Tag Archive for: työhyvinvointi

TYÖNOHJAUKSISTA! TARTUIN PALAUTTEESEEN

/by

Työnohjauksista! Tartuin palautteeseen. Tällaiseen blogitekstin otsikkoon päädyin kolmesta syystä; onhan asiassa kysymys työhyvinvoinnista.

Otsikon alkuosa on suora lainaus henkilöltä, joka oli lukenut loppukesästä 2023 julkaisemani bloggauksen ”Apua parisuhteisiimme aikuisen oikeasti…”.

Vaikka hän varsinaisesti kommentoi parisuhteen blogijuttua, kirjoittaja totesi myös muun muassa, että ”eikö palautenäytteitä voisi ja kannattaisi kerätä myös muun kuin terapiatoiminnan osalta, koskapa niitä Sinulla varsinkinkin olisi mistä nostaa esille”. Kommentoija viljeli useammin työhyvinvoinnin sanaa eri kuvauksissaan.

Otsikon loppuosa ”tartuin palautteeseen” ilmaisee puolestaan minun aktiivisuuttani. Kirjoitan eräänlaisen päivityksen Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) / työnohjauspalvelut 2023. Teen tämän jokseenkin samalla rakenteen idealla kuin aiemmin viitattu bloggaus syntyi, eli referoinnissa käytössä ”satunnainen asiakas- ja käyttäjäpalauteotanta”.

Kerrottakoon lukijalle, joka ei ole tietoinen tai ei tässä kohdassa surffaa loppukesän jutulle (nimenomaisesti Timon terapian toimeksiantojen osalta), että yrityksen nykyisiltä verkkosivuilta löytyy sangen runsaasti kansalaiskommentteja ja käyttäjäpalautteita. 

Nykyistä edeltäneillä TTT:n nettisivulla, nimenomaisesti työnohjaustoiminnan ja kehittämistoiminnan asiakaspalautteita julkaistiin yhteensä 176 erilaista. Tässä blogitekstissä siteerataan ainostaan nykyisillä TTT:n sivuilla tulleita käyttäjäkokemuksia.

Vielä oli se kolmas perustelu / syy nyt esillä olevan julkaistavan bloggauksen otsikolle. Se selviää tämän kirjoituksen lopussa. 

 

OTTEITA TYÖNOHJAUS- ja KEHITTÄMISEN PROSESSEISTA TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIASSA

”… Kokemus minullakin on näyttänyt, että henk.koht. executive coachingista on ollut paras hyöty. Siksipä suosin sitä ja työnohjauksia myös organisaatiossani. Menestystä…” Jarmo (45) ”Iki-Savo”

”Nyt talvikauden työnohjaus-soppari umpeutuu. Kesä odottaa. Sinulle! tiimimme puolesta samoja kokemuksia kuin edellä henkilö J.P. oli kirjoittanut. Meille oli tosi avavaa nähdä työjuttuja A1:n perspektiivistä: ymmärsimme uudesti ja opimme toisenlaisia toteutuksia. Kympin suositukset ja hyvää jatkoa Sinulle!” Jyvis-tiimin psta

Työnohjauksia toteutetaan erilaisin kokoonpanoin: yksilöllisenä, ryhmä- tai tiimimuotoisena sekä parityönohjauksina. Mitkä ammattiryhmät ja miten usein? hakevat työhyvinvoinnin rakennusaineita työnohjauksesta. Muun muassa näihin saat vastaukset toimeksiantojen suhteen, kun katsot TTT:n vertailutilastoja, joista blogikirjoitus nimellä Työnohjausta vahvuuksien valossa Mikkelissä Timon työnohjaus ja Terapia (TTT) tänään!

Suoraan artikkelille klikkaamalla edellä alleviivattua kysymystä.

”Minun yksilötyönohjausjaksostani on nyt jo useita vuosia. Onnekseni työnantajani näki tuolloin työnohjausmahdollisuuden kohdallani niin, että sain käydä Timon ohjauksessa pitkään, muistaakseni yli kahden vuoden ajan.

Ohjauksessa sain muun muassa uutta näkökulmaa itsestäni ja ominaisuuksistani suhteessa työhöni. Tämä johti parempaan sekä töissä-, että vapaalla olemisen taitoon. En enää kuluttanut itseäni työasioilla työajan ulkopuolella, enkä väsynyt työssäni entiseen malliin.

…Nyt vuosia myöhemmin, kun ajattelen asiaa, huomaan että tuolloin työnohjauksen avulla oppimani asiat ovat auttaneet oppimaan lisää…

Tiivistäisin asian omalla kohdallani näin:

Vuosia sitten käymäni työnohjaus toi elämääni uutta virtaa, joka kantaa edelleen hedelmää ammattilaisuudessani. Ja muussa elämässä.”  Jukka Repo

Sopimuksesta kirjoitti eräs näin:

”…Mitä tulee käynteihin ja niiden antiin: sain työnantajalta 8 kerran sopparin vuodelle 2022. Käytin kaikki kerrat.

Ja jos en vaihtaisi, maantieteellisesti toiseen, uudella alkavalla Hyvis-alueelle heti tammikuussa 2023, pyytäisin ehdottomasti jatkoa koetulle. Edestakainen matka tulisi kohtuuttoman pitkäksi. Enkä, kuten jo mainitsin, voi ajatellakaan verkkosessioita tämän kaltaisessa henkilökohtaisessa, saatavan annin kärsimättä.

Tahdon tiivistää vinkinä Eloisa-alueella aloittaville: Tämä oli loistavaa esihenkilölle mahdollistunutta sparrausta. Taitavalta. Kokeneelta. Viisaalta. Rohjetkaa käyttää oman työnne ja tehtävänne tähden, työhyvinvoinnin nimissä!

Tuhansin kiitoksin, Timo!” Virpi Kukkohovi-Reijonen

Lappeenrannassa vaikuttava työporukka valitsi mikkeliläisen työnohjajaajan itsensä kannalta perustellusta syystä, tämän muistan, kun satunnaisotanta osoitti oheista käyttäjäpalautetta. Niin ikään muistelen kuulleeni, että he etsivät palvelua hakusanalla työhyvinvointia Etelä-Savossa.

”…Ja sekin on mainittava, että pienellä tiimillämme ei tuolloin mitään omakohtaista kokemusta ulkopuolisen työnohjauksesta. Odotus siis kriittinen, joskin tuen tarve tietoinen.

Minusta me ryhmänä emme varmaankaan niitä helpoimpia, luulisin. Maskit naamalla aloitimme. MUTTA! Ajan kuluessa ei vain nämä suodattimet saimme hylätä, tippuivat myös työmaskimme.

Tämä oli kaiken kaikkiaan valtavan hyvä valinta meillä. Matkustaminen Mikkeliin toi ”etäisyyttä arkikahinointiimme”, kuten eräs meistä vikalla kerralla sanoi. Ei ole vain yksi ja kaksi epätietoisuutta keskenään ja tekemämme työn kannalta, joita A1:ssä puitiin onnistuneesti.

Tämän palautteen annan sekä tiimin vastuuhenkilönä ja myös muiden puolesta. Me puhuimme tästä kokemastamme loka-marraskuun suunnittelupäivässämme.

Kiitos TTT:n Timo. Lämpimät suosittelut muillekin, jotka mahtavat epäröidä tämän kaltaista ’koulutus-tsemppi-kehittämis’ -toimintaa.” M-K Mikkonen Lappeenrannasta

Seuraavat palautteet (3) ajoittuivat koronavuosien sisälle, josta ensimmäisessä selkeästi viitattiin ELYn kehittämiskonsultointeihin. Jälkimmäisissä taas kompattiin jollakin tavoin aiemmin kirjoittanutta: palutearviona Luontaisten Taipumusten Analyysit.

”Minä suosittelen tätä selvitystä. Timpan vetämänä, koska kokemukseni tästä kahdessakin vaiheessa: olin palkkatyössä tiimin vetäjänä, jolloin toteutimme. Ja kun nyt olen toiminut itseni johtajana, halusin palata Juutisen A1:een yksin. Taipumusasiat ovat minulle mielekkään työni ja monien muiden haasteiden & ihmissuhteiden mosaiikissa ollut valtavasti valottavaa. Siinä on tarvittu kokenutta ammattilaista. ESFJ:ltä Peukut!” Mikael _ Toimialayrittäjä_ESFJ

”Jep! Samat sanat kuin edellinen Mikael.
Lisään kuitenkin sen, että Taipumusanalyysejä seurasi meikäläisellä myös morsiammen kanssa Timpan pakeille pyrkiminen & toteutus. Kun hän (Timo) on myös näitä suhdeasioita hantlaava, yksityinen sparraus meille täytti odotukset ja ylittikin. Hyvä tyyppi!” Piällikkö – Saku ESTJ / MPI

Näissä asiakaspalautteissa esiintyi erikoisia kirjainlyhenteitä, kuten ESFJ ja ESTJ. Ne viittavat 16 eri tyyppivaihtoehtoon, kun puhutaan yksilön luontaisten taipumusten myönteisestä hyödyntämisestä. Kirjoitin tästä  ”Ymmärrä erilaisuus – hyödynnä vahvuudet” -nimisessä blogijutussani. Se löytyy suoraklikillä tästä.

Viimeinen tässä satunnaisotoksessa referoitava liittyy Hybridiseen palvelupakettiin. Tämä Hybridinen ”kahden voimalähteen yhdistäminen” työelämän ja ihmissuhteiden maaperälle on ollut minun ”henkilökohtainen kehitystehtävä”, jo vuodesta 2015.  Nykyisiltä verkkosivuiltani saa infoa Timon Työnohjaus ja Terapian muotoilemasta Hybridistä. Käsittelen asiaa useassa blogijutussani. Etusivulta sisältöön ja asiavideoon: https://timojuutinen.fi/.

”Hybridistä oli kyse (vaikka en ole tekninen) ja se oli enemmän kuin onnistunut. 5 krt. Kiitän Timoa! Samoin työnantajaani, kun ymmärsi yskän: tarvitsin haastavan työstressini kanssa työyhteisön ulkopuolisen; ei ketä tahansa vaan luottohenkilön, joka kykeni näkemään työajan ulkopuolelle sopivassa määrin. Olet spesialisti. Varmaan huomannutkin, koska muutkin meillä sen havainneet…” Esihenkilö_Kati_88

BLOGGAUKSEN KOLMAS PERUSTELU / SYY

Sain Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) edustajana vuonna 2017 kutsun tulla palveluntarjoajana arvioitavaksi. Kutsun esitti Kaakkois-Suomen ammattikorkeakoulu Xamk, joka on opetus- ja kulttuuriministeriön tulosmittareilla katsottuna nimetty Suomen parhaimmaksi ammattikorkeakouluksi jo toistamiseen.

Arvioijiksi ryhtyisivät Mikkelin koulutusyksikön, kansainvälisen Business Management -koulutusohjelman, nettisukupolven nuoret aikuiset.

Kutsu oli itselleni yllättävä. Muistan jonkin aikaa miettineeni, millaisen aikainvestoinnin haasteen vastaanottaminen minulle ”puolikielisenä” merkitsee. Prosessin jokaisessa vaiheessa käyttökielenä oli ”Oral English”.

