Artikkelit

TYÖNOHJAUS – kokemuksia ja jälkimaininkeja

Työnohjaus – kokemuksia ja jälkimaininkeja. Tämä on vuoden 2022 ensimmäinen bloggaus Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) alustalla. Aihe on ajankohtainen useammalla työelämän toimialalla korona-ajan kurimuksen vain jatkuessa.

Yritykseni nimi ilmaisee selkeästi työtoimintani kaksi painopistettä alkaneena vuonna, sinänsä ei siis mitään uutta auringon alla…

Olen kirjoittanut työnohjauksesta, tästä palvelutuotantoni toisesta kärjestä useita blogikirjoituksia, mutta vieläkin enemmän toteuttanut sitä, työnohjaajana ja työnohjaajiksi kouluttaneiden sparraajana.

Liitän loppuun linkin, josta selviää, missä määrin vein toimeksiantoja maaliin, eräänä aivan tavallisena toimintavuonna.

Onko työnohjaus turhuutta ja tuulen tavoittelua?

Näiltä TTT:n verkkosivuilta löydät eri työelämän sektoreilla työskentelevien henkilöiden monenkirjavia käyttäjäpalautteita. He kukin, tulkintani mukaan vastaisivat kielteisesti otsikon kysymykseen.

Tätä bloggausta miettiessäni ja nyt kirjoittaessani elämme Suomessa kiivaan keskustelun aikaa sen suhteen, pitäisikö meillä koululaisten ja opiskelijoiden suoraan jäädä etäopetukseen, nyt kun kevätlukukausi 2022 alkoi. Syyn väittelyyn kaikki tiedämme: ”koronaviruksen omikronmuunnos leviää räjähdysmäisesti, laittaako se meidät väistämättä polvilleen?”

Tämä, yhteiskunnan toimintojen erään arkivyöhykkeen, koulumaailman todellisuus inspiroi tällä kertaa keskittämään tulokulman asiaan juuri opettajan ja muiden koulun henkilökunnan näkökulmasta. Annan puheenvuoron henkilölle, jonka mielipide julkaistiin Helsingin Sanomissa 16.1.2022.  

Huom! Siteeraan mielipidekirjoituksen kokonaisuudessaan; ainoastaan pilkkomalla kappaleita editoin sen mobiililta ja tabletilta hiukan helpommin luettavammaksi.

Minusta mielipiteen kirjoittajan ja toimituksen laatima otsikko viitannee myös sekä työhyvinvointiin että pitovoimaan alalla, jolle on saanut koulutuksen. Työnohjaus tiedetään tutkimusnätöin toimivaksi työkaluksi, kun etsitään työhyvinvointipanostuksia yrityksissä ja yhteisöissä.

En tiedä, olisinko enää opettaja, jos en olisi saanut paljon tukea ja hyviä vinkkejä 

Siirtyminen harjoittelusta oikeasti opettamaan on kuin joutuisi uimataidottomana aloittamaan altaan syvästä päästä.

Kun aloitin opettajanurani kaksikymmentä vuotta sitten pienessä itäsuomalaisessa kunnassa, olin huolissani siitä, tuleeko minusta koskaan hyvää opettajaa.

Vaikka lohduttauduin professori Kari Uusikylän sanoilla siitä, että monenlaisista ihmisistä voi tulla hyviä opettajia, tiesin, että hyvän opettajan vaatimuslista on pitkä: opettajan pitää olla samaan aikaan tiukka kurinpitäjä ja rento, huumorintajuinen ja ymmärtäväinen ohjaaja. Hyvä opettaja löytää keinot opettaa niin heikkoja kuin taitaviakin oppilaita, hän on luova ja kekseliäs, hallitsee niin digi- kuin vuorovaikutustaidotkin ja kouluttaa ja kehittää itseään jatkuvasti.

Olin huolissani, sillä tiesin, että vaikka jotkin listan ominaisuuksista itseeni sopivatkin ja ennen kaikkea olin valmis kehittämään itseäni, monessa asiassa lähtötasoni ei ollut kauhean kehuttava ja edistyin tuskastuttavan hitaasti.

Harjoitteluvuoden aikana yhtä näytetuntia sai valmistella useita päiviä ja sen piti olla minuutintarkka ja sisältää muun muassa motivointia, opetuskeskustelua ja yhteistoiminnallista oppimista. Luokassa oli työrauha, koska arvioiva opettaja istui takana.

Siirtyminen harjoittelusta oikeasti opettamaan on kuin joutuisi uimataidottomana aloittamaan altaan syvästä päästä. Voi vain toivoa, että kollegat ja rehtori kannattelevat, jotta pää pysyisi pinnalla.

Minulla on ollut onnea. En tiedä, olisinko enää opettaja, jos en olisi saanut kollegoilta ja rehtoreilta tukea ja paljon hyviä vinkkejä. Toisena työvuotenani olin myös mukana ryhmätyönohjauksessa ja vuosia myöhemmin vaikeassa tilanteessa pääsin rehtorin avulla yksilötyönohjaukseen.

Mielestäni opettajan pitäisikin päästä työnohjaukseen nykyistä paljon helpommin.

Uskon, että kaikki opettajat haluavat olla hyviä opettajia. Yksi ratkaisu huonojen opettajien ongelmaan on, että kouluihin palautetaan tarkastajat ja huonot opettajat (ehkä myös minut) irtisanotaan. Voisi toki käydä niin, että huomattaisiin, ettei hyviä ole riittävästi. Silloin toisena ratkaisuna ehdotan täydennyskoulutusta, säännöllistä työnohjausta ja kehityskeskusteluita rehtorin ja kollegoiden kanssa ja lopulta myös epätäydellisyyden hyväksymistä.

Anna Heinonen

Tampere

 

Tällä linkillä Hesarissa 16.1.2022 mielipidekirjoitukseen ja sen synnyttämään kommenttipuheenvuoroihin.  > https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008541843.html 

Tällä linkillä puolestaan pääset lukemaan lisää työnohjauksesta ja sen toteutumasta allekirjoittaneen tehtäväkentässä. > TYÖNOHJAUS 2019 ja TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT) MIKKELI

SALAMOINTIA JA SYDÄNÄÄNIÄ (osa III)

TYÖELÄMÄ JA KOKEMUKSIA TYÖKOKOUKSESSA

KOKOUSTILANNE JA YKSILÖIDEN KOKEMUKSIA HEIJASTUKSINEEN

 

MILLAISTA VIESTINTÄÄ?

Tämä esimerkkikuvaus tapahtui Vipu Nakkilan työkokouksessa 15.9.2020. Kokous pystyttiin tällä kertaa toteuttamaan kasvotusten isossa työtilassa.

Läsnä oli koko vakituinen henkilöstö, paitsi Controller-Liliana ja logistiikkavastaava Onerva. Edellinen oli parhaillaan kuukauden työtapaturmalomallaan, jälkimmäinen puolestaan ylityövapailla. Toimitusjohtajalla oli samanaikaisesti toinen tärkeä verkkoneuvottelu.

Tämän työkokouksen puheenjohtajana toimii esimies Ville, josta kirjoitin edellisessä osassa. Hänestä linkillä tästä.

Mainitun päivän työkokouksessa operatiivinen esimies Ville ilmoittaa kuudelle paikalla olleelle tiukkasävyisesti ja arkailematta:

Olen todella pettynyt projektin aikataulun viivästymiseen… Hyvät herrat ja rouvat, olisin minä nyt odottanut koronan avittavan teitä. Aikaa olisi ollut. Mihin se on oikein huvennut. Ei hyvät hetket. Perkele – sanon minä.  Anteeksi! Mutta mikä tässä maksaa?… Onko tavoitetasossa jotakin epäselvää…

 

MILLAISIN VAIKUTUKSIN?

Mitä tiedämme kuulolla olleista? Mitä Ville-esimiehen avautuminen sai aikaiseksi?

