Artikkelit

PARISUHDETERAPIA MIKKELI KONFLIKTIEN JÄLKEEN

Parisuhdeterapia Mikkeli konfliktien jälkeen on minulle soittaneen henkilön ilmaus. Tai vielä tarkemmin siteeraten kysymyksenä:

”Pääsiskö Mikkelissä parisuhdeterapiaan tällä hetkellä, ja josko se auttaisi… kun on noita uusiutuvia konflikteja?”

Siinä kaikki! Henkilö nimittäin kontaktoi hetkenä, jolloin olin salaattilounaalla, ja tilannesidonnaisesti en voinut jatkaa puhelua yleisellä paikalla. ”Jatkan mielelläni puhelua, kun pääsen lautaselta parempaan tilaan”, totesin.

Sovimme soittajan esityksestä, että hän soittaa uudelleen tuntia myöhemmin. Tätä puhelua ei tullut, enkä itse kyennyt salaiseen Prepaidiin soittamaan. Että näin kävi, lieneekö tuona ajankohtana vallinneilla koronarajoitteilla osuutta asiassa, mene ja tiedä.

Asia jäi vaivaamaan.

En ole tänäkään päivänä tietoinen, millaisista ongelmista, riidoista tai konflikteista soittajan parisuhde-elämässä mahtoi olla kysymys. Parisuhdeterapia hänellä oli kuitenkin mielessä. Ja konflikti-sanaa hän käytti monikossa.

Tässä kirjoituksessani en ryhdy nyt arvuuttelemaan soittajan kokemien ristiriitojen, konfliktien tai ongelmien sisältöä. Valitsen tämän menettelytavan tietoisesti. Jätän asiasisällön avoimeksi. Tällöin lukija voi avoimemmin pohtia ja peilata omaa kokemusmaailmaansa siihen, mitä jäljempänä kirjoitan konflikteihin suhtautumisesta, olivatpa nämä sitten yhdenlaisia tai toisenlaisia. Ja mietittiinpä apua parisuhteeseen Mikkelissä tai muualla.

 

Miten suhtaudut parisuhteessasi koettuihin konflikteihin ja mahdollisiin ongelmiin?

 

Esitän tässä blogitekstissä neljä erilaista vaihtoehtoa sen suhteen, mitä yleisesti tiedämme ihmisten erilaisista tavoista suhtautua yhteiselämässä eteen tuleviin ja koettaviin haasteisiin. Miten silloin reagoidaan? Tiivistän nämä tavat neljään ryhmään.

Neljään puristetut vaihtoehdot ovat tietysti moni-ilmeistä todellisuuttamme hiukan pelkistävää.  Silti väitän, että niissä erottuvat neljä erilaista tapaa kohdata vaikeita ja kiusalliseksi koettuja vuorovaikutusongelmia, olivatpa nämä sitten enemmän yksilöllisiä tai toisaalta parina koettavia.

Tietämättä Sinun/teidän erilaisista yhteiselämänne ajankohtaisista haasteista, vaikeuksista tai ongelmista, pyydän Sinua ensin arvioimaan itseäsi seuraavien kahden kysymyksen äärellä.

  1. Onko näkemyksesi nykyisestä parisuhteestasi sellainen, että se on (suurenkin) keskinäisen vaikeuden äärellä pelastettavissa? 
  2. Millainen ongelmanratkaisija olet omasta mielestäsi? Oletko yleensä, vaikeuden kuin vaikeuden eteen tullessa, ratkaisijana aktiivinen vai passiivinen – luovuttaja vai taistelija?

Neljä tapaa käyttäytyä vaikeassa konfliktitilanteessa  

Mikä on Sinun tapasi suhtautua silloin kun parisuhteenne rakoilee tai yhteiselämän haasteet näyttäytyvät toistuvina riitoina ja rajuina konflikteina?

Kun parisuhde ei tunnu toimivalta, oletko taipuvainen käyttämään puheessasi useastikin ilmauksia ”erotaan”, ”muutan erilleen”, ”ei sinun kanssasi enää kannata yrittää”… tai jotakin muuta vastaavaa; sellaista joka heijastelee, kenties jo pitemmältä ajalta ajatuksenjuoksuasi eroamisesta ja yhteiselämän lopettamisesta. Miltä Sinusta kuulostaa parisuhde-elämän tutkijoiden tässä kohdassa käyttämä termi ”Parisuhteesta irrottautuminen”.

 

Parisuhteesta irrottautuminen on yksi neljästä käyttäytymistavasta silloin kun koettuja ja toistuvia keskinäisiä riitoja ja konflikteja ei syystä tai toisesta saada oikenemaan.

Irrottautuminen olemassa olevasta suhteesta tapahtuu sekä henkisesti että konkreettisesti. Tällä maaperällä operoivat voivat toimia kahdella tavalla: aktiivisesti suhdetta vahingoittamalla tai ikään kuin hiukan passiivisemmin, uhkailupuhetta viljelemällä. Molemmilla ’tyyleillä´ konkreettinenkin eroaminen lähenee.

On olemassa vielä laaja-alaisempaa passiivisuutta.

Toisenlainen passiivisuus on ilmeistä käyttäytymisvaihtoehdossa, josta parisuhdetutkimuksessa käytetään nimitystä ”Laiminlyönti”.

Tästä on kysymys silloin kun puolisot eivät tee mitään olemassa olevan parisuhteensa hyvinvoinnin eteen. Suhde annetaan väljähtyä ja lakastua, vaikka apua parisuhdeterapiastakin olisi saatavilla.

Tyypillisiä ovat esimerkiksi seuraavat: toinen jätetään arjessa huomioimatta, yhdessä tekeminen on unohtunut, keskinäinen parisuhdeseksi sivuutetaan, keskustelu kumppanin kanssa ei kiinnosta, kritisointia toisesta löytyy joka rintamalla.

Laiminlyöjien ilmapiirissä vallitsee krooninen tyytymättömyys, ilman että suhteen osapuolet hakisivat koettuihin ongelmiin ratkaisuja.

”Lojaalisuus” mitä ja millaista se on?

Olemmeko samoilla jäljillä, kun minulle lojaalisuus-sanasta yleisellä tasolla tulee mieleen ihminen, jolle säädettyjen lakien ja ohjeiden noudattaminen on tärkeää. Hän on uskollinen, pyrkii olemaan luotettava ja rehellinen, niin työssä kuin kotona.

Lojaalisuuden voidaan nähdä myös eräänä puolisoiden vaihtoehtotapana edetä parisuhdevaikeuksiensa kanssa. Tästä prof. Caryl E. Rusbult kirjoitti ennen syöpään menehtymistään useasta näkökulmasta.

Lojaalit puolisot eivät varsinaisesti tee mitään erityisiä toimenpiteitä. He ovat uskollisia muodostamalleen aviosuhteelle. He ikään kuin uskovat vallitsevan vaikean vaiheen kuuluvan yhteiselämään.  He tahtovat vakaasti, toivovat ja kenties rukoilevat suhteensa puolesta.

Tämä uskollisuuden puoli näkyy siinä, että parisuhdevaikeuksissaan he aidosti pyrkivät tukemaan toisiaan. Kritiikinkin keskellä. Ja sellainen mielestäni vaatii sekä yksilöllistä kypsyyttä että tervettä, oikeasuhtaista suhteellisuudentajua.

Neljäs tapa käyttäytyä vaikeiden parisuhdekonfliktien pyörteessä on ”Ratkaisuhakuisuus”.

Jos tällainen termi tuntuisi istuvan Sinun ja kumppanisi kohdalla, arvelen toistenkin teitä tuntevien näkevän teissä siihen viittaavia seikkoja ja toimintatapoja, kuten seuraavia.

Puolisot ilmaisevat tyytymättömyytensä, mutta molemmat toisiaan kuulostellen ja kuunnellen. He keskustelevat ongelmistaan, pettymyksistään ja ajankohtaisista tarpeistaan. Ratkaisuhakuisilla on vara kompromisseihin, ja he myös tekevät sellaisia.

 

 

Itse kuulen vastaanottotyössäni – varsinkin arviokäynnillä – toisen osapuolen, `sen varauksellisemman` ilmaisevan jotenkin tähän tapaan: ”lähdin tänne parisuhdeterapiaan, kun tuo toinen sellaista toistuvasti toivoi ja pyysi”. Eikö siinä Sinustakin ole kysymys vastuullisen aikuisen kyvystä ja halusta tehdä kompromisseja ja etsiä ratkaisuvaihtoehtoja ulkopuolisen avittamana.

Parisuhdeterapia, silloin kun siihen sitoudutaan, tarjoaa parhaimmillaan molemmille parisuhteen osapuolille tasapuolisen ja turvallisen keskustelufoorumin. Monipuolisen `peilauspinnan`.

Sellainen mahdollistaa yhteiselämän mustista hetkistä, kivuista ja hankauskohdista puhumisen tavalla, joka motivoi myös kotioloissa laadukkaampaan kanssakäymiseen. Tällaisessa prosessissa tapahtuu suhteen aitoa, sisäistä ja dynaamista kasvua. Tapauskohtaisena.

Apua parisuhdeterapiasta Mikkelissä  

Olen kirjoittanut kymmeniä blogijuttuja otsikon aiheen ympärillä. Verkkosivun etulehdeltä pääset näihin ja e-kirjoihin sekä kymmeneen teemavideooni.

Edellä kirjoitin eri tavoista suhtautua vallitsevaan tilanteeseen, silloin kun toistuvat riidat tai muu  epäsopu ahdistaa parisuhde-elämässä. Kutistin neljään tapaan edetä. Teen samoin lisälukemisehdotusteni suhteen.


Tässä esillä olevassa PARISUHDETERAPIA MIKKELI … –blogijutussani olen tällä kertaa käyttänyt useita Pixabay kuvapankin kuvia.

Kiitokset seuraaville kuvaajille: Artikkelikuva Gert Altman ja siitä järjestyksessä Pixapay_eyes-5374227_1280, Engin Akyurt, mikegi by pixabay, Gerd Altman, S.Herman ja F.Richter.

ARVIOKÄYNTI

Arviokäynti. Huomion kohteena parisuhde-elämän kysymykset. Mistä silloin on kyse, kun sellainen toteutuu kasvotusten Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) vastaanottotilassa?

Vastaan tässä ”blogitiedotteessa” kysymykseen nimenomaisesti kesän 2021 osalta Mikkelissä.

 

Mikä on tilanne ja tarve parisuhteessa?

Parisuhde vaatii huomioon ottamista, paneutumista ja panostusta!