Samalla pohdin, millaisen riskin otan, kun asetan työnohjaus- ja terapiatoiminnan arvion keskiöön, nimenomaisesti markkinoinnin näkökulmasta. Toimialana kyse on kuitenkin kovin toisenlaisesta kuin esimerkiksi kenkä- tai vaatekaupan markkinoinnissa on kysymys.

Päätin käyttää tarjotun mahdollisuuden.

Yhdeksän Business Management opiskelijaa tutustui ja analysoi Timon Työnohjaus ja Terapiaa (TTT) kahdessa eri ryhmässä. Tässä yhdeksän määrässä oli ainoastaan kaksi suomalaista opiskelijaa.

We found out that there exist at least 16 competitors which offer similar services as Timo has, but none of the competitors offer such a big variety as he has.

We found out that Timo’s business is very wide and doesn’t concentrate only on one problem. He deals with a lot of aspects and ready to help people using face-to-face approach or online contacting. He has a wealth of knowledge and this is his main competitive advantage.

Timo has a great experience in his area, which is a huge plus, because nowardays it is a very essential asset.

Lopuksi Business Management opiskelijoiden yksimielinen toimintaohje heidän edellä tekemiinsä vertailuihin perustuneena, suomennettuna:

”…Tarkastelun kohteena oleva yritys voisi ja tulisi nykyistä rohkeammin pyytää ja tuoda julkisuuteen asiakkaiden omakohtaisia kokemuksia palvelun laadusta ja tehokkuudesta. Videoklippejä ja erilaisia henkilöhaastatteluja lisää ja rohkeasti somejakeluun!”

Nämä vertailututkimukseen perustuneet siteeraukset ovat siis kuuden vuoden takaisia. Tuolloin nettisukupolven opiskelijaryhmältä saamani palautearvio on se ns. kolmas perustelu nyt esillä olevan blogijutun otsikolle ja sisällölle! 

LOPUKSI

Tämän blogikirjoituksen artikkelikuvan löysin Tiina Parikalta, jonka tiedämme toimivan samojen työelämäkysymysten parissa toisaalla. Nimesin tämän leikekuvan omavaltaisesti ”kyyhkysen turvaa keskusteluihimme!” Sellaiseen allekirjoittanut pyrkii jokaisessa työhön tai ihmissuhteisiin liittyvässä toimeksiannossa. Tapaamisiin!

TYÖNOHJAUSTA VAHVUUKSIEN VALOSSA MIKKELISSÄ – TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT) TÄNÄÄN!

/by

Työnohjausta vahvuuksien valossa Mikkelissä – Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tänään! on otsikon mukainen varsinainen blogikirjoitus. Osaltaan on kysymys työhyvinvoinnista.

Jutun johdanto saattaa olla Sinulle tarpeellisen tärkeä. Lukaise se, varsinkin jos työnohjaus sisältönsä puolesta on jokseenkin vierasta. Teemajohdantoon pääset klikkaamalla tästä.

Ovatko asiakasmäärät ja toisaalta työnohjauksen tilatut asetelmat, joita ovat yksilö-, pari- tai ryhmämuotoinen, jotenkin muuttuneet viimeisen viiden vuoden aikana?

Kokemamme globaali pandemia säikäytti!

Kuten muistamme, korona-aikaan liittyivät laaja-alaiset ja tiukat kokoontumis- ja työskentelyrajoitteet, vapaalla ja työssä. Kaikkialla.

Tekivätkö nämä monet uudelleenjärjestelyt myös pysyvän loven työnohjaustyölle Etelä-Savossa ja Mikkelissä?

Kykenen vastaamaan riittävän tarkasti omaa toimintaani tilastoiden.

Huomautus lukijalle: 

Käsittelen nimenomaisesti työnohjauksen merkeissä tapahtuvaa palvelutoimintaa. Jätän lukujen ja referoinnin ulkopuolelle kaiken muun ammatillisen toiminnan: mm. ELY-keskuksien tilaamat ja pk-yrityksissä toteutuneet kehittämiskonsultoinnit, samoin julkisyhteisöissä muutoin tekemäni kehittämis-, sovittelu- ja konsultointityö. Niin ikään erilainen terapiana tapahtunut on luonnollisesti tässä esitettävien asiakas- ja työtuntilukujen ulkopuolella.

 

TOIMIVAA TYÖNOHJAUSTA MIKKELISSÄ  –  TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA

VUOSINA 2019 ja 2022?   

Seuraavat kaksi grafiikkaa sisältävät työnohjaustyön vertailevat jakaumat Timon Työnohjaus ja Terapiassa (vuosikuukaudet 1.1. – 30.11). Valotus ennen ja jälkeen koronarajoitevuosiemme. Työnohjaaja Timo Juutinen on vastannut kaikista mainittujen vuosien työnohjauksien toimeksiannoista.

Ensimmäisenä esillä olevassa kuvassa ilmaistaan havainnollisena se tilastotieto, että Mikkelissä kotipesää pitävässä TTT:ssä annetun työnohjauksen määrä on palautunut koronaa edeltävälle vuositasolle. Tunneissa ilmaisten jopa kasvanut.

Kun vuonna 2019 (yksilöille, pareille ja tiimiryhmille) annettu yhteenlaskettu tuntimäärä oli 165 tuntia, on vastaava luku vuonna 2022 yhteensä 221 tuntia.

Montako yksilöä, paria tai ryhmää oli toiminnan piirissä? Tähän keskityn jälkimmäisessä tulostekuvassa.

Kun vertaamme osallistujalukuja kahdelta eri vuodelta, lukijan on hyvä tiedostaa, että tiimi- tai ryhmämuotoiseen työskentelyyn osallistui prosessin aikana eri määrä läsnä olevaa henkilöstöä. Tilaajan työyhteisön akuutit työtilanteet ja osallistujan ajankohtaiset vapaat huomioidaan. Näin on tapahtunut molempina vuosina. Niinpä, toisin kuin yksilö- ja parityönohjauksessa, tilastoitu nuppiluku ja vaihteluväli ryhmien osalta on 3–15 henkilöä / toteutunut työohjausistunto.

Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) työnohjaustyön piirissä oli vuonna 2022 yhteensä 115 työikäistä. Kolme vuotta aiemmin, vuonna 2019 heitä oli 109 henkilöä.

Moniko henkilö esiintyy tilastolukuna ennen ja jälkeen korona-ajan rajoitevuosien?

Erityisen tarkan silmä- ja tilastohavainnon mukaan heitä on vain kourallinen (5 henkilöä).

Summaten voimme ilmaista. Vaikka koronarajoitevuodet vaikuttivat myös työnohjauksen toteumiin, kuukausitasolla varsin merkittävänä ´niiauksena´, silti nämä vuodet eivät kuolettaneet toimintaa! Myös uusia toimeksiantoja käynnistyi vuosina 2020–21.

 

MONTAKO ASIAKASTA YHTEENSÄ?

Kun kysytään yhteenlaskettuja työnohjauksen asiakasmääriä TTT:ssä, voidaan kohtuullisen tarkasti todeta, että neljän viimeisen vuoden aikana työnohjaaja Timo Juutinen on työskennellyt reilut 250 työikäisen kanssa. Työnohjaus on ollut olemukseltaan joko yksilö-, pari-, tiimi- tai ryhmämuotoista.

TTT:ssä palvelutoiminta on vuosikymmenen ajan perustunut systemaattiseen tilastointiin ja niiden transparenttiseen raportointiin, samoin kuin lukuisat käyttäjäpalautteet. Määrät ja arviot ovat osoittautuneet julkisissa ostopalvelukilpailuissa Suomessa siinä määrin huomattaviksi, että kärki- tai piikkipaikoille päätymiset ovat palkinneet niin tilaajaa kuin toteuttajaa.

 

MILLAISIA TOIMENKUVIA TAI AMMATTINIMIKKEITÄ OSALLISTUNEILLA?

Aiemmin kirjoitetun perusteella näyttää ilmeiseltä, että ostettu työnohjaustoiminta on vakiinnuttanut asemansa, osana työhyvinvointipalvelua Mikkelissä ja Etelä-Savossa. Edes laaja-alaiset toimintaympäristön kokoontumisrajoitteet eivät tyrehdyttäneet toimintaa.

Nyt voimme sitten kysyä sitä, millaiset ammattialat käyttävät tätä ammatillista ostopalvelua. Millaisia ammattinimikkeitä tai toimenkuvia työnohjaukseen hakeutuneilla on ollut 2020-luvulla?

Otsikon kysymykseen vastaaminen Timon Työnohjauksen ja Terapia (TTT) osalta on helppoa.

Pelkistetysti ne ovat monenlaisia!

Aakkostan.

** Asentajia – Asiakaspalvelijoita – Asiantuntijoita – Avustajia – Esihenkilöitä – Hoitajia – Johtajia – Kasvattajia – Koodareita – Lääkäreitä – Pastoreita – Ohjaajia – Opettajia – Sovittelijoita – Työnjohtajia – Viljelijöitä – Yrittäjiä.

Huom! Edellisessä listauksessa koonti koski vain sellaisia ammattiryhmiä, joita ryhmänsä edustajina kaksi tai enemmän henkilöä / työnohjaussopimus.

Kaikkia heitä yhdistivät nämä kaksi, tosiasiallinen halu jaksaa sekä menestyä työtehtävässään. 

 

MIHIN KESKITYTTIIN? 

Alla olevat kuvat sisältävät vihjeitä, joskin varsin laaja-alaisena osviittana esitettyyn kysymykseen.

 

 

 

 

 

 

 

Yleisesti voimme mainita, että työnohjausprosessit rakentuivat osallistujan vahvuuksien varaan eri kestoisina. Yhdessä määritelty tavoite mielessä – tapauskohtaisena!

Timo Juutinen työnohjaajana on huolehtinut ja varmistanut sen, että yksilöt ja tiimit lähestyivät työssään olevia haasteita vahvuuksiensa valossa.

Tähän kokeneella työnohjaajalla on perusteensa, eikä vähäisenä se info, joka on sisältynyt osallistujan saamaan Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA) kansioituun tulosteeseen. Näitä analyysejä yksilöt tai tiimit ovat toivoneet kanssani toteutettavaksi.

Tässä kohden on aiheellista lukijalle muistuttaa, että allekirjoittanut liputtaa kokonaishyvinvoinnin puolesta.

Työnohjauksen tulokulmasta tämä merkitsee erilaisia ´työhyvinvoinnin ikkunoita´. Luonteenvahvuuksien (character strengths) lisäksi henkilön tai yhteisön vallitsevia arvoja (values), sellaisina joina ne tosiasiallisesti toteutuvat sekä muita resursseja (resources, supports), kun tähtäyspiste on henkilön kyvykkyyksien (talents, abilities) esiin nostamisessa osaamisen ja työtaitojen (skills) näkökulmasta. Viimeistään työnohjaaja on hän, joka kysyy sparrattavaltaan  tämän todellisten kiinnostuksen kohteiden (interests, passions) perään, ehkä piilevienkin.

Yhdessä edelliset kuusi tulokulmaa muodostavat ns. Voimakehä-kokonaisuuden, josta tehdään tällä hetkellä kotimaassammekin mielenkiintoista vaikuttavuustutkimusta.

 

MIKSI JUURI VAHVUUDET? 

Viimevuosien, ja jo varsin kattavan tutkimustiedon mukaan seuraavat havainnot näyttäytyvät aina vain ilmeisimmiltä.