Tiedän luvanvaraisena kertoa kolmen henkilön, Seijan, Jaken ja Juliuksen työelämä ja kokemuksia työkokouksessa tuntemuksista. He kuvasivat minulle henkilökohtaisia sydänääniään ja syntyneitä reaktioita tässä työkokouksessa.

 

Aloitan luettelon viimeisestä, Juliuksesta. Hän kertoi, kuinka sydän alkoi tykyttää ja kädet kostua. Julius katseli ympärilleen, sanooko kukaan mitään… Hän mietti, ketä sanoja halusi epäsuorasti muistuttaa. Olisiko juuri hänen pitänyt perua futiskentän iltamenoja ja poikien harkoissa olemisia, vaikka vasta nyt, pitkän koronatauon jälkeen sallittiin paluu harrastuksen pariin…?

Sitten Julius suoristi selkänsä ja sanoi: ”Minkäs teet, kun projektin aikataulu oli tiukka… Sehän oli laadittu toisten toimesta… En ole aikaikkunaan vaikuttanut, en kanna seurauksiakaan. Ainakaan siitä. Tein mitä tehtävissä oli.”

Kun Julius sai tämän sanottua, ja vieläpä aivan kiihkottoman asiallisesti, olo miehen rintakehässä ja käsissä helpotti. Hiukan karvas maku kokouksesta kuitenkin jäi.

Mitä tiedän kertoa Seijan reaktioista? Hän tuntee olevansa paniikissa, mutta miksikö?

Seija muistaa, kuinka esimies oli pari kertaa aiemminkin muistuttanut tämän liian pikkutarkasta ja siksi ehkä hitaasta toiminnasta.

Esimiehen tiukkasävyinen tilitys sai Seijassa välittömiä fysiologisia tuntemuksia – kokijan omin sanoin ”kurkkua kuristi, sydän alkoi hakata ja huimata”. Koska Seija tulkitsi esimiehen syyttävän juuri häntä, hän oikopäätä ehätti ilmoittamaan, ”kyllä minä voin tehdä ylitöitä, vaikka koko ensi viikonlopun”.

Toimin taannoin tämän operatiivisen tiimin työnohjaajana. Tulin aika varhain tietoiseksi siitä, kuinka Seija oli omaksunut tavan venyttää työpäiviään perheensä aikataulujen kustannuksella.

Miten työkokouksen kolmas henkilö, Jake suhtautui kuulemaansa ja näkemäänsä? Tyylilleen uskollisena! Sanoisin. Hän oli tässäkin palaverissa hiljainen ja toisten puheenvuoroille nyökyttävä, joskaan ilmiasu ei kerro koko totuutta.

Itse hän kyllä tunnistaa olevansa jännittynyt. Jalkojen lihakset, jotka ovat pöydän alla, ilmentävät sitä omalla rauhattomuudellaan.

Jaakko eli ”Jake” on kertonut minulle, sparraajalleen, kuinka hän useastikin projektien aikana oli herännyt keskellä yötä hikisenä ja ahdistuneena. ”Projektien jotkut työtilanteet palautuvat mieleen unien kautta tai muutoin… ja sitten kun ei pääse takaisin uneen sitä vatkaa vain tulevia seuraavien päivien yhteistapaamisia”, Jake kuvaa.

Niin kävi tälläkin kerralla: Villen tiukka ilme jäi mieleen. Lisäksi Jakea vaivasi ja harmitti, kun hän ei kyennyt sanomaan mitään omakohtaista. Miehen muistikuviin palautui tämän oma taannoinen tilanne, kun ”firman avainpelaaja” jollaisena häntä kutsuttiin, väsyi tiukkatahtisen ja pitkäkestoisen työputken seurauksena. Keskivaikea masennus oli tuolloin Jaken työterveyslääkärin diagnoosi työuupumuksen lopputulemasta.

Olisiko hänen sittenkin pitänyt nyt tässä kokouksessa reagoida esimiehen ripitykseen? Ja miten, sitä hän myöhemmin pohti. Edeskö vain niin, että hän sanoisi: todelliset henkiset voimavarat työelämässä ovat vähissä  – hänelläkin! – koronarajoitteiden seurauksena. Tämä henkilökohtainen info jäi jälleen kerran ainoastaan Jaken pään sisälle, eikä se tullut tiedoksi toisille.

 

TYÖKOKOUKSEN JÄLKEEN

Me työikäiset tiedämme kokemuksesta, että nykyinen työelämä on vaativaa ja stressiherkkää.

Kun työstressi liittyy suoritustilanteisiin liittyviin vaatimuksiin, me suhtaudumme siihen yksilöinä eri tavoin. Myös henkinen palautuminen on yksilökohtaista.

Kun mietimme, miten työkokouksen kolme kuvaamaani henkilöä selviytyvät ja palautuvat kokemastaan, arvelen, tai tässä tapauksessa oikeammin tiedänkin seuraavaa.

Juliuksella on kohtuullisen hyvä hallinnan tunne ja itsetuntemus. Hän pystyy ajattelemaan kokouksessa kohtaamasta salamoinnista selkeästi. Tämän esille otetun projektin suhteen hän kykenee arvioimaan kokonaisuutta ja omaa osuuttaan siinä. Ja kun Julius vielä illalla futiskentän laidalla tapasi luotettavan kaverin, jolle pystyi purkamaan työpainettaan ja osaksi kokemaansa, hän henkisesti irtautuu tapahtuneesta. Miehen vireystila on seuraavana päivänä kokousta edeltäneellä tasolla.

Minusta seuraava kuvatallenne ilmaisee jotakin siitä, mitä liittäisin Juliuksen työelämä ja kokemuksia työkokouksessa -todellisuuteen kokouksen jälkeen. Oletko samoilla linjoilla?

Monessa mielessä totta – Sinustakin?

Seijalla ja Jakella kokouksen jälkeinen aika oli toisenlaista. Molemmilla kokouksen synnyttämästä stressistä palautuminen kestää pitempään. Kummankin on vaikea irrottautua niistä ajatuksista, joiden avulla he yrittävät puolustautua virittynyttä turvattomuuden tunnetta vastaan.

Seija ei puhu työasiasta kotonaan eikä kehtaa kertoa tuntemuksistaan ystävillekään. Huolestuvat suotta henkilön työelämästä! Tämä menettelytapa tosin vain vahvistaa sitä Seijan olotilaa, jossa hän askaroi itsekseen riittämättömyydentunteensa kanssa. Se taas puolestaan edelleen ylläpitää ahdistusta ja kehon jännittyneisyyttä. Kiusallinen kierre jatkuu. Tämän seurauksena työsuoritukset työpaikalla eivät kenties  jatkossakaan parane, keskittymisen osalta.

Perheenäitinä ylitöiden tekeminen on Seijalle kovin vastenmielistä. ”Lisäliksa” ei herätä intohimoja. Kun muutakaan ulospääsyä paniikkitilastaan ei itse keksi, hän ilmoittautuu seitsemän päivän työviikkoon. Ja tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Seija uhraa itsensä ja perheensä työn alttarille. Arvoristiriidastaan hän ei pääse. Jännittyneisyys ei helpota. Tämän kaiken tulin tietämään.

Olisiko seuraava kuva osuva, kun ajattelemme Seijaa työelämä ja kokemuksia työkokouksessa -kuvauksessa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Mutta sopisiko se myös Jaken kuvaukseen? 

K? vai N?

K? vai N?

 Jaakko ”Jake”, kuten tiedettyä, on hänkin Seijan tavoin tunnollinen tekijä, yritysjohdon arvostama työmyyrä.

Avainpelaaja – mutta myös näillä seuraavilla reunahuomioilla.

Jakke käyttää runsaasti työ- ja siviiliaikaansa sen arvioimiseen, mitä toiset ajattelevat hänestä työntekijänä ja ihmisenä.  Tämä sisäinen virittyneisyys saa hänet kiinnittämään huomionsa toisten ilmeisiin ja eleisiin sanojen ohella. Kohtuuttomasti. Ja koska Jakellakaan ei ole lähipiirissä sellaisia ihmisiä, joille voisi peilata kokemaansa, hän helposti harhautuu näkemään itsessään enemmän negatiivisiä kuin postiivisia ominaisuuksia.