Sanoin eräälle pandemia-ajan ahdistamalle juuri noilla sanoilla. Oikopäätä tuli kuitti: ”Niin en ole osannut tehdä, koska työ on ollut aina top-ykkönen… eikä sekään, mutta tämä kaikki muu… Korona sen näytti, miten tyhmästi sitä on toiminut…

Tämä aviopari jatkoi arviokäyntinsä jälkeen heidän mahdollisuuksiensa kannalta sopivalla käyntimäärällä. Saamani kirjallisen palautteen perusteella ”se laukaisi jännitteitä ja saimme kaivatun käänteen  ja pelimerkkejä just tähän meitä erottaviin ja väliin tulleisiin, taustat ja kokonaistilanne huomioiden…”

Edellä siteerattu on tässä asianosaisten luvalla esimerkkinä epidemia-ajan kokemuksista. Sinun ja teidän olosuhteenne saattaa olla jokseenkin samanlainen tai sitten se on aivan toisenlainen. Voit peilata sitä esimerkiksi seuraavin ilmauksin.

Uskottomuuskriisi valvottaa!  

Toistuvaa riitelyä pikkuasioista!

Kiinnostus kumppania kohtaan kadonnut! 

Mieleni valtaa ajatus: parisuhteemme on lopullisesti katkolla!

Pitempään hiertäneisiin kipu- ja kitkakysymyksiin ei tunnu löytyvän ratkaisuja omin konstein!

Muistutan, että ammattiapua ja täsmätukea on tarjolla, Mikkelissäkin.

Avunhakemisen taito on valtavan hienoa – kesälläkin – sillä elämänkaaremme sisältää monenlaista. Tavallisten kasvu- ja elämänvaihekriisien lisäksi on paljon odottamatonta ja epätoivottavaa. Kukaan meistä ei elämässään pärjää vain oman itsensä varassa. Hyvienkin läheisten ympäröimänä ihminen saattaa jossakin vaiheessa kaivata lisää apua ammattilaisen antamana.

 

Mikä on arviokäynnin idea ja hyöty?

Lyhyesti: jotta mukiinmenevä ja muutoshaluinen kohtaisivat!

Sillä toimivasta ja tuloksellisesta pariterapiasta tiedämme, että siinä syntyy osapuolille heitä yhdistävä kokemus, ja itse asiassa jo varhaisessa vaiheessa.

Asiakas kokee pariterapeutin taitavaksi ja ymmärtäväksi, puolueettomaksi ja tasapuoliseksi. Terapeutti puolestaan tuntee tykönänsä, että hän voi auttaa juuri näitä luokseen tulleita, joko yksilöinä, parina tai perheenä. Terapeuttisen toiminnan mahdolliset esteet, ulkoiset tai henkilökemiaan liittyvät tunnistetaan ja tunnustetaan.

Yhteinen ymmärrys ja muutoshalu – niitä molempia tarvitaan, ja siksi arviokäynti.

Voiko tulla yksin? 

Tämän kysymyksen olen kuullut lukuisia kertoja.

Parisuhde on ainakin kahta ihmistä koskeva asia. Tällöin ensikontaktissakin molempien kokemus, näkemys ja ääni on tavoiteltavinta. Lähtökohtaisesti ykkösvaihtoehto. Arviokäynnille voi silti osallistua myös yksin. Tiedän kokemuksesta, että aina kumppani ei pääse tai edes halua osallistua.

Yhteiselämän kokonaisuudessa on ymmärrettäviä tilanteita, joissa toinen puolisoista haluaa käsitellä omia tunteitaan, tapahtumia ja kokemuksiaan aivan yksin. Saatat juuri nyt etsiä itsenäisesti tukea eri vaihtoehtojen ja ratkaisujen etsintään.

Tietä toisin tekemiselle parisuhteessa on mahdollista omaksua myös yksilökäyntien avulla.

 

Mitä arviokäynti kestää ja maksaa?  

Arviokäynti A1:n vastaanottotilassa kestää noin tunti ja vartti. Käynti maksaa 60 € ja se maksetaan käteisellä kuittia vastaan tapaamisen yhteydessä. Asiakkaan tilanteesta riippuen arviotapaamisia järjestetään 1-3 krt.

Ajankohtaan liittyvänä: Tapaamiset ovat terveysturvallisia. Terapeutti on asianmukaisesti rokotettu. Maskit käytössä. Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT) vastaanottotila on desinfioitu jokaisen asiakasajan jälkeen läpi koko koetun korona-ajan.

 

Mitä arviokäynnin jälkeen?

Arviotapaamiselle tulevalla ei ole jatkamisen pakkoa.

Arviokäynnin suhteen korostan asiakkaan vapautta hyvinvointinsa edistämisessä. Henkilöiden ei tarvitse tuntea noloutta tai häpeä siitä, jos aiemmin kerrotussa ”keskinäisten kemioiden tunnustelussa” päädytäänkin muuhun lopputulokseen kuin työskentelyn aloittamiseen Timon Työnohjaus ja Terapiassa tässä ja nyt. Tällöin mietitään muita avun ja tuen mahdollisuuksia olemassa olevan tiedon varassa.

Mikäli yhdessä päädymme varsinaisen työskentelyn aloittamiseen, se määritellään tapauskohtaisen tarkoituksenmukaisena.

Terapeuttiselle työskentelylleni kesällä on tunnusomaista, että se on kohdennettua ja supportiivista, ratkaisukeskeistä ja kohtuullisen lyhyttä. Rajatut kipu- ja kitkakohdat voivat olla 3, 5, tai 10 tapaamiskertaa. Nämä käynnit eivät ole Kelan tuetun psykoterapian piirissä.

Varsinainen (mahdollinen) terapia, sen tapauskohtainen henkilöasetelma, tapaamismäärä, kesto ja kustannukset määrittyvät arviokäynnillä. Nämä tapaamiset puolestaan maksetaan sähköisesti. Ja ne henkilöt, joilla on oman kuntansa myöntämä maksupalvelusitoumus, maksut sopimuksen mukaisena.

 

Lopuksi 

Pitkän linjan parisuhdeterapeuttina tiedostan toivon tärkeyden. Tultiinpa avun lähteille yksin tai yhdessä. Reilun 2 200 asiakaskokemuksella ajattelen, että tärkeimpänä epätoivossakin on toivo, joka voi siivilöityä valona kahden ihmisen väliin mielten ja sydänten kohdatessa.

Voit tutustua tämän blogikirjoituksen tekijään parisuhdeterapeuttina vaikkapa vuoden 2021 kevään teemakirjoituksien tai videoiden välityksellä. Linkillä tähän tarjontaan tästä.

Jos harkitset arviokäynnin toteuttamista kuluvana kesänä, laita viestiä tulemaan verkkolomakkeella tai soita Timolle suoraan.

Yhteystiedot löydät tästä.

Tapaamisiin!

APUA PARITERAPIASTA MIKKELISSÄ… ”JATKOT”

Tämä kirjoitus on jatkoa blogitekstille Apua pariterapiasta Mikkelissä ja Amorin arkiset nuolet 2020. Kirjoitus sisältää myös perustellun johdannon. Siinä kerrotaan kuin ”etkona”, miksi ja millä perusteilla ylipäätänsä käsittelen tätä varsin intiimiä aihetta. Tutustu! Tarvittaessa johdantoon tästä.

Esittelin artikkelin aiemmassa osassa tunnetun amerikkalaisen parisuhdetutkija Eileen Mavis Hetheringtonin viidestä avioliittotyypistä kaksi. Ne olivat perinteinen avioliitto (A) ja yksilöllisyyttä tukeva avioliitto (B). Nyt esittelyvuorossa ovat kirjainsymbolein C-, D- ja E- tyyppikuvaukset.

Jos olet kielitaitoinen ja innokas lukemaan lisää, tässä tyypittelyjen lähdeteos.

E.Mavis Hetherington and John Kelly -kirja eron todennäköisyydestä viidessä avioliiton tyypissä

Tässä kirjoituksessani viittaan ja osin siteeraan asiakaskokemuksia Mikkelissä. Näin teen asianosaisten nimenomaisella luvalla.

(C) OOPPERALIITTO

Oopperaliitto – onko vaikea yhdistää mielikuviisi? Ei hätää. Samat fiilikset. Minunkin on aina ollut hiukan vaikea mieltää tätä amerikkalaisperäistä nimitystä ja tyyppikuvausta, juuri tuosta etuliitteestä ´ooppera´. Mamman kotitekoinen, maukkaan muhkea oopperavoileipä tulee sanasta ensimmäisenä mieleeni. Mutta ehkä ei siitä kuitenkaan (suoranaisesti)  ole nyt kysymys. Jos tilalle laittaisimme sellaisia ilmauksia kuin ´draama´, ´vuoristorata´ tai vaikkapa ´on-off´, niin pääsemme välittömästi jyvälle.

Essi ja Ilari ovat tässä kuvauksessa esimerkkeinä parisuhteesta, jossa liiton osapuolet elävät toistuvaa draamaa. He eivät sievistele. Heidän kodissaan tavarat lentävät, kun kumpi tahansa (!) kimpaantuu nopeasti ja tulisesti. Tapahtumien tempo ja kulku on kuin ison maailman toimintaleffoissa konsanaan.

Syy tuliseen käyttäytymiseen on yleensä (ainakin terapeutin korvin) kovin mitätön: Kukkaruukku jäi asteen verran eri asentoon kuin useammin siivonneella puolisolla. Tai toinen toi kaupasta kolmesta omenalajikkeesta juuri sitä, joka maistui vasta toiseksi parhaimpana.

Ja niin draama oli valmis: Halventavia nimityksiä ”senkin ääliö”… ”Et edes tuota osaa”, ”syö sika omenasi”… joissa kuulija ei luonnollisesti jää toiseksi, vaan veistää vielä julmemmin. Väkivallan uhka on ilmeinen, eikä toteumastakaan valitettavasti oltu Etelä-Savossa vältytty.

Vaikka Essi ja Ilari elävät kuin toistuvaa ja alituista draamaa, he ovat silti omaan ja yhteiseen seksielämäänsä poikkeuksellisen tyytyväisiä. ”Se on huikeeta, kivaa ja nollaavaa”, kuten he yhdessä kuvaavat. Rakkautta toisiaan kohtaan on paljon. Sitä kyetään myös osoittamaan, kuten esimerkiksi kukkasin (naiselle) tai lunastamalla yllätyslippu autoralliin (miehelle).

Jos lukijana ihmettelet ja epäilet esittämääni seksityytyväisyyden tasoa, niin tiedän kertoa, että näin kertovat parisuhdetutkijammekin pitkittäisanalyysit Amerikan maalta: Jopa niin, että tässä oopperaliitossa osapuolet ilmaisevat olevansa kaikkein tyytyväisimpiä intiimielämäänsä, kun pisteytyksiä verrataan muihin neljään E.M. Hetheringtonin avioliittotyyppiin. 

Miten juuri Ilari ja Essi löysivät toisensa ja tahtoivat muodostaa perheen lapsineen? Heitä viisitoista kertaa tavanneena tuli useassa istunnossamme selville se, kuinka molemmilla oli lapsuudessaan varsin vakavia hylkäämiskokemuksia.

Kun he tapasivat toisensa noin pari vuosikymmentä sitten, kumpikaan ei omasta mielestään pyrkinyt välttelemään lapsuuskokemuksistaan kertomista. Traumatisoituneitakaan. Niinpä heidän välille syntyi välittömästi kokemuksellinen yhteys.