  1. Toimintaympäristön kiireisyys lisännyt huolestuttavasti ns. eettistä stressiä eli sitä, että ”en pysty tekemään työtäni niin vastuullisesti, tasokkaasti ja huolellisesti kuin haluaisin”.
  2. Hektinen ja samanaikainen henkilöresursseja karsiva työelämä ´tuottaa´ varjonsa; henkilöitä, jotka liian pitkään kipuilevat jaksamisensa äärirajoilla. Tällöin kyse ei ole ainoastaan johonkin tiettyyn työ- tai vuosiperiodiin rajautuvasta, vaan kokijan tuntemasta pitkäkestoisesta ja palautumattomasta henkisestä ylirasituksesta, joka ilmenee työtehon laskuna.
  3. Yritykset ja työyhteisöt ovat havahtuneet sairauspoissaolojen aiheuttamiin kasvavan kalliisiin kustannuseriin.

Havaittuihin häiriötekijöihin ratkaisuja ja korjausliikkeitä on haettu muun muassa

  1. rakenteisiin puuttumalla
  2. yksilöllisen luovia työaikamalleja etsimällä
  3. ennakoivan tuen hyveeksi nostamisella positiivisen psykologian hengessä

Korjausliikkeiden tuloksellisuustarkasteluissa merkille pantavina onnistumisina usein mainitaan:

  1. yksilön tarpeita ja elämäntilannetta huomioivat toteutukset
  2. jo olemassa olevat luontaiset taipumukset, erityisesti henkiset vahvuudet kyetty hyödyntämään – yksilövahvuudet edellä! 
  3. ulkopuolinen asiantuntijaresurssi toiminut kaivattuna impulssina ja henkisenä katalysaattorina myönteisen muutosvaiheen synnyssä.

Joidenkin työyhteisöjen tuloksellisuustarkasteluissa kernaasti lisätään maininta toteutuneen työnohjaustoiminnan kustannustehokkuudesta työnantajalle. Vertailevaan talousanalyysiin perustuneena on saatettu todeta tulevalle työkaudelle: ”kahden viikon sairausloman kustannuksilla yksilö kävisi vuoden yksilötyönohjauksessa!”

Kerroin tästä seikasta TTT:n työhyvinvoinnin teemavideolla.

 

TYÖNOHJAAJAN OMA TYÖHYVINVOINTI TASALAATUISUUDEN VARMISTAJANA

Kaikessa palvelutoiminnassa ostajan kannalta tuotteen tai toiminnan tasalaatuisuus on eräs kriittisen tärkeä menestystekijä. Myös työnohjausta hankittaessa ostajan tulee voida varmistua toteuttajan sekä ammattipätevyydestä että tämän tehtävävireydestä. ”Sokea voi harvoin sokeaa taluttaa”.

Miten voit? on työhyvinvointikysymys.

Liitän blogikirjoitukseni loppuun työhyvinvointitestin. Siinä lukija voi testata tilaansa Työterveyslaitoksen laatimien kuvausten avulla. Vastaaminen vie aikaa 5 min. Halutessaan vastaaja saa maksutta arvion antamaansa sähköpostiin.

Työhyvinvointi, innovatiivisuus, työnimu, työkunto, työvireys… ja toisaalta työuupumus, työssä tylsistyminen, työriippuvuus, työstressistä palautumattomuus… luetteloa voisimme jatkaa.

Mitä olisi kerrottavissa työnohjaaja Timo Juutisen tämänhetkisestä työkyvystä ja -vireydestä?

Työkyvyssä on kyse ihmisen voimavarojen ja työn välisestä yhteensopivuudesta ja tasapainosta. Työkyvyn perustana ovat ihmisen fyysinen ja psyykkinen terveys ja toimintakyky, ja lisäksi siihen vaikuttavat esimerkiksi sosiaalinen toimintakyky, osaaminen sekä työtä koskevat arvot, asenteet ja motivaatio. Myös työolot, työyhteisö ja johtaminen vaikuttavat työkykyyn.

Siteeraan työhyvinvointitestissä (10/2022) saamiani loppuarvioita.

”Timo Juutinen. Kaikkien edellä läpikäytyjen vastaustesi perusteella: Hyvä tulos! Tuloksesi perusteella työkykysi on korkeampi kuin suomalaisilla keskimäärin.”

Raskaan työn jälkeen raskaat huvit! näinkö tapaamme sanoa. Minä puolestani vaihdan vapaalle liittämällä lauseeseen sanan ”kevyet”. Kuvat ilmentävät allekirjoittaneen huvia, iloa ja sisäistettyä työhyvinvoinnin lähdettä.

Menestystä vahvuuksia etsimällä, löytämällä ja viisaasti hyödyntällä!

Lisäinfoa asioista, jotka mainittiin blogijutussa

** Työterveyslaitoksen työhyvinvointitestiin pääset linkillä tästä.

** Eettisestä stressistä ”kysymyksiä ja vastauksia” voit lukea erään tiivistyksen tästä.

** Sairauspoissaolojen ”Menetetyn työpanoksen kustannuksista” esim. STM:n dokumentista, tästä.

** Luonteenvahvuuksiin lukija voi tutustua puolueettomasti mm. VIA-instituutin maksuttoman kartoituksen kautta siirtymällä tästä.

 

 

 

 

 

 

 

 

YMMÄRRÄ ERILAISUUS – HYÖDYNNÄ VAHVUUDET

/by

Ymmärrä erilaisuus – Hyödynnä vahvuudet. Näin kirjoitettiin otsikko, jolla pienehkö, kolmessa työpisteessä työskentelevä työporukka valmistautuu tulevaan talveen. Olen Luonnollisten Taipumusten Analyysien (LTA) asiantuntijana organisoimassa heille henkilökohtaiset analyysit.

Mistä on kysymys? Miten se toteutetaan? Mitä se hyödyttää?

Vastaan tässä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) blogipäivityksessäni näihin lyhyesti. Linkitän jäljempänä myös videon, jossa 3K Savo asiantuntijakonsulttina esittelen asiaa.

Tahti on tuttua – myös kuluneen kesän jälkeisenä aikana. Pääsen pyydettyjen ajattelu- ja toimintatyylien tsekkaamisen äärelle. Se innostaa. Olen toteuttanut näitä hallittuja ja luotettavia analyyseja työikäisille mitä erilaisimmissa asetelmissa. Ja mikä parasta analyysit ja niiden turvallinen purkaminen ovat (palautteiden perusteella) kerrottu olleen monin tavoin yksilöitä ja erilaisia tiimejä hyödyttäneitä prosesseja.

Parhaillaan minulla on menossa kolmen firman ja työyhteisön analyysit. Kotimaassamme tämän tietokonepohjaisen analyysin on tehnyt jo reilut 40 000 työikäistä.

Todettakoon artikkelikuvasta: kuva ei liity edellä mainitun työporukan taipumusten ilmijakaumaan. Heillä prosessi on vielä kesken. Kuvassa on kyse toisesta, vieläkin pienemmästä työyhteisöstä vastaavassa valmennusprosessissa aiemmin.

LUONTAISET TAIPUMUKSET™ – jotta ihmisillä on parempi olla itsensä ja toisten kanssa! 

Otsikko lupaa paljon. Lupauksen toteutuma näkyvänä todellisuutena – sellaisena muutoksena, joka havaitaan henkilön omissa työelämän vuorovaikutuskuvioissa, tietystikin edellyttää kyseisen henkilön omakohtaista paneutumista asiaan. On myös sitouduttava omaan toiminnan kehittämiseen.

Kun organisoin näitä analyysejä, kaino henkilökohtainen tavoitteeni on, että työskentelyyn osallistunut voi paremmin ja on innostuneempi työssään myös tsekkaussyksyn jälkeisenä aikana. Kantava muutos mielessä!

Tiedämme tavallisten ihmisten kertomuksin ja neutraalien tutkimusnäytöin, että kun ihminen – työalasta riippumatta – saa toteuttaa tehtäviään omia luonnollisia taipumuksiaan hyödyntämällä, hän tekee työnsä tuottavasti. Hän väsyy ja turhautuu selvästi epätodennäköisemmin kuin vastaava henkilö, joka joutuu uurastamaan taipumuksiaan hyödyntämättä.

Nykyisessä hektisessä, alati uudistuvassa työelämässä, on selvää, että sekä tekijän että tahtipuikkoaan heiluttavan johdon ilmeinen ja yhteinen pyrkimys on saada lisättyä työhyvinvointia; perustehtävään sitoutumista ja sen hoitamisessa jaksamista.

Kun puhutaan työhyvinvoinnista, on syytä tässäkin kohden muistuttaa, että ilmiötä ja käsitettä lähestytään ammattikirjallisuudessa yleensä neljästä eri osatekijästä tai tulokulmasta käsin. Nämä ovat fyysinen hyvinvointi, psykologinen hyvinvointi, sosiaalinen hyvinvointi ja organisaatiotason hyvinvointi. Tässä blogiartikkelissa emme kuitenkaan paneudu tarkemmin näihin, usein myös limittyviin työhyvinvoinnin osa-alueisiin.

SISÄISIÄ SANKAREITA LISÄÄ!

 Eräänä keskeisenä kehittymisen ja uudistumisen moottorina, joka koskee sekä yksilöä että koko työyhteisöä, nähdään ihmisen kokonaisvaltainen itsetuntemus ja -ohjautuvuus. Työtehtävien ja vastuiden rajat hälvenevät. Myös tiukkarajaisuus työn ja vapaa-ajan välillä on tullut uudelleen tuunatuksi, jolloin työ- ja siviilielämä limittyvät.

”Kokonaisina työssä ja vapaalla!” 

Tämä on ideana minulle terapeuttina ja työnohjaajana päivänselvää. Kyse on eräänlaisesta hybridiajattelusta, jollaiseen ”filosofiaan” miellyin jo aiemmin. Hybridisyys, joka tässä tarkoittaa energisyyden turvaamista sekä työ- että siviilielämässä. Tämä idea siivittää minua praktikkona päivittäisessä työssäni Timon Työnohjaus ja Terapiassa kuin myös 3K Savon asiantuntijakonsulttina.

Ks. lisää Hybridisestä palvelukonseptista yksilöllisessä vastaanottotyössäni, tekstinä tästä. Videoklippinä puolestaan tästä.

Analyysin ensisijainen tavoite on itsetuntemuksen lisääminen. Toissijainen tavoite on oppia ymmärtämään ja hyväksymään omaa ja muiden ihmisten erilaisuutta. Työn äärellä!

TAIPUMUSANALYYSI – ”ei eilisen teeren poika”

Taipumusanalyysit, joista tässä bloggauksessa kirjoitan, perustuvat pitkää kehitystyöhön.

Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) juuret ulottuvat aina sveitsiläiseen psykiatri Carl Gustav Jung, joka julkaisi teoriansa ajattelutyyleistä 1920-luvulla.

Toinen suuri vaikuttaja on ollut amerikkalainen äidin ja tyttären työpari, Katharine Briggs ja Isabel Briggs Myers. He kansantajuistivat Jungin teoriaa ja kehittivät ensimmäisen työkalun (MBTI-indikaattorin) ajattelutyylien tunnistamiseen.

Nyt keskiössä olevan, suomalaisen version kehittäjänä on uurastanut FM Kari Helin. Hänen opissaan mm. alleirjoittanut on aikoinaan ollut, vuosina 2010-2011 ja 2015.