Jakke jatkaa oman lapsuuden kasvuperheessä vallinnutta ihannetta: on hyvä olla vaatimaton, ettei ylpisty. Vipu Nakkilan työtehtävissä tämä näkyy siinä, että Jakke ei juuri koskaan ilmaise osaamisensa ja onnistumisensa iloa. Päinvastoin, kun jokin projektin osa ei `mene putkeen` hän sivuuttamalla kokonaisuuden saattaa syyttää ja piiskata itseään.

Tässä mielessä valaisevaa oli minunkin olla tiimitilanteissa, joissa kun toiset kuvasivat Jaken onnistuneen mainiosti, hän itse puolestaan painotti sattumaa, suotuisia olosuhteita tai ”tämän kertaista hyvää onnea”.

Mitä yhteistä näemme Seijassa ja Jakessa?

Seija ja Jakke – molemmat tekevät työtään henkisesti ”harmaalla aluella”. Oletko kanssani samaa mieltä?

Pitemmän päälle molempien ammattilaisten työkyky on vahvasti uhattuna. Molemmilla työenergia ehtyy, koska palautuminen työpäivästä jää toistuvan puutteelliseksi. On vain ajan kysymys, kun ammatillinen uudistuminen ja taitojen päivitys eivät enään kiinnosta entiseen tapaan. Kestoväsymys ja kyynistyminen ottavat niskalenkin yrityksen ahkerina, tarkoina ja luotettavina pidetyistä osaajista.

Tällaiseen päätelmään tuli myös Vipu Nakkilan yritysjohtaja. Hän arvioi olemassa olevan henkilöstön ammatillisen substanssin niin korkealle, että ”ketään heistä ei ole viisasta menettää”. Kuulin nämä toimitusjohtajan sanat painokkaina ja päättäväisinä. Seuraava fototallenne alleviivaa sekä asiaa kuin myös henkilöä, jollaisena opin hänet tuntemaan.

MITÄ NEUVOKSI?

MITEN SINÄ ETENISIT?

Esitän Sinulle nämä otsikon kysymykset. Asemasta ja työroolistasi käsin, etsi ja viitoita hyvää tulevaisuutta! Toimitpa itse tällä hetkellä johto- tai esimiestehtävissä tai sitten eläydyit työkokouksen osallistujan asemaan.

Tämän kolmiosaisen blogikirjoituksen otsikkona on ollut Salamointia ja sydänääniä. Siinä sukellettiin taanoiseen ”Vipu Nakkilan” yrityksessä koettuihin ilmiöhin. Yrityksen nimi oli keksitty, mutta kuvatut henkilöt, ilmiot ja yristyskuvaus todellisia.

Jotta arkisessa työelämässämme ei kävisi kuten oli pupun kohtalo aloitusosassa, viitoita mielessäsi niitä polkuja ja toimenpiteitä, joilla suotuisat sydänäänet turvataan Sinun työyhteisössäsi eri toimijoiden kohdalla.

Ole vastuullinen omasta tilastasi! Ja jos jokin seikka työelämässä ja -työkokouksessa jurppii, olethan päättäväinen pandemia-aikanakin. Asioihin voi vaikuttaa. Työhyvinvointia tulee vaalia.

Tässä tuntemassani työyhteisössä asiantilaan aikoinaan puututtiin. Yrityksessä tehtiin pitkälle kantavia tukitoimia. Bisneksen suotuisat vuodet jatkuivat.

Toimitusjohtajan kirjoittamin sanoin:

Meillä ei ihmistä kone korvaa…teimme toimintatulosta tukevia valintoja, kun tartuimme pitempiaikaisiin sparrauksiin… nyt tarjoamme tämän mahdollisuuden jokaiselle työntekijälle tehtävästä riippumatta… henkinen hyvinvointi ja työssä jaksaminen eivät ole enää vain fraaseja. Tätäkin aluetta tarkastellaan tällä hetkellä jokaisen uuden toimeksiantoprojektin kohdalla, niin valmistelu-, toteutus- ja luovutusvaiheessa… mutta tarvitsemme jatkossakin systeemin ulkopuolista ´hengityskoneistoa´, teitä alanne osaajia.

”Liäkitystä” ensi tilaan! >>> Teemavideo (Pythagoraan maljasta)

Jos toivot lisälukemistoa, ehdotan suosituksin tätä erityisen tuoretta (2020) ilmestynyttä kuvan kirjaa. —-

Tämän blogikirjoituksen kuvalähteinä:

Kuvapankki Pixabay (1,2) ja Timo Juutinen (3-6).

 

 

TYÖNOHJAUS 2019 ja TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT) MIKKELI

Timon Työnohjus 2019. Tämä blogikirjoitus on varsinainen asiakuvaus otsikon aiheesta, eli siitä, millaista työnohjaustyö oli  Timon Työnohjaus ja Terapiassa vuonna 2019. Miksi kirjoitan tästä aiheesta, siitä kerroin johdanto-osassa. Löydät sen julkaisupäivityksenä 29.11.2019.

 

Työnohjaus – mitä sen?

lyhyesti!

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arvioimista ja kehittämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Yhdessä tutkimme työn, työyhteisön ja omaan rooliin liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja tunteita. 

Turvallinen ja rohkaiseva ilmapiiri sekä kokemuksesta oppiminen tarjoavat maaperän ohjattavan kasvulle ja menestymiselle työroolissaan ja tehtävässä osana yritysyhteisöä.

Oma kuninkuusajatukseni on: työnohjaus on enemmän kuin ”muutos, uudistuminen tai kehittyminen” sanojen semantiikkaa. Työnohjausprosessin käyneen tulisi voida summata, esimerkiksi, Lihasta luiden ympärille -sloganin jollakin henkilökohtaisella tuloksellaan. Kaikki me ymmärrämme, että tuloksellisuus korreloi prosessin pituuden ja työskentelymotivaation kanssa.

 

Timon Työnohjaus 2019 tilastojen valossa 

Kuten yrityksen nimikin ilmaisee, Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) toimeksiannot kohdistuvat sekä työelämän sektorille että terapeuttiseen toimintaan. Asiakaskunta on näissä kummassakin omansa, joskin hybridisyys on vuosi vuodelta allekirjoittaneella lisääntynyt.

Hybridi tässä tarkoittaa sitä, että sama toimeksiantaja saattaa ostaa molemmilta sektoreilta tai sama henkilö on TTT:n asiakkaana niin työelämän kehittämisjutuissa kuin siviilielämän lähisuhteittensa terapeuttisessa työskentelyssä.

 

Tästä hybridiajattelusta tein kuluvana vuonna lyhyen trailerin.

Työssä _ KotonaKokonaisina katso ja lue lisääTTT:stähttps://timojuutinen.fi/ajankohtaista

Julkaissut Timon Työnohjaus & Terapia Torstaina 12. syyskuuta 2019

 

Tässä blogissa toteumatilastot avataan siis ainoastaan annetun työnohjauksen osalta. Tällöin esityksen ulkopuolelle jää muu kelvollinen: yksilö-, pari- ja perheterapia, nimenomainen sovittelu- tai konsultointityö sekä kaikki 3K Savon kehittämispartnerina toimimiseen käytetyt työtunnit vuonna 2019.

Allekirjoittanut antoi vuonna 2019 (1.1. – 30.11.) työnohjausta yhteensä 165 tuntia seuraavasti:

 

22 eri ryhmälle (yht. 72 h /ryhmätyönohjauksessa henkilömäärä vaihteli 5-15 välillä)

4 eri tiimille (yht. 20 h /tiimiohjauksissa henkilömäärä vaihteli 3-7 välillä)

21 eri yksilölle (yht. 73 h)

 

Työnohjauspalvelujen kilpailutukset 2019

Yritys osallistui vuonna 2019 kahteen valtakunnalliseen (Hilma) palvelutarjonnan kilpailukseen. Molemmissa tilaajat (Essote, Mikkelin kaupunki) tutkivat ja pisteyttivat kaikki tilaajan lähtökriteerit täyttäneet palveluntarjoajat. Heitä oli useita kymmeniä; 220 km säteellä Mikkelistä.

Tarjoajien vertailuissa, jotka koskivat muun muassa koulutuspätevyyttä, hankitun praktiikan määrää ja työmetodien monipuolisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, Timon Työnohjaus ja Terapia menestyi molemmissa työnohjauksen kilpailutuksessa erinomaisesti. TTT toimii seuraavat vuodet mm. näiden isojen yhteisöjen ensisijaisena sopimustoimittajana.

Isoista sopimustoimittajista on lisäksi mainittava Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), jonka kilpailutettuna kehittämisen asiantuntijakonsulttina Suomessa jatkoin vuonna 2019. 

 

Asiakaspalautteet 2019

Olen kertonut Kaikella on mittansa -videossa, että yrityksen edellisillä verkkosivuilla oli luettavissa 176 työnohjaustyön asiakaspalautetta. Linkki lopussa teemavideon uusimpaan versioon.

Listaan nykyisiltä TTT:n sivuilta 10 viimeisintä käyttäjäkokemusta. Näin ajattelin, kun suunnittelin rakennetta tälle blogikirjoitukselle. Kun keräsin asiakaspalautteita vuodelta 2019, havaitsin tuoreimmat arviot varsin pitkiksi. Päätin siteerata ainoastaan viisi viimeistä; joskin niitäkin hiukan lyhentämällä. Siis tuoreimmat vuodelta 2019. 

Kaikki ulkopuolelle jäävät ovat halutessasi Sinunkin luettavissa, toisaalla näillä yrityksen verkkosivuilla.

Omana havaintona näistä ulkopuolelle jäävistä voisin todeta: Työnohjaus oli koettu turvalliseksi työtavaksi, jolla tuntui (kokoonpanoasetelmasta riippumatta) olleen subjektiivista hyvinvointitulosta ja jotakin kaivattua toimintakykymuutosta. Tämä muutos oli nimetty joko yksilö- tai ammattiryhmäkohtaisena.

  • Ansku / ”kymppi”

    Haluan nykyisestä ”kymppi-työroolista” käsin antaa kirjallisenkin palautteen. Suullisesti niin tein esimiehelleni, kun tämä sovittu kymmenen kerran prosessi päättyi.
    Koin erittäin hedelmällisiä työhön panostamisen keskusteluja kanssasi. Tämä henkilökohtainen taipumusanalyysi, jonka toteutin ja johdollasi moniulotteisesti purimme, oli mielestäni sytykkeenä useimpiin minun työssäni haasteellisena vastaan tulleeseen kysymykseen.
    Taitoni ”kymppinä” ovat toistenkin mielestä minulla uudistuneet ja parantuneet. Jaksan paremmin. Osaan arvioida päivittäin tehtäväkohtaista prioriteettiäni. Minut on pyydetty mentoriksi toiselle vastaavalle (uudelle) tämän omassa yksikössään. Olen tyytyväinen jakaessani sitä, mitä itse yksilötyönohjauksessa olen luotettavana oppinut ja oivaltanut. Pomolta myös kiitoksemme! Ps. Luulen ja tiedän, että meiltä tulee toimeksiantopyyntöjä jatkossa

  • Matias 

    Pythagoran malja, loistava vertaus!

    Olen ollut työelämässä enemmän tai vähemmän mukana vuodesta 1980 lähtien. Työelämän vaatimukset kiihtyvät vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Samalla työhyvinvointi nousee entistä tärkeämmäksi tekijäksi työn tuloksellisuutta ajatellen. Työhyvinvoinnissa on tiettyjä asioita jotka ovat yhteismitallisia työntekijästä riippumatta. Niihin on julkisesti kiinnitetty huomiota, jokainen yritys, joka haluaa menestyä, laittaa nuo asiat kuntoon.

    ”Ihminen on kokonaisuus”. Allekirjoitan täysin lauseesi. Työminä ja kotiminä kulkevat käsi kädessä. Kokonaisuus on näiden minien tulo. Jompikumpi kun krakaa, kokonaisuus kärsii. Molemmat minät tietysti jakautuu vielä useisiin tekijöihin, joista kokonaisuudet muodostuvat.

    Timon kanssa vuosia yhteistyötä tehneenä tiedän, että hän voi auttaa määrittelemään nuo osatekijät ja rohkaista tekemään työn niiden eteen. Itsestä on sitten lopulta kiinni, onko valmis rikkomaan turvalliset rutiinit.

  • Valm-Team / HR 

    Me kuusi HR-henkistä kiitämme ja kumarramme. Työnohjausprosessi kaikkinensa sekä ne kaksi ajankohtaista täsmäkonsultointia, jotka toteutuivat TTT:ssä, ovat tämän lausuman taustalla. Toimintasi oli meille pitkään muistettava. Suositukset lähtivät verkostossamme. Menestystä! 

  • Pasi Lehtimäki, Johtava konsultti, Gofore Oyj

    Kiitos tärkeän aiheen esilletuomisesta. Työyhteisön hyvinvointiin ja kulttuuriin kiinnitetään edelleen liian vähän huomiota. Useimmat organisaatiot organisoituvat edelleen varsin tuotantolähtöisesti (teollisuuden kaltaisesti), strategian ja mittareiden keskittyen helposti mitattaviin suureisiin (eur, jne). Näin vaikka työn usein tekevät ihmiset, ja asiakkaat usein ihmisiä.

    Tämä estää johtoa näkemästä kaikkia työn tulokseen vaikuttavia tekijöitä. Onneksi työntekijöiden hyvinvoinnin merkitykseen on ryhdytty kiinnittämään enemmän huomiota.

    Johtajat usein haluavat laskelmia, paljonko hyvinvointiin panostaminen tuottaa. Johtaminen on helppoa jos aina olisi kaikkeen valmiit laskelmat. Johtamisesta voidaan puhua vasta sitten, kun on luotettava työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisen kannattavuuteen, vaikka mittarointi ei hyötyjä (heti) voisikaan osoittaa.  

YritysPalaute/Johtoryhmä

”Jo johtoryhmässä tämä tiedostettiin… Yksilösparraus oli firman tilanteessa paras steppi ennen muutoksen jalkauttamista. Hoidit hienosti! ’Tulilinjan’ tiimivastaavat odottavat vuoroaan. Kiitos partneri Timo!” 

 

Videossa lisää…

Aiemmin artikkelissa viittasin työnohjauksen teemavideoon. Tässä on linkki asian uusimpaan versioon, jonka tuotin 3K Savon asiantuntijapartnerina.

Kaikella On Mittansa 2019 -tallenteessa saat arvokasta infoa työohjauksesta työhyvinvoinnin näkökulmasta. Kuulet lisää toteutusmahdollisuuksista ja toiminnan hyödyistä sekä siitä, maksaako se maltaita?

Videon myötä kannustan Sinua tuumaamaan, kuinka löytää työssään tekemisen ilo ja näin samalla lisätä omalta osaltaan koko työyhteisön työtyytyväisyyttä.

Olethan vastuullinen ainakin itsesi suhteen! Sillä lähtökohtaisesti olet itsesi ja työsi paras asiantuntija. Tee todellisuus näkyväksi!

Timon Työnohjaus 2019 –  kaikki muut videot löydän tästä.
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

TYÖNOHJAUS 2019 ja TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT) – Johdanto –

Johdanto. Tämä blogikirjoitus on kiinteästi ajassa. Henkisen sysäyksen kirjoittamiselle tarjosi Lapsi mukaan töihin -päivä. Tämä 22.11.2019 vietetty ”LMT” sekä ilahdutti että harmitti minua Timon Työnohjaus ja Terapiassa. 

Ajattelen täsmälleen teemapäivän kehittäjien tavoin, että ” lapsen on hyvä tietää, missä aikuiset tekevät työtä ja mitä työnteko on”. Valtakunnallinen LMT näkyi myös täällä Mikkelissä, josta Itä-Suomen ykköslehti Länsi-Savo referoi ansiokkaasti. Tulin iloiseksi asiasta ja median tuokiokuvista.

Laitan loppuun linkin, jotta sinäkin voit tuumata ja tunnelmoida…

Harmitukseni 22.11.2019 teemapäivässä puolestaan liittyy siihen, että ´lapseni´ alenevassa polvessa ovat joko yli- tai ali-ikäisiä. Aikuistuneita en enää voi vaivata. Lapsenlapset ovat niin pieniä, että heidän ´kiikuttaminen´ A1:een olisi aikaekonomisesti epäviisasta. 

Niinpä päätin kuvata työnohjaustyötä, tätä Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) toista työkärkeä ja keskeistä kivijalkaa. Mitä se oli vuoden 2019 toteumana, se kerrotaan nyt kaikelle kansalle. 

Esityksen ulkopuolelle jää kaikki muu kelvollinen: yksilö-, pari- ja perheterapia, nimenomainen sovittelu- tai konsultointityö sekä kaikki 3K Savon kehittämispartnerina toimimiseen käytetyt työtunnit vuonna 2019.

Kirjoitusajankohta, vuoden 2019 lopulla aktivoi katselemaan tuntitilastoja myös omin silmin. Eikä lisäksi ole mikään salaisuus se, että pyrkimykseni läpi työhistoriani on ollut transparenttisuuden liputtaminen. Iseäni kohtaan. 

Tämä tarkoittaa sitä, että yksilön työ ja toiminta olisi kohtuullisen läpinäkyvää ja avointa. Silloin se tarjoaa oivan alustan oivaltamiselle ja uuden oppimiselle. ”Oppi ei ojaan kaada!” sanoitti vanha kansa. Samoin ”Taito ei ole taakaksi”. 

Ennen varsinaista otsikon mukaista kirjoitusta, viivähdä videolla. Siinä ainakin Meerille, Siirille ja Tinolle tulee tuntuma siitä, mitä se iskä tai äiskä päivisin tuunaa…

Jatka varsinaiseen työnohjaustyön vuoden 2019 toteumaan >>> Se on luettavissa 

VIRIKKEITÄ VAIVATUILLE – kolmesti kostosta!

Lopetin Joulua helmikuussa nimisen blogitekstin mietteisiin, mitähän pitäisi ajatella kostosta. Tarkasti näin… ”jatkan kostosta…Nähtäväksi jää, voisiko se olla seuraavan blogikirjoitukseni aihe… Palataan!”

En kiireiltäni kiirehtinyt lunastamaan tuota lupausta. Lisäksi perustelin menettelyä itselleni mietinnällä, tokkopa `kostopohdinta` ketään tämän enemmän kiinnostaisi…

Sain kuitenkin juhannuksen edellä postia.

Nuorehko keskiasteen opiskelija ihmetteli, miksi hän ei löydä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tai yrityksen vastaavilta Fb -sivuilta kostosta… Tämä viesti johti pariin perin mielenkiintoiseen puheluun keskenämme. Siinä asiaa mietittiin teoreettisesta näkökulmasta mutta erityisesti kontaktoineen omaa elämäntilannetta koskevana kysymyksenä. Tästä ei sen enempää. Sen sijaan kirjoitan asiasta tässä blogitekstissä, joskin kovasti tiivistämällä . Virikkeitä vaivatuille.

3 Kostoa

Kosto ja kostaminen nähdään ja nimetään tässä kolmenlaiseksi. Voidaan puhua vapaammin ensimmäisen, toisen ja kolmannen asteen kostosta.

VAHVEMMAN VALTA

Alimman asteen kosto on vahvemman valtaa. Tällainen kosto vallitsee erityisesti luonnossa. Syö tai tulet syödyksi! Näemme, kuinka isompi, vahvempi ja nokkelampi ottaa vallan eläin- ja kasvikunnassa. Sellainen on luonnon laki.

Tämä alimman asteen kosto ei suinkaan merkitse, etteikö tätä vahvemman valtaa kohdattaisi ihmisten kesken. Jo pienestä pitäen. Muistelen vain esimerkiksi sitä aikaa, kun itsekin pelokkaana ekaluokkalaisena menin välitunneille ison koulun pihamaalle tai kun koulupäivä päättyi, koulun pelikentälle. Isommat jyräsivät.

Kun sitten hiukan vartuin, kuulin aikuisten toistavan ilmausta ”Heikot sortuu elon tiellä, vahvat vain porskuttaa”. Hokemaa tunnuttiin käytettävän milloin fyysisen kunnon tai taloudellisen vaurauden kansanomaisena vertauksena.

Heikomman sortaminen sopii meille. Valitettavasti. Jostakin syystä.  Tästä ”jostakin syystä” Raamatun – maailman luetuimman kirjan – Paavalia siteeraten ”… Tahto minulla kyllä on, mutta voimaa hyvän toteuttamiseen ei, sillä sitä hyvää, mitä minä tahdon, minä en tee, vaan sitä pahaa, mitä en tahdo, minä teen” (Room 7:18-19).

Kun itse huomaan olevani välinpitämätön vahvemman valtaisena, ja teen mitä teen… kuittaan tekemiseni olan kohautuksella. Valitettavasti.   

OIKEUDEN KOSTO 

Oikeuden kosto eli tasavertaisuuden noudattaminen. Sen voimme nähdä edellistä ´jalompana´ koston muotona. Miksi? Siitä yksinkertaisesta syystä, että oikeudenmukainen yhteiskunta ja yhteiselämä edellyttää ja vaatiikin tasavertaisuutta. Tämä tuntuu suomalaisesta ymmärrettävältä. Rangaistus määräytyy teon mukaan.

Kun koulupoikana pääsin kirjojen maailmaan, törmäsin, kuten kenties Sinäkin – muun muassa sellaisiin kuin ”silmä silmästä” tai ”paha saa palkkansa”  –periaatteisiin.

Aikuisena olen ymmärtänyt, että esimerkiksi vakuutukset, joita meille kuluttajille herkiämättä tarjotaan, perustuvat kiertoteitse tähän oikeuden kostoon. Ostamalla vakuutuksen ostan oikeutta itselleni. Varaudun siihen tilanteeseen, jos ja kun, joku toinen ihminen tai taho tulisi tekemään pahaa itselleni.

Tässä keskimmäisessä koston muodossa on sellainen jalo periaate, että yksittäiset ihmiset eivät saa ottaa käyttöönsä yhteiskunnalle uskottua toimivaltaa. Yhteiskunnan virkakoneisto ja siinä toimivat henkilöt huolehtivat oikeuden ja koston käytännön konkretisoinnista.

Joskus silti on suuri kiusaus – hyvän nimissä – sivuttaa tämä laajasti hyväksytty linjaus toimintavastuusta. Esimerkkinä tästä voisi mainita kunnan tai yhteisön, jossa vapaaehtoiset aktivoituvat ikään kuin poliisin valvontatehtäviin, koska poliisiresurssit ovat paikkakunnalla radikaalisesti niukentuneet. Ilmeinen eettinen ongelma, eikö totta?

RAKKAUDEN KOSTO

Kolmas kosto kuulostaa kummalliselta, joskaan esiintymänä ole aivan tavatonta. Korkeimpana koston muotona on sanottu olevan rakkauden kosto eli pahan palkitseminen hyvällä. Viha palkitaan rakkaudella.

Häh! Mitä? Aivanko totta? ”Rakkaudelle ei ole kylliksi vain pidättäytyminen vihasta, vaan aktiivinen toiminta eli rakkauden teot”. Rakkauden kostossa teot ja toiminta voivat olla luovia ja monenlaisia. Koston muoto on keskeisintä.

Kaipaan tätä ´kolmannen asteen kostoa´. Tiedämme, kuinka helposti paha synnyttää pahaa. Siksi ei vain saarnaajien vaan meidän muidenkin kuolevaisten on aiheellista arvioida: Kokeilisimmeko joskus, voiko hyvyys kukistaa pahan. Maksaisimme vihan siunauksella ja parjauksen rukouksella.

Tässä kohden on ehkä mainitsemisen arvoista, että Uuden testamentin, kreikan alkukielisessä tekstissä sana siunaaminen tarkoittaa ”hyvän puhumista”.

Kysyn itseltäni, voisinko sittenkin puhua hyvää toisesta, jonka kanssa ei tunnu olevan yhteistä kieltä tai säveltä, keskinäistä ymmärrystä tai koen vihaa häntä kohtaan?

Mainitsin tämän blogitekstin alussa minua lähestyneestä opiskelijasta ja siitä kuinka meillä sukeutui syvälliset keskustelut koston teemasta. Meillä ja muualla. Molemmilla oli kerrottavissa omakohtaisia kokemuksia aiheesta. Yksimielisiä ja kiitollisia olimme eräästä tarkastelukulmasta.

Mitä totesimme?

HUOMAA!

Suomi on maailman vakain, vapain, turvallisin ja maailman paras inhimillisen hyvinvoinnin vertailussa. Meillä on maailman paras hallinto, vähiten järjestäytynyttä rikollisuutta, maailman riippumattomin oikeuslaitos ja kaikkein vakaimmat pankit.

Täällä meillä, jos missä ovat ulkoiset puitteet mallikkaalla tasolla. Työtä silti riittää… Tähän viittaan myös blogiartikkelin paita-aihekuvassa. Yrittäjänä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) on vuosikymmenen ajan tukenut Asennetta kampanjatyötä. Siitä voit lukea lisää linkillä  www.asennetta.fi

 

Oheinen musa pakottaa minut kysymään, missä yhteyksissä minun pitäisi aikuisena sanoa STOP! Kykenenkö? Teenkö?

 

Työhyvinvointia ”Kaikella on mittansa”

 Työhyvinvointia videolla

Kaikella on mittansa

 

Työhyvinvointia videolla. Koettua työhyvinvointia edeltää vastuun ottaminen!

Tämä viides – kuusi minuuttinen – on kahtaanlainen:

Elämää ja työelämää.

Antiikin viisautta ja vastuunottoa nykyhetkessä.

Tulevaisuutta tehdään tänään – myös työhyvinvointia eri muodoissa.

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tahtoo kantaa oman kortensa kekoon.

Kiitän Hermofilmin Harria –  yhdessä –  loistavan luovasti synnytetystä kuusi minuuttisesta.

Kun on oikeat vehkeet ja taitoa sekä oikeanlaista tahtoa, tulosta syntyy!

Ilman saamaani maljaa en olisi kuitenkaan työstänyt Teemaklinikan asiaa nyt nähtävän kaltaisena. Kiitos teille!

Lisäksi toisiin TTT:n julkaisemiin videoihin tästä. Niitä on tällä hetkellä kahdeksan.

Kuusi minuuttinen meille kaikille – Var så god!

TTT:n videotuotantoa

UUSIN

VÄLÄYKSIÄ VASTAANOTOLLA…

KORONA-AJAN KONSULTOINTEJA

Ystävänpäivänä 14.2.2021

 

KOKONAISINA!!!

 Lyhyt Traileri

TTT:n ´Toimintafilosofiasta´

myös Blogikirjoituksiin

Työssä _ KotonaKokonaisina katso ja lue lisääTTT:stähttps://timojuutinen.fi/ajankohtaista

Julkaissut Timon Työnohjaus & Terapia Torstaina 12. syyskuuta 2019

TYÖYHTEISÖSOVITTELU

Restoratiivisesti

Kysy ja vastaa -periaatteella

Syventävä blogiteksti (syyskuussa 2019)

 

Suhdesovittelua – kun ihmissuhteet solmussa

Sisältönä parisuhde- ja perhe-elämä

syventävä blogiteksti (elokuussa 2019)

 

Kaikella on mittansa

6 minuuttinen – – – työhyvinvoinnin puolesta – – –

 

Hybridi hyödyttää!

 – – – Polku parempaan työelämään – – –

 

Monipuolisin – – – Esittelyinfo – – –

 

Katsotuin – – – Pallo haltuun yhdessä – – –

Komppaa 3K Savo!

Tätä videota ei suinkaan pidä unohtaa tai ohittaa… Parneri Timo Juutinen … mm. Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) äärellä.

 

Tapaamisiin! 

https://www.timojuutinen.fi/yhteys/

ARVIOITA JA PALAUTTEITA

ARVIOITA JA PALAUTTEITA

(kokijat)

Tämä on kolmas ja viimeinen osa kirjoitussarjassa Arvioita ja palautteita. Nyt ääneen pääsee yrityksen varsinainen asiakaskunta. Nimeän heidät tässä kirjoituksessa ”kokijoiksi”. Heille kysymys yrityksen toiminnasta on sitä, millaiseksi he ovat asiat kokeneet.

 

Luulenpa aika varmana, että olisin paneutunut tämän blogikirjoituksen sisältöön, vaikka en olisi päässyt yritysyhteistyöhön kansanvälisten Business Management -opiskelijoiden kanssa, loppusyksystä 2016. Tästä yhteistyöstä ja näiden nuorten aikuisten, ”näkijöiden”, arvioista kerroin sarjan kahdessa edellisessä kirjoituksessa. 

 

Aikaisempia asiakasvihjeitä 

 

Sain pontimen tämän kirjoituksen rakenteelliseen sisältöön suorien yhteydenottojen seurauksena. Syyskuussa 2016 eräs minulle tuntematon henkilö soitti ja kysyi, ”mistä löydän luonasi käyneiden kokemuspalautteita, kun tahtoisin niitä ensin lukea”. Marraskuussa samana vuonna eräs toinen, blogikirjoitustani aiemmin kommentoinut henkilö puolestaan ehdotti, ”laita suoralinkit ihmisten kokemuksiin, kun niitä useita sellaisia olet saanut. Joulukuussa 2016 luin jo selvää kiukkua sisältäneen sähköpostiviestin, ”kun kommentit pitää rullata ruudulla… ja siirtyä toiselle sivulle tekemään samoin…ei sellaista autolle kävellessä viitsi tehdä, ja niin ne jää lukematta, ehkä ikuiseksi ajoiksi!” 

 

Kerään nyt tässä ´kokijoiden blogitekstissä´ yhteen sitä aineistoa, joka on ollut ja/tai on edelleen luettavissa samassa muodossa eri foorumeilla. Etenen kronologisesti.

 

Aiemmat (”haukkakuvalliset”) TTT:n verkkosivut

 

Tämä on verkkosivufoton pohjalle tehty paikallislehden (Länsi-Savo) mainos, jonka kohdistus oli tässä nimenomaisesti parisuhdeterapia.

Ensimmäiset Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) verkkosivuni olivat ´nettitarjottimella´ vuosina 2008 – 2015. Miten asiakaspalautteet näkyivät mainittuna ajanjaksona?

 

Olin tuolloin läpinäkyvästi tiedottanut, niin verkossa kuin kaikille asiakkailleni henkilökohtaisesti, tästä asiasta seuraavasti:

Asiakaskokemuksia ja palautteita voi halutessaan jättää, nimettömänä julkaistavaksi, silloin kun ne koskevat työnohjauksia, työyhteisön kehittämistä, alustuksia, mentorointia, yrityssparrauksia tai coachauksia.

Miksi nimettömänä?… Eikö palveluntarjoajalle olisi eduksi, kun asiakaspalautteessa tulisi näkyviin se, mikä yritys tai yhteisö oli asiantuntijapalvelua tilannut ja mitä yhteistyössä oli vastineena saatu? Tämä oli seikka, jota pohdin pitkään luottamus- ja imagokysymyksenä.

 

Lopulta linjani ratkesi selkeänä. Taustaratkaisu löytyy asiakaskokemuksesta. Olin nimittäin kehittämistyön kuvioissa tullut kohdanneeksi henkilöitä, jotka tahtoivat (koulutustaustastani johtuen) laajentaa näkökulmaa. Tällainen tilanne saattoi tulla eteen, vaikkapa yrityksen toimitusjohtajan kanssa. Henkilöllä oli selkeä toive käsitellä ja paneutua työkuvioiden ohella myös oman lähipiirin erilaisiin kysymyksiin.

 

Niinpä tällaisen odotuksen ilmetessä, ei ollut lainkaan tavatonta, että toimiva toimeksiantokontakti jatkuikin eri sopimuksella, esimerkiksi omana tukea antavana, mutta lyhytkestoisena keskusteluterapiana. Mukaan saattoi tällöin tulla joku henkilön yksityiselämän kannalta tärkeä henkilö.

 

Ajattelin, että koska sain osakseni kuvatun kaltaista henkilökohtaista luottamusta — vieläpä toistuvasti, päätin linjata: Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) verkkosivuillani ei kukaan mainitse toimeksiantajaa tai yritysnimeään. Silloin ei ainakaan tule spekulaatiota, missä yhteisössä tai yrityksessä ja kuka hakee ”kehittämispotentiaalia myös terapialähtöisesti”.

 

Varsinaisten terapia-asiakkaiden kohdalla tämä ”nimettömänä” kysymys oli puolestaan vaivattoman helppo ratkaista. Kaikki terapiakontaktien palautteet (sellaisena huippu erinomaisetkin) sanoin ehdottomasti jättäväni julkaistavien ulkopuolelle. Ihmiset ymmärsivät rajauksen täysin. Näin menettelin ”intiimiyden” tähden.

 

Ensimmäisillä verkkosivuillani julkaisin 176 asiakaspalautetta. Tässä yhteismäärässä oli niin yksilöiden kuin tiimien yhteisiä arvioita, siitä miten työskentelyprosessi oli koettu. Samoin se luku sisälsi eripituisten työnohjauksien analyyseja, yhdeltä tai useammalta henkilöltä. Eli 176:n palauteluvun taustalla on määrällisesti ehkä toinen mokoma varsinaisia yksittäisiä henkilöitä. En ryhdy toistamaan saamiani palautteita. Ainoastaan totean, että kun luin mainittuja asiakasarvioita nyt uudelleen, en tullut tuntemaan alakuloa tai vastaavia tuntemuksia.

 

Nykyiset TTT:n verkkosivut

  Tässä verkkosivujen etuaukeama värittömänä ja ilman tekstejä, yhteystietoja ja somelinkkejä

Etusivun alanurkassa on pyörivä Asiakaspalauteosio. Tämän blogikirjoituksen kirjoitusajankohtana siinä pyörii seuraavat kolme. Hengeltään ne ilmentävät aikaisemmalla Timon Työnohjaus ja Terapia sivulla julkaistuja (176) asiakaspalautteita. Ei tässä mielessä uutta auringon alla!

 

Prosessipalautteeni kolmella sanalla: Henkeä! Järkeä! Jatkuvuutta! – tuhannet kiitokset Timppa!

Avullasi avasin. Sait minut löytämään ja hyödyntämään. Se sinun 7+2 -valmennusohjelma tarjosi minun tapauksessa juuri sitä tarkastelua/painotusta, jota tällä hetkellä pomona kovasti kaipasin. Tänä raskaana aikana menen eteenpäin vahvempana, ovat muuten huomanneet…

Tiimimme kiittää coachingista. Se oli tiivis rykäisy – tarpeellinen ja pyydetyn täsmäjutun ansiokasta hoitamista.

 

Yrityksen nykyisillä verkkosivuilla julkaistaan allekirjoittaneen blogikirjoituksia. Tämä nyt parhaillaan lukemasi on järjestyksessään 31. täällä julkaistu artikkeli. Näitä monenkirjavia kirjoituksiani ovat eri ihmiset kiitettävästi kommentoineet. Näitä lyhykäisiä  –  aina kulloisenkin artikkelin lopussa  –  kommenttipalautteita löytyy TTT:n nykyisiltä verkkosivuilta (tällä hetkellä) yhteensä 74 kpl. Kannustan tutustumaan!

 

Suomi24

Suomi24.fi sivustolla ja Etelä-Savon aluekohdistuksella taannoin (2014) kysyttiin, että 

Löytyykö Mikkelistä hyvää avioliittoneuvojaa? Seurakunta tarjoaa tätä palvelua, mutta mistä muualta kannattaa kysyä? Onko kokemuksia? Vuosia takana paljon, mutta ajatukset ei enää oikein kohtaa. Haluaisin vielä jatkaa, mutta en tiedä jaksanko enää itseäni kiusata.

Keskustelu oli aluksi varsin vilkasta, ja ihmiset kirjoittelivat kokemuksiaan monen kirjavasti… Timon Työnohjaus ja Terapiaan (TTT) liittyvänä sieltä on löydettävissä nämä kolme keskustelukirjoitusta. Liitän ne sieppauskuvina.

 

 

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) Googlessa

Täältä ”kirjoita arvostelu” otsikon alta on kirjoitusajankohtana löydettävissä kahden mieshenkilön lyhyet kuvaukset.

 

Hakeuduin työnohjaukseen kun unelma-ammatti alkoi muuttua liki ahdistavaksi. En osannut pitää huolta työn ja vapaa-ajan tasapainosta; Nyt osaan paljon paremmin ja asiat on raiteillaan sekä töissä että vapaalla. Kiitos Timo.

Timo on luotettava ja ihmisten kanssa hyvin toimeentuleva. Hänelle on helppo puhua. Hän on alansa ammattilainen. Voin suositella. Henkilökohtaista kokemusta löytyy.

 

Erilaiset yritystietokannat

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) löytyy useasta yritystietokannasta, esimerkiksi Suomen Yrityshaussa kuvauksella

Johtajuutta, työhyvinvointia ja ihmisen kasvua tukevia palveluja yrityksissä ja yhteisöissä. 

Suomen Cylex-toimialaluettelossa Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) merkitään 5 tähdellä, jolloin se sisältää yritysesittelyn ja kattavien yhteystietojen lisäksi kuvia, videoita ja arvioita kyseisestä yrityksestä.

Timo on alansa rautainen ammattilainen, joka varmasti löytää tilanteisiin sopivat menetelmät tarpeen mukaan. Tunnen hänet henkilökohtaisesti. Hän on erinomainen kuuntelija ja keskustelija joka taatusti huomioi asiakkaan ja hänen tarpeensa. Uusi Hybridi -tuote on kuvattu selkeästi…  www.cylex.fi 

 

Nyt on aika siirtyä musiikin maailmaan  – alansa eräät taitajat ovat tässä. Jukka Leppilampi ja Marzi Nyman Triolta tahtoisin sinun kuulevan esim. Vuorella biisin. Riisuttua ja sielukasta! (Nyt linkitysvaiheessa oli Vuorella video väliaikaisesti  suljettu). Oheisella, julkaisuhetkellä toimivalla linkillä pääset ainakin Trion tunnelmaan. 

 

ARVIOITA JA PALAUTTEITA

ARVIOITA JA PALAUTTEITA

(Näkijät)

Näkijät − ketä ja millaisia?

Vuoden 2016 loppupuolella olin yhteistyössä, nykyisessä Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamkissa opiskelevien Business Management opiskelijaryhmien kanssa. He opiskelevat intensiivisesti markkinointia, markkinoinnin suunnittelua ja myyntiä. Työkielenä näillä nuorilla aikuisilla on läpi koulutuksensa ajan englanti. Aloitteen tälle ´yritysanalyysille´ teki markkinoinnin lehtori Anne Turunen Liiketalouden yksiköstä.

 

Yhdeksän Business Management opiskelijaa tutustui ja analysoi Timon Työnohjaus ja Terapiaa (TTT) kahdessa eri ryhmässä. Tässä yhdeksän määrässä oli ainoastaan kaksi suomalaista opiskelijaa.

 

Kaikki opiskelijat edustavat minua nuorempaa, sekä samalla, lähtökohdistaan toisella tavoin maailmaa nähnyttä sukupolvea: he ovat syntyneet internet-maailmaan. Heitä on totuttu y-sukupolvena kutsumaan diginatiiveiksi tai Peter Pan -sukupolveksi; sosiaalisen sukupolven yhdistävä avainkokemus on, että ”Maailma on verkossa”. Jotkut tässä yhdeksän henkilön analyysiryhmässä kuuluivat vieläkin nuorempaan, 1990-luvulla syntyneiden z-sukupolveen.

 

Tästä johtuen minua sangen suuresti kiinnosti se, mitä nämä kansainväliset opiskelijat tulevat projektitöissään esittämään; mitä he ilmaisevat kohdeyrityksen ulkoisesta imagosta ja palvelutarjonnasta. Tulokulma asioihin on heillä kaiken aikaa markkinoinnin ja myynnin näkökulma.

 

Kaikki analysoijat olivat siis ns. ”ulkopuolisia”; heillä ei ole henkilökohtaista asiakaskontaktia yritykseen. He keräävät kohdeyritystä koskevan analyysiaineiston netistä, yrityksen verkkosivuilta ja eri sosiaalisen median kanavista. Voidaan perustellusti sanoa, että he tarkastelevat asioiden tilaa neutraalin objektiivisesti.  Heille ”asiat ovat niin kuin ne näyttävät”. Nimeän heidät tässä blogikirjoituksessa ”näkijöiksi” − myös siitä lisäsyystä, että heidän näkemyksensä tulevat osaltaan auttamaan minua yritykseni tulevaisuuden kuvan kirkastamisessa.

Pääsin tässä yritysyhteistyössä kuin näköalapaikalle – hyödylliselle sellaiselle! Sain yrittäjänä käyttööni yli 30 liuskaa heidän työstämää englanninkielistä materiaalia. Minulla olisi perusteltu syy kirjoittaa pitkäkin blogikirjoitus näistä arvioista. Saadun aineiston perusteella minun ei tarvinnut punastella, päinvastoin. Tässä referoin vain joitakin opiskelijoiden tekemistä arvioista.

 

Millaisia markkinointistrategioita verrattuna kilpailijoihin?

Tätä kysymystä opiskelijat selvittivät vertaamalla 16:ta eri yritystä, joiden he katsoivat tarjoavan Mikkelin seudulla samankaltaisia palveluja kuin analyysiyritys. Nämä 16 eri palveluntarjoajaa he jakoivat kahteen eri ryhmään. Ensimmäisen ryhmän muodostivat yritykset, jotka tarjosivat työnohjausta ja terapiaa. Toisen ryhmän yrityksiä taas yhdisti työnohjaus ja valmennuspalvelut (Coaching).

 

Alan opiskelijoina he lähes järkyttyivät siitä, kuinka vähän ja yksisilmäisesti vertailussa olleet yritykset olivat panostaneet omaan markkinoinnin strategiaansa. Tässä mielessä kohdeyritys erottautui selvästi edukseen.

 

We found out that there exist at least 16 competitors which offer similar services as Timo has, but none of the competitors offer such a big variety as he has. Also, when analysing the competitors, we decided to divide them into two groups.

The first group is about those who offers work guidance and therapy. The second group of competitors offers work guidance and coaching services.

If talking about the competitors’s marketing strategies, unfortunately, they are not so good. So, all in all, we can conclude that TTT is very strong competitor.

 

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) sai kilpailijoihinsa verrattuna erityismainintoja markkinointistrategiastaan. Verkkosivut ovat raikkaat ja ne sisältävät runsaasti erilaista materiaalia. Blogikirjoituksia on niin ikään poikkeuksellisen paljon ja ne ovat arvioiden mielestä ajankohtaisia ja innostavia. Facebook ja Youtube ovat samoin kohtuullisen vilkkaassa käytössä. Heidän havaintojensa mukaan kohdeyrityksessä TTT:ssä Facebookia päivitetään ahkerammin kuin kilpailijoilla on ollut tapana. Asiakaskokemukset ja -palautteet ovat niin ikään huomioitu TTT:n markkinointistrategiassa.

 

Johtopäätöksiä ja tulevaisuuden kehityshaasteita

We found out that Timo’s business is very wide and doesn’t concentrate only on one problem. He deals with a lot of aspects and ready to help people using face-to-face approach or online contacting. He has a wealth of knowledge and this is his main competitive advantage.

 

Miten kohdeyrityksen uudet asiakkuudet syntyvät, myös siitä opiskelijat kirjoittivat. Muistakaamme, että tämäkin heidän tekemänsä havainto perustuu nimenomaisesti ja ainostaan verkossa esiintyvään materiaaliin. Asiakkaista osa saapuu suositusten kautta, toiset taas Facebook-mainonnan tai muun esillä olevan digitaalisen virikemateriaalin innoittamana. Asiakaskunnan liikkeistä ja tulevaisuuden näkymistä he puolestaan kirjoittavat:

In the future the referrals and the word-of-mouth marketing will be having a major role in gaining new customers, because of the fact that in these kinds of service businesses referrals are the most effective to get new customers on board.

 

Tähän nuorten aikuisten esittämään tulevaisuuskuvaan minun on vaivatonta liittyä. Tiedän, että myös näissä palveluissa, joita Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tarjoaa, on ostopäätöstä harkitsevalle asiakkaalle keskeistä ”lähi-info”; siis se informaatio, jota aikaisemmat asiakkaat jakavat, ja nimenomaisesti omana suusanallisena käyttäjäpalautteenaan.

 

Nämä myynnin ja markkinoinnin ammattilaisiksi kouluttautuvat esittivät yhdensuuntaisesti, että tarkastelun kohteena oleva yritys voisi ja tulisi nykyistä rohkeammin pyytää ja tuoda julkisuuteen asiakkaiden omakohtaisia kokemuksia palvelun laadusta ja tehokkuudesta. “Videoklippejä ja erilaisia henkilöhaastatteluja lisää ja rohkeasti somejakeluun!”

 

Tämän kaltaista markkinointiehdotusta he perustelivat tekemillään vertailuhavainnoilla: Timo has a great experience in his area, which is a huge plus, because nowardays it is a very essential asset. Viestinsä tueksi he liittivät oheisen ammattikirjallisuuskuvan siitä, kuinka tulevaisuudessa kokemuksen merkitys entisestään vahvistuu suhteessa hintaan ja tuotteeseen nähden. Tässä  (Picture 1. The Growing Importance of Experience) esitetyt prosenttiluvut kuvaavat sellaista myyntiä jota tehdään yritysten kesken eli ”B to B”.

 

Asiakaskokemukselle kasvot

 

Seuraavassa, jäljempänä ilmestyvässä blogikirjoituksessani keskiössä ovat ”sisään päässeet”. Tällä ilmauksella tarkoitan henkilöitä, joiden arviot ja palautteet perustuvat omakohtaiseen asiakassuhteeseen Timon Työnohjaus ja Terapiassa (TTT). Nämä ”kokijat” piirtävät asiakaskokemukselle kasvot. Jatketaan siellä!

 

Katse huomiseen!  -näkökulma myös seuraavassa biisissä. Tarjoan siirtymisvaiheen taukomusiikkina Mikko Harjunpäätä. Nuoruusajan mutta ei ainoastaan siihen elämänvaiheeseen liittyvä emotionaalinen otos. Katseessa kaunis maailma, tämän laulun sanoituksessa Radio Novan ex-musiikkipäällikkö on minusta  onnistunut varsin koskettavan ylisukupolvisesti.