiaalihuoltolain 17 §:ssä. Avioliittolain mukaan perheessä esiintyvät ristiriidat ja oikeudelliset asiat on ensisijassa pyrittävä ratkaisemaan perheenjäsenten keskinäisissä neuvotteluissa ja sopimuksella.  Sovittelijan tehtävänä on kiinnittää erityistä huomiota lapsen aseman turvaamiseen. Suomessa myös avoliiton ja rekisteröidyn parisuhteen osapuolet voivat käyttää perheasioiden sovittelua. Parisuhteen ja perhe-elämän sovittelu, siihen voi  hakeutua myös tilanteessa, jossa vanhemmat ovat jo eronneet ja perhe pyrkii sopeutumaan uuteen elämäntilanteeseen. On tärkeä löytää uutta, kiinteää maata jalkojen alle.   

B)    Reunalla pelottaa! 

Tällaiset tuntemukset ovat tuiki tavallisia ihmiselle, joka syystä tai toisesta on parisuhdekriisissä. Tätä kokemusta ei ikä määritä: ”loukattu lapsi vihaa ja vapisee”. Suhdekriisi odottamattomana puristaa, ja kaiken keskellä pitäisi löytää vakautta tulevaisuuteen. Samuli Edelmannin Reunalla biisi on paljon puhuva. Emme ohita sitä ennen kuin siirryn tähdellä *** merkittyyn reunahuomautukseen ja seuraavaan teesiin. 

*** Myös mieheen sattuu. Ehkä tuntemusten ilmiasu saattaa miehillä olla kovinkin erilainen verrattuna naisen vastaavaan. Jos en osaa / kykene ilmaisemaan sanoilla tätä itseeni liittyvää pettymyksen kokemusta, teen sen toiminnan kautta: peräännyn, pakenen ja menen luolaani. Moni nielee asian liuottamalla, turruttamalla päänsä ja pakenemalla näin tilanteesta. Pakoni saattaa näyttää toisille välinpitämättömyytenä, todellisuudessa kyse on tilannepelosta ja puutteellisesta kyvykkyydestäni käsitellä tätä emotionaalisesti koskettavaa tapahtumaa. Toinen suojautumissävytteinen reagointitapa on ”raivokas toisen syyttäminen”. Olipa sitten kyse miehestä tai naisesta, myös tämä ilmentää samaa psykologista hätää ja keinottomuutta.

C)     Perheasioiden sovittelu on luottamuksellista! 

Sovittelijaa koskee tavanomaista tiukempi salassapitovelvoite, mikä erottaa sovittelun muusta sosiaalitoimen neuvonta- ja auttamistyöstä. Sovittelija ei saa ilmaista sovittelussa saamiaan tietoja kenellekään ulkopuoliselle, ei edes tuomioistuimelle, vaikka häntä haluttaisiin kuulla todistajana oikeudenkäynnissä. Sovittelijalla ei ole oikeutta oma-aloitteisesti hankkia perheestä tietoja muilta viranomaisilta. Salassapitovelvoite ei kuitenkaan sido sovittelijaa, jos sovittelussa ilmenee lastensuojelun tarve. Tällöin sovittelijalla on velvollisuus tehdä ilmoitus lastensuojeluviranomaisille.

D)     Tarvitaan kaksi hattua! 

Sovittelijalla ei ole ainoastaan yhtä hattua hyllyllä. Tällä vähän ammattilaisten kielenkäyttöön liittyvällä kielikuvalla kahdesta hatusta tahdotaan ilmaista seuraavaa: sovittelija ei sovitteluprosessissa suostu tai kieltäydy käsittelemästä ainoastaan toista, eron tai yhdessä jatkamisen polkua, ainoana vaihtoehtona.

Miksi?

Se olisi epärehellistä ja vaillinaista ammattikokemuksen jakamista perheen kriisitilanteessa. Sillä yksilöt väistämättä pohtivat itse tykönään molempia valinnan vaihtoehtoja sekä näiden eri polkujen tuomia uusia kasvuhaasteita ja mahdollisuuksia. Kokeneella ammattilaisella on pelisilmää siinä, milloin henkilöiden ajatusta selkeyttää ´mutkat suoriksi` -vetäminen, ja keiden kanssa mutkista muistuttaminen on juurikin tarpeellisen tähdellistä.  

E)     Asiakaspalaute paljastaa! 

Lähi-ihmissuhteisiin liittyvä ja huolella hoidettu sovitteluprosessi vaikuttaa myönteisesti asianosaisten kanssakäymiseen. Tämä näkyy rakentavamman vuorovaikutuksen lisääntymisenä ja luottamuksen palautumisena. Se, että kommunikointi vilkastuu ja sen laatu paranee, yleensä vähentää riitelyn määrää ja kestoa minuuteissa.

Eräs tässä siteeraamani otos kuvaa hyvin sovitteluasiakkaiden yleisimmät palautteet, kun tätä palvelua käyttäneiltä kysyttiin sovittelun hyödyistä ja vaikutuksista. (Lähdekoonti: Marina Bergman-Pyykkönen Fasper-hanke / Suomen sovittelufoorumi 2013)

Ryhmittelen palautteet ”täplällä”  merkityiksi nipuiksi. Jokaisen täplän alla on siis useita samaa asiaa/kokemusta kuvanneita henkilöitä ja palautekirjoituksia.

  • Mahdollisuus / turvallinen paikka puhua (itseisarvo)
  • Vuorovaikutuksen paraneminen; uusien riitojen välttäminen
  • Omaan käytökseen kohdistuvan pohdinnan herääminen (mm. provosoinnin välttäminen / sen huomaaminen, ettei avoin puhuminen ole itsellekään helppoa, vaikka vaatii sitä toiselta)
  • Oman tunnetilan rauhoittuminen
  • Asioiden tarkastelu lapsen tarpeiden näkökulmasta
  • Sopiminen lapsen elämään liittyvistä asioista (huolto, asuminen, tapaamiset, jaetun vanhemmuuden käytännöt) 
  • Usko tulevaisuuteen vahvistui

 

Mikäli olet parhaillaan parisuhdekriisissä tai muutoin tunnet pohtivasi eroa häiritsevän usein, ehdotan uuden ja rohkean askeleen ottamista ammattilaisen suuntaa. Saatat yllättyä myönteisesti, kun kipu- ja kitkakysymyksiä ei tarvitse tuunata ainoastaan omin voimin. 

Parisuhteen ja perhe-elämän sovittelu on Sinuakin varten.

Pysy linjoilla!

Seuraavassa – Timon Työnohjaus ja Terapia  Teemaklinikan – blogikirjoituksessa kohdistan katseet työelämän asioihin ja siellä etsittäviin sovinnollisiin ratkaisuihin.