Luontaiset Taipumukset

Ihmisten erilaisuutta työelämässä luotaavia ja käyttökelpoisia menetelmiä on toki muitakin. Menetelmiin tarkemmin perehtyneet tietävät vaihtoehtoihin sisältyvät plussat ja miinukset. Osa työelämässä käytettävistä erilaisuusanalyyseistä, kuten esimerkkinä DiSC, Thomas ja Insights Discovery, jäsentävät ihmisten toimintatyylejä (erityisesti työtyylit). Thomas on suosittu työväline rekrytoinneissa.

Havaittavaa kuitenkin on, että niissä on selvästi erilainen (yksinkertaisempi) taustateoria kuin ajattelutyylianalyyseissä.

LTA:n verrattomana etuna on niin ikään sen käytettävyyteen panostaminen, nimenomaisesti supisuomalaisessa työelämässä. Osallistujan on  helppo ja nopea toteuttaa sähköinen versio paikasta riippumattomana. Analyysitulos tulee toivotulla tavalla kansoidussa ja ulkoisesti raikkaassa muodossa. Perusskaalausta on mahdollista syventää mm. esimies- ja asiantuntityön versiolla ja vaikka tiimikohtaisen kehittämistyön matriisina. Kehitystehtäviä ja kirjoja aiheesta on myös saatavilla.

Tämäkin on huomionarvoisena merkittävää: Kerrottua Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) prosessia organisoi, toteuttaa ja järjestää purkutilaisuuden vain ja ainoastaan tähän työmenetelmään kouluttautunut analyytikko ja valmentaja.

Purkutilaisuus analyysituloksen/-tuloksien osalta on yhteinen tai henkilökohtainen. Ja viimeistään tällöin selviää osallistujan oma nelikirjaiminen tulos, olipa se sitten ESTJ tai INFP, kun matriisivaihtoehtoina on ”16 tyyppiä työelämässä”. Allekirjoittaneen kohdalla purkutilaisuuteen varataan osallistujamäärästä riippuen,  yleensä 2 – 4 tuntia. 

Kerrottakoon tässä, että Timo Juutinen mainitaan Taipumusanalyytikkojen ja valmentajien valtakunnallisella sivulla kuvauksella

Stoalaisella tyyneydellä tapauksittain neuvonantaja (INFJ) ja huolehtija (ISFJ)…  Taipumusanalyysit, vahvuusvalmennukset ja erityistilanteet ovat Timon bravuurit tässä kymmenen konsultin tiimissä…

Mitä tuohon voisi sitten blogijutussa sanoa? Bingo! Jep!

MIHIN TAIPUMUKSEMME työelämässä VAIKUTTAVAT?

Vastaan otsikon kysymykseen luettelonomaisesti, mutta ei kattavana.

¤ Millaisten ihmisten kanssa meidän on helppo tai vaikea tulla toimeen

¤ Millaisesta työstä me eniten pidämme ja millaisessa työssä jaksamme parhaiten 

¤ Millainen on luontainen johtamistyylimme

¤ Miten me opimme parhaiten (oppimistyyli)

¤ Miten me toimimme palavereissa

¤ Miten me reagoimme muutoksiin

VASTAUKSIA ITSETUNTEMUKSEN LISÄÄNTYMISENÄ

Analyysin tehnyt saa itselleen vastauksia, mm. seuraavissa:

* Vuorovaikutus-energiasi pääsuunta (kumpi se on: ulos vai sisään?)

* Luontainen tapasi hankkia infoa päätöksentekosi pohjaksi (aisteilla vai intuitiolla?)

* Toistuva tapasi tehdä johtopäätöksiä (looginen vai arvoista kiinni pitävä?)

* Millainen ulkoinen elämäntyyli, jota toteutat arjessasi luonnollisena itsellesi (liittykö siihen järjestelmällisyys vai spontaanius?)

KESKELLÄ ELÄMÄÄ!

12 sivuisessa ja henkilökohtaisessa analyysikoosteessa on taipumustesi sovellutukset 10:een eri tilannetekijään/olosuhteisiin työelämässä.

Kukapa ei tahtoisi enemmän päästä perille työikäisenä omasta stressitaipuksestaan, todellisesta vuorovaikutustaipumuksestansa, suosimastaan palautetyylistä tai vaikka saada ideoita itselleen haastavien henkilöiden kohtaamisessa nykyistä jouhevammin.

Tapaamisiin!

Videolla lisää asiasta ja tekijästä: klikkaa kuvasta

TYÖNOHJAUS – kokemuksia ja jälkimaininkeja

/by

Työnohjaus – kokemuksia ja jälkimaininkeja. Tämä on vuoden 2022 ensimmäinen bloggaus Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) alustalla. Aihe on ajankohtainen useammalla työelämän toimialalla korona-ajan kurimuksen vain jatkuessa.

Yritykseni nimi ilmaisee selkeästi työtoimintani kaksi painopistettä alkaneena vuonna, sinänsä ei siis mitään uutta auringon alla…

Olen kirjoittanut työnohjauksesta, tästä palvelutuotantoni toisesta kärjestä useita blogikirjoituksia, mutta vieläkin enemmän toteuttanut sitä, työnohjaajana ja työnohjaajiksi kouluttaneiden sparraajana.

Liitän loppuun linkin, josta selviää, missä määrin vein toimeksiantoja maaliin, eräänä aivan tavallisena toimintavuonna.

Onko työnohjaus turhuutta ja tuulen tavoittelua?

Näiltä TTT:n verkkosivuilta löydät eri työelämän sektoreilla työskentelevien henkilöiden monenkirjavia käyttäjäpalautteita. He kukin, tulkintani mukaan vastaisivat kielteisesti otsikon kysymykseen.

Tätä bloggausta miettiessäni ja nyt kirjoittaessani elämme Suomessa kiivaan keskustelun aikaa sen suhteen, pitäisikö meillä koululaisten ja opiskelijoiden suoraan jäädä etäopetukseen, nyt kun kevätlukukausi 2022 alkoi. Syyn väittelyyn kaikki tiedämme: ”koronaviruksen omikronmuunnos leviää räjähdysmäisesti, laittaako se meidät väistämättä polvilleen?”

Tämä, yhteiskunnan toimintojen erään arkivyöhykkeen, koulumaailman todellisuus inspiroi tällä kertaa keskittämään tulokulman asiaan juuri opettajan ja muiden koulun henkilökunnan näkökulmasta. Annan puheenvuoron henkilölle, jonka mielipide julkaistiin Helsingin Sanomissa 16.1.2022.  

Huom! Siteeraan mielipidekirjoituksen kokonaisuudessaan; ainoastaan pilkkomalla kappaleita editoin sen mobiililta ja tabletilta hiukan helpommin luettavammaksi.

Minusta mielipiteen kirjoittajan ja toimituksen laatima otsikko viitannee myös sekä työhyvinvointiin että pitovoimaan alalla, jolle on saanut koulutuksen. Työnohjaus tiedetään tutkimusnäytöin toimivaksi työkaluksi, kun etsitään työhyvinvointipanostuksia yrityksissä ja yhteisöissä.

En tiedä, olisinko enää opettaja, jos en olisi saanut paljon tukea ja hyviä vinkkejä 

Siirtyminen harjoittelusta oikeasti opettamaan on kuin joutuisi uimataidottomana aloittamaan altaan syvästä päästä.

Kun aloitin opettajanurani kaksikymmentä vuotta sitten pienessä itäsuomalaisessa kunnassa, olin huolissani siitä, tuleeko minusta koskaan hyvää opettajaa.

Vaikka lohduttauduin professori Kari Uusikylän sanoilla siitä, että monenlaisista ihmisistä voi tulla hyviä opettajia, tiesin, että hyvän opettajan vaatimuslista on pitkä: opettajan pitää olla samaan aikaan tiukka kurinpitäjä ja rento, huumorintajuinen ja ymmärtäväinen ohjaaja. Hyvä opettaja löytää keinot opettaa niin heikkoja kuin taitaviakin oppilaita, hän on luova ja kekseliäs, hallitsee niin digi- kuin vuorovaikutustaidotkin ja kouluttaa ja kehittää itseään jatkuvasti.

Olin huolissani, sillä tiesin, että vaikka jotkin listan ominaisuuksista itseeni sopivatkin ja ennen kaikkea olin valmis kehittämään itseäni, monessa asiassa lähtötasoni ei ollut kauhean kehuttava ja edistyin tuskastuttavan hitaasti.

Harjoitteluvuoden aikana yhtä näytetuntia sai valmistella useita päiviä ja sen piti olla minuutintarkka ja sisältää muun muassa motivointia, opetuskeskustelua ja yhteistoiminnallista oppimista. Luokassa oli työrauha, koska arvioiva opettaja istui takana.

Siirtyminen harjoittelusta oikeasti opettamaan on kuin joutuisi uimataidottomana aloittamaan altaan syvästä päästä. Voi vain toivoa, että kollegat ja rehtori kannattelevat, jotta pää pysyisi pinnalla.

Minulla on ollut onnea. En tiedä, olisinko enää opettaja, jos en olisi saanut kollegoilta ja rehtoreilta tukea ja paljon hyviä vinkkejä. Toisena työvuotenani olin myös mukana ryhmätyönohjauksessa ja vuosia myöhemmin vaikeassa tilanteessa pääsin rehtorin avulla yksilötyönohjaukseen.

Mielestäni opettajan pitäisikin päästä työnohjaukseen nykyistä paljon helpommin.

Uskon, että kaikki opettajat haluavat olla hyviä opettajia. Yksi ratkaisu huonojen opettajien ongelmaan on, että kouluihin palautetaan tarkastajat ja huonot opettajat (ehkä myös minut) irtisanotaan. Voisi toki käydä niin, että huomattaisiin, ettei hyviä ole riittävästi. Silloin toisena ratkaisuna ehdotan täydennyskoulutusta, säännöllistä työnohjausta ja kehityskeskusteluita rehtorin ja kollegoiden kanssa ja lopulta myös epätäydellisyyden hyväksymistä.

Anna Heinonen

Tampere

 

Tällä linkillä Hesarissa 16.1.2022 mielipidekirjoitukseen ja sen synnyttämään kommenttipuheenvuoroihin.  > https://www.hs.fi/mielipide/art-2000008541843.html 

Tällä linkillä puolestaan pääset lukemaan lisää työnohjauksesta ja sen toteutumasta allekirjoittaneen tehtäväkentässä. > TYÖNOHJAUS 2019 ja TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT) MIKKELI

SALAMOINTIA JA SYDÄNÄÄNIÄ (osa III)

/by

TYÖELÄMÄ JA KOKEMUKSIA TYÖKOKOUKSESSA

KOKOUSTILANNE JA YKSILÖIDEN KOKEMUKSIA HEIJASTUKSINEEN

 

MILLAISTA VIESTINTÄÄ?

Tämä esimerkkikuvaus tapahtui Vipu Nakkilan työkokouksessa 15.9.2020. Kokous pystyttiin tällä kertaa toteuttamaan kasvotusten isossa työtilassa.

Läsnä oli koko vakituinen henkilöstö, paitsi Controller-Liliana ja logistiikkavastaava Onerva. Edellinen oli parhaillaan kuukauden työtapaturmalomallaan, jälkimmäinen puolestaan ylityövapailla. Toimitusjohtajalla oli samanaikaisesti toinen tärkeä verkkoneuvottelu.

Tämän työkokouksen puheenjohtajana toimii esimies Ville, josta kirjoitin edellisessä osassa. Hänestä linkillä tästä.

Mainitun päivän työkokouksessa operatiivinen esimies Ville ilmoittaa kuudelle paikalla olleelle tiukkasävyisesti ja arkailematta:

Olen todella pettynyt projektin aikataulun viivästymiseen… Hyvät herrat ja rouvat, olisin minä nyt odottanut koronan avittavan teitä. Aikaa olisi ollut. Mihin se on oikein huvennut. Ei hyvät hetket. Perkele – sanon minä.  Anteeksi! Mutta mikä tässä maksaa?… Onko tavoitetasossa jotakin epäselvää…

 

MILLAISIN VAIKUTUKSIN?

Mitä tiedämme kuulolla olleista? Mitä Ville-esimiehen avautuminen sai aikaiseksi?

Tiedän luvanvaraisena kertoa kolmen henkilön, Seijan, Jaken ja Juliuksen työelämä ja kokemuksia työkokouksessa –tuntemuksista. He kuvasivat minulle henkilökohtaisia sydänääniään ja syntyneitä reaktioita tässä työkokouksessa.

 

Aloitan luettelon viimeisestä, Juliuksesta. Hän kertoi, kuinka sydän alkoi tykyttää ja kädet kostua. Julius katseli ympärilleen, sanooko kukaan mitään… Hän mietti, ketä sanoja halusi epäsuorasti muistuttaa. Olisiko juuri hänen pitänyt perua futiskentän iltamenoja ja poikien harkoissa olemisia, vaikka vasta nyt, pitkän koronatauon jälkeen sallittiin paluu harrastuksen pariin…?

Sitten Julius suoristi selkänsä ja sanoi: ”Minkäs teet, kun projektin aikataulu oli tiukka… Sehän oli laadittu toisten toimesta… En ole aikaikkunaan vaikuttanut, en kanna seurauksiakaan. Ainakaan siitä. Tein mitä tehtävissä oli.”

Kun Julius sai tämän sanottua, ja vieläpä aivan kiihkottoman asiallisesti, olo miehen rintakehässä ja käsissä helpotti. Hiukan karvas maku kokouksesta kuitenkin jäi.

Mitä tiedän kertoa Seijan reaktioista? Hän tuntee olevansa paniikissa, mutta miksikö?

Seija muistaa, kuinka esimies oli pari kertaa aiemminkin muistuttanut tämän liian pikkutarkasta ja siksi ehkä hitaasta toiminnasta.

Esimiehen tiukkasävyinen tilitys sai Seijassa välittömiä fysiologisia tuntemuksia – kokijan omin sanoin ”kurkkua kuristi, sydän alkoi hakata ja huimata”. Koska Seija tulkitsi esimiehen syyttävän juuri häntä, hän oikopäätä ehätti ilmoittamaan, ”kyllä minä voin tehdä ylitöitä, vaikka koko ensi viikonlopun”.

Toimin taannoin tämän operatiivisen tiimin työnohjaajana. Tulin aika varhain tietoiseksi siitä, kuinka Seija oli omaksunut tavan venyttää työpäiviään perheensä aikataulujen kustannuksella.

Miten työkokouksen kolmas henkilö, Jake suhtautui kuulemaansa ja näkemäänsä? Tyylilleen uskollisena! Sanoisin. Hän oli tässäkin palaverissa hiljainen ja toisten puheenvuoroille nyökyttävä, joskaan ilmiasu ei kerro koko totuutta.

Itse hän kyllä tunnistaa olevansa jännittynyt. Jalkojen lihakset, jotka ovat pöydän alla, ilmentävät sitä omalla rauhattomuudellaan.

Jaakko eli ”Jake” on kertonut minulle, sparraajalleen, kuinka hän useastikin projektien aikana oli herännyt keskellä yötä hikisenä ja ahdistuneena. ”Projektien jotkut työtilanteet palautuvat mieleen unien kautta tai muutoin… ja sitten kun ei pääse takaisin uneen sitä vatkaa vain tulevia seuraavien päivien yhteistapaamisia”, Jake kuvaa.

Niin kävi tälläkin kerralla: Villen tiukka ilme jäi mieleen. Lisäksi Jakea vaivasi ja harmitti, kun hän ei kyennyt sanomaan mitään omakohtaista. Miehen muistikuviin palautui tämän oma taannoinen tilanne, kun – ”firman avainpelaaja” – jollaisena häntä kutsuttiin, väsyi tiukkatahtisen ja pitkäkestoisen työputken seurauksena. Keskivaikea masennus oli tuolloin Jaken työterveyslääkärin diagnoosi työuupumuksen lopputulemasta.

Olisiko hänen sittenkin pitänyt nyt tässä kokouksessa reagoida esimiehen ripitykseen? Ja miten, sitä hän myöhemmin pohti. Edeskö vain niin, että hän sanoisi: todelliset henkiset voimavarat työelämässä ovat vähissä  – hänelläkin! – koronarajoitteiden seurauksena. Tämä henkilökohtainen info jäi jälleen kerran ainoastaan Jaken pään sisälle, eikä se tullut tiedoksi toisille.

 

TYÖKOKOUKSEN JÄLKEEN

Me työikäiset tiedämme kokemuksesta, että nykyinen työelämä on vaativaa ja stressiherkkää.

Kun työstressi liittyy suoritustilanteisiin liittyviin vaatimuksiin, me suhtaudumme siihen yksilöinä eri tavoin. Myös henkinen palautuminen on yksilökohtaista.

Kun mietimme, miten työkokouksen kolme kuvaamaani henkilöä selviytyvät ja palautuvat kokemastaan, arvelen, tai tässä tapauksessa oikeammin tiedänkin seuraavaa.

Juliuksella on kohtuullisen hyvä hallinnan tunne ja itsetuntemus. Hän pystyy ajattelemaan kokouksessa kohtaamasta salamoinnista selkeästi. Tämän esille otetun projektin suhteen hän kykenee arvioimaan kokonaisuutta ja omaa osuuttaan siinä. Ja kun Julius vielä illalla futiskentän laidalla tapasi luotettavan kaverin, jolle pystyi purkamaan työpainettaan ja osaksi kokemaansa, hän henkisesti irtautuu tapahtuneesta. Miehen vireystila on seuraavana päivänä kokousta edeltäneellä tasolla.

Minusta seuraava kuvatallenne ilmaisee jotakin siitä, mitä liittäisin Juliuksen työelämä ja kokemuksia työkokouksessa -todellisuuteen kokouksen jälkeen. Oletko samoilla linjoilla?

Monessa mielessä totta – Sinustakin?

Seijalla ja Jakella kokouksen jälkeinen aika oli toisenlaista. Molemmilla kokouksen synnyttämästä stressistä palautuminen kestää pitempään. Kummankin on vaikea irrottautua niistä ajatuksista, joiden avulla he yrittävät puolustautua virittynyttä turvattomuuden tunnetta vastaan.

Seija ei puhu työasiasta kotonaan eikä kehtaa kertoa tuntemuksistaan ystävillekään. Huolestuvat suotta henkilön työelämästä! Tämä menettelytapa tosin vain vahvistaa sitä Seijan olotilaa, jossa hän askaroi itsekseen riittämättömyydentunteensa kanssa. Se taas puolestaan edelleen ylläpitää ahdistusta ja kehon jännittyneisyyttä. Kiusallinen kierre jatkuu. Tämän seurauksena työsuoritukset työpaikalla eivät kenties  jatkossakaan parane, keskittymisen osalta.

Perheenäitinä ylitöiden tekeminen on Seijalle kovin vastenmielistä. ”Lisäliksa” ei herätä intohimoja. Kun muutakaan ulospääsyä paniikkitilastaan ei itse keksi, hän ilmoittautuu seitsemän päivän työviikkoon. Ja tämä ei ole ensimmäinen kerta, kun Seija uhraa itsensä ja perheensä työn alttarille. Arvoristiriidastaan hän ei pääse. Jännittyneisyys ei helpota. Tämän kaiken tulin tietämään.

Olisiko seuraava kuva osuva, kun ajattelemme Seijaa työelämä ja kokemuksia työkokouksessa -kuvauksessa tällä hetkellä ja tulevaisuudessa? Mutta sopisiko se myös Jaken kuvaukseen? 

K? vai N?

K? vai N?

 Jaakko ”Jake”, kuten tiedettyä, on hänkin Seijan tavoin tunnollinen tekijä, yritysjohdon arvostama työmyyrä.

Avainpelaaja – mutta myös näillä seuraavilla reunahuomioilla.

Jakke käyttää runsaasti työ- ja siviiliaikaansa sen arvioimiseen, mitä toiset ajattelevat hänestä työntekijänä ja ihmisenä.  Tämä sisäinen virittyneisyys saa hänet kiinnittämään huomionsa toisten ilmeisiin ja eleisiin sanojen ohella. Kohtuuttomasti. Ja koska Jakellakaan ei ole lähipiirissä sellaisia ihmisiä, joille voisi peilata kokemaansa, hän helposti harhautuu näkemään itsessään enemmän negatiivisiä kuin postiivisia ominaisuuksia.

Jakke jatkaa oman lapsuuden kasvuperheessä vallinnutta ihannetta: on hyvä olla vaatimaton, ettei ylpisty. Vipu Nakkilan työtehtävissä tämä näkyy siinä, että Jakke ei juuri koskaan ilmaise osaamisensa ja onnistumisensa iloa. Päinvastoin, kun jokin projektin osa ei `mene putkeen` hän sivuuttamalla kokonaisuuden saattaa syyttää ja piiskata itseään.

Tässä mielessä valaisevaa oli minunkin olla tiimitilanteissa, joissa kun toiset kuvasivat Jaken onnistuneen mainiosti, hän itse puolestaan painotti sattumaa, suotuisia olosuhteita tai ”tämän kertaista hyvää onnea”.

Mitä yhteistä näemme Seijassa ja Jakessa?

Seija ja Jakke – molemmat tekevät työtään henkisesti ”harmaalla aluella”. Oletko kanssani samaa mieltä?

Pitemmän päälle molempien ammattilaisten työkyky on vahvasti uhattuna. Molemmilla työenergia ehtyy, koska palautuminen työpäivästä jää toistuvan puutteelliseksi. On vain ajan kysymys, kun ammatillinen uudistuminen ja taitojen päivitys eivät enään kiinnosta entiseen tapaan. Kestoväsymys ja kyynistyminen ottavat niskalenkin yrityksen ahkerina, tarkoina ja luotettavina pidetyistä osaajista.

Tällaiseen päätelmään tuli myös Vipu Nakkilan yritysjohtaja. Hän arvioi olemassa olevan henkilöstön ammatillisen substanssin niin korkealle, että ”ketään heistä ei ole viisasta menettää”. Kuulin nämä toimitusjohtajan sanat painokkaina ja päättäväisinä. Seuraava fototallenne alleviivaa sekä asiaa kuin myös henkilöä, jollaisena opin hänet tuntemaan.

MITÄ NEUVOKSI?

MITEN SINÄ ETENISIT?

Esitän Sinulle nämä otsikon kysymykset. Asemasta ja työroolistasi käsin, etsi ja viitoita hyvää tulevaisuutta! Toimitpa itse tällä hetkellä johto- tai esimiestehtävissä tai sitten eläydyit työkokouksen osallistujan asemaan.

Tämän kolmiosaisen blogikirjoituksen otsikkona on ollut Salamointia ja sydänääniä. Siinä sukellettiin taanoiseen ”Vipu Nakkilan” yrityksessä koettuihin ilmiöhin. Yrityksen nimi oli keksitty, mutta kuvatut henkilöt, ilmiot ja yristyskuvaus todellisia.

Jotta arkisessa työelämässämme ei kävisi kuten oli pupun kohtalo aloitusosassa, viitoita mielessäsi niitä polkuja ja toimenpiteitä, joilla suotuisat sydänäänet turvataan Sinun työyhteisössäsi eri toimijoiden kohdalla.

Ole vastuullinen omasta tilastasi! Ja jos jokin seikka työelämässä ja -työkokouksessa jurppii, olethan päättäväinen pandemia-aikanakin. Asioihin voi vaikuttaa. Työhyvinvointia tulee vaalia.

Tässä tuntemassani työyhteisössä asiantilaan aikoinaan puututtiin. Yrityksessä tehtiin pitkälle kantavia tukitoimia. Bisneksen suotuisat vuodet jatkuivat.

Toimitusjohtajan kirjoittamin sanoin:

Meillä ei ihmistä kone korvaa…teimme toimintatulosta tukevia valintoja, kun tartuimme pitempiaikaisiin sparrauksiin… nyt tarjoamme tämän mahdollisuuden jokaiselle työntekijälle tehtävästä riippumatta… henkinen hyvinvointi ja työssä jaksaminen eivät ole enää vain fraaseja. Tätäkin aluetta tarkastellaan tällä hetkellä jokaisen uuden toimeksiantoprojektin kohdalla, niin valmistelu-, toteutus- ja luovutusvaiheessa… mutta tarvitsemme jatkossakin systeemin ulkopuolista ´hengityskoneistoa´, teitä alanne osaajia.

”Liäkitystä” ensi tilaan! >>> Teemavideo (Pythagoraan maljasta)

Jos toivot lisälukemistoa, ehdotan suosituksin tätä erityisen tuoretta (2020) ilmestynyttä kuvan kirjaa. —-

Tämän blogikirjoituksen kuvalähteinä:

Kuvapankki Pixabay (1,2) ja Timo Juutinen (3-6).

 

 

SALAMOINTIA JA SYDÄNÄÄNIÄ (osa II)

/by

 

Työelämä ja kokemuksia työkokouksissa. Tämä on otsikon mukaisen blogikirjoituksen jälkimmäinen osa. Edellisessä lukijalle selvisi kirjoituksen taustasytykkeet; lyhyesti mökki ja media. Halutessasi pääset osaan I tästä.

Tutkia taustat

Tulen kuvaamaan kokoustilannetta yrityksessä, jossa sain olla ulkopuolisena asiantuntijana. Toimeksiannot kestivät vuosia 2010-luvun alkupuolella. Tänä aikana tehtäväni laajeni poikkeuksellisen moneksi eri roolissa (yrityskonsultti, johtajan sparraaja, tiimin vetäjän valmentaja, työnohjaaja).

Arvelen systeemin ulkopuolisena tietäväni keskimääräistä enemmän tässä kuvattavan työyhteisön sisäisistä vuorovaikutusasioista ja bisnestodellisuudesta.

Itse asiassa tämä johtamisviestintää käsittelevä kirjoitus oli tarkoitus tuoda julki hiukan toisenlaisessa kontekstissa jo vuoden 2020 alkupuolella. Yrityselämän arjen säikäyttänyt pandemia sotki ajatellun aikataulun. Yhteisymmärryksessä taustayritysjohdon kanssa tuolloin pidättäydyimme tausta-aineiston hyödyntämisestä. Nyt alkusyksystä asia arvioitiin uudelleen.

Tähän kuvaukseen minulla on tarkoin kerätyt ja yksilöidyt julkaisuluvat. Asianosaiset ovat voineet lukea nyt kirjoittamani etukäteen. He myös hyväksyivät ehdotukseni tässä kirjoituksessa käytettävän keksityn yritysnimen ”Vipu Nakkila Oy”. Kuvaan asioita kuin ne replikoitaisi syksyllä 2020. Lukijan on siis tiedostettava, että yritys ja henkilönimet sekä työkokouksen ajankohta ovat tietoisesti muutettu.

Kokonaistilanne!

”Vipu Nakkila Oy”

Millainen firma? Millainen talous- ja tunneilmasto? Millainen esimies? 

Kysymyksessä on jokseenkin tavanomainen työyhteisö, jossa totuttua työkulttuuria sävyttävät erilaiset alkavat ja meneillään olevat työprojektit. Monenlaisina. On pitempikestoisia ja lyhyitä muutaman viikon suoritteita. Vipu Nakkilassakin, kuten ”maan tapa” on, uusi projekti esitellään ja siihen valitaan vastuuhenkilöt. Se on eräs osa sitä todellisuutta, jolle otsikko voisi olla vaikkapa työelämä ja kokemuksia työkokouksissa.

Aikataulutus on niin ikään keskeinen osa toimeen ryhtymistä. Tällaisia uusia ja aloitettavia projekteja henkilöillä on vuodessa useita. Tässä menestysnälkäisessä firmassa yksilö ei mitenkään välty projektien päällekkäisyyksiltä; yrityksen toimintaympäristössä vallitsee tilaajan määrittelemät kireät aikaraamit.

Matti kukkarossa?

Taloudellisen todellisuuden suhteen kysymme, oliko yrityksessä Matti kukkarossa?

Ei. Pikemminkin päinvastoin.

Toimitusjohtajan ja kahdeksan päätoimisen sekä 2–4 sesonkityöntekijästä koostuvan firman vuositulokset, viitenä edellisenä ennen koronakevättä, ovat olleet hyviä: liikevoitto kolmena viimeisenä 12–14 % vuositasolla. Maksuvalmiutta on riittänyt, koska yrityksen omavaraisuus kohonnut jokseenkin kadehdittavalle tasolle, 68 %.

Toimitusjohtaja ja tulevaisuudennäkymät? Liikevoiton bruttotulos on viime vuodet pysynyt kahdeksan toimijan osalta kohtuullisen tasaisena; tulevaisuuden suhteen kuitenkin orastava huoli kahden aktiivisen työntekijän työssä jaksamisessa.

Tämän lisäksi toimitusjohtajan, ehkä painavan ajankohtainen huoli liittyy yhden pitkäaikaisen asiakkaan vetäytymiseen yhteistyöstä. Syyksi irtautunut oli kertonut muutokset avainhenkilöiden henkilökemiassa, ja jonka vetäytyjä tulkitsi olevan korrelaatiossa pidentyneisiin toimitusaikoihin.

Työyhteisössä vallitsee myös kaksijakoinen kokemus sesonkiaikojen työresurssista. Väliaikainen lisäresurssi on toiminnan kannalta välttämätöntä. Vaikeutena on kuitenkin saada ammatillisesti sekä osaavia että etukenossa olevia sitoutuvia tekijöitä.

Tämän blogikirjoituksen aiemmassa osassa viitattiin ja osin referoitiin ison kaupunkiorganisaation, Helsingin pormestarin johtamisviestintään ja sen saamaa kaksijakoista vastaanottoa.

Nyt keskiöön nostetaan Vipu Nakkilassa nähtyä ja koettua. Kuvaan tämän mikroyrityksen erään keskeisen toimijan, Villen esimiesviestintää. Yleisemmin ja tilannekohtaisena eräässä työkokouksessa. Valotan mainitun päällikkötason esimiehen viestintä- ja vuorovaikutustyyliä.

Tämä tyyppikuvaus perustuu organisoimaani ja henkilön tekemään laajaan Luontaisten Taipumusten esimies- ja asiantuntijatyön analyysiin. Asianomaisen luvalla. Analyyseihin yleisemmin voi surffata tästä. Myös näillä Timon Työnohjaus ja Terapia sivuilla useammassa kohdassa, esim. tästä.

Esimieskuvaus

 

Millainen esimies?

Mitä muuta voimme tietää Villestä Vipu Nakkila Oy:ssä kuin että henkilö on toiminut yrityksessä neljä vuotta toimialansa koulutettuna ja nimenomaisesti esimiesroolissa. 

Ville (48) on ajattelutyyliltään rationalisti (NT) ja toimintatyyliltään vaikuttaja (EJ). Hänen voimakkaimmin korostuva piirre on vaativuus. Keirseyn johtajatyypityksessä tehostaja (NT). Hänen hallitseva motivaationsa onkin tehostaa kaikkia vastuullaan olevia toimintoja.

Villen mielirooli johtamisessa on organisoija (TJ) eli hän on normaalia taitavampi panemaan asioita tärkeys- ja aikajärjestykseen. Hän on tyypillinen asiajohtaja, manageri. Erityisvahvuuksia ovat laaja-alainen ja innovatiivinen ajattelu ja nopea päättäminen. 

Havaintojen mukaan hänen tiedetään olevan energinen, eivätkä Villen puhelahjatkaan ole ainakaan keskitason alapuolella, on uskottavaa, että mainitussa Taipumusanalyysissä Ville osoittautui ns. ENTJ-toimijaksi. Tässä mielessä päällikkönä mies paikallaan… 

Mutta varjonsa kanssa! Ja sellaiset varjot liittyvät viestintään ja palautteenantoon laajemmin. 

Ville vetoaa ongelmanratkaisutilanteessa enemmän järkeen ja faktoihin kuin ihmisten tunteisiin. Tyylinsä miinuspuolella on hätäisiä (ja joskus huonoja) päätöksiä ja muiden esittämien ideoiden reipasta alas ampumista. 

Palautetyyliltään Ville on spontaani kriitikko (ET). Hän puhuu suoraan ja puuttuu arkailematta suorituksiin, jotka ovat hänen mielestään hoidettu huonosti. Samalla kolikon toinen puoli on kuuntelutaidon kärsimättömyys. Vuoropuhelun synnyttäminen ja sen ylläpitäminen on Villelle, toisten kokemana, miltei mahdoton tehtävä.

Ville tiedostaa utuisesti haasteensa. Se on aito yhteistyö. Tällaisen suoraviivaisen tehokkaan toimintatyylin haaste yhteistyössä on se, ettei hän liiaksi stressaantuneena sorru säälimättömään ja loukkaavaan kohteluun työyhteisössä. Hänelle haastavimmat johdettavat löytyvät – häneen suhteutettuna – kuinkas muuten kuin hitaista ja tunneherkistä ihmisistä.

Kuulla ja katsoa

Mitä Sinun silmäsi tiiraavat? … Jos tahdot tiirata taaksepäin esimiesroolia, niin löydät näiltä Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) sivuilta taannoiset (suoralla linkillä):

Esimiehen askelissa osat I ja II.

Sitä edelsivät niin ikään kaksi osainen Voitto – Tappio – kumpi parempi?

Ja neljän blogikirjoituksen sarja Tukea työelämään.

Nyt lukemasi puolestan jatkuu kolmannessa osassa. Salamointia ja sydänääniä blogikirjoituksen päätösosassa pysähdymme Villen johtamaan työkokoukseen, sen tapahtumiin viestinnän ja vuorovaikutuksen näkökulmasta. Työelämä ja kokemuksia työkokouksissa synnytti osallistujissa kirjoittamisen arvoisia reaktioita. Kuvaan kokoustilanteen yksilöllisiä tuntemuksia heijastuksineen. Pysy linjoilla. Päätösosa julkaistaan tällä linkillä.

—–

Tämän artikkelin kuvat ovat Pixabayn kuvapankkikuvia. Kiitos.

TYÖNOHJAUS 2019 ja TIMON TYÖNOHJAUS JA TERAPIA (TTT) MIKKELI

/by

Timon Työnohjus 2019. Tämä blogikirjoitus on varsinainen asiakuvaus otsikon aiheesta, eli siitä, millaista työnohjaustyö oli  Timon Työnohjaus ja Terapiassa vuonna 2019. Miksi kirjoitan tästä aiheesta, siitä kerroin johdanto-osassa. Löydät sen julkaisupäivityksenä 29.11.2019.

 

Työnohjaus – mitä sen?

lyhyesti!

Työnohjaus on oman työn tutkimista, arvioimista ja kehittämistä koulutetun työnohjaajan avulla. Yhdessä tutkimme työn, työyhteisön ja omaan rooliin liittyviä kysymyksiä, kokemuksia ja tunteita. 

Turvallinen ja rohkaiseva ilmapiiri sekä kokemuksesta oppiminen tarjoavat maaperän ohjattavan kasvulle ja menestymiselle työroolissaan ja tehtävässä osana yritysyhteisöä.

Oma kuninkuusajatukseni on: työnohjaus on enemmän kuin ”muutos, uudistuminen tai kehittyminen” sanojen semantiikkaa. Työnohjausprosessin käyneen tulisi voida summata, esimerkiksi, Lihasta luiden ympärille -sloganin jollakin henkilökohtaisella tuloksellaan. Kaikki me ymmärrämme, että tuloksellisuus korreloi prosessin pituuden ja työskentelymotivaation kanssa.

 

Timon Työnohjaus 2019 tilastojen valossa 

Kuten yrityksen nimikin ilmaisee, Timon Työnohjaus ja Terapian (TTT) toimeksiannot kohdistuvat sekä työelämän sektorille että terapeuttiseen toimintaan. Asiakaskunta on näissä kummassakin omansa, joskin hybridisyys on vuosi vuodelta allekirjoittaneella lisääntynyt.

Hybridi tässä tarkoittaa sitä, että sama toimeksiantaja saattaa ostaa molemmilta sektoreilta tai sama henkilö on TTT:n asiakkaana niin työelämän kehittämisjutuissa kuin siviilielämän lähisuhteittensa terapeuttisessa työskentelyssä.

 

Tästä hybridiajattelusta tein kuluvana vuonna lyhyen trailerin.

Työssä _ KotonaKokonaisina katso ja lue lisääTTT:stähttps://timojuutinen.fi/ajankohtaista

Julkaissut Timon Työnohjaus & Terapia Torstaina 12. syyskuuta 2019

 

Tässä blogissa toteumatilastot avataan siis ainoastaan annetun työnohjauksen osalta. Tällöin esityksen ulkopuolelle jää muu kelvollinen: yksilö-, pari- ja perheterapia, nimenomainen sovittelu- tai konsultointityö sekä kaikki 3K Savon kehittämispartnerina toimimiseen käytetyt työtunnit vuonna 2019.

Allekirjoittanut antoi vuonna 2019 (1.1. – 30.11.) työnohjausta yhteensä 165 tuntia seuraavasti:

 

22 eri ryhmälle (yht. 72 h /ryhmätyönohjauksessa henkilömäärä vaihteli 5-15 välillä)

4 eri tiimille (yht. 20 h /tiimiohjauksissa henkilömäärä vaihteli 3-7 välillä)

21 eri yksilölle (yht. 73 h)

 

Työnohjauspalvelujen kilpailutukset 2019

Yritys osallistui vuonna 2019 kahteen valtakunnalliseen (Hilma) palvelutarjonnan kilpailukseen. Molemmissa tilaajat (Essote, Mikkelin kaupunki) tutkivat ja pisteyttivat kaikki tilaajan lähtökriteerit täyttäneet palveluntarjoajat. Heitä oli useita kymmeniä; 220 km säteellä Mikkelistä.

Tarjoajien vertailuissa, jotka koskivat muun muassa koulutuspätevyyttä, hankitun praktiikan määrää ja työmetodien monipuolisuutta ja tarkoituksenmukaisuutta, Timon Työnohjaus ja Terapia menestyi molemmissa työnohjauksen kilpailutuksessa erinomaisesti. TTT toimii seuraavat vuodet mm. näiden isojen yhteisöjen ensisijaisena sopimustoimittajana.

Isoista sopimustoimittajista on lisäksi mainittava Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskus (ELY), jonka kilpailutettuna kehittämisen asiantuntijakonsulttina Suomessa jatkoin vuonna 2019. 

 

Asiakaspalautteet 2019

Olen kertonut Kaikella on mittansa -videossa, että yrityksen edellisillä verkkosivuilla oli luettavissa 176 työnohjaustyön asiakaspalautetta. Linkki lopussa teemavideon uusimpaan versioon.

Listaan nykyisiltä TTT:n sivuilta 10 viimeisintä käyttäjäkokemusta. Näin ajattelin, kun suunnittelin rakennetta tälle blogikirjoitukselle. Kun keräsin asiakaspalautteita vuodelta 2019, havaitsin tuoreimmat arviot varsin pitkiksi. Päätin siteerata ainoastaan viisi viimeistä; joskin niitäkin hiukan lyhentämällä. Siis tuoreimmat vuodelta 2019. 

Kaikki ulkopuolelle jäävät ovat halutessasi Sinunkin luettavissa, toisaalla näillä yrityksen verkkosivuilla.

Omana havaintona näistä ulkopuolelle jäävistä voisin todeta: Työnohjaus oli koettu turvalliseksi työtavaksi, jolla tuntui (kokoonpanoasetelmasta riippumatta) olleen subjektiivista hyvinvointitulosta ja jotakin kaivattua toimintakykymuutosta. Tämä muutos oli nimetty joko yksilö- tai ammattiryhmäkohtaisena.

  • Ansku / ”kymppi”

    Haluan nykyisestä ”kymppi-työroolista” käsin antaa kirjallisenkin palautteen. Suullisesti niin tein esimiehelleni, kun tämä sovittu kymmenen kerran prosessi päättyi.
    Koin erittäin hedelmällisiä työhön panostamisen keskusteluja kanssasi. Tämä henkilökohtainen taipumusanalyysi, jonka toteutin ja johdollasi moniulotteisesti purimme, oli mielestäni sytykkeenä useimpiin minun työssäni haasteellisena vastaan tulleeseen kysymykseen.
    Taitoni ”kymppinä” ovat toistenkin mielestä minulla uudistuneet ja parantuneet. Jaksan paremmin. Osaan arvioida päivittäin tehtäväkohtaista prioriteettiäni. Minut on pyydetty mentoriksi toiselle vastaavalle (uudelle) tämän omassa yksikössään. Olen tyytyväinen jakaessani sitä, mitä itse yksilötyönohjauksessa olen luotettavana oppinut ja oivaltanut. Pomolta myös kiitoksemme! Ps. Luulen ja tiedän, että meiltä tulee toimeksiantopyyntöjä jatkossa

  • Matias 

    Pythagoran malja, loistava vertaus!

    Olen ollut työelämässä enemmän tai vähemmän mukana vuodesta 1980 lähtien. Työelämän vaatimukset kiihtyvät vuosi vuodelta enemmän ja enemmän. Samalla työhyvinvointi nousee entistä tärkeämmäksi tekijäksi työn tuloksellisuutta ajatellen. Työhyvinvoinnissa on tiettyjä asioita jotka ovat yhteismitallisia työntekijästä riippumatta. Niihin on julkisesti kiinnitetty huomiota, jokainen yritys, joka haluaa menestyä, laittaa nuo asiat kuntoon.

    ”Ihminen on kokonaisuus”. Allekirjoitan täysin lauseesi. Työminä ja kotiminä kulkevat käsi kädessä. Kokonaisuus on näiden minien tulo. Jompikumpi kun krakaa, kokonaisuus kärsii. Molemmat minät tietysti jakautuu vielä useisiin tekijöihin, joista kokonaisuudet muodostuvat.

    Timon kanssa vuosia yhteistyötä tehneenä tiedän, että hän voi auttaa määrittelemään nuo osatekijät ja rohkaista tekemään työn niiden eteen. Itsestä on sitten lopulta kiinni, onko valmis rikkomaan turvalliset rutiinit.

  • Valm-Team / HR 

    Me kuusi HR-henkistä kiitämme ja kumarramme. Työnohjausprosessi kaikkinensa sekä ne kaksi ajankohtaista täsmäkonsultointia, jotka toteutuivat TTT:ssä, ovat tämän lausuman taustalla. Toimintasi oli meille pitkään muistettava. Suositukset lähtivät verkostossamme. Menestystä! 

  • Pasi Lehtimäki, Johtava konsultti, Gofore Oyj

    Kiitos tärkeän aiheen esilletuomisesta. Työyhteisön hyvinvointiin ja kulttuuriin kiinnitetään edelleen liian vähän huomiota. Useimmat organisaatiot organisoituvat edelleen varsin tuotantolähtöisesti (teollisuuden kaltaisesti), strategian ja mittareiden keskittyen helposti mitattaviin suureisiin (eur, jne). Näin vaikka työn usein tekevät ihmiset, ja asiakkaat usein ihmisiä.

    Tämä estää johtoa näkemästä kaikkia työn tulokseen vaikuttavia tekijöitä. Onneksi työntekijöiden hyvinvoinnin merkitykseen on ryhdytty kiinnittämään enemmän huomiota.

    Johtajat usein haluavat laskelmia, paljonko hyvinvointiin panostaminen tuottaa. Johtaminen on helppoa jos aina olisi kaikkeen valmiit laskelmat. Johtamisesta voidaan puhua vasta sitten, kun on luotettava työyhteisön hyvinvoinnin kehittämisen kannattavuuteen, vaikka mittarointi ei hyötyjä (heti) voisikaan osoittaa.  

YritysPalaute/Johtoryhmä

”Jo johtoryhmässä tämä tiedostettiin… Yksilösparraus oli firman tilanteessa paras steppi ennen muutoksen jalkauttamista. Hoidit hienosti! ’Tulilinjan’ tiimivastaavat odottavat vuoroaan. Kiitos partneri Timo!” 

 

Videossa lisää…

Aiemmin artikkelissa viittasin työnohjauksen teemavideoon. Tässä on linkki asian uusimpaan versioon, jonka tuotin 3K Savon asiantuntijapartnerina.

Kaikella On Mittansa 2019 -tallenteessa saat arvokasta infoa työohjauksesta työhyvinvoinnin näkökulmasta. Kuulet lisää toteutusmahdollisuuksista ja toiminnan hyödyistä sekä siitä, maksaako se maltaita?

Videon myötä kannustan Sinua tuumaamaan, kuinka löytää työssään tekemisen ilo ja näin samalla lisätä omalta osaltaan koko työyhteisön työtyytyväisyyttä.

Olethan vastuullinen ainakin itsesi suhteen! Sillä lähtökohtaisesti olet itsesi ja työsi paras asiantuntija. Tee todellisuus näkyväksi!

Timon Työnohjaus 2019 –  kaikki muut videot löydän tästä.
 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Työhyvinvointia ”Kaikella on mittansa”

/by

 Työhyvinvointia videolla

”Kaikella on mittansa”

 

Työhyvinvointia videolla. Koettua työhyvinvointia edeltää vastuun ottaminen!

Tämä viides – kuusi minuuttinen – on kahtaanlainen:

Elämää ja työelämää.

Antiikin viisautta ja vastuunottoa nykyhetkessä.

Tulevaisuutta tehdään tänään – myös työhyvinvointia eri muodoissa.

Timon Työnohjaus ja Terapia (TTT) tahtoo kantaa oman kortensa kekoon.

Kiitän Hermofilmin Harria –  yhdessä –  loistavan luovasti synnytetystä kuusi minuuttisesta.

Kun on oikeat vehkeet ja taitoa sekä oikeanlaista tahtoa, tulosta syntyy!

Ilman saamaani maljaa en olisi kuitenkaan työstänyt Teemaklinikan asiaa nyt nähtävän kaltaisena. Kiitos teille!

Lisäksi toisiin TTT:n julkaisemiin videoihin tästä. Niitä on tällä hetkellä kahdeksan.

Kuusi minuuttinen meille kaikille – Var så god!

TTT:n videotuotantoa (10)

/by

UUSIN

VÄLÄYKSIÄ VASTAANOTOLLA…

KORONA-AJAN KONSULTOINTEJA

Ystävänpäivänä 14.2.2021

 

KOKONAISINA!!!

 Lyhyt Traileri

TTT:n ´Toimintafilosofiasta´

myös Blogikirjoituksiin

Huom! Jos nuoli videoon ja Pythagoran maljaa ei Sinulla näy, silloin KLIKKAA TYHJÄÄ TILAA!

Videot jatkuvat… >>>>

TYÖYHTEISÖSOVITTELU

– Restoratiivisesti –

Kysy ja vastaa -periaatteella

Syventävä blogiteksti (syyskuussa 2019)

 

Suhdesovittelua – kun ihmissuhteet solmussa

Sisältönä parisuhde- ja perhe-elämä

syventävä blogiteksti (elokuussa 2019)

 

Kaikella on mittansa

6 minuuttinen – – – työhyvinvoinnin puolesta – – –

 

Hybridi hyödyttää!

 – – – Polku parempaan työelämään – – –

 

Monipuolisin – – – Esittelyinfo – – –

 

Katsotuin – – – Pallo haltuun yhdessä – – –

Komppaa 3K Savo!

Tätä videota ei suinkaan pidä unohtaa tai ohittaa… Parneri Timo Juutinen … mm. Luontaisten Taipumusten Analyysin (LTA) äärellä.

 

Tapaamisiin! 

https://www.timojuutinen.fi/yhteys/

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2017

/by

Olen kirjoittanut tästä aiheesta useasti aiemminkin. Neljän blogitekstin sarja viime vuonna – siitä sain kiitettävästi palautetta. Silloisista viesteistä kymmenkunta julkaistiin verkkosivuillani sellaisinaan, ja keskustelu työelämästämme näin laajeni. Se oli hyvä se.

Edellisen vuoden Tukea työelämään 2016 kirjoitukset löydät näillä suorilla linkeillä;

kun klikkaat kuvan päältä. 

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (I)

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (II)

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (III)

TUKEA TYÖELÄMÄÄN 2016 (IV)

 

”Omaperäisesti”…, ”henkilökohtaisesti”…, ”oivaltavasti ja innostavasti”… Tällaiset lukijoiden lähettämät arviot rohkaisevat minua jatkamaan.

Tällä kertaa näkökulmani aiheeseen on edellisiä (2016) kohdennetumpi, samalla myös tuotteistetumpi. Olen edelleen vuonna 2017 aiheen äärellä vastuuntuntoisen tosissani. Työelämään on löydettävä työhyvinvoinnin näkökulmasta sellaisia malleja, jotka ovat aidolla tavalla sekä yksilöllisiä että kustannustehokkaita.

 

HYÖDY HYBRIDISTÄ

Mikä ihmeen hybridi!? Saatat tietää ammattisi tai kiinnostuksesi perusteella jotakin kemiassa käytetyistä hybridipinnoitteista. Olet ehkä kuullut TV-toimittajan selontekoa hybridisodankäynnistä. Itse olen ajanut tyytyväisenä yli 40 000 km hybridiautolla, jossa on kaksi rinnakkaista voimanlähdettä. Hybridi siis merkitsee yhdistelmää. Viisaasti käytettynä se hyödyttää.

 

Olisiko hybridiajattelulla ja -teoilla laajemminkin hyötyä työhyvinvoinnin kannalta? Hyötyisikö siitä yksilö tai tiimi? Itse vastaan: lisääntyvässä määrin, parhaimmillaan `ylävitonen`! Perustelen näkemystäni ihmissuhdetyön työvuosillani ja asiakaskuntani määrällä. 25 vuotta ja 2 000 ”normaalia” terapian ja työelämän asiakasta Hämeessä ja Etelä-Savossa antavat mielestäni varsin luotettavan havainnon asioiden tilasta.

 

Kohdennettuja hyötyjä  

Läpi tuon neljännesvuosisadan ovat henkilöt yksilöinä, parina tai työyhteisön tiiminä kipuilleet erilaisten arjen aikataulupaineiden kanssa. Mitä lähemmäksi nykyaikaa olemme tulleet, sitä enemmän ovat työikäiset myös täällä Etelä-Savossa kaivanneet täsmäapua, mitä erilaisimpiin henkisiin kitka- ja kipukohtiinsa. Kohdennetusti, nopeasti ja modernin sähköisesti.

 

Henkilön kuvaamat erilaiset jumit, jarrut ja hidasteet työssä tai perhe-elämässä ovat minusta olleet, paitsi uskottavia, yllättävän usein myös ns. paralleelisia. Tällä tarkoitan sitä, että työelämän arjessa ´junnaava´ vaikeus säteilee voimakkaasti kotiin. Ja toisaalta kotona ja siviilissä koetut huolet, riidat tai muut henkiset taakat kulkeutuvat kokijan työelämän arkeen. Tällöin työntekijä ei kykene työpaikallaan optimaalisesti ´loistamaan´. Työnantajakaan ei voi riemuita, kun ”sorvi pyörii, mutta tuottavuus kärsii”.

 

Tämä työelämässä kuvattu ´henkinen´ ja ilmeinen vajaatehoisuus ei ole pelkästään ilmapiiriasia. Ilmiöllä on epäilemättä myös merkittävä eurojen ulottuvuutensa. Se, missä suurusluokassa kulloinkin liikutaan, riippuu tietenkin siitä, fokusoituvatko toimintajumit ja lukot yksilö- tiimi- tai osastotasolla. Kohdistuksesta riippumatta ja hyvän työelämän kannalta, esimies ja/tai hänen rinnallaan henkilöstöhallinto joutuvat paikantamaan todelliset lukot, mutta ennen kaikkea löytämään sopivat avaimet lukkojen avaamiseksi.

Verkossa ja vastaanotolla

Viimeisen neljän vuoden kehittämistyön tuloksena syntyi Timon Työnohjaus ja Terapiassa hybridinen valmennusohjelma tavallisen työikäisen arjen haasteisiin. Nyt kysymme, mitä voimia silloin yhdistetään, kun polttopisteessä on työhyvinvoinnin yksilöllisten (työntekijä/tiimi) hyötyjen saaminen työantajan euroilla.

 

Työhyvinvoinnin edistämiseen kohdistetussa työskentelyssä yhdistellään tarkoituksenmukaisella tavalla ja määrällä kolmen palvelupaketin (Base, Plus, Extra) eri sisältöjä sekä toteuttamisen tapaa. Näissä ratkaisukeskeisissä valmennuksissa yhdistämme kasvokkain tapaamista ja verkkotyöskentelyä. Lisäksi palvelupakettien eri asiasisällöt itsearviomenetelmineen valitaan niin ikään asiakaslähtöisesti yhdistelemällä. 

 

Luontaisten taipumusten tunnistaminen opettaa itsetuntemusta

Asiakkaiden valittavana on esimerkiksi Luontaisten Taipumusten Analyysi (LTA), jonka verkkoversion on tehnyt jo 25 000 suomalaista. Eräs heistä on mikkeliläinen Pekka Laiho.

Hän on hieronnan ammattilaisena vapauttanut lukemattomia kropassa ilmenneitä jumeja ja jarruja, ja niin muodoin kantanut oman kortensa työhyvinvoinnin edistämisen koriin.

Urheiluhierojanakin tunnettu Laiho kertoo LTA-raportin tuomista hyödyistä: − Sain itseäni hyödyttävää faktatietoa ja hyviä lisäohjeita päivittäisiin vuorovaikutuskuvioihin. Vahvuuksieni edelleen kirkastaminen oli motivoivaa. Kaikkiaan se on ollut palkitsevaa ja vaikutukset pitkäkestoisia.

 

Kehitystyön perusteina asiakaspalaute ja tuorein tutkimustieto

Hybridipakettien rakentaminen – sellaisiksi jollaisena ne tällä hetkellä ovat tarjolla – oli tietoinen vuosien kehittämisprojekti. Kehittämistyö luonnollisesti jatkuu. Arvokasta taustatukea Timon Työnohjaus ja terapia (TTT) sai juuri päättyneestä, Asiakasymmärryksen ja palveluinnovaatioiden äärellä Etelä-Savossa -nimisestä, kaksivuotisesta hankkeesta. Se oli Miksei Oy:n organisoima ja maakunnallisesti onnistunut.

 

Tänä aikana TTT:n hybridivalmennusta ja sen sisältöjä kirkastettiin juurikin asiakaskokemuslähtöisenä. Kaiken aikaa tukeuduttiin alan tuoreimpaan tutkimustietoon ja yrityksen paikallistyön asiakaspalautteeseen. Luettu ja kuultu, molemmat inspiroivat minua kehitystyössä.

 

Asiakaspalaute on ollut yhdensuuntaista. − Henkilökohtaiset haasteet ja niihin saatava ammatillinen sparraus kohtasivat tässä luontevalla tavalla, saatettiin sanoa. Sain koeteltuja neuvoja ihmistenkäsittelytaidoissa, oli esimiehen arvio. Organisaation johdossa asia puolestaan summattiin seuraavasti. − On sekä työyhteisön että yksilön edun mukaista, että ongelmiin puututaan ajoissa, ennen niiden paisumista hallitsemattomaksi vyyhdiksi.

Tässä viimeksi siteeratussa ei liene mitään yllättävää, vaikka et vielä olisikaan kokenut hybridisen kasvualustan tuomaa uutta buustia − henkilökohtaisesti.

——

Tämän artikkelin kuvat: Timo Juutinen, Horrex Code, Joona Kotilainen.

Lue lisää      (Kenelle Hybridi sopii? Millaiset ovat Base-, Plus- tai Extrapalvelupaketit? Mitä ne maksavat?…)

www.timojuutinen.fi/hybridi

(Hyödyistä ja arviomenetelmistä kuvan linkillä)

 

“Mitä se minua hyödyttää?”