He muuttivat nopealla aikataululla yhteen. Eloisina ihmisinä Essi ja Ilari hehkuivat ensi kuukaudet ja aina kaksi ensimmäistä yhteisen kodin vuotta, kunnes tuli avoero. Toinen muutti pois silmittömän riidan päätteeksi. Tätä asumuseroa kesti sanojensa mukaan ”tasan 33 päivää”. Takaisin muuttaja oli tuolloin samoin 33-vuotias. 

Apua pariterapiasta -työskentelyn ytimessä oli negatiivisten tunnehuippujen katkaiseminen. Erilaisten kotitehtävien avulla Essi ja Ilari ikään kuin varautuivat ennakolta siihen, että tilanteet eivät ns. ”lähtisi lapasesta”. 

Minusta näiden ihmisten ei tarvitse häveten kieltää räjähtävää olemustaan. Se on heissä. Mutta sen sijaan asianosaisten itsensä sanoilla ”me tahdomme oppia paremmin ennakolta arvioimaan suhteellisuudentajua kilahduksissa”. 

Essi ja Ilari olivat erityisen motivoituneita pariterapiaprosessissaan. ”Me emme tahdo tuottaa lapsillemme sellaisia uusia eropäiviä, joista tytöistä P. sanoi että `silloin oli vielä pelottavampaa kuin mölyämiset kun kaikki oltiin kotona´” 

Kun sopimuksen mukainen parisuhdeterapia Mikkelissä päättyi, he elivät perheenä yhdessä. Perheeseen odotettiin neljättä yhteistä lasta. 

 

(D) HEIKOSTI SITOUTUNEIDEN LIITTO

Tästä yhteiselämän liittotyypistä on ammattikirjallisuudessa, erityisesti amerikkalaisessa lukuisia kuvauksia. Heikosti sitoutuneiden liitoille on usein ominaista, että yhteiselämään päädytään, sanoisinko mukavuussyistä. Naimisissa olemisella on jotakin statuksen omaista merkitystä. Emotionaalinen rakkaus ja tunteiden ilmaiseminen tulevat ehkä vasta tämän jälkeen, toissijaisina.

Kirjallisuuskuvausten perusteella myös seksuaalinen vetovoima nimetään näissä ns. heikosti sitoutuneiden liitoissa eräänä varsinaisena yhteyden ja yhteen menemisen ajurina. 

Olet ehkä havaintojesi perusteella kohtuullisen yhtä mieltä blogitekstin kirjoittajan kanssa siitä, että meidän nyky-Suomessa nuo edellä mainitut seikat – status tai seksi – eivät esiinny avioitumisen keskeisinä motiiveina. Ainakaan kovin yleisinä tällä hetkellä.

Taru ja Teppo hakivat apua pariterapiasta Mikkelissä. Teppoa siteeraten: ”Seksi ei kiinnosta kuten ennen… muutenkin sitä mieluummin katselee telkkua joko yksin omalta näytöltä tai kaverin kaa heillä.” Heidän arviokäyntinsä oli vuoden 2019 alkukesällä.

Tällä samaisella arviokäynnillä kyselin heidän ystävistään ja vieraista, ja mitä silloin kun tavataan, tehtäisiin. Kuulin: ”Kahvitellaan ja katotaan TV:stä jotain…” Minua kysyjänä kiinnosti jatkaa toteamuksella ”kahdessako huoneessa!”. Hetken hiljaisuuden ja toisiinsa vilkaisun jälkeen Taru kuvasi omana tuntonaan: ”Minä ainakin olen silloin vaivautunut, kun tahtois istua Tepon vieressä mutta tuntuu kuin filmaisi…

Arviokäynnillä tiedustelin myös sitä, mitkä olivat heidän tulevaisuuden näkymänsä. Kuulin, että avioeron ns. ykkösvaihe eli 6 kk:n harkinta-aika oli yhdessä jätetty paikalliselle käräjäoikeudelle.

Saamani infon perusteella esitin heille tuumattavaksi sovittelutyöskentelyä, eräänä varteenotettavana työskentelyn tapana; tätä vaihtoehtoa tunnustellen tarjoilen, poikkeuksetta aina silloin, kun kuulen parilla ja perheessä olevan avo- tai avioeron todellinen uhka päällä. Kouluttautuneena perheasioiden sovittelijana sellaisen mahdollisuuden tarjoaminen ja käyttäminen perustuu Suomessa lakiin, jota valitettavasti edelleen alikäytetään. 

En ryhdy tässä blogikirjoituksessa käsittelemään sovittelutyöskentelyä enempää. Olen kirjoittanut siitä aiemmin ja tehnyt suhdesovittelusta oman teemavideon, joka on linkityksellä katsottavissa tästä.

Totean tässä Tepon ja Tarun tilanteesta, että heidän kanssaan käytiin viiden kerran sovittelutyöskentelyt (a´ 2 h). Se oli kuin interventio eli väliintulo siinä pariterapian kokonaisuudessa, joka heillä tuli kestämään n. 1 ½ vuoden ajan.

Taru ja Teppo suostuivat olemaan tässä blogikirjoituksessa ns. heikosti sitoutuneiden liiton tyyppikuvausparina Etelä-Savossa. 

Teppo ja Taru eivät varsinaisesti riidelleet keskenään – toisin kuin oopperaliiton pariskuntamme. Pikemminkin tässä mielessä vallitsi tunnekylmyys. Yhteisenä. He itse ilmaisivat realistisena tavoitteenaan, että ”ei sitä taivaita tavoittele, mutta läheisyyttä voisi kuitenkin joskus olla”. 

Pariterapeutille selvisi jo sovittelutyöskentelyn aikana se ilmeinen taustatekijä, että molemmat olivat kasvaneet kodissa, jossa tunteiden – niin kielteisten kuin myönteistenkin – osoittaminen oli jollakin lailla tai jostakin syystä ´pannassa´.

Tunteilu on heikkoutta” oli kuuleman mukaan Tarun isän ohje kasvavalle neidolle. Teppo puolestaan muisteli tavallisia kouluvuoden koti-iltojaan: ”… pelotti hurjasti se olinko tehnyt läksyt oikein, eikä ollut mahdollista kysyä vanhemmilta tai kertoa siitä mikä kulloinkin oikeasti jännitti ja ahdisti.”

Tässä parisuhdeterapiassa kävijöitä auttoi mainittavalla tavalla erään nimenomaisen kirjan lukeminen; kotimainen teos, jota voin lämpimästi suositella.

Taru ja Teppo lukivat teoksen läpi parikin kertaa. He halusivat soveltamalla tuoda yhteisen työskentelymme oheismateriaaliksi useita siellä kuvattuja perheiden taustakuvauksia. Ihmetteleyt ja oivallukset julki! Motivaatiota tässä parisuhteen kasvuprosessissa heiltä ei puuttunut, kun asioita käsiteltiin tällä tavoin myös kirjaan tukeutumalla. He kyselivät asioista ja perhe-elämän kuvioista myös joiltakin oman sukunsa vanhemmalta. Vanhempien kaltainen kirja mukanaan.

Taru ja Teppo olivat tosiaankin onnekkaita. Heillä oli elossa ja ajassa elävät isovanhemmat. Valistuneet ja viisaat sellaiset. Nämä, kun olivat kuulleet nuoren lapsiperheen ahdingosta ja eroaikeista, yhteistuumin osoittivat jälkipolvelle asiallista ja toimivaa tukeaan, vieläpä taloudellisesti.

Apua pariterapiasta Mikkelissä – käynnit toiselta paikkakunnalta tulivat sisältämään omakustanteisia terapiakäyntejä ajomatkoineen kaiken kaikkiaan 22 kertaa (2+5+13+2). Terapeutille kerrottiin isovanhempien sanoneen, että ”kyllä nuorta lapsiperhettä pitää auttaa…ja kun on tuota polvea jo neljännessä tulossa”…”ei meillä aikanaan apua ollut saatavissa, mutta ajat on nyt toiset…”  Voiko tuota kauniimmin sanoa, ajattelin tämän kuultuani. Varttuneen väen Amorin arkisia nuolia! 

Pariterapia oli siis heillä jokseenkin pitkäkestoinen. Se konkreettisesti ajoittui sekä aikaan ennen koronaepidemiaa ja sen aikana. Tiedetystä syystä työskentelyssä oli keväällä 2020 reilun kahden kuukauden aikajakso, jolloin pariterapia toteutettiin pelkästään verkossa. Näitä kontakteja oli yhteensä 6 kertaa.

Millaisia asiakaskokemuksia verkkoterapiasta? 

 Mitä sitten asianosaiset kertovat: ”Netti-istunnot säästivät aikaa, mutta ei toimi kuten A1:ssä face to face  -tapaamiset…” ”sekin huomattiin, että ajomatkat kahdestaan sinne ja takaisin kotiin olivat kuin pikkulomia lapsiarjessa”. ”Se, mitä saatiin tehokkuudessa menetettiin laadussa moninkertaisena…” 

Tämä Tarun ja Tepon antama käyttäjäpalaute tältä osin on huomionarvoinen. Eivätkä he ole ainoita, jotka Timon Työnohjaus ja Terapian asiakaskunnassa ovat tilittäneet saman suuntaisia kokemuksia: terapiatyöskentely ruudulla ontuvaa. 

Mitä näistä ”kokemusasiantuntijoiden” viesteistä pitäisi ajatella?

Itselläni ajatukset palautuvat aina 1990-luvulle, jolloin neuropsykologisina tutkijahavaintoina alettiin puhua eräänlaisesta luonnollisesta peilausjärjestelmästä, joka vaikuttaa ihmisten välisessä kanssakäymisessä. Tutkijoiden klassisena esimerkkihavaintona esitettiin tämä: kun aikuinen kumartuu vauvan puoleen nostaakseen tämän syliin, tällöin vauvakin alkaa hapuillen ojentautua aikuista kohti. Vauva siis matkii aikuisen liikettä.

Peilisolujärjestelmä (mirror-neuron system) toimii aikuisillakin. Esimerkiksi kun ystävykset tapaavat ja istuvat saman pöydän äärellä. Ja kun toinen nojaa kätensä poskeen, toinen tekee kohta saman. Eli peilisolujärjestelmä auttaa ymmärtämään toisen tunteita ja on näin myös empatian perusta.  

Parisuhdeterapeutit tietävät, että tätä hyödynnetään kasvotusten tapahtuvassa hoitotyössä aivan toisella tavalla luontevasti ja sanattomasti, toisin kuin nettiterapiaistapaamisissa on mahdollista. Sillä ruudulle valottuva henkilökuva (image) on rajattua ja nonverbaaliset viestit kaikkine vivahteineen tulevat viiveellä, jos aina silloinkaan. Olemuksellinen läsnäolo väistämättä kärsii, vaikka tekniikka toisaalta luo tietoinfoon laajentuvaa virikeväylää; edellytyksellä, että tekniset yhteydet ovat häiriöttömät molemmissa päissä.  

Tarun ja Tepon sopimukseen perustuva pariterapia päättyi aikanaan – millaisin kokemuksin? Rohkaisevan hyvin. Tähän voi päätyä avioparin antaman palutteen perusteella, jolle terapeutti saa tukea kontaktin alussa, terapiaprosessin keskivaiheella ja lopussa asianosaisten täyttämien lomakevastausten perusteella. Tässä (H.&C. Clinebell ”The Intimate Marriage”) lukijalle infokuvana, eräästä hyödynnetystä koontilomakkeesta.

(E) VAATIJAN JA VETÄYTYJÄN LIITTO 

Olen tässä Apua pariterapiasta Mikkelissä ja Amorin arkiset nuolet 2020 kirjoituksen kokonaisuudessa käsitellyt tähän mennessä neljä avioliiton tyyppiä, kun pohjalla on amerikkalaisen parisuhdetutkija Eileen Mavis Hetheringtonin viisi eri vaihtoehtoa. Jäljellä on siis vielä yksi. Kirjoitan siitä oman kirjoituksen. Se julkaistaan kohta omana blogitekstinään työnimellä Vaatija ja vetäytyjä – se tavallinen tarina. Pysy linjoilla…

Lopuksi musaa. Mutta mitä? Kerroin viimeisessä pariterapian asiakaskuvauksessa Tarusta ja Teposta sekä maininnalla heidän isovanhemmistaan. Antakaamme toistamiseen Lotan ja papan koronalauluille tilaa, nyt Saarenmaan kesäyön tunnoin.

Minusta näissä heidän lauleloissaan valloittavaa on se avoin ja konstailematon vuorovaikutus, joka on rakentunut kahden aivan eri maailmoihin syntyneen suomalaisen välille.

 

APUA PARITERAPIASTA MIKKELISSÄ JA AMORIN ARKISET NUOLET 2020

Apua pariterapiasta Mikkelissä ja Amorin arkiset nuolet 2020. Tämän blogitekstin ”Etkot” eli johdanto julkaistiin aiemmin. Siinä kerroin muun muassa siitä, miksi ylipäätänsä kirjoitan tästä varsin henkilökohtaisille elämänalueille menevästä maailmasta. Löydät johdannon klikillä tästä 

Aiheen intiimiydestä johtuen kertaan vielä lukijalle: Tässä blogikirjoituksessa, myöhemmin kun kuvaan pariterapiassa käyneitä, kaikki nimet ovat muutettu. Todelliset ihmiset, jotka ovat kunkin asiakuvauksen taustalla, ovat antaneet luvan kirjoittaa. He ovat lisäksi saaneet tarkistaa heitä sivuavan osuuden etukäteen sekä itse ehdottaa peitenimensä.

Kohtasin vastaanottotyössäni kuluneenakin vuonna erilaisia parisuhdeapua hakeneita ihmisiä. Tukea ja apua toivottiin Mikkelissä lähi-ihmissuhteiden erilaisiin vuorovaikutuspulmiin.

Tässä artikkelissa keskityn juuri sellaisiin asiakasasetelmiin, joissa suhteen kitkakysymykset, jumit, tyytymättömyys, uskottomuus tms. ilmensivät sitä, että asiakkaat itse toistivat yhdessä jatkamisen mahdollista mahdottomuutta. ”Onko edellytyksiä vai tulisiko oikopäätä erota” on näiden henkilöiden huulilla, joihin viittaan. 

Upotan nämä Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) apua pariterapiasta `asiakasotoshenkilöt` laajempaan kehykseen. Sovellan saatua kansainvälistä tutkimustietoa. Yhdestä tulokulmasta.

 

 

JATKAA VAI EROTA?

Käyn tässä artikkelissa läpi ne viisi parisuhdeasetelmaa, joihin erittäin usein viitataan silloin kun mietitään suhteen jatkuvuuden tai eroamisen ennustetta. Amerikkalainen parisuhdetutkija Eileen Mavis Hetherington, joka on vuosikymmenet selvittänyt perhe-elämän sisäistä suhdedynamiikkaa, esittää viisi erilaista avioliiton tyyppiä.

Parisuhdetyypit eroavat keskenään mm. siinä, miten suhde on muodostettu, millaista osapuolten välinen vuorovaikutus on tai miten paljon aikaa vietetään yhdessä ja erikseen. Parisuhdetutkija pyrkii vastaamaan kysymykseen, missä asetelmassa eron todennäköisyys on lähtökohtaisesti todennäköisempi kuin jossakin toisessa liitossa. Tämä kysymys kiinnostaa tutkijaa erityisesti lapsen suotuisan yksilökehityksen näkökulmasta. Erot ja uudet suhteet lapsen kannalta.

Lukijan on aiheellista tiedostaa, että tämä suhdetyypittely on aina hiukan pelkistävä todellisuudelle. Elämä on aina monimuotoisempaa ja värikkäämpää kuin tyyppikuvaus. Tämän me parisuhdekriisien ja niiden hoitamisen kanssa tekemisissä olevat tiedämme sangen hyvin.

Lisäksi arjessa todistamme myös sitä, kuinka esitetty eroennuste ei toteudukaan. Eron tie taklataan. Mutta miten? Työtä tekemällä ja vaivaa näkemällä. Tällaista myönteistä muutosta tapahtui Timon Työnohjaus ja Terapiassa myös vuoden 2020 pariterapiaprosessien seurauksena.

Esittelen nämä amerikkalaisen tutkijan viisi avioliittotyyppiä suhteessa erotodennäköisyyteen tässä aakkoskirjaimin, siten että A:lla on paras jatkuvuuden ennuste ja E:llä eroennuste lähtökohtaisesti korkein.

(A)  PERINTEINEN AVIOLIITTO 

Aslak ja Marja-Leena ottivat yhteyttä allekirjoittaneeseen ennen koronaepidemian ilmaantumista. He edustavat tässä kirjoituksessa esimerkkiä perinteisestä liitosta, jossa mies miellettiin perheen pääksi ja äiti kodin hoitajaksi ja pullantuoksuiseksi sieluksi. Terapeutille selvisi, että molemmat olivat oman lapsuutensakin eläneet samanlaisten roolimallien vaikutuspiirissä, toinen maaseudulla ja toinen kaupungissa. Täten Amorin arkiset rakkausnuolet ammuttiin tämänkaltaisessa, ´perityssä perinteessä´.  

Kahden arviokäynnin aikana totesimme yhdessä (kolmisin)  heidän perhe-elämänsä olevan ”monessa mielessä mallillaan”.

Aslakilla tai Marja-Leenalla ei ollut erityisen kuormittavia suhdeongelmia, kuten esimerkiksi seksuaalista uskottomuutta. Heidän arvomaailmansa kuulosti ulkopuolisen korvissa edelleen jokseenkin yhteneviltä, ja sinänsä riidattomalta. Lasten kanssa vietetty aika niin ikään oli yhdistänyt molempia miellyttävällä tavalla. Tätä seikkaa muisteltiin kaiholla. Mutta tämä perhe-elämän aika oli nyt ohi! Viimeinenkin kolmesta lapsesta oli koronavuonna 2020 muuttamassa kotoa pois, opiskelijakämppään.

Aslak ja Marja-Leena halusivat sitoutua viiden käyntikerran työskentelyyn. Mikäli pariterapeuttina minun pitäisi nimetä tälle prosessille yksi otsikko, se olisi tyhjän pesän kysymykset. Eikä sellaiset, yhden elämän vaiheen päättymisen kyselyt ole lainkaan yhdentekeviä ja merkityksettömiä. 

Marja-Leena oli alkanut nyt voimakkaasti – ja äänekkäämmin – pohtia oman roolinsa arvoa, ”ketä varten hän elää… nytkö elämä on kohdallani eletty, kun viimeinenkin pesän jätti”

Hän oli aiempina vuosikymmeninä kokenut vahvaa sidettä mieheensä lastensa kautta. Nyt Marja-Leena arvioi ääneen ja miehensä kuullen (!) ”olinko sittenkin alistunut vai valinnut” tämän perinteisen vaimo-äiti -roolin. Mikä osuus valinnassa oli ollut edelliseltä sukupolvelta sisäistyneellä mallilla ja ihanteilla?

Aslakia tällainen kriittinen puhe hämmensi. ”Ei tällaista puhetta ollut meillä aiemmin käyty… ” Edellinen vuosi ja uusi vuosikymmen 2020 oli sisältänyt monia riitoja kotona; paikassa, jossa ei aiemmin lasten aikana oltu kuultu, kuvainnollisesti ensimmäistäkään. 

Mitä nämä muutamat pariterapeuttiset tapaamiset heille merkitsivät? Aslakin ja Marja-Leenan jättämän palautteen mukaan ”keskustelut täällä olivat koettujen yhteenottojen ja riitojen hyviä purkupaikkoja…” ja ”saimme ammatti-ihmisen vinkkejä tosiasioiden ja kuohahtelujen yhteydestä…” ”Päivitimme miehen ja naisen omia henkisiä tarpeitamme tässä elämäntilanteessa… tuli myös kaivattua uutta sutinaa sänkyyn, aivan kuten ennen vanhaan…”

Parisuhdetutkijamme E. Mavis Hetherington toteaa empiiriseen seurantatutkimuksiinsa viitaten, että ns. perinteisessä avioliitossa tapahtuu vähiten eroja. Selitys liittyy juurikin tuohon selkeään roolimalliin, että ”mies toisi leivän ja nainen hoitaisi kodin”. Samaan hengenvetoon on syytä kuitenkin muistuttaa, että vaikka eroja esiintyy tässä asetelmassa vähiten, nämä liitot eivät välttämättä ole aina kaikkein onnellisimpia.

Kyse on – eteenkin nykyisin – siitä, että perinteisessäkin liitossa henkilö saisi olla oma itsensä sukupuolirooleista huolimatta. Tarvitaan emotionaalista läheisyyttä osapuolten kesken. Ja sellainen ei yleensä toteudu tyydyttävästi, jos suhde vinoutuu ainoastaan toisen tarpeiden, ohjeiden tai komentojen varassa.

(B)   YKSILÖLLISYYTTÄ TUKEVA LIITTO  

Melissa ja Miika – millaiset Amorin nuolet heillä? He tulivat arviokäynnille matkojen takaa kevättalvella ja aloittivat pariterapian Mikkelissä. Parina he edustavat tässä artikkelissani yksilöllisyyttä korostavaa otosta.

On sanottu, että yksilöllisyyttä tukevat liitot ovat nykyisessä modernissa yhteiskunnassa monen aikuistuneen nuoren ihmisen ihanne parisuhteesta. Liitossa kumpikin saa toteuttaa aivan ihka omia pyrkimyksiään, kuten esimerkiksi ammatillisia.  Kun henkilöt ovat muuttaneet samaan talouteen, molemmat luonnollisesti sekä tahtovat että pyrkivät pitämään omat aikaisemmat harrastuksensa, ystävänsä ja mahdollisimman paljon niitä intressejä, joita henkilöllä oli ennen kumppanin löytymistä.

Tällaisista ihanteista ja aikaekonomisista linjauksista myös Miika ja Melissa puhuivat. He molemmat tuntuivat olevan varsin toimintakeskisiä, yksilöinä.

Kun kysyin heiltä nykyisen ja yhteisen kodin merkityksestä, sain kuulla, että ”se on paikka, jonne tullaan lepäämään… Toisen kaa!” Se kuulosti minusta kuin turvasatamalta, jossa tankataan, ammennetaan iloa, voimaa sekä kaikenlaista tarvittavaa virkistystä. Puolison läsnäolosta ja läheisyydestä.

Mikä sitten toi heidät parisuhdeterapeutin pakeille? Ja miksi juuri nyt?

Jälkimmäiseen kysymykseen on mielestäni eräs olennainen syy ja selitys, joka liittyy meitä kaikkia kohdanneeseen kevään 2020 epidemiaan. Koronasuositusten seurauksena kaventuneet sosiaaliset tapahtumat koettelivat heitä yksilöinä, samoin tätä viisi yhteistä kevättä nähnyttä parisuhdetta.

Mutta korona ei selitä kaikkea. Pikemminkin se nosti esiin niitä asioita, joita parisuhdetutkija E.M. Hetherington käsittelee, kun tämä keskittyy kuvaamaan yksilöllisyyttä tukevan liiton sudenkuoppia ja kriisiytymisen taustatekijöitä.

Haasteeksi tässä liitossa tulee yhteyden ja erillisyyden kokemukset. Sillä näitä molempia yksilöt toimivassa parisuhteessa tarvitsevat ja kaipaavat. Yksilöllisyyttä tukevan liiton, voisiko sanoa kasvuhaaste on ennen muuta siinä, että liiton osapuolet sekä löytävät että mielellään sitoutuvat vaalimaan tasapainoa näiden ääripäiden kesken. Jotta molemmat olisivat tyytyväisiä!

Miika ja Melissa kävivät Timon Työnohjaus ja Terapian vastaanotolla 6 kertaa yhdessä. Tämän lisäksi molemmat toivoivat parisuhde-elämän seikkoihin liittyviä yksilökäyntejä. Niitä toteutui Melissalla kolmesti, Miikalla kaksi kertaa.

Jos näiden yksilöllisten ja yhteisten pariterapiatapaamisten keskeisin teemakokemus tulisi nimetä, se liittyi tavalla tai toisella mustasukkaisuuteen. Ilmiönä tämä ei parisuhdeterapeuteille ole lainkaan vieras aihealue.   

Varsin hyvin, niin elämän- kuin työkokemuksena tiedämme, että miltei jokainen ihminen tuntee joskus mustasukkaisuutta. Tunteena se kertoo kumppanin tärkeydestä. Näin ollen mustasukkaisuus voi olla ”hyvän palveluksessa”, jopa hyödyllinen ja parisuhdetta vahvistavakin tunne.

Mutta liika on liikaa. Jos mustasukkaisuuden mielialat alkavat minua toistuvina hallita, nämä tuntemukset muodostuvat helposti suhteen kannalta haitallisiksi. 

Olipa minulla toisen toimintaan liittyvää tosiasiallista tai vain kuviteltua syytä tuntea itsepintaista mustasukkaisuutta, oloni alkaa väistämättä heijastumaan omassa toiminnassani – pahana ja kielteisenä. Alan kysellä, tutkia tai seurata toisen liikkeitä epäarvostavasti ja kohtuuttomasti, ikään kuin pahinta ”hänellä on joku toinen kiinnostavampi kuin minä” peläten.

Tällaisista asioista Melissa ja Miika olivat alkaneet kärsiä. Heidän tilanteessaan perhe-elämän ja parisuhteen ulkopuolinen ammattilainen osasi auttaa. Sillä mustasukkaisuus ilmiönä kiertyy tavalla tai toisella menettämisen pelkoon. Ja tällaisen yksilölliset alkujuuret ovat poikkeuksetta syvemmällä kuin nykyhetken tapahtumissa. Tällöin luotettavaa ja ilmiöön perehtynyttä ammatti-ihmistä usein tarvitaan.

Parisuhdeterapian lopussa Miika ja Melissa lähettivät palautteen, josta tässä, heidän luvallaan, joitakin otteita.

 ”Korona ja elinpiirin kapeutuminen taisi olla meidän onni…”. ”Tuli puhuttua tosi paljon tilanteista ja bileistäja tapahtuiko ne kuitenkaan sillai kuin toinen kuvitteliOli hyvä huomata, ettei kumpikaan oikeasti tahtonut myrkyttää kodin ilmapiiriä/rakkaussuhdetta, mutta niin kuin Timo kuulit, just niin tehtiin…” Saimme oikeita mittasuhteita mustasukkaisuuteen…”…Niin ja vanhempi ystäväpariskuntakin sanoi, että me käytämme nyt enemmän sanaa ´me´ ja vähemmän ´minun juttu´ ja ´sinun menot´…meistä se on aika hyvää kehitystä.”

Melissa ja Miika, molemmat olivat työnsä puolesta eräänlaisia maailmanmatkaajia. Heitä yhdistivät myös omakohtaiset muistot isovanhemmistaan, toisesta tai molemmista, erityisen mieluisina. ”Oli paljon yhteistä äksöniä”, kuten toinen heistä terapiaprosessissa totesi.

Koska näppäilen nyt tätä blogikirjoitustani koronavuoden 2020 ja Suomen synttäreiden aikoihin, on aika yhdistää edellä kerrottua musiikin muotoon. 

Nostetaan malja Suomelle ja sen vastuullisille kansalaisille! Voit kuunnella seuraavan – minusta ihastuttavan 6 minuuttisen – ja sitten palata Apua pariterapiasta Mikkelissä… -tekstin pariin.

 

Tässä blogikirjoituksessa on tähän mennessä esitelty kahta avioliittotyyppiä (perinteistä ja yksilöllisyyttä tukevaa) sekä niitä edustavia asiakaskuvauksia Mikkelistä. Vielä on jäljellä kolme liiton mallia, kun kirjoituksessani seuraan amerikkalaisen tutkijan empiiriä löydöksiä ja hänen esittämiä ennusteita suhteen kestosta tai erotodennäköisyydestä.

Parisuhdetutkija Eileen Mavis Hetheringtonin toteuttamat, huomattavan laajat ja pitkäkestoiset seuranta-aineistot viittaisivat siihen, että liitosta eroamisia tapahtuu vähiten ns. perinteisessä avioliiton mallissa. Käytin tässä blogitekstissäni siitä kirjainviitettä A.

Seuraavat – vaihtoehdot C, D ja E – esitellään (klikkauksella) ”JATKOT” blogikirjoituksessa. Pysy linjoilla.

 

JOHDANTO ARTIKKELIIN PARITERAPIA 2020 JA TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT) MIKKELI

Johdanto artikkeliin Pariterapia 2020 ja Timon Työnohjaus Terapia (TTT) Mikkeli. Tämä edeltää viimeistelyvaiheessa olevaa varsinaista blogikirjoitusta.

Syitä kirjoittamiselle voisi etsiä kaukaakin. On nimittäin niin, että jo vuosia ja vuosikymmenen ajan, aina silloin tällöin kuulen jonkun perhe- tai pariterapian apuna kokeneen sanovan: ”kirjoita!” Ammattikollegat ja henkilöt, jotka näkevät tämän kaltaisen toiminnan kaivattuna muutoksen airueena kertoilevat, että pitäisi voida kirjoittaa nykyistä enemmän terapian hyödyistä asiakkaiden kertomana.

 

PARITERAPIA 2020 ASIAKASPALAUTTEISTA 

Kuluvana vuonna 2020 viimeiset ja painavimmat ovat nämä kolme. Toisistaan tietämättä, ja lisäksi eri syistä kirjoittajan palveluja vuonna 2020 käyttänyttä henkilöä kirjoittivat palautteessaan seuraavasti.

(1) Miksi et tekisi terapiatoiminnasta vastaavaa yhteenvetoa toimintavuodesta kuin mitä luimme työnohjauksesta… Sellainen rohkaisisi ´terapiahilkulla´ olevia eteenpäin

Sanoja viittasi vuoden takaiseen juttuuni Työnohjaus 2019 ja Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) Mikkeli. Tämä taannoinen blogikirjoitus löytyy tästä.

(2) koska tiedämme, että olet tehnyt vuosikymmenet töitä kriisiperheiden ja avioparien kanssa, miksi et kuvaisi enemmän työn sisältöäettä toisetkin älyäisivät ennen kuin on myöhäistä

(3) Miten tietäisimme paremmin, onko ennustetta, milloin kannattaa luovuttaa jo kättelyssä

Viimeksi siteeratussa palautteessa, käsitykseni mukaan hän (matemaattisena miehenä) kaipasi jotakin tiettyä tutkittuun tietoon pohjautuvaa ”runkoa tai mallia” parisuhteesta, joka motivoisi.

Miksi olen niin niukasti kirjoittanut, kuvannut tai avannut näitä terapiatyöhön liittyviä asiakaskokemuksia? 

Tietoisesti!  

Sillä arvannet Sinäkin: Lähi-ihmissuhteissa lopulta mennään niin henkilökohtaisille ja intiimeille alueille, että sellaista sekä asiakaskunta että varsinkin ammattilaiset haluavat varjella. Näin usein silloinkin, kun työskentelyn lopputulema ja asiakaskokemus terapiatuesta ovat yhdensuuntaisen myönteiset.

 

MUUTOKSEN TUULIA ASENNOITUMISESSA YKSILÖ-, PARI- JA PERHETERAPIAAN

Nykyinen digiaika ja some ovat tuoneet myös terapiassa käynnin julkisemmaksi. Olemme tämän huomanneet, olipa avun ja tuen hakeminen asetelmaltaan yksilöllistä, pari- tai perhekohtaista. Ehkä Sinäkin olet nähnyt esimerkiksi Facebookissa jaettuja omakuvapäivityksiä tekstilläminäkäkin käyn terapiassa”.

Hyvä niin – jos tällä madalletaan sitä vieläkin varsin yleistä käsitystä, että yksilö-, pari- tai perheterapiaan hakeutuminen on erityisen häpeällinen kokemus. Sellaistahan sen ei pitäisi tai tarvitsisi olla, päinvastoin. Se on luonnollista ja valistuneen kansalaisen perusteltua käyttäytymistä, tilanteessa kun asiat, tapahtumat tai vuorovaikutuskuviot ahdistavat tavalla, joka vie elämäniloa. Ihmisen eri elämänkaaren vaiheissa.

Jäljempänä julkaisen tässä yrityksen verkkosivulla kirjoituksen käyttäjäkokemuksista: Pariterapia 2020 ja Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT) Mikkeli.

Voin kertoa jo tässä vaiheessa, että olen ollut yhteydessä jokaiseen artikkelissa sivuavastikin mainittuun henkilöön. He eivät kirjoittaneet asiaansa verkkosivulomakkeella, vaan halusivat ikään kuin sivusta ilmaista vetoomuksensa sähköpostitse (ks. edellä Pariterapia 2020 asiakaspalautteista 1-3).

Puhelinkontaktini aikana selvisi, että heihin sai viitata tunnistamattomalla tavalla. Hyvän asian puolesta, kuten eräs heistä linjasi.

Kerron vielä lukijalle: tulevassa blogikirjoituksessa, kun kuvaan pariterapiassa käyneitä, kaikki nimet ovat muutettu. Todelliset ihmiset, jotka ovat kunkin asiakuvauksen taustalla, ovat antaneet luvan kirjoittamiselle. Ennen blogitekstin julkaisua he saavat tilaisuuden tarkistaa heitä sivuavan osuuden sekä itse ehdottaa peitenimensä. 

Miten tietäisimme paremmin, onko ennustetta, milloin kannattaa luovuttaa jo kättelyssä…” sekä tämän saman henkilön toiveeseen, että olisi ”runkoa tai mallia parisuhteesta, joka motivoisi ”.

Tämä kirjaus askarrutti minua sangen pitkän ajan.

Ammattikirjallisuudesta löytyy monenlaista tutkimusnäyttöä eri kokoisten tutkimusotosten perusteella siihen kysymykseen, mistä onnellinen parisuhde tuntuisi rakentuvan ja toisaalta mitkä suhteeseen tai henkilöihin liittyvät seikat enteilisivät epätoivottavaa tulevaisuutta. Asiaa on selvitetty varsinkin opiskelijaikäisten keskuudessa Amerikassa.

Mitä siis valitsen vahvan näytön rakennemalliksi tässä Pariterapia 2020 tulevassa kirjoituksessa, se oli minun päänsärkyni.

Ratkaisin tämän ns. teoreettisen kehyksen niin, että tulen käyttämään eräänlaisena ”lähdeupotteena” tunnettua ja tunnustettua amerikkalaista Eileen Mavis Hetheringtonia, joka on parisuhdetutkija ja psykologian emeritus professori. Hän selvitti vuosikymmenet perhe-elämän sisäistä suhdedynamiikkaa, ja tuli esittäneeksi viisi erilaista avioliiton tyyppiä. Hän tarkasteli näitä vaihtoehtoja erityisesti perheessä varttuvan lapsen ja tämän yksilöllisen kehityksen kannalta.

Käyn artikkelissa läpi nämä viisi parisuhdeasetelmaa, joihin erittäin usein viitataan silloin kun mietitään suhteen jatkuvuuden tai eroamisen ennustetta. Palataan niihin tarkemmin myöhemmin. Tässä kuitenkin jo kuvakaappaus asiaan liittyvästä ammattikirjasta, jonka tekijöinä ovat E. Mavis Hetherington ja John Kelly.

E.Mavis Hetherington and John Kelly -kirja eron todennäköisyydestä viidessä avioliiton tyypissä

 

Millaista auttamista ja tukemista Timon Työnohjaus ja Terapian pariterapiassa?  

Hiukan taustaa.

Olen teologitaustainen, ja jo varhain lähtenyt erikoistumaan ihmissuhdeasioihin ja yhteiselämän kysymyksiin. Kun sain aikoinaan pappisvihkimyksen ja olin Hämeenlinnassa oppilaitospappina, työ siellä ja seurakunnassa oli minulle sielunhoitopainotteista. 

Arkityöni on `pitkässä juoksussa´ sisältänyt määrällisesti eniten terapeuttista työtä ja erilaista ihmisten (kriisi) auttamista.

Tämän alan virkatehtävissä perheneuvojana Hämeessä ja Savossa sekä sittemmin perheasiain neuvottelukeskuksen johtajana Mikkelissä tein erityisen runsaasti asiakastyötä. Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) palveluntarjoajana olen ollut vuodesta 2008.

Tarjoan terapiapalveluja, toimin sovittelijana ja kriisiauttajana. Yksityisenä ja päätoimisena, samalla myös usean ison organisaation, kuten esimerkiksi kaupungin, kunnan tai eläkelaitoksen, ostopalvelujen toteuttajana. 

Huomaathan myös jo yrityksen TTT-nimestä, että työyhteisöt ja erilainen työelämän kehittämistyö on toinen työni keihäänkärki.

Mikäli nyt vuoden 2020 lopussa tulisi ilmaista tämän (terapiatyön) yhteenlasketut asiakasmäärät, niin tiedän tilastoidusti kertoa, että olen tullut tavanneeksi vastaanottotyössä, varovaisestikin laskien 2200 erilaisessa elämäntilanteessa olevaa ja yleensä jollakin tavoin kriisiin joutunutta miestä ja naista. 

Arvannetkin, että tuollaisessa asiakasmäärässä avun ja tuen tarve on aina kullakin omakohtainen ja tietyllä tavalla ainutkertainen. Silti tietyt tulosyyt toistuvat, millaiset? Yleisimmät tulosyyt – tultiinpa yksin / yhdessä – ovat ryhmiteltynä luettavissa, kun klikkaat  tästä.

 

Käytännön näkökohtia pariterapiasta Mikkelissä sekä muusta tukea antavasta

toiminnasta TTT:ssä? 

 

  • Työskentelyille on tunnusomaista: kohdennettua ja supportiivista, ratkaisukeskeistä ja kohtuullisen lyhyttä. Rajatut kipu- ja kitkakohdan kontaktit saattavat olla kertakäynti, 3 kertaa, 5 tai 10 tapaamista.
  • Ennalta sovittu työtapahtuma toteutetaan terapeutin työtilassa tai muussa henkilön tai tilaajan osoittamassa häiriöttömässä paikassa. Timon viihtyisä A1-vastaanottotila sijaitsee Mikkelin ydinkeskustassa. Korona-aikana hyödynnetään yksilöllisesti myös terapeuttista verkkotyöskentelyä (Skype).
  • Tarvittava tapaamismäärä sovitaan arviokäynnillä, tapauskohtaisesti ja tarkoituksenmukaisena.
  • Kaikki uudet kontaktit sisältävät arviokäynnin (1-3 krt). Siinä arvioidaan avun ja tuen tarve ja sen hetkiset mahdollisuudet edetä puolin ja toisin. Arviokäynnin kesto noin tunti ja vartti. Se maksaa 60 € ja se maksetaan käteisellä kuittia vastaan tapaamisen yhteydessä.
  • Varsinainen (mahdollinen) terapia, sen tapauskohtainen henkilöasetelma, tapaamismäärä, kesto ja kustannukset määrittyvät arviokäynnillä. Nämä tapaamiset puolestaan maksetaan sähköisesti. Henkilöt, joilla on oman kuntansa tai muun organisaation myöntämä maksupalvelusitoumus, maksut sopimuksen mukaisena.
  • Tällä hetkellä ei Kelan lausuntopotilaita.
  • Olen varautunut kiireellisiin pyyntöihin. Sellaisessa pyrin toteuttamaan ensimmäisen kontaktin viikon sisällä (pl. lomakausi ja pitemmät työmatkat).

Varsinaiseen artikkeliin siirryt >>> tästä! 

 

 

APUA! PARISUHDE MIKKELISSÄ

Apua! parisuhde Mikkelissä… Lomalta takaisin… Olen palannut parisuhdeterapian pariin. A1-työskentely toimivan parisuhde- ja perhe-elämän puolesta Etelä-Savon Mikkelissä jatkuu.

 

Kuka?… Mitä?… Minulleko?…

Vastaan näihin kysymyksiin useasta tarkastelukulmasta, myös linkit tarjoamalla. Kohdistan infon parisuhde- ja perhe-elämän hiertäviin asioihin.

 

KUKA?

MITÄ?

Mikäli emme ole aiemmin kohdanneet, tutustu tyyppiin…

Silmäile koulutus ja työhistoria ja/tai videot

… Tai kirjoituksia parisuhde-elämän erilaisia kipu- ja kehittämiskohteista. Niihin et voi olla törmäämättä, kun liikut tässä ajankohtaista sivulla. E-kirjatkin maksutta sieltä ladattavissa, enemmän lukeville…

 

Tiivistysesimerkki mediasta, toimittajan kuvaamana, hakusanalle hyvä parisuhdeterapeutti…

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT)

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) on mikkeliläinen, asiakkaidensa kokonaishyvinvointia työelämässä ja lähi-ihmissuhteissa edistävä yritys. Timon monipuolinen ja kattava koulutus sekä 25-vuotinen kokemus perheneuvonnasta ja terapiatyöstä takaavat huippuosaamisen ja toimivan praktiikan: hän on auttanut jo yli 2000 pari- ja perhe-elämän henkilöasiakasta Itä-Suomessa.
Timolla on suositukset neljästä eri psykologisesta testausyksiköstä sekä yhdeltätoista hänen työtään pitkään seuranneelta asiantuntijalta Suomessa. Hänen asiakkaansa ovat kirjoittaneet kokemistaan myönteisistä muutoksista useassa paikassa, mm. Suomi24:ssä, Facebookissa, toimialaluetteloissa, Google+:ssa. Yrityksen aiemmilla www-sivuilla oli 176 kokemuspalautetta. Timon vastaanottotila sijaitsee Mikkelin ydinkeskustassa, uusissa ja viihtyisissä toimitiloissa.

 

Edellinen oli ulkopuolisen (toimittajan) näkemys, mitä itse siihen  lisäisin?

Toteutan kutsumustani.

Niin olen ajattellut pitkän pitkän aikaa. Hankkimani laaja-alainen koulutus ja runsas praktiikkaa tukevat tätä asiaa.

Pääsen toteuttamaan armolahjojani päivittäin. Työtä on tällä saralla kiitettävästi riittänyt. Aina se ei ole vain helppoa, vaivatonta ja palkitsevaa. Mutta se on minun kutsumukseni. Haluan auttaa eri-ikäisiä etelä-savolaisia, jotka tarvitsevat lähi-ihmissuhteissaan tukea ja apua. Akuutisti. Luottamuksella.

Kontaktit ovat olleet ja ovat eri pituisia. Tästä voit halutessasi vilkaista Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) terapian sivua. Siinä on myös käytännön seikkoja, kuten…

 Millaiset parisuhteen, perhe-elämän tai yleensäkin tärkeisiin lähi-ihmissuhteisiin liittyvät kysymykset saavat ihmisiä liikkeelle avun ja tuen lähteille?

Pitääkö tulla yhdessä vai voiko ottaa ensiaskeleet yksin? Mitä kaikki maksaa? Onko sellaisesta terapiasta ylipäätänsä hyötyä? … Monenlaisia kysymyksiä…

Linkkillä edellä mainittuihin, tästä.

MINULLEKO?

MEILLEKÖ?

Oletko edellä lukemasi perustella edelleen hiukan epätietoinen, missä juuri Sinun/teidän avo- tai avioparisuhteessanne oikein tällä hetkellä mennään eli mietit sen tosiasiallista tilaa ja tulevaisuutta? Josko vielä luet ja punnitset näitä testi- ja kokemuskysymyksiäni.

 

Mättääkö parisuhde?

Onko sietokyky tapissa?

Suhde katkolla?

Sakkaako tulevaisuudensuunnitelmat?

Kipu- ja kitkakysymyksiin ei tunnu löytyvän omin konstein ratkaisuja…?

 

Jos siis näillä tilannekuvauksilla on tarttumapintaa, miettisimmekö yhdessä seuraavia askelmerkkejä Mikkelin A1:n vastaanottotilassa? 

Kilauta kaverille!

Lähesty lomakkeella!

… Vastaan tai soitan takaisin, heti tilanteen salliessa.

… Ajantasaiset lomakkeella lähestymiset löydät verkkosivultani (yhteydenottotiedot)

Laita viestiä tulemaan tästä.

Tapaamisiin!

Timo Juutinen
TM, perheneuvoja, terapeutti, työnohjaaja (ET), pastori, sovittelija, konsultti, kouluttaja ja Business Mentor

 

K I I T O S !!!

Kiitos Timo tästä teoksesta.
Ymmärsimme asioita (valintoja, vitutuksia, lähellä olemisen vaikeutta… mm. noita). Joskin aikaa meni teoksesi lukemiseen. Ei se mitään viihdettä ole, vaikka huumorinkikkaa et ole unohtanutkaan. Siitäpä se hyvä kokonaisuus koostui.

Toiseksi. Hienoa, kun kuulimme tuntemamme parin löytäneen luoksesi tänä koronakesänä. Ja että pystyit vastaanottamaan. Me olimme suositelleet Sinua heille. Ja nyt soittivat, että toisella ja paremmalla mielellä kohti syksyn sateita. Yhdessä! ei äkkieroten. Vähän sama kuin meillä Timo kesällä 2017. Varmaan muistat… Ei siitä enempää kuin hyvät muistot A1:ssä. Thank You!

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) julkaisi juhannuksena e-kirjan nimellä Parisuhde 2020 Aavan ja Taiston tarina (44 s).

Maksuttomana ladattavaksi jaettua teosta ladattiin alussa paljon, jopa niin, että linkin sähköposti tukkeutui. Siitä aiheutui toimitusviiveitä. Ja sehän harmittaa myös minua. Edelleen.

Tällä hetkellä, puolitoista kuukautta myöhemmin, G-Analyticsin mukaan mainittu e-kirja on ladattu 303 kertaa eri laitteilla. Huomaa, että tämä maksuton lataamismahdollisuus jatkuu. Lähteelle löydät siirtymälinkillä katsomalla edellistä kirjoitustani, klikkaa tästä.

Olen näillä yrityksen verkkosivuilla julkaissut erilaisia, monenkirjavia blogitekstejäni.  Näistä olen saanut varsin runsaasti lukijapalautteita. Tällä hetkellä Timon Työnohjaus ja Terapian nettisivulla on yhteensä 176 erilaista lyhyttä tai hiukan pidempää lukijan kokemus-, arviopalautetta. Julkaistua siis.

Tämä mainittu määrä on sikäli mielenkiintoinen, koska muistan edellisillä TTT:n verkkosivuilla olleen juurikin tuon saman lukumäärän työpalautteita, jotka päätin olla siirtämättä näille nykyisille.

Kiitosblogitekstin alussa siteerattiin palautetta, joka ilmentää otosta koronakesältä, ja aivan viime viikkoina tulleista kansalaispalautteista. Kaikki viimeisimmät (11 kpl) liittyvät tavalla tai toisella uuteen Parisuhde 2020 Aavan ja Taisto -kirjaan. Halutessasi löydät luettavaksesi myös nämä kymmenen muuta. Aloita vaikka klikillä tästä.

On todettava, että näiden, nimenomaisesti verkkosivulomakkeella henkilöiden kirjoittamien ajatusten lisäksi olen useita puheluita tai muutoin sähköpostitse lähetettyjä palautteita. Ne ovat olleet astetta henkilökohtaisempia ja osin varsin intiimejä. Puheluita en luonnollisesti lähde avaamaan. Sen sijaan pariin s-postiin, niin ikään mieltäni lämmittäneeseen voinen tässä vielä viitata.

Toisessa sähköpostissa tuuletettiin kernaasti ja kiitettiin hyvien ja valaisevien virikelähteiden käytöstä tässä julkaistussa kirjassa. Erityismaininnan sai kuvan virikekirja.

 

Siteeraan kirjasta kohtaa, jonka mielihyvin sovellan itseeni:

”Vaimoni ja minä olemme yhä niin rakastuneita, että kutsumme toisiamme lintusiksi. Vaimoni sanoo minua pöllöksi ja minä sanon vaimoa haahkaksi.”

Toinen tässä mainittava sähköposti tuli piispanistuimelta.

Kirje alkoi kiitoksella kirjasta ja jatkui, että tällaiselle tietoon ja kokemukseen perustuvalle ja kuitenkin samalla ymmärrettävällä ja luettavalla tavalla kirjoitetulle kirjalle on tarvetta

Minä tekijänä tunnen onnistuneeni. Eikä piispan jatkokaan tuntunut vastenmieliseltä. Hän ilmaisi haluavansa käyttää ”muutamia tuoreita ja hyvin sanoitettuja ajatuksia” jossakin kesän tulevassa työtehtävässään.

Omana yhteenvetona e-kirjastani ja sen saamasta vastaanotosta voin lyhyesti todeta, että työ tekijäänsä kiitti! Tiedän varmuudella teoksen äärellä koetun ja kohdatun kipeitä totuuksia. On myös orastavasti nähty eteenpäin, jäämättä vellomaan aiemmin koettuun. Ja lisäksi on uskaltauduttu avata syliä tämän päivän Siunauksille. Niinpä sanon: voiko tässä kutsuttuna ja kuolevaisena enempää tekstiensä kohdalla toivoa.

Kiitos!

Ajalliset katseemme kääntyvät vuoden 2020 loppukesän jälkeiseen syksyyn. 

Tulevaisuus koronaepidemian suhteen näyttäytyy meille monille epämääräisenä, epävarmana ja sameana. Kun kuluvalla viikolla kävelin Mikkelin torin poikki, kuulin nurkalta jos toiselta ilmauksia ja kyselyjä, että ”liekö se Suomen muotoilema pandemian hybridistrategiamme viisas ja toimiva? tai että ”onkohan se THL:n koronatiekartta, nimenomaisesti syksyn suhteen riittävän ajantasainen ja tarkka?”  

Voimme yksilöinä, ja aivan perustellusti sanoa syksyisen näkymän olevan merkittävän etäällä seesteisyydestä. Tulevaisuushuolet ovat kerrassaan ymmärrettäviä. Niille on paikkansa ja ne tulee voida ilmaista.

Väheksymättä edellistä tahdon katsoa tulevaisuuteen myös luottamus mukanani. Ja kutsutella Sinua lukijana liittymään letkaan.

Miten? 

Esimerkiksi kehottamalla kuuntelemaan biisiä, jossa Kristiina Brask sanoittaa tätä luottamusta.

Elokuun ensimmäisellä viikolla Armon Vuonna 2020

PARISUHDE-ELÄMÄ 2020 apua & tukea (Osa II)

PARISUHDE-ELÄMÄ 2020 APUA JA TUKEA PARISUHTEESEEN

(Osa II)

Parisuhdepointtien laajennusta 

Oletko lukenut Parisuhde-elämä 2020 Apua ja tukea -kirjoitussarjan aiemmat tekstit? Mikäli et vielä, kehotan hakemaan vauhtia aiemmista. Sillä johdannossa kerroin sekä saamastani kirjoittamisen sysäyksestä että sisällöstä. Ja nyt esillä oleva on puolestaan jatkoa Osa I:lle, jossa keskityttiin yksilön aiemman kokemushistorian merkitykseen nykyhetkessä. Matkalla tulevaisuuteen.

KIRJASTA LISÄÄ!

Meidän elämänpolkumme ovat yksilöllisiä ja monenlaisia, kuten hyvin tiedämme. Siksi en lainkaan ole yllättynyt, jos lukijasta tuntuu tähän mennessä kuvattu kovin suppealta ja pelkistetyltä, varsinkin kun sitä peilaa oman ainutkertaisen todellisuutensa kanssa. ”Mennyt todellisuus kiinnostaa, ja tahtoisi lukea lisää”.

Tällöin suosittelen erästä kotimaista kirjaa, Marianna Stolbow Vanhempieni kaltainen.

Marianna Stolbow haastatteli kirjaansa varten 50 aikuista suomalaista, jotka kertoivat lähipiirinsä parisuhteista. He muistelevat elävällä tavalla sitä, mitä he – aikanaan lapsen silmin ja korvin – havaitsivat aikuisten välisestä rakkaudesta ja vuorovaikutusmalleista, toisaalta peloista ja vihanpurkutavoista.

Sinun on hyvä tietää, että haastatteluun valikoituneet henkilöt eivät edusta millään tavoin erikoistapauksia, ei erityisen hankalia lapsuusmuistoja tai muuta erikoismateriaalia. Heitä yhdistää vain halu pysähtyä pohtimaan vanhempiensa parisuhde-elämää sekä omaa käytöstään nykyisissä aikuisrakkaussuhteissaan.

Emme luo maailmaamme tyhjästä, vaan meillä on menneisyys ja vastuu tulevaisuudesta”. Lapsemme jatkavat tarinaamme sukupolvien ketjussa.

Vanhempieni kaltainen, kertoo siitä, millaisia malleja vanhemmat huomaamattaan antavat perinnöksi lapsilleen: Näin riidellään. Näin puhutaan puolisolle. Näin puolisosta puhutaan muille. Näitä tunteita saa näyttää ja näitä ei.

Teos avaa lukijalleen ihailtavasti ikkunoita elämän moninaisuuteen. Uskon sen antavan uusia näkökulmia ja työkaluja ymmärtää omaa käytöstä nykyhetkessä. Kirja valaisee lukijalleen tietä toisin tekemiselle; etenkin tilanteissa, joissa kodin henkinen perintö tuntuu ohjailevan toistamaan nykyisissä rakkaussuhteissa joitakin historiaan liittyviä kielteisiä kokemuksia ja vuorovaikutuskuvioita. Suosittelen lämpimästi.

SIVUAVISTA AIHEISTA LISÄÄ!

Näillä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) nettisivuilla on useita nyt keskiössä olevaa aihetta sivuavia artikkeleita. Löydät halutessasi lisää laajennusta ja lisälukemista. Voit vierailla nyt tai myöhemmin ja ehkä kokea tarpeellisia oivalluksia esim. seuraavien parisuhdeteemojen parissa. Oheistan tähän sellaisia, joissa Google Analytics raporttien mukaan vieraillaan päivittäin. Klikkauksella eteenpäin:

Parisuhteen viestinnästä

Kommunikaatio parisuhteessa

Erilaisuus parisuhteessa

Puhumattomuus parisuhteessa

Läheisyyden puute parisuhteessa

Uskottomuudesta

Toimivan perhe-elämän puolesta Mikkelissä

Parisuhteen ja perhe-elämän sovittelu (sis. VIDEO)

 

APUA PARISUHTEESEEN 2020 – PARISUHDETERAPIAA KASVOTUSTEN!

Palatkaamme vielä aiemmin esillä olleeseen kuvaan, piirrokseen historian kulkeutumisesta nykyiseen parisuhde-elämään.

 

Odotukseni toteumaa...

Odotusten historia, nykyhetki ja tulevan ennuste

Tämän blogikirjoituksen lukijana saatat kaivata konkreettista apua ja tukea nykyiseen parisuhteeseen. Ehkäpä elämäntilanteesi juuri nyt on sillä tavoin haasteellinen ja tukala, että tässä luetun äärellä syntyy tunne: paljon puhetta, mutta vähän villoja!

Kaipaat konkreettisempaa, kasvotusten tapahtuvaa lisäymmärrystä, esimerkiksi kuvan kaltaisesta syystä, jatkuvien riitojen tähden. Tai sitten lähisuhteessasi on puhjennut yksi kamalan kova riita pitkän vaikenemisen ja puhumattomuuden jälkeen. Kasvotusten tapahtuva parisuhdeterapia on varteenotettava vaihtoehto avun tarpeessa.

Mikäli parisuhteeseen alkaa muodostua sellaista ”painetta”, joka ilmenee riitoina, ja joiden käsittely kahdestaan on vaikeaa, on hyvä kääntyä ammattilaisen puoleen. Yksin ei kannata jäädä taistelemaan, tai sitten ajatella toiveikkaana ”antaa ajan kulua, kyllä se sitten aikanaan…”

Arvostettu amerikkalaistutkija ja pariterapiamenetelmien kehittäjä John M. Gottman on useasti huomauttanut, että avioparien riidoista kaksi kolmesta ovat ratkaisemattomia.

Työkokemuksestani Hämeessä ja Mikkelissä tiedän, että kohtaamattomat asiat eivät katoa. Erilaisissa parisuhde-elämän kriiseissä tämän selvimmin havaitsen. Aikaa myöten kaikki käsittelemätön vain syvenee ja kasvaa. Pariterapeuttiset havainnot ovat yksiselitteisiä. Tiedetään, että aivan itsestään positiivinen tunneilmasto kodissa ei valtaa alaa negatiivisten kokemusten kehässä.

Tulin maininneeksi tuon viittauksen parisuhdekriiseihin. Menemättä niihin tällä kertaa sen enempää, tahdon kuitenkin muistuttaa lukijaa, että kriisi ei merkitse epäonnistumista.

Emme voi niin suoraviivaisesti ajatella, että nykyinen parisuhde on vain huono tai pilalla, jos se kriisiytyy. Asia on pikemminkin näin: kriisi on ´tarpeellinen´, jotta suhteeseen sisältyvä dynamiikka tulee näkyväksi ja muutos parempaan mahdollistuu. Ilmaukset käännekohta tai läpikulkupaikka eräinä kriisimääritelminä kielivät tästä näköalasta. Ehkä myöhemmin vielä palaamme näihin näköaloihin.

Ole aikuisen vastuullinen. Tunne itsesi ja kanna oma vastuusi suhteen toimimisesta. Oman menneisyyden tiedostaminen ja käsittely lisää taatusti ymmärrystäsi nykyhetken toiminnassa ja ratkaisuissa. Se on vastuunottamista omasta hyvinvoinnista.

Kriisiapua parisuhde-elämään on tarjolla, täällä Mikkelissäkin etsivä löytää. 

On minun hetkeni...

Otollisella ajalla… Mihin aika kutsuu?

LOPUKSI!

Tämän blogikirjoituksen syntyyn vaikutti ratkaisevasti aviopari, joilla sanojensa mukaan ”menee tällä hetkellä hyvin”. Reilu vuosikymmen aiemmin yhteinen tilannekuva oli heillä tyystin toinen….

Olin heihin puhelinyhteydessä helmikuussa 2020. Keskustelimme erilaisista avun ja tuen tavoista ja lähteistä. Parisuhdeterapiasta ja sen erilaisista toimivista menetelmistä. Jälleen (ilokseni) vähän yllätyin. He puhuivat muun muassa ”musiikin mahdista”, heitä lainatakseni. Olin kuuleman mukaan antanut jonkun tai useamman biiseihin liittyvän kotitehtävän.

Tuolloin esillä olleita yksittäisiä kappaleita emme kyenneet muistamaan. Kuulin kuitenkin, kuinka silloin asumuseron aikana toinen heistä ”eläytyi musaan aivan eri tavoin kuin aiemmin ennen välirikkoa”. ”Sitä kuunteli rakkauslaulujakin vähän niin, että onko sitä sitoutunut tähän nykyiseen kumppaniin”… ”Mitä sitä itse sen eteen aikuisen oikeasti tekee”…

Olin tämän menneen ohella kiinnostunut kuulemaan eläytymisestä nykyhetkessä. Tiedustelin, että ”mitä silloin kuunnellaan, jos pitäisi määritellä yksi ainoa kappale kuin tuntemassamme TV:n SuomiLOVE formaatissa.  

Heille tämä yhteinen valinta ei tuottanut suurtakaan vaikeutta, olkoonkin, että molemmilla oli myös omanlaisensa musiikkimaku.

Tässä se on: Anna-Mari Kaskisen sanoittama & Lasse Heikkilän säveltämä Minä sinua rakastan. Ja niin ikään toivottuna Juha Tapion tulkitsemana.

PARISUHDETERAPIA MIKKELISSÄ – SIJOITUS KORKOA KOROLLE?

Parisuhdeterapia Mikkelissä. Olen palannut parisuhdeasioiden pariin, joten A1-työskentely toimivan parisuhde- ja perhe-elämän puolesta Mikkelissä jatkuu. 

Jos ja kun

Parisuhde kohdallasi kunnossa! Se on silloin Kippis!!! Siirry suoraan artikkelin loppuun. Voit ladata  teemaan liittyviä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) E-kirjoja (2). Maksutta.

Mikäli olet epävarma tärkeän ihmissuhteesi nykyisestä tilasta tai olet / olette ajautuneet johonkin kriisiin tällä rintamalla, suosittelen katsomaan oheisen trailerin (52 sek). Vastaa sen jälkeen muutamaan kysymykseen.

Jos jostakin teknisestä syystä et näkisi oheista lyhyttä videota, tässä pari aihetta sivuavaa fotoa parisuhteen kommunikoinnista. Liekö tämäkään toivottavin tila – toistuessaan?

KYSYMYKSET – vastaa oman kokemuksesi pohjalta!

Mättääkö parisuhde?

Onko sietokyky tapissa?

Suhde katkolla?

Sakkaako tulevaisuudensuunnitelmat?

Kipu- ja kitkakysymyksiin ei tunnu löytyvän omin konstein ratkaisuja…?

Tämän Parisuhdeterapia Mikkelissä… -artikkelin otsikko päättyy kysymysmerkkiin. Tarkoituksellisesti! jotta kysyisit vastuullisena itseltäsi kannattavuuden ja kantavuuden merkitystä.

Kasvattaako parisuhteen hoitaminen / hoitamattomuus korkoa itselle ja lähelläsi eläville? Hyvässä ja pahassa. Kun itse arvioin tätä kysymystä, en voi välttyä ajattelemasta aikuisten vaikutuspiirissä olevia lapsia.

Miksi panostaisin?

Ihminen yleensä panostaa asioihin, joita pitää elämänsä ja arkisen hyvinvointinsa kannalta tärkeinä.

Miten ihmiset ovat terapiaan hakeutumista perustelleet? Miksi he kääntyivät lähi-ihmissuhteissa tuntemiensa pulmien tähden esimerkiksi Timon Työnohjaus ja Terapiaan?

Pari- ja perheterapian asiakkaiden siteeraukset viimeksi kirjautuneen palautteen mukaan:

                             Neljä heistä perusteli lääkärin, työterveyden tai muun tunteman ”suosituksilla”. Muita sanottuja: ”En halua rasittaa ystäviä”, ”Jospa näin vanhempani eivät huolestuisi ennenaikaisesti”, ”Emme tahdo taakoittaa tuttuja omilla vaikeuksillamme”, ”Kokemusta aiemminkin solmujen avautumisesta”, ”Valitsimme yksityisen, näin vältämme sairauskertomuskirjaukset”, ”Etsin googlella, luin, vertasin ja valitsin”, ”Julkiselle jonotus kohtuuttoman pitkä”.

Miten se hyödyttäisi?

Olen tehnyt tästä kysymyksestä aiemmin laajemman blogikirjoituksen. Tekstiin tuli kymmenen lyhyttä lukijapalautetta. Voit lukea koko kupletin juonen klikkaamalla kuvaa/linkkiä.

Kirjoitin muutama vuosi aiemmin blogitekstin otsikolla Uskottomuus. Teksti innoitti erään pariskunnan pariterapiaan A1:een. He sanoivat viimeisessä tapaamisessamme, että eräs tuohon kirjoitukseen liittämäni biisi oli tullut heille merkittäväksi pontimeksi terapiaan. Kuulet tämän biisin klikkaamalla linkkiä artikkelin lopussa (musa: Harmaita Enkeleitä).

 

Mitä se maksaa?

Sijoittaminen parisuhteeseen on suhteellista. Euroissa. Tämän näkemyksen olen kuulut vuodesta toiseen.

Eräs kuvasi mm. tätä seikkaa julkisesti Suomi24 sivulla:

Kaikki uudet yksilö-, pari- tai perheterapian kontaktit edellyttävät ja alkavat ns. arviokäynnillä. Arviokäynnin kesto Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT) on noin tunti ja vartti ja se maksaa 60 € /käteisellä kuittia vastaan. Arviokäyntejä toteutetaan tapauskohtaisesti 1-3 krt.

Tällöin selviää mahdollisen varsinaisen terapian tarve ja toteutusmahdollisuudet: Kuka? Ketkä? Kuinka kauan? Mitä se maksaa? Minä tilitän asianmukaiset verot valtiolle, mutta en tietoja kävijöistä.

Arviokäynnistä koronavuonna – lisää linkillä >> tästä!

Parisuhde- ja perheterapia 2020

Lue lisää / kuuntele:

Maksutta kahteen e-kirjaan pääset tällä linkillä E-kirjat (TTT)

Kesäopas mobiilisena >

https://www.timojuutinen.fi/Kesaopas_kahdelle_web.pdf

Harmaita Enkeleitä -musa:

 https://youtu.be/wJ6qKX1UT